CERN researchers found a new proton-like particle.

“CERN scientists have uncovered a new proton-like particle, the Ξcc+, revealing a heavier and long-predicted member of the subatomic world.” (ScitechDaily, Physicists Discover New Proton-Like Particle at CERN’s Large Hadron Collider)

“Researchers from the University of Manchester have played a major part in identifying a previously unknown subatomic particle at CERN’s Large Hadron Collider (LHC). The particle, called the Ξcc+ (Xi-cc-plus), is a heavy proton-like particle made of two charm quarks and one down quark.”(ScitechDaily, Physicists Discover New Proton-Like Particle at CERN’s Large Hadron Collider)

The new “super proton” is a particle that involves two charm quarks and one down quark. This means that this particle behaves. A little bit like a neutron. There are two down and one up quark in a neutron. So, energy flows in this new particle. As it flows in a neutron. But this new particle has a stronger energy flow than a neutron. So it must exist for a far shorter time than a neutron. 

This particle exists for a very short period. However, it also indicates that other quarks, besides the up and down quarks, can form hadron or baryon-type particles. Those “super baryons” (or super hadrons) don’t exist in our universe. However, they could exist and even take a stable form in a young, highly energetic universe. In a high-energy or hot universe, energy flows away from those particles more slowly. This means that those structures remained for a longer time. 

"A hadron is a composite subatomic particle. Every hadron must fall into one of the two fundamental classes of particle, bosons and fermions." (Wikipedia, Hadron)

"In particle physics, a baryon is a type of composite subatomic particle that contains an odd number of valence quarks, conventionally three. Protons and neutrons are examples of baryons (or baryonic hadrons); because baryons are composed of quarks, they belong to the hadron family of particles. Baryons are also classified as fermions because they have half-integer spin." (Wikipedia, Baryon)

 And that means those particles could exist until the temperature or energy level in the universe turns so low that those “super baryons” destroy themselves. The energy flows out. From those particles, cut the energy bridges between those quarks. And that released energy. In the young universe were energy levels, structures, and matter. 

That doesn’t exist anymore. In the very first stages, things like bottom and top quarks could form the proton-type structure. Those structures turned into energy. A long time ago. But maybe their descendants remain as a strange glow. Called dark energy. Dark energy is the dominant thing in the universe. 

That is stored in those bonds. One of the models of dark energy. And its origin is in those particles that disappeared. Or were destroyed when the universe turned colder. In that model, the extra energy that forms dark energy is formed in those particles. That destroyed and released energy. That was stored in their quantum bonds. This means there could be far more exotic particles in the young universe than this new “super proton” is. 

The quarks that CERN can produce are ghosts from the young universe. They exist in the very high energy levels. In the regular universe, those particles and particle groups like mesons don’t exist anymore. In the modern universe, only up and down quarks can form particles like hadrons and baryons. But this new particle is interesting. 

https://scitechdaily.com/physicists-discover-new-proton-like-particle-at-cerns-large-hadron-collider/

https://en.wikipedia.org/wiki/Baryon

https://en.wikipedia.org/wiki/Hadron

https://en.wikipedia.org/wiki/Quark

 

Antiprotonic helium

Image 1: Model of antiprotonic helium. 

The antiprotons are orbiting helium atoms in super cold helium. And that material is called antiprotonic helium.

The antimatter physicists of CERN have created a new form of hybrid material. The antiprotons are put to orbit helium atoms in super cold helium liquid. These kinds of experiments are interesting. The energy level of antimatter is extremely high. 

And the annihilation reaction could use for ignition in fusion reactors. There are other hybrid materials where the material particle is connected to an antimatter particle. The hybrid materials where the antimatter particles are connected with regular material make it possible to store antimatter very effectively. 

The reason why antimatter experiments and storage must make at a temperature that is as near zero kelvin as possible is simple. The low temperature removes the oscillation of the material and antimatter. And that minimizes the possibility that mirror particles touch each other accidentally. 

The most common of those particle pairs are positronium (electron-positron pair) and protonium or antiprotonic hydrogen (proton-antiproton pair). The protonium is quite similar to positronium. Except for one thing. In protonium proton and antiproton replace electrons and positrons. Protons and antiprotons are much heavier than electrons and positrons. And that makes protonium more high-energetic than positronium. 

In that particle pair positron and electron are orbiting each other. There is the possibility to conduct electricity to one point by using those particle pairs. And they can uncover things like the existence of superstrings. The idea is that the electron and positron are enough lightweights and small particles that can resend energy to possible superstring. 

And then that energy load can make superstring visible. The idea is that. The energy load that is sent through positronium increases energy in hypothetical superstring. That means the interaction between superstring and that particle pair will turn stronger. 

The positronium is sometimes introduced to use as data storage. In that data storage information is loaded in the positron and electron. And that thing transforms them into qubits. Then the magnet will pull electrons in the quantum computer and the positron can collect or let annihilate. If the data storage will open unauthorized. The positronium will collapse. Then annihilation destroys entire information. 

https://www.quantamagazine.org/icy-antimatter-experiment-surprises-physicists-20220316/

https://en.wikipedia.org/wiki/Antiprotonic_helium

https://en.wikipedia.org/wiki/Positronium

https://en.wikipedia.org/wiki/Protonium

Image: https://en.wikipedia.org/wiki/Antiprotonic_helium

There is a first time seen neutrinos in the LHC.

 There is a first time seen neutrinos in the LHC.

LHC (Large Hadron Collider) particle accelerator in CERN has first time detected neutrinos. Neutrinos are mysterious "almost like photon" particles. The thing that makes this observation special is that those neutrinos seem to be produced in LHC. 

And that thing is one of the most interesting things in history. This observation tells that production of synthetic neutrinos is possible. The large and powerful particle accelerators are used to accelerate particles to extremely high speed, and an attempt is to make them collide with neutrinos. 

The idea of those tests is to close the neutrino inside the particles like hadrons. If hadrons or shaper saying, baryon (proton) can close neutrino in its structure. That can make it possible to capture neutrinos between quarks. 

The thing that makes neutrinos special, is that the neutrino can travel through the planet without any kinds of interactions. That makes neutrinos special, and the fact is neutrino would be an extremely good tool for long-range quantum communication. But that thing requires the ability to produce synthetic neutrinos. The thing is that making this kind of process requires so powerful energy loads that they are not economic. 

But maybe in the future, the small-size fusion and thorium reactors. Are making it possible to equip all quantum computers with nuclear reactors. 

But that thing requires that the neutrino can be produced, trapped, and turn into a qubit. The problem is that neutrinos are located only in nature, and the possibility to make "synthetic" neutrinos is one of the most fascinating possibilities in history. 

https://scitechdaily.com/for-the-first-time-ever-physicists-detect-signs-of-neutrinos-at-large-hadron-collider/

Image: https://scitechdaily.com/for-the-first-time-ever-physicists-detect-signs-of-neutrinos-at-large-hadron-collider/

The interaction between hadrons

The next part of the text is connected with neutrinos because it handles the hadron interactions. The phi meson is interacting with the baryon proton. And that thing will open the new road to particle physics. The hadrons are particle groups that are acting like one particle. 

And that interaction between baryonic hadron and mesonic hadron. Is opening the road to understanding how the atoms and material are forming. What is the interaction that drives quarks to those formations that are called protons and neutrons?

The baryonic hadrons protons. And neutrons are forming most of the atoms. And the question is how quarks are forming those particles. One of the most fascinating questions in the universe is can also mesons form stable structures like protons and neutrons are forming. The thing is that this should be possible with all hadrons. But only stable formations atoms are formed of protons and neutrons. 

https://scitechdaily.com/cerns-alice-detector-takes-the-next-step-in-understanding-the-interaction-between-hadrons/

https://en.wikipedia.org/wiki/Hadron

https://en.wikipedia.org/wiki/Phi_meson

Image:https://en.wikipedia.org/wiki/Hadron

H.G Wellsin "Aikakone" (The Time Machine, 1895)

H.G Wells kirjoitti 1895 kirjan "Aikakone (The Time Machine, 1895) jossa hän kuvaa erään henkilön matkaa ajassa. Kuten monet muutkin viktoriaanisen ajan romaaneista, on tuo kirja tietenkin hiukan asenteellinen, mutta siinä käsitellään asiaa, joka on nykyään erittäin ajankohtainen sekä myös arkaluonteinen. Näet nykytekniikalla voidaan teoriassa luoda sellainen hiukkaskiihdyttimessä kulkeva sentrifugikammio, jolla saavutetaan valon nopeus, ja aika saadaan tuolloin pysähtymään.

Tai ainakin CERN:issä ollaan onnistuttu pidentämään eräiden super-raskaiden alkuaineatomien ikää kiidättämällä niitä lähes valonnopeudella sen syklotronissa eli hiukkaskiihdyttimessä. Ongelma sitten tietenkin tulee siitä, että jos aikamatkaaja lähtee tuolla aluksellaan menneisyyteen, niin hän ei ehkä sitten löytäisi sieltä CERN:iä tai sen sen hiukkaskiihdytintä, millä tuo matkaaja sitten voisi palata takaisin. Toinen tapa olisi suunnata tuohon kappaleeseen niin paljon sähkövirtaa, että se muuttuisi mustaksi aukoksi, ja syöksyisi singulariteetin kautta ajassa. Tai ainakin näin pitäisi teoriassa tapahtua, jos kappaleeseen pumpataan tarpeeksi sähkövirtaa, niin sen massa sitten kasvaa.

H.G Wells oli loistava kirjailija, joka on tehnyt kaksi kuolematonta kirjaa “Aikakoneen” ja “Maailmojen sodan”. Pörssikurssien ennustaminen ennalta on asia, mikä varmaan tekisi jokaisesta maailman ihmisestä, joka tällaista tekniikkaa pitää hallussaan rikkaan miehen tai . Mutta kuten tiedämme, niin vaikka aikamatkustaminen on teoriassa mahdollista, niin kuitenkaan missään nimessä ainakaan kukaan ei sitä ole ehkä koskaan tehnyt.

Toki on mahdollista, että joku ihminen olisi tuollaisen koneen olemassaolon salannut, ja syy tähän on varmaan jokaiselle ihmiselle selvä. On vaarallista lähteä muuttamaan historiaa, koska oletteko koskaan ajatelleet tilannetta missä aikamatkaaja sitten esimerkiksi muuttaa historian kulkua ikään kuin kokeillakseen jotain vaihtoehtoja, kuten sitä että vaikkapa Lokakuun vallankumous olisi epäonnistunut. Ja sitten hän joutuisi sitten esimerkiksi hevosvaunujen alle. Tuolloin saattaisi Suomi olla edelleen Venäjän yhteydessä.

Kun ajatellaan tuota Wellsin luomaa välinettä, niin sen toiminta olisi ollut sellainen, että siihen kiinnitettyä metallilevyä olisi pyöritetty niin nopeasti, että aika olisi pysähtynyt. Syy miksi Wellsin aikakone ei olisi voinut toimia on siinä, että keskipakoisvoima olisi repinyt tuon levyn kappaleiksi, mutta jos sen paikalla olisi hiukkaskiihdytin, niin silloin tietenkin tilanne olisi toinen.

Eli tuo temppu perustuu Einsteinin teoriaan siitä, että kun avaruusalus tai muu kappale saavuttaa valonnopeuden, niin sen sisällä aika pysähtyy, joten voidaan sanoa, että tuo väline on oikeastaan  H.G Wellsin keksimä, vaikka vasta Einsteinin suhteellisuusteoria sekä hiukkaskiihdyttimillä tehdyt havainnot ovat osoittaneet, että tuo “koneiden kuningas” olisi mahdollista ehkä joskus rakentaa.

Kun puhutaan noista testeistä, millä testataan tuota ajan hidastumista, niin silloin käytetään superraskaita alkuaineita, joiden puoliintumisaika on vajaa miljoonasosasekunnin, ja noita atomeja kierrätetään CERN:in kaltaisten syklotroni kiihdyttimien kehällä valon nopeudella, jolloin havainnoidaan noiden atomien elinaikaa kiihdyttimeen kiinnitetyn spektroskoopin avulla, ja jos noita synteettisiä hiukkasia on olemassa esimerkiksi puolen minuutin kuluttua kiihdyttimen käynnistämisestä, niin silloin on aika pysähtynyt tuon hiukkasen kohdalla.

Ja tuo aikakone toimisi samalla tavalla, eli lentokoneeseen tai mihin tahansa muuhun välineeseen kiinnitetään syklotroni, jossa esimerkiksi elohopea-atomeja kiihdytetään valon nopeuteen, jonka jälkeen tuossa välineessä alkaa aika hidastua. Kun puhutaan siitä, miltä tuo alus voisi näyttää, niin se voisi olla vaikka sellainen hiukan katkaistua helikopteria muistuttava väline, jossa olisi takana kiihdytinputki, jolla sitten hiukkasia kiihdytetään tuohon maagiseen valonnopeuteen.

Mutta toki tuon aikakoneen rakentaminen olisi turvallisinta siten, että se sijoitetaan lentokoneeseen, jolloin ehkä jossain menneisyydessä sattunut tulva ei tuhoa tuota välinettä. Vaikka eräissä Stephen Hawkingin dokumenteissa kerrotaan, että esimerkiksi mustat aukot mahdollistavat aikamatkustamisen, niin oikeastaan vain tuollainen kiihdytin riittää kyseisen välineen valmistamiseen. Eli pelkkä esineen kiihdyttäminen tiettyyn nopeuteen saa ajan vääristymään.Aikamatkustus on asia, josta riittää pohdittavaa ja kirjoitettavaa aika paljon, joten olen siitä jonkin verran kirjoitellut, ja tulen myös palaamaan tähän aiheeseen aina välillä.

Ongelma sitten on siinä, että tuo kiihdytin vaatisi valtavasti energiaa toimiakseen. Ja sen tähden tuota välinettä ei ehkä lähiaikoina tulla tekemään. Ja yksi vaihtoehto aikakoneen luomiseen olisi sellainen ajatus, että tuollaista kapselia ajetaan CERN:in kaltaisessa syklotronissa valon nopeudella tuota kiihdytinrataa pitkin, jolloin voidaan rakentaa magneettinen sentrifugi, joka voisi kuljettaa alusta valon nopeudella.

Kuitenkin aikakoneeseen liittyy paljon asioita, joista ei juurikaan keskustella tarpeeksi. Esimerkiksi sen todellisesta toimivuudesta sekä aikamatkustuksen tarpeellisuudesta voidaan keskustella hyvin vakavasti, eli se tarjoaa sille valtiolle, joka sen omistaa valtavia mahdollisuuksia vaikuttaa maailman kehitykseen, eli voidaan kokeilla erilaisia toimintatapoja sekä vaihtoehtoja, joista sitten valitaan parhaat.

Ja tuollaisen aikakoneen avulla voidaan esimerkiksi Hitler murhata rintamalla, ennen kuin hän edes pääsisi mihinkään valtiopäiville ehdokkaaksi. Kuitenkin on huomautettava, että vaikka ensimmäinen ydinpommi vaikuttaa erittäin julmalta välineeltä, niin kuitenkin ydinaseiden avulla voidaan Maata kohti syöksyvä asteroidi tuohota, ennen kuin se osuu kotiplaneettaamme.

Mutta kun puhutaan aikakoneen rakentamisen mielekkyydestä, niin itse kyllä olisin sitä mieltä, että jos joku sijoittaja voisi sellaisen välineen avulla tehdä hyvin paljon rahaa, jos hän saisi tuolloin mahdollisuuden nähdä parin kuukauden päästä esimerkiksi pörssikurssit. Eli vaikka tuollainen toiminta olisi varmasti jonkun ihmisen mielestä rikollista, niin kuitenkin jotkut ovat kuitenkin varmasti valmiita maksamaan tuosta laitteesta. Ja aikakone tulisi varmasti olemaan vaarallisimpia välineitä, mitä ihminen milloinkaan tulee keksimään.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Tulevaisuuden supernopeat rautatiet yhdistävät maailman, ja ehkä ne joskus kaukaisessa tulevaisuudessa vievät ihmisen jopa aikamatkalle.

Tulevaisuuden rautatiet rakennetaan todennäköisesti putkien sisään. Nämä putket on tuossa skenaariossa varustettu eräänlaisilla hiukkaskiihdyttimillä eli gaussin radoilla, mitä pitkin junaa sitten ikään kuin vedetään magneettien avulla. Tuo juna leijuu magneettien päällä sähköisen hylkimisen avulla, ja jos tuossa putkessa on magneetit ympyrässä putken pintaa pitkin, niin silloin juna leijuu keskellä putkea. Tämän ratkaisun toteuttaminen vaatisi kuitenkin sellaisia investointeja, että niitä ehkä ei aivan heti tulla tekemään.

Kyseinen ratkaisu muistuttaa CERN:issä käytettävä syklotronia eli hiukkaskiihdytintä, ja tuolloin saadaan aikaan nopeuksia, joita ei mikään lentokone voisi saavuttaa. Mutta noiden tyhjiöputkessa toimivien junien ongelmana on niiden tarvitseman infrastruktuurin hyvin korkea hinta, eli tässä ehkä joskus aikaisemminkin mainitsemasani ratkaisussa käytetään nimenomaan näitä magneetteihin perustuvia junia, joiden etu lentokoneeseen nähden on se, että ne eivät voi törmätä mitenkään toisiin kohteisiin, koska juna liikkuu suojatussa putkessa.

Tämän takia kyseinen juna olisi erittäin vaarallinen sikäli, jos vaikka sen nopeus kasvatettaisiin kymmen kertaiseen äänen nopeuteen, mikä on esimerkiksi ratatykin ammuksen lähtönopeus. Sitten voi käydä niin, että juna menee ikään kuin ohi aseman. Tietenkin törmäys putkessa on helppo välttää, niin että niissä olisi kerrallaan vain yksi juna, joka vaihtaa kulkusuuntaa putken päissä, mutta jos juna sitten ajaa ohi aseman, niin seinään osuessaan siitä vapautuu valtavasti kineettistä energiaa, mikä sitten voi aiheuttaa tuhoja hyvin laajalla alueella.

Toinen mahdollisuus olisi tehdä junaradan päähän valtavat kaaret, joiden läpi juna sitten kulkee, ja tuossa mallissa ei myöskään saisi käyttää kuin yhtä junaa kerrallaan, jotta mitään törmäyksiä ei pääse tapahtumaan. Tuollainen erittäin nopea juna mahdollistaisi toimiessaan sellaiset kulkuyhteydet, joita ei koskaan ennen ole ihmiskunnalla ollut,  Ongelma on sitten tietenkin siinä, että jos junaa liikutetaan magneettien avulla putken sisällä, kuten hiukkaskiihdytin siirtää hiukkasia sisällään, niin silloin sen nopeus kasvaa helposti erittäin suureksi, ja mikään ei oikeastaan estä sitä saavuttamasta valon nopeutta, ja mikäli tuollainen junarata rakennetaan maapallon ympäri, niin silloin voisimme rakentaa junan, joka toimii ikään kuin aikakoneena. Tuo väline perustuu siihen, että kun kappale saavuttaa valon nopeuden, niin aika sen sisällä pysähtyy.

Tuossa mielikuvituksellisessa ratkaisussa junan nopeutta kiihdytetään tuossa kiihdytinputkessa niin paljon, että se saavuttaa valon nopeuden, jolloin aika sen sisällä ikään kuin pysähtyy  Se että tällainen valtava kiihdytin voidaan rakentaa oikeasti vaatii tietenkin sellaisen infrastruktuurin, että sellaista ei koskaan olla rakennettu. Mutta lähdetään sitten miettimään, millainen tämä tulevaisuuden "aikakokone" tai "juna tulevaisuuteen" oikeastaan olisi. Tietenkin tuon kiihdytinputken pitäisi olla täysin pyöreä, eli siinä ei saisi olla mitään korkeuseroja tai mutkia, mikä vaatii valtavia tukirakenteita meren pohjaan, ja myös sellaisia kallioleikkauksia, mitä ei ainakaan meidän elinaikanamme sitten koskaan tulla edes vakavasti miettimään.

Tuo putki rakennettaisiin siis päiväntasaajan kohdalle, ja siihen tarvittavaa materiaalia pitäisi ehkä hakea kuusta asti. Tuo valtava kiihdytinputki peitettäisiin betonisella suojaputkella, ja sitten sen sisään asennettaisiin tuon järjestelmän vaatimat valtavat magneetit, joiden tehtävä olisi junan leijuttaminen tuossa putkessa. Nuo valtavat magneetit myös liikuttaisivat junaa pitkin putkea, ja niiden vaatima kuparin määrä olisi erittäin suuri. Kyseiset magneetit pitäisi jäähdyttää lähelle absoluuttista nollapistettä, jotta ne olisivat suprajohtavassa tilassa, jolloin virta kiertää noissa käämeissä ilman vastusta. Ja silti vaadittavan energian määrä olisi valtava. Sijoittamalla tämä laite päiväntasaajalle voidaan noita ongelmia ratkoa tuottamalla osa tuon kiihdyttimen vaatimasta energiasta paikallisesti aurinkopaneeleilla, jotka on sijoitettu sen viereen.

Mutta kuten varmaan arvaatte, niin näiden välineiden rakentaminen ei aivan pikaisesti tapahdu. Näet se että investoisimme tuollaiseen vakavasti tuollaiseen välineeseen, vaatii sellaisia summia rahaa, että mitään realistista markkinarakoa tuolle laitteelle ei ole. Samoin poliittinen vastarinta voisi oikeasti olla melkoinen, mutta ehkä joskus saamme valtioiden väliset erimielisyydet loppumaan ja kansalliset konfliktit päätökseen, niin silloin tällainen superjuna tulevaisuuteen olisi mahdollinen. Ja ehkä sen rakentaminen olisi realistista sitten kun ihmiskunta on ensin lentänyt Plutoon, koska sinne voidaan sitten rakentaa tällaisia rakennelmia melkein ilmaiseksi, mutta silloin tietenkin tarvitaan valtava määrä ydinvoimaa, jotta tuo väline saadaan toimimaan, ja tuolloin pitää ensin tietenkin päästä lentämään ulkoplaneetoile, ja sitten sinne pitää perustaa pysyvä tukikohta.

Toki tuo tukikohta voi toimia robottien avulla, eli siellä operoisivat tekoälyä käyttävät automaatit, ja tuollaisessa mallissa ei kenenkään tarvitsisi lähteä tuonne kauas aurinkokuntamme rajoille, vaan siellä työtä tekisivät robotit, jotka korjaisivat toisiaan sekä suorittaisivat kaikki muutkin operaatiot, ja jossain kirjassa muistaakseni oli kuvaus tällaisesta tukikohdasta, joka oli tehty salaa tuonne aurinkokuntamme rajoille ilman presidenttien tai YK:n lupaa. Tietenkin tuollaisen robottitukikohdan luominen tuonne kauas maapallosta olisi teoreettisesti mahdollista.

Eli avaruuteen vain lähetetään raketti, joka vie tarpeelliset robotit lennolle tuonne kauas. Ja kun puhutaan siitä, että avaruuteen lähetetään ihmisen näköisiä robotteja, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että nämä välineet voivat lentää kohdeplaneetalleen ilman alusta, ja sitten rakentaa sinne aseman, ilman että kukaan huomaisi yhtään mitään. Mutta kuten tiedämme, niin aina voidaan kysyä, että miksi kukaan tällaista sitten tekisi? Miksi tällainen lento salattaisiin? Mutta kuten tiedämme, niin tutkimattomia ovat herran tiet, ja ainakin tästä aiheesta voidaan tehdä mukava TV-sarja tai vastaavaa, eli mitenkään hyödyntämätön tämä ajatus kuitenkaan ei ole, joten se on tuonut mukavasti rahaa TV-yhtiöille, jotka ovat myyneet mainospaikkoja tuollaisen sarjan mainoskatkoille.

Alla linkki tuohon ennenkin jakamaani videoon "Junamatka tulevaisuuteen" (Stephen Hawking- Train ride to the future)

https://www.youtube.com/watch?v=KZ0gQevrPTo

pimeakronikka.blogspot.fi

Kyky nähdä tulevaisuuteen voi olla fysikaaliseen ilmiöön nimeltään madonreikä perustuva asia

Madonreiän kaavio, eli se olisi
ikään kuin tunneli läpi ajan
sekä universumin

Se että voisimme nähdä tulevaisuuteen kiinnostaisi varmasti sotilastiedusteluja sekä finanssialan ihmisiä ympäri maailman. Mitä nuo tahot maksaisivatkaan siitä, että he saisivat nähdä jonkun operaation toiminnan ennalta tai sitten siitä, että saisivat tietää täsmällisiä pörssikursseja vaikkapa viikon ajalle. Tämän takia esimerkiksi DIA eli Defence Intelligence Agency on aina silloin tällöin tutkinut noita parapsyykkisiä ilmöitä melko kiinnostavilla laittella, joissa osassa on käytetty cesiumia, jotta voidaan rakentaa oikea satunnaislukugeneraattori.Eli tuo laite toimi siten, että kun cesium-atomit hajoavat radioaktiivisen hajoamisen yhteydessä, niin se lähettää hiukkassuihkun geiger-mittariin, joka sitten generoi noita satunnaislukuja laskimen avulla.

Kuitenkin tulokset olivat heikkoja, kuten olettaa sopi. Mutta kuitenkin ihmiset sitten ovat nähneet esimerkiksi aaveita, ja monet noista aaveita nähneistä ihmisistä ovat olleet lentäjiä tai vastaavissa ammateissa olevia henkilöitä, joten joidenkin ihmisten mielestä noiden näkyjen takana saattaa olla yksinkertaisesti olla sellainen ilmiö, että noiden ihmisten erittäin herkkä näkökyky sitten aiheuttaa "herkistymistä parapsyykkisille ilmiöille". Tuon ilmiön selittäminen tietenkin on vaatinut useita sivuja kirjallisuutta, sekä monia taikuriesityksiä, mutta joidenkin fyysikoiden mielestä nuo aaveet on mahdollista selittää esimerkiksi madonreiällä, eli sigulaariksi kutsutulla ilmiöllä, jossa energian avulla luodaan nanokokoinen musta-aukko, joka voisi vetää tuon singulaarin läpi jopa universumin. Vaikka tuo madonreikä tai säie on vain atomin ytimen kokoinen, niin se voi olla hyvin pitkä, sekä johtaa valoa kuten optinen kuitu.

Tuon takia voidaan ajatella, että esimerkiksi CERN:issä voitaisiin luoda tuollainen singulaari, millä sitten voitaisiin katsoa toisiin aurinkokuntiin. Mutta kuten tiedämme, niin noista atomia pienemmistä "avaruuskäytävistä" on pitkä matka siihen, voisimme hyödyntää niitä tähtien välisessä matkailussa, ja tämän takia esimerkiksi TV-sarjan Stargate väline on meiltä vielä saavuttamattomissa. Kuitenkin me voisimme ehkä luoda tuollaisen avaruuden lävistävän valokuidun, ja katsoa toisiin aurinkokuntiin, jos voisimme luoda tarpeeksi voimakkaan energialatauksen. Madonreiällä on kuitenkin ennustettu olevan sellainen ominaisuus, että sen avulla voitaisiin ehkä matkustaa ajassa. Tuollaisen reiän luominen ei kuitenkaan ole aivan yhtä helppoa kuin kahden paikan välisen madonreiän luominen, ja muutenkin tuollaisen kosmisen valokaapelin rakentaminen on hiukan hankalaa, koska emme tiedä että missä tuo singulaari aukeaa takaisin avaruuteen.

Eikä fyysikoilla ole edes tarkkaa ajatusta siitä, että onko madonreikiä edes olemassa. Tuo ilmiö kuitenkin perustuisi sellaiseen asiaan, mitä kutsutaan teleprojisioksi,missä hiukkanen voi olla samaan aikaan kahdessa paikassa, ja tuo ilmiö olisi mahdollinen ainoastaan silloin, kun hiukkasen energiataso nostetaan tarpeeksi korkeaksi.Tuolloin noiden hiukkasten väliin ilmaantuu säie, joka ikään kuin yhdistää ne toisiinsa Kuitenkin voidaan ajatella että madonreikä on universumissa melko yleinen ilmiö, joka havaitaan esimerkiksi kvanttimaailmassa. Tuossa alkeishiukkasten mittakaavassa olevassa tilassa muodostuisi näitä supersäikeitä, jokka kuitenkin ovat pituudestaan huolimatta äärettömän lyhytikäisiä. Ja osa niistä saattaa kuitenkin olla avoinna ehkä noin 0,5 sekunnin ajan, joka riittää siihen, että se johtaa valoa lävitseen, ja ilmaan muodostuu projektio siitä, mitä tuon madonreiän toisella puolen on.

Voidaan ajatella, että äärimmäisen rauhallisessa tilassa oleva henkilö pystyisi ehkä havaitsemaan tuon projektion ilmassa. Kun puhutaan siitä, että ottaisimme madonreiän avulla valokuvia toiselta planeetalta, niin silloin saattaisi käydä niin, että myös tuolla planeetalla elävä olio sitten näkisi meidät tuon ilmiön läpi, mutta suurempi ongelma on siinä, että madonreiän pituutta ei nykytekniikalla voida säädellä eikä koko ilmiötä ehkä voida tehdä ilman valtavia energiamääriä, mutta tuo nanokokoinen musta aukko avaisi meille mahdollisuuden kommunikoida tähtienvälisen luotaimen kanssa reaaliajassa. Eli tuo luotain muodostaisi nanokokoisen singlaarin, jonka läpi sitten radiolähetys maahan lähetettäisiin.¨

Ja ehkä joskus sitten voisimme matkustaa toisiin aurinkokuntiin tuollaisen madonreiän kautta, mutta se vaatii ilmiön muodostamista tarpeeksi suureksi sekä stabiiliksi, jotta matka olisi turvallinen. Mutta ongelma sitten on siinä, että tuosta reiästä ei voida nykytekniikalla tehdä stabiilia, ja se olisi auki vain vajaa sekunnin miljoonasosan kerralaan. Eli jos joskus voidaan luoda tarpeeksi stabiili madonreikä, niin se mahdollistaisi sitten matkat läpi universumin. Ja jos joku uhka tulisi meitä kohti läpi universumin, niin silloin vain lopetettaisiin energian syöttö tuohon madonreikään. Jos noiden reikien läpi olisi mahdollista matkata ajassa tai saada johdettua valoa tulevaisuudesta meidän tässä ajassa olevaan mittauskojeeseemme, niin silloin voisimme saada vilkaista sitä, mitä tulevaisuus toisi tullessaan, ja se ehkä kiinnostaa monia tässä maailmassa.

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2636397/Could-wormholes-allow-TIME-TRAVEL-Collapsing-tunnels-used-send-messages-future-claims-physicist.html

http://spaceplace.nasa.gov/review/dr-marc-space/time-travel.html

https://www.youtube.com/watch?v=SLUzJeto0Wo

hkimmo.blogspot.fi

Antimaterian realiteetteja sekä suuria uhkakuvia

Antimateriakäyttöinen aurinkopurje
Kuva I

CERN on paikka, missä tehdään suurienergisiin hiukkasiin liittyvää tutkimusta, ja tuossa tutkimuksessa käytetään hyväksi äärimmäisen voimakkaita magneettikenttiä. CERN:in hiukkaskiihdytin on syklotroni- eli moninkertainen rengaskiihdytin, jossa hiukkasia siirretään paikasta toiseen äärimmäisen voimakkaiden magneettien muodostaman ketjun avulla. Noiden supervoimakkaiden magneettien valmistaminen on ennen ollut ongelmallista, koska sähkövirta saa niissä aikaan pyörteisiä sähkökenttiä, jotka saavat ne kuumenemaan. Tuo kuumenemisen ongelma on ratkaistu jäähdyttämällä nuo magneetit suprajohtavaan tilaan, jossa johtimen värähtelyn loppuessa pääsee virta kulkemaan ilman vastusta, mikä tietenkin eliminoi kuumenemisen ongelman. 

Myös tarpeellisen tehon aikaansaaminen on vaikeaa, koska CERN vie saman verran sähkövirtaa kuin kaupunki, Tuo ongelma on ratkaistu erityisillä kondensaattoreilla, joihin varastoidaan sähkövirtaa, joka sitten johdetaan kiihdyttimeen, kun tarvitaan tuota huipputehoa.Hiukkasia törmäytettäessä toisiinsa äärettömän suurella nopeudella. Tuolla kiihdyttimellä tapahtuva törmäytys tehdään siten, että ensin CERN:issä luodaan muutamia antimateria-hiukkasia, jotka sitten varastoidaan erityiseen varastorenkaaseen.

Antimaterian luominen on teoriassa melko helppoa, eli hiukkasen spin, eli pyörimissuunta vain pitää muuttaa, ja tämä tapahtuu sitten valtavan voimakkaassa magneettikentässä. Tuo magneettikenttä aiheuttaa sitten taivaalle melko erikoisia ukkospilviä, ja siksi tuosta kiihdyttimen aiheuttamasta uhasta esimerkiksi sähkölaitteille keskustellaan erittäin paljon, koska se voi vaarantaa lentoliikennettä. Samoin pelkona on se, että tuo kiihdytin luo keinotekoisen mustan aukon Maan pinnalle, ja teoriassa tuo musta aukko voi saada ilmakehästä ainetta, ja imiessään materiaa itseensä se saa tarpeeksi energiaa muuttuakseen stabiiliksi.

Tai sitten tuo musta aukko imee materiaa itseensä täysin symmetrisesti, jolloin syntyy fuusioreaktio, mitä kutsutaan termillä ”vapaafuusio”, mikä tarkoittaa sitä, että Maapallon ilmakehään syttyy aurinko tai keinotekoinen tähti, joka saa energiansa typpifuusiosta, ja koska tuon tähden sisällä on musta aukko, niin se saa siitä gravitaatioenergiaa, mikä aiheuttaa stabiilin tai kasvavan fuusion syntymisen. Eli vaikka teoriassa tuo tapaus olisi äärimmäisen harvinainen, niin silti se on ehkä mahdollinen.

Antimaterian ongelmana on sen tavattoman voimakas reaktiokyky, eli kohdatessaan tavallisen aineen hiukkasen muuttuvat molemmat niistä energiaksi reaktiossa, jota kutsutaan annihilaatioksi. Tuota reaktiota on ajateltu hyödyntää esimerkiksi aseteknologiassa tai tähtienvälisissä avaruusaluksissa, ja tämä tekniikka tietenkin on vielä ainakin osittain teoreettisella asteella. Antimaterian energiapitoisuus on niin valtava, että kilo tuota ainetta riittää viemään avaruusaluksen Alfa Centauriin, ja gramma antimateriaa räjäyttää koko Maapallon kappalaeiksi. CERN luo vain muutamia antimateriahiukkasia kerrallaan, ja ne varastoidaan varastokiihdyttimeen, missä niitä kuljetetaan hiukkaskiihdyttimen renkaassa, ennen kuin ne päästetään varsinaiseen kiihdyttimeen reagoimaan tavallisen aineen kanssa, kuvassa yksi (Kuva I) on muuten taiteilijan näkemys siitä, miltä antimateriakäyttöinen aurinkopurje voisi näyttää. 

Antimateriaa voidaan myös varastoida ionimuodossa magneettiseen pulloon, missä magneettikenttä pitää sen erossa puollon pinnasta. Toki tuo pullo voi olla myös varastokiihdytin, mikä toimii kuin CERN:issä oleva esikuvansa. Kyseiseen välineeseen perustuu myös kammottava teorreettinenmassatuhoase, mitä kutsutaan nimellä ”Tellerin pommi”. Siinä antimateriaa varastoidaan magneettiseen pulloon, ja sitten tuossa pullossa oleva venttiili avataan, jolloin nuo hiukkaset pääsevät annihiloitumaan normaalien atomien kanssa. Joissakin kirjoissa on kuvailtu eräänlainen ionitykki, joka laukaisee antimateriasuihkun kohteeseensa, ja tuollainen ase voisi olla erittäin tuhovoimainen sekä hiukan liian tehokas todelliseen käyttöön. 

Tuon pommin valmistusta rajoittaa tietenkin sen valtava tuhovoima, mutta se voisi joskus myös pelastaa Maapallon, jos planeettamme joutuisi törmäyskurssille toisen planeetan kanssa. Silloin antimateriapommi voidaan ohjata tuon planeetan pinnalle, ja sillä voidaan helposti tuhota koko kohde. Tekniikka siihen on jo olemassa, mutta antimaterian valmistuksen korkea hinta rajoittaa tuon laittteen luomista. Samoin sen valtava tuhovoima voi olla kohtalokas koko Maapallon elämälle, jos tuo laite joutuu vastuuttomiin käsiin.

Antimateriaraketti toimii siten, että antimateriaa ohjataan sen polttokammioon, ja samalla sinne ajetaan normaalia materiaa,, mutta ongelma sitten on siinä, että tuo antimateria pitää ensin valmistaa, jotta sitä voidaan käyttää polttoaineena. Ideaalista tietenkin olisi että tuo alus voisi itse tuottaa antimateriaa siihen asennetun kiihdytinlaitteiston avulla. Tuo kiihdytin perustuu siihen, että alus ensin imee magneettikentän avulla avaruudesta vetyä, joka sitten ajetaan tuohon kiihdyttimeen, joka voi olla kuin rengas sen ympärillä. Tämä avaruusalus voisi sitten päästä 99% valon nopeudesta, mikä takaa neljän vuoden matka-ajan Alfa Centauriin. Mutta antimateriaa käyttävän avaruusaluksen ongelma on tietenkin tuon moottorin antama valtava tönäisy, joten sen pitää ensin kiihdyttää vaiheittain ioni- sekä fuusiomoottoreilla, ja vasta viimeksi käynnistetään antimaterian suihkutus raketin polttokammioon, jotta sen valtava kiihtyvyys ei painaisi aluksen sisällä olevia esineitä tai ihmisiä pannukakuiksi.


hkimmo.blogspot.fi