Tietotekniikka sekä samalla myös muu teknologia kehittyy jatkuvasti, mikä tekee mahdolliseksi myös vapaasti meressä uivat torpedot.

Mk-18 torpedo oli yksi toisen maailmansodan erikoisuuksista. Kyseessä oli sähkötorpedo, jota ei kuitenkaan paljoa käytetty tai kehitetty. Mutta nykyaikaiset välineet kuten kehittyneet tietokoneet sekä laadukkaammat komponentit varmasti tekevät tuosta sähkötorpedosta melko potentiaalisen välineen merisotaa ajatellen. Ehkä tuo väline ei paljoa tuolloin aikoinaan amiraaleja kiinnostanut, mutta kuitenkin nykyaikaiset ydinparistot ja muut vastaavat kehittyneet voimantuottoyksiköt ja pienet sekä kevyet ydinkärjet voivat sitten muuttaa tuollaisen laitteen tehokkaaksi taisteluvälineeksi, jolla on paljon suurempi kapasiteetti, kuin monilla muilla merisodan välineillä.

Kun puhutaan esimerkiksi robottiase- sekä STEALTH-ohjelmasta, niin silloin tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että siitä kerrotaan ihmisille vain sitä, mikä on aivan pakko kertoa. Suurin osa esiteltävistä välineistä on lentäviä pienoishelikoptereita sekä hävittäjiä, eikä suinkaan esimerkiksi sukellusveneitä tai muita vedenalaisia välineitä paljoa estellä. Nuo vedenalaiset toimintavälineet eivät välttämättä muistuta torpedoita ulkoisesti, eli ne voivat olla esimerkiksi pienoissukellusveneitä, joiden lastitaan on asennettu ydinpommeja, ja joita ohjataan vedenalaisilla "GERTRUDE":eksi kutsutuilla sonarääneen perustuvilla ohjaimilla.

Sähkö on yksi maailman innovatiivisimmista elementeistä, ja vaikka lähes kaikki maailman laitteet tarvitsevat sähköä jonkin verran, niin silti sähköön perustuvia keksintöjä tehdään todella paljon. Yksi maailman vaarallisimmista sekä innovatiivisimmista sähkön käyttötavoista on käyttää sähköä esimerkiksi torpedojen voimanlaitteina. Toisin kuin vetyperoksidia sekä vettä turbiineissa käyttävät torpedot, niin sähkökäyttöiset eli akkuja sekä sähkömoottoreita käyttävät torpedot ovat todella tehokkaita sekä äänettömiä, ja niiden avulla voidaan tehdä erittäin tehokkaita hyökkäyksiä vihollisen laivastoa vastaan.

Sähkömoottorikäyttöinen torpedo voi toimia erittäin pitkän kantaman päästä, ja nykyaikaisen navigointilaitteissa käytettävän teknologian avulla nuo torpedot muistuttavat enemmän pienois-sukellusveneitä kun perinteisiä sota-aseita. Niiden navigointijärjestelmät mahdollistavat erittäin mutkikkaiden reittien käyttämisen, ja jos noissa aseissa on esimerkiksi tekoälypohjainen maaliinhakeutumisautomatiikka, joka tunnistaa kohteet, niin silloin nämä aseet voivat olla äärimmäisen vaarallisia sekä käyttökelpoisia vaihtoehtoja ohjuksille, jos halutaan hyökätä esimerkiksi laivastotukikohdassa olevia aluksia vastaan. Noiden huippunykyaikaisten aseiden elektoniikka on tehty sellaiseksi, että ne tunnistavat laivat niiden silhuetin perusteella, jolloin ne voivat törmätä laivaston tärkeimpiin yksiköihin.

Sähkökäyttöisen torpedon ajatus on siinä, että tämä ase olisi huollon kannalta parempi sekä käyttäjälleen turvallisempi, kuin perinteinen turbiiniin perustuva torpedo, koska siinä ei tarvitse pelätä sitä, että peroksidisälilö alkaisi sitten vuotaa, jolloin torpedo olisi käyttökelvoton. Toki tuo torpedo voidaan tehdä sellaiseksi, että se on tyhjä, kun ase nostetaan laivaan tai sukellusveneeseen, ja sitten vasta kun niitä halutaan käyttää, niin sitten noiden “sikarien” säiliöt täytetään, jolloin torpedo on käyttövalmis. Ja samoin torpedojen säiliöt voidaan valmistaa esimerkiksi teflonista, mikä tekee niistä hyvin korroosiota kestäviä, mutta sähkötorpedo on siitä mielenkiintoinen vaihtoehto, koska siinä voidaan käyttää esimerkiksi tavallisia auton akkuja.  

Tuo ase sitten ripustetaan torpedohuoneen telineeseen, ja sitten siihen kiinnitetään latauskaapeli, sekä volttimittari joka näyttää milloin ase on käyttövalmiina, ja sitten se vain laukaistaan kohteeseen. Tuollaisella pitkänmatkan torpedolla voitaisiin iskeä esimerkiksi telakoiden sulkuja vastaan, ja ne voisivat tietenkin toimia muistakin alustoista kuin vain sukellusveneistä. Toisin sanoen niillä voisi olla vedenalaisia latausasemia esimerkiksi SOSUS-kaapelien yhteydessä, ja noiden sähkötorpedojen tekniikan pohjalle voidaan kehittää myös kääpiösukellusveneitä, joilla voidaan valvoa tätä valtameren pohjassa olevaa valvontakaapelia, sekä myös suorittaa tiedustelua vaikkapa Murmanskin laivastotukikohdan vedenalaisiin osiin.

Jostain olen kuullut tai pikemminkin lukenut, että noissa SOSUS-kaapelin kuunteluasemissa olisi kuulemma torpedoita, joita voidaan välittömästi käyttää vihollisen sukellusveneitä tai pinta-aluksia vastaan. Nuo torpedot ovat kuulemma putkissa, jotka on asennettu kääntyviin telineisiin, ja niiden avulla voidaan hyökätä sukellusveneitä vastaan melko tehokkaasti. Eli olisiko tuo sitten osa PROJECT MAY BELL:iä, jossa USA:n laivasto etsi kuumeisesti keinoa pysäyttää vihollisen sukellusveneitä. Kuten jossain olen kirjoittanut ennenkin, niin tuollaisessa torpedossa voisi olla myös RTG eli radiotermogeneraattori, joka antaa sille melkein rajattoman toimintamatkan, ja tuossa torpedossa voisi olla myös ydinkärki.

Se antaisi laivastolle mahdollisuuden iskeä mihin tahansa merellä partioivaan alukseen tai rannikolla olevaan kohteeseen jopa tuhansien kilometrien päästä. Jos oletetaan että tuossa kääpiösukellusveneessä tai ydinkäyttöisessä torpedossa olisi noin 15 kilotonnin vetypommi taistelukärkenä, niin silloin ne voisivat aiheuttaa laajaa tuhoa esimerkiksi rannikoilla oleville kaupungeille sekä sotilastukikohdille. Nuo aseet vain ohjataan päin rantaa ja sitten taistelukärki räjäytetään veden alla, jolloin paineisku sekä ylikuumentunut vesihöyry aiheuttaisivat välittömästi koko satamalaiturin romahtamisen, ja myös suunnattomia tuhoja välittömästi rannikolla olevalle rakennuskannalle.

Puhutaan että venjän laivastolla olisi käytössään 50 megatonnin taistelukärjellä varustettu, ilmeisesti sukellusvenettä muistuttava STATUS-6, joka olisi maailman tehokkain koskaan rakennettu laivaston torpedo. Sen epäillään muistuttavan ulkoisesti VIKTOR-luokan sukellusvenettä, koska siinä käytettävä ydinräjähde olisi niin valtavan raskas, että se vaatisi suuren rungon. Tuo räjähde olisi sitten samantyyppinen multivaiheinen FFF eli fissio-fuusio-fissio räjähde kuin "Tsar-bomba", joka on suurin koskaan laukaistu ydinase.

metsantarinoita.blogspot.fi

Ydinsukellusveneen kaappaaminen

1. Ydinsukellusveneen kaappaaminen on mahdollista

Vaikka ydinsukellusveneen kaappaamista pidetään erittäin vaikeana tehtävänä, niin se ei kuitenkaan ole mikään mahdottomuus. Nuo veneet yleensä partioivat veden alla, ja niiden varustuksena on usein erilaisia ydinaseita, joiden sijoituspaikaksi nuo veneet on valittu, jotta noihin aseisiin ei päästäisi käsiksi, koska ne ajavat jatkuvasti merten syvyyksissä. Mutta kun puhutaan ydinsukellusveneen kaappaamisesta, niin se voi oikeastaan olla melko helposti toteutettavissa oleva ratkaisu. Eli veneen runkoon johdetaan vain erittäin kova sähkövirta, mikä sitten saa tuon sukellusveneen elektroniikan tuhoutumaan, jolloin se muuttuu avuttomaksi.

Kyseinen operaatio voitaisiin hoitaa siten, että veneen kylkeen ajetaan muunnettu torpedo, jonka taistelukärjen paikalla on eräänlainen ultravoimakas sähköpamppu, joka johtaa tuohon kohteeseen erittäin voimakkaan sähköiskun. Eli torpedoon asennetaan suurjännitekondensaattori sekä kela, mikä kohottaa tuon kärjen eletrodeihin kohdistuvan sähkövirran jännitteen erittäin korkeaksi, ja se ohjataan tuon sukellusveneen kylkeen. Vaikka sukellusveneen kylki on päällystetty kumimaisella kerroksella, niin torpedon kärjessä voi olla leikkuri, joka sitten leikkaa tuon tiivisteen auki. Kun kyseinen kärki sitten osuu tuohon sukellusveneen runkoon, niin se johtaa tuohon kohteeseen erityisen kovan sähköiskun, kuten sähköpamppu tekee osuessaan ihmiseen.

2. EMP-ase voidaan asentaa mihin tahansa laivaan

Tuo sähköisku vaikuttaa veneen eletroniikkaan tuhoisasti, ja se voidaan tietenkin toteuttaa myös laivaan asennettavalla äärimmäisen voimakkaalla radio-maserilla, mikä aiheuttaa sukellusveneen lamaantumisen. Tuo laite voi olla syynä siihen, että USA aikoinaan rakensi N/S Savannahin, joka on yksi maailman harvoista ydinkäyttöisistä rahtilaivoista. Kun puhutaan ydinvoimasta tuon välineen toteuttamisen energiaratkaisuna, niin noiden reaktoreiden tehoa on valtava, ja se tekee kyseisestä EMP-aseesta erittäin käyttökelpoisen sekä nopeasti ladattavan välineen, joka voidaan helposti installoida myös esimerkiksi ydinkäyttöisiin jäänmurtajiin, joita Venäjällä on melko paljon. Ja kun sukellusvene on lamautettu, niin erikoisryhmä voi vallata sen esimerkiksi ajamalla siihen kiinni pienoissukellusveneen, mikä kiinnittyy tuon veneen kylkeen telakointikäytävällä, ja sitten nuo erikoismiehet vain leikkaavat tuon kohdeveneen kyljen auki plasmaleikkurilla. Telakointikäytävän paine voidaan pienentää niin, että se imeytyy kohdeveneen kylkeen.

Kyseinen järjestelmä ei kuitenkaan vaadi tätä atomivoimaa, ja se on toteutettavissa myös tavallisella diesel-sähköisellä voimajärjestelmällä. Tuo suuritehoinen EMP-väline pitää vain varustaa kondensaattoreilla, joita sitten varataan tuon aluksen moottoreilla. Tuolla tavoin voidaan luoda erittäin voimakkaita sähkövarauksia, jotka sitten läpilyönnissä johdetaan esimerkiksi radioantennissa olevaan kelaan, mikä vahvistaa tuota sätelyä erittäin paljon. Radiomaser on yksi masereiden alalajeista, eli tuossa välineessä radioaaltoa johdetaan sähkökentän läpi, jotta se vahvistuisi erittäin voimakkaaksi. Maserissa taas mikroaaltoja ajetaan samalla tavoin magneettikentän läpi, mutta se kuumentaa kappaleen niin, että normaalia maseria käytettäessä sukellusveneen runko sitten sulaa metallimöykyksi. Tuollainen kaappaus voi aiheuttaa sen, että esimerkiksi mannertenvälisiä ohjuksia joutuu vääriin käsiin, mikä voi olla katastrofaalista.

pseudotiedetta.blogspot.fi