Taidearviot päivitetty 19.3.2018 (Eero Järnefeltin omakuva)

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

https://kimmontaidearvioita.blogspot.fi/

Miksi taulussa "Metsä sadeilmalla" on outo pallomainen muoto?

"Metsä sadeilmalla"
Werner Holmberg,1859
(Kansallisgalleria)

Vielä hiukan Werner Holmbergin taulusta “Metsä sadeilmalla”. Tässä taulussa näyttää olevan keskellä  tai oikeastaan keskeltä oikealle jonkinlainen pallomainen muoto, joka ikään kuin hohtaa taulusta läpi. Kyseinen muoto on helposti erotettavissa ilman mitään erityisiä välineitä, ja se tekee kuvasta hyvin mielenkiintoisen. Tuossa muodossa, joka on kuin joku “Terminator”-elokuvien aikakupla, jonka läpi koneet ja ihmiset matkaavat menneisyyteen. Tuon kuplan läpi näkyy ikään kuin toinen maailma, jota Holmberg katsoo hyvin tarkasti. Tämän takia olen joskus miettinyt sitä, että onko Holmberg oikeastaan piilottanut taulusta jotain, mitä hän on halunnut salata. Ja mikä tuo asia sitten oikeastaan olisi ollut?


Kun ajatellaan sitä, miltä tuo taulun keskellä oleva alue näyttää, niin jos joku nykyajan taiteilija olisi sen tehnyt, niin silloin varmasti olisin sanonut, että hän olisi ehkä nähnyt elokuvan “Stargate” tai sitten tuo taiteilija olisi ehkä kuvannut singulariteettia, eli keinotekoista mustaa aukkoa, mutta kuitenkin itse pidä tätä ajatusta hiukan kaukaa haetulta. Kun katson tuota pallomaista kohtaa tarkasti, niin itse olen sitä mieltä, että kyllä Holmberg on sen tahallaan tehnyt. Eli kaikki nuo oksat sekä muut yksityiskohdat ikään kuin väistävät aluetta, mikä muistuttaa ikään kuin jättimäistä suurennuslasia.


Tuon suurennuslasin läpi näkyy ikään kuin aivan eri maailma, kuin mitä tuossa tämän oudon ympyrämäisen alueen ympärillä on. Ja tässä sitten mielenkiintoinen kysymys olisi tietenkin se, että oliko tuossa kohtaa taulua joku ihminen tai asia, jonka julkistamisesta saattoi joutua vaikeuksiin? En usko että Werner Holmberg nyt aivan huvikseen tätä taulua kuitenkaan maalasi. Varmaan hänellä oli tällaiselle korkeatasoiselle työlle joku ostaja, vaikka kuitenkin voidaan aina sanoa, että tuo mies varmaan ei tehnyt työtään pelkästään rahasta.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/


https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/viela-hiukan-werner-holmbergin-taulusta.html

Metsästäjä uhrilähteellä

"Metsästäjä uhrilähteellä"
(Kuva 1)

Kimmo Huosionmaa

Akseli Gallen-Kallelan taulu “Metsästäjä uhrilähteellä” on varsin erikoinen taulu, kuten varmaan kaikki tuon suuren romantikon tekemät maalaukset. Se esittää hahmoa, eli ilmeisesti metsästäjää, joka on ikään kuin tekemässä jotain puhdetöitä tuollaisen metsälähteen vieressä. Kyseinen taulu on hiukan epätarkka, ja siksi siitä puuttuu joitakin tarkkoja yksityiskohtia, joiden avulla kyseisen hahmon henkilöllisyys voitaisiin paljastaa. Gallen-Kallelan metsästäjä on jotenkin pahansuopa hahmo, jolle ei jostain syystä ole maalattu silmiä. 

Tuo panee minut arvailemaan, että olisiko tuo hahmo sitten ollut sokea, ja tässä vaiheessa sitten ihmettelen, että miksi Gallen-Kallela on sitten tuon varsijousen maalannut pun viereen. Kun tätä työtä katsoo, niin siitä pilkistää jonkinlainen mystinen voima, joka kumpuaa jokaisesta siveltimen liikkeestä. Mutta samalla itse kyllä mietin tämän maalauksen epätarkkuutta. Tuo hahmo on mystinen ja hiukan pahansuopa, ja hänen silmiensä maalaaminen valkeiksi tekee tästä hahmosta eräänlaisen “humanoidin” tai “alienin”, eli luonnottoman sekä voimakkaan olion, joka ei jotenkin kuulu tähän maisemaan. Vai kuuluko hän sittenkin. Itse olen sitä mieltä, että Gallen-Kallela on teosta tehdessään pohtinut sokeaa ihmistä, joka on aina jotenkin erilainen kuin kaikki muut. Ja tuohon aikaan erilaiset ihmiset pakenivat metsään muiden pilkkaa, ja tietenkin Gallen-Kallela on myös tiennyt millaista on olla erilainen. Hän oli varmaan kokenut myös pilkkaa sekä syrjimistä elämänsä aikana. 

Kun ajatellaan, että Gallen-Kallela oli hyvin taitava ja monitahoinen maalari, niin silloin voidaan myös miettiä sitä, että tuo hahmo saattaa symboloida oikeastaan kaikkea erilaista. Eli kun ihmistä tarpeeksi paljon haukutaan, niin silloin tietenkin hänestä tulee äksy sekä vihamielinen. Joten ehkä Gallen-Kallela haluaa viestittää meille, että jos erilainen ihminen haluaa elää maailmassa, niin hänen pitää olla tavattoman vahva, ja tultava toimeen yksin, koska erilaisten on vaikea löytää ystäviä. Tuo hahmo on sitten kuvattu eräänlaisena “voiman hahmona”, joka on tottunut elämään metsässä omillaan. 

Olisiko tuota maalausta tarkoitus katsoa joidenkin optisten välineiden, kuten väärän voimakkuuden omaavien silmälasien läpi? Ja kun itse tätä kuvaa katselen, niin silloin tietenkin mieleeni tulee sellainen ajatus, että olisiko joku metsästäjä tuohon aikaan ollut oikeasti sokea, ja sitten hän olisi kehittänyt niin tarkan kuulon, että olisi sen mukaan voinut ampua nuolen kohteeseen. Eli hän olisi ollut sellainen ihminen, joka olisi ollut elävä esimerkki siitä, että ihminen voisi metsästää jousella ilman, että hän näkee mitään. Tuosta aiheesta on muuten tehty oikein Hollywood-elokuva, jossa sankari menettää näkönsä, ja sitten joku heimo opettaa hänestä taistelijan. 

Tuollainen asia tietenkin mietitytti myös 1800-luvun ihmisiä, ja varmaan myös Gallen-Kallela mietti aina välillä sitä, että miten sokea voisi elää tuolloin ennen vanhaan, jos ei ollut sosiaaliviranomaisia, jotka olivat huolehtineen noista vammautuneista ihmisistä. Ja tietenkin jo tuolloin tiedettiin, että sokeilla on erinomainen kuulo näkeviin nähden. Se johtuu muuten siitä, että kuuloaistimuksen rooli kasvaa sekä kuuloaistiin liittyvästä hermotuksesta tulee vallitseva, jos ihminen menettää näkönsä. Ja tuolloin tietenkin myös ne hermosolut, jotka normaalisti on varattu näköaistin käyttöön, vapautuvat muiden aistien jakaman tiedon prosessointiin. 

Tuota taustaa vasten voidaan ajatella, että sokea voisi oikeasti omata niin tarkan kuulon, että hän voisi sen avulla suunnata nuolen kohteeseen. En muuten tiedä, käyttikö Gallen-Kallela tässä työssään oikeaa mallia, mutta voisin ajatella, että hän maalasi ehkä puhtaasti mielikuvituksen pohjalta tämän työnsä, eli kyseessä olisi ehkä sitten synteettinen maalaus. Eli jos tämä metsästäjä olisi oikeasti ollut vihainen, niin tuskin hän olisi Gallen-Kallelalle ainakaan poseerannut. 

Lähteet

Kuva 1

http://www.artnet.com/WebServices/images/ll00102lldSnOGFgzKECfDrCWvaHBOcyREC/akseli-valdemar-gallen-kallela-mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-uhril%C3%A4hteell%C3%A4.jpg

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/metsastaja-uhrilahteella.html

Aleksanteri Suuri Makedonian kuningas sekä Filippos II:n poika ei ehkä edes itseään tunnistaisi häntä ylistävistä teksteistä

Issuksen taistelua kuvaava ornamentti Pompeijissa
Aleksaterin miehiä on saatettu tahallaan häivyttää
kuvasta. 

Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri on yksi antiikin tunnetuimpia sotapäälliköitä, jonka nimi kuuluu oikeastaan yleissivistykseen. Hän sai aikoinaan loistavan kasvatuksen, sekä erittäin tärkeän psykologisen valmennuksen tehtäviinsä, ja niihin kuului mm. tarinoita kahdesta kotkasta, jotka laskeutuivat hänen syntymäkotinsa katolle, ja muut jumalaiset ennusmerkit. Samoin hänen koulutuksestaan vastasi suuri filosofi Aristoteles, joka valmensi tuota sotapäällikköä tuossa tehtävässä, mikä oli hänen elämäänsä varten varattu. Kuitenkin Aleksanterin elämää varjosti aina epäilys siitä, että hän oli surmannut isänsä, koska epäili tämän estävän hänen pääsynsä kuninkaaksi tuohon maahan, joka oli voittanut Kreikan, ja hallitsi sen kaupunkivaltioita rautaisella otteella korintin liiton kautta, jonka ainoa ulkopuolinen valtio oli Sparta, ja uskoisin että Makedonia teki tuon teon siksi, että saisi tuon sotilasvaltion muuttumaan vihatuksi kreikkalaisten silmissä.

Kuitenkin Aleksanteri oli ehkä osittain propagandan uhri, koska hän saattoi uskoa tarinaa siitä, että kreikkalaiset olivat varauksetta hänen puolellaan, vaikka Makedonia oli valloittanut tuon maan vasta vähän aikaisemmin, ja siksi hän teki erittäin pahoja virheitä, jotka johtivat hänen valtakuntansa tuhoon kyseisen miehen kuoltua. Kun Aleksanteri Suuri lähti sotaretkelle, niin hän samalla jätti oman valtionsa puhdistamatta sisäisistä vihollisista, ja seikkaillessaan Intiassa, pääsivät nuo voholliset kasvamaan turhan isoiksi. Eli he ryömivät tuon nuoren soturin lähelle kuin käärmeet, ja iskivät häneen kun hän vähiten sitä odotti. Kuten tiedämme, niin Makedonian kuningas Aleksanteri lähti suurelle valloitusretkelleen kohdatakseen vihollisensa, josta häntä oli ehkä tiedotettu. Mutta samalla hän automaattisesti oletti vihollisensa olevan valtion, eikä minkään joukon, joka oleskeli hänen valtionsa alueella.

Se kuka Filippos II:n murhasi olisi saattanut löytyä Kreikasta, jossa Filippoksella oli paljon vihollisia, ja huhu siitä, että hän surmasi isänsä teki hänestä vaarallisen monien ihmisten silmissä, ja koska Aleksanteri oli erittäin nuori, niin hän oli samalla myös vaikutuksille altis. Ja samalla kuitenkin tuo nuori mies ei käsittänyt sitä, että hän oli monien tuttaviensa silmissä uhkaava varsinkin humalassa, ja Aleksanterin mielipuuhaa olivat suuret juhlat, joissa viini virtasi. Kuitenkin tuo yletön ryyppääminen sai hänet tuntumaan ystävistään erittäin rasittavalta, koska hän saattoi juovuksissa olla väkivaltainen, ja hyökätä seurueen kimppuun. Ja monet hänen ystävistään kohtasivat loppunsa silloin, kun tuo kuningas juovuksissa heilui miekkojen sekä keihäiden kanssa.

Kun puhutaan siitä, että Aleksanteri surmasi Aristoteleen serkun erään kapinan päätteeksi, niin hän samalla katkaisi välinsä Kreikassa oleviin neuvonantajiin, koska saattaa olla niiin, että nuo kreikkalaiset eivät tienneet että he neuvoivat kuningasta, ja nuo ohjeet annettiin kyseisille miehille välikäsien kautta, jotta he eivät pääsisi kehumaan sillä, että neuvoivat kuningasta. Ja koska tuo ensimmäinen mies oli kuollut, niin samalla myös hänen yhteytensä filosofeihin katkesi. Elli hän ei saanut enää neuvoja siitä, miten olisi pitänyt toimia missäkin tilanteessa. Kuitenkin myös hänen käytöksensä esimerkiksi Gordianin solmua avattaessa herätti lähinnä hilpeyttä, ja osoitti muiden silmissä Aleksanterin kypsymättömyyden, kun hän tuon solmun sitten leikkasi miekallaan auki, eli hän kyllä osasi olla lapsellinen, mikä varmasti teki hänestä erittäin helposti johdateltavissa olevan henkilön.

Tuo teko saattaa monista ihmisistä olla erittäin järkevä tai kuninkaallinen teko, joka symboloi käytännöllisyyttä. Mutta kuitenkaan en aivan usko, että tuo tehtävä oli ratkaistu silti kuinka se olisi pitänyt. Aleksanterin toiminta sotaretkillään kuitenkin merkitsi hänen loppuaan. Kun hän ylitti Himalajan, niin yhteys kotimaahan katkesi, ja sitten hän ei saanut varoitusta tulevista attentaattiyrityksistä. Kun hän sitten palasi Babyloniin, oli hän sitten saanut ennusmerkin kuolemastaan. Eli oliko se ehkä hiukan epäkunnioittava puhe vai mikä, mutta saattaa olla niin, että Aleksanteri aavisti saavansa kuolemantuomion. Ja kuten tiedämme, niin Aleksanteri Suuri ei ehkä ole koskaan tehnyt sitä, mitä hänen väitetään tehneen.

Eli hänen maineensa saattaa olla melko paljon tekaistu, koska tuon nuoren miehen lähellä taistelleet miehet saivat näin myös kultaa ja mirhamia. Mutta kun puhutaan siitä, millainen loppu hänellä oli, niin saattaa olla niin, että tuo mies ei edes silloin kauan sitten olisi tunnistanut edes itseään noista mahtavista taisteluraporteista. Saattaa myös olla niin, että hän on ollut tavallinen ylimys, jonka henkilöä käytetään hyväksi, kun esitetään taktisilta taidoiltaan taitava, mutta liian nuori sotapäällikkö.Tuota hahmoa on käytetty koulutuksessa siten, että kun kouluttaja on kertonut hänestä jotain, niin alaisen on kerrottava se, että missä Aleksanteri teki sitten virheitä. Osa noista tarinoista saattaa olla peräisin melko lailla eri ajalta, kuin milloin tuo mies oli oikeasti elänyt. Eli en usko että tuo mies edes itseään niistä tarinoista tunnistaisi. Toki hän oli ehkä erittäin taitava johtaja, mutta myöhemmin hänen mainettaan on kasvatettu lähes myyttisiin mittoihin, ja kun ajatellaan tuon miehen toimintaa, niin voidaan hyvin sanoa, että hän lähti sotaan kaukaisia vihollsia vastaan, mutta unohti palatsissaan olevat vihollisensa täysin.

charelesfort.blogspot.fi

Alice Neel ja hänen siveltimen käyttönsä

Alice Neel
(1900-1984)
Kuva I

Alice Neel (1900-1984) oli naismaalari miesten hallitsemassa maailmassa, jossa lähes kaikki tärkeät toimijat olivat perinteisesti miehiä. Hän kasvoi maailmaan, jossa naiset vasta haavelivat äänioikeudesta sekä tasa-arvosta. Ja ryhtyminen taidemaalariksi oli varmasti aiheuttanut keskusteluja hänen sekä muun perheen välillä. Kuitenkin hänet hyväksyttiin myöhemmin Philadelphia School of Design for women:iin (nyk. Moore College of art and design), josta hän valmistui sitten vuonna 1924. Kuten kaikki tuon suuren taiteilijan töitä nähneet tietävät, niin hän hankki ideoita töihinsä sekä Salvador Dálilta että myö muilta taiteilijoilta, mutta niin kaikki muutkin taiteilijat tekevät. Voidakseen luoda uutta, tarvitsee taitelija inspiraation lähteen, josta hän ammentaa ideoita, jotka taiteilijan mieli sitten muokkaa sellaiseksi, kuin hän ne haluaa muille esittää. 

Todettakoon vielä, että esimerkiksi taitelija ei tee alastonkuvia siten, että malli seisoo tuntikausia hänen edessään alastomana, vaan hän luo synteettisen atmosfäärin, johon tuo kohde sijoitetaan .Eli todellisuudessa monet taiteilijat ovat kameran yleistyttyä kuvanneet ihmisiä valokuvien kautta, eli he ovat maalanneet mallinsa valokuvista, ja saattaa olla niin, että kaikki nuo legendaaristen taitelijoiden mallit eivät ole edes tienneet olevansa taiteilijoiden töissä. Neelin siveltimen käyttö on erittäin voimakasta, mutta hänen kuvissaan monilla hahmoilla on vääristyneet kädet, eli sormet on piirretty joissakin kuvissa ikään kuin mutkalle.

(Kuva II)

Se kertoo siitä, että taitelija alitajuisesti ehkä pelkäsi itseltään murrettavan sormia. Se että Neel ei koskaan tehnyt muotokuvaa isästään kertoo siitä, että hänen välinsä tuohon mieheen eivät mitkään kovin hyvät olleet, vaikka hän kuitenkin kuvasi isänsä kuolleena. Tuolloin hän ikään kuin pääsi irti demonistaan, joka saattoi olla komenteleva isä. Kun puhutaan Alice Neelista sekä hänen taiteestaan, niin hän on tietenkin kuvannut osassa kuvistaan malleja täysin pornografisella tyylillä tai vän ikään kuin pilkkaavalla tyylillä (Kuva II), ja osa hänen naisfiguureistaan on samalla tavalla ikään kuin vääristyneitä madonnia (Kuva III).

Kuitenkin voin sanoa että Neel varmasti haluaisi, että hänet tunnetaan maalarina taiteensa kautta, kuin naismaalarina joka avasi uraa naisille tuossa miehisessä maailmassa. Kuitenkin voisin sanoa, että hänen tyylinsä on jotenkin vaihtelevaa, ja kun puhutaan tuon naisen tekemästä grafiikasta, niin osa hänen töistään on varmasti pilkkaavia, koska hän on maalannut eräälle taidegallerian intendentille pikkusormeen sormuksen, mikä kuulemma merkitsee homoseksuaalista suuntautumista (Kuva IV), eli Neel saattoi tuntea maailman jotenkin ahdistavana paikkana. 

Tuo asia varmasri kertoo Neelin asenteesta kyseistä henkilöä kohtaan, ja eräälle vahtimestarille on maalattu vampyyrin hampaat, joiden tarkoitus on ilmeisesti osoittaa tuon miehen olevan jonkinlainen hirviö tai muuten ikävä luonne. Neel varmasti tapasi elämänsä aikana monia boheemeja henkilöitä, joista osa varmasti ainoastaan esitti olevansa jonkinlaisia individualisteja. Ja jos palataan vampyyrin hampaisiin, niin se saattaa tarkoittaa sitä, että henkilö levittelee ikäviä asioita takanapäin.

Kuten kaikki tuon suuren taiteilijan töitä nähneet tietävät, niin hän hankki ideoita töihinsä sekä Salvador Dálilta että myö muilta taiteilijoilta, mutta niin kaikki muutkin taiteilijat tekevät. Voidakseen luoda uutta, tarvitsee taitelija inspiraation lähteen, josta hän ammentaa ideoita, jotka taitelijan mieli sitten muokkaa sellaiseksi, kuin hän ne haluaa muille esittää. Todettakoon vielä, että esimerkiksi taiteilija ei tee alastonkuvia siten, että malli seisoo tuntikausia hänen edessään alastomana, vaan hän luo synteettisen atmosfäärin, johon tuo kohde sijoitetaan. Alice Neelin kuvissa näkyy kaupunkimiljöö, josta oli loistokkuus kaukana. 

Kuva III

Eli todellisuudessa monet taiteilijat ovat kameran yleistyttyä kuvanneet ihmisiä valokuvien kautta, eli he ovat maalanneet mallinsa valokuvista, ja saattaa olla niin, että kaikki nuo legendaaristen taiteilijoiden mallit eivät ole edes tienneet olevansa taiteilijoiden töissä. Neelin siveltimen käyttö on erittäin voimakasta, mutta hänen kuvissaan monilla hahmoilla on vääristyneet kädet, eli sormet on piirretty ikään kuin mutkalle. Se kertoo siitä, että taitelija alitajuisesti ehkä pelkäsi itseltään murrettavan sormia. Se että Neel ei koskaan tehnyt muotokuvaa isästään tämän eläessä, vaikka äitiään hän usein kuvasikin, kertoo siitä, että hänen välinsä tuohon mieheen eivät mitkään kovin hyvät olleet, ja se että hän maalasi  sitten kuvan kuolleesta isästään saattoi merkitä sitä, että tuo  mies oli hänelle eläessään ollut jo kaun sitten kuollut. 

(Kuva IV)

Kuitenkin voin sanoa että Neel varmasti haluaisi, että hänet tunnetaan maalarina taiteensa kautta, kuin naismaalarina joka avasi uraa naisille tuossa miehisessä maailmassa. Kuitenkin voisin sanoa, että hänen tyylinsä on jotenkin vaihtelevaa, ja kun puhutaan tuon naisen tekemästä grafiikasta, niin osa hänen töistään on varmasti pilkkaavia, koska hän on maalannut eräälle taidegallerian intendentille pikkusormeen sormuksen, mikä kuulemma merkitsee homoseksualistista suuntautumista. Neel eli aikana, jolloin homoseksuaalisuus oli rangaistavaa, ja hän varmasti hiukan huomautti tuossa kuvassa siitä, että liian avoin ei tuolloin tarvinnut olla, eikä myöskään kaikkia asioita tarvitse viranomaisille kertoa, vaikka ne kiellettyjä olisivatkin. 

Tuo asia varmasti kertoo Neelin asenteesta kyseistä henkilöä kohtaan, ja eräälle vahtimestarille on maalattu vampyyrin hampaat, joiden tarkoitus on ilmeisesti osoittaa tuon miehen olevan jonkinlainen hirviö tai muuten ikävä luonne. Neel varmasti tapasi elämänsä aikana monia boheemeja henkilöitä, joista osa varmasti ainoastaan esitti olevansa jonkinlaisia individualisteja. Ja jos palataan vampyyrin hampaisiin, niin se saattaa tarkoittaa sitä, että henkilö levittelee ikäviä asioita takanapäin. Siksi saattoi olla niin, että Neel ikään kuin huomautti häntä tuosta asiasta. 

Rembrandt eli Rembrandt Van Rijn: väsyneiden miesten kuvaaja

Rembrandt van Rijn
1606-1669
Kuva I

Rembrant Van  Rijniä pidetään "pohjolan leonardona", jonka ansioita taiteen saralla pidetään yhtä suurina kuin Leonardo Da Vincinkin ansioita. Hänen taulunsa heijastavat sekä rauhallisuutta, sekä odotusta että myös uhkaa, eli varsinkin hänen tekemänsä muotokuvat ovat varmasti jotenkin uhkaavia, eli vaikka ne ovat erittäin korkeatasoisia töitä, niin nämä vanhoista miehistä tehdyistä kuvista huokuu jotain, mitä ei kovin moni taiteilija saa aikaan.

Hän osoittaa suurimmassa osassa kuvistaan erittäin suurta teknistä osaamista, mutta esimerkiksi "Tuhlaajapoika" (kuva II) kuvaa ehkä hiukan nolossa tilanteessa olevaa henkilöä, joka on saattanut jäädä velkaa esimerkiksi juutalaiselle rahanlainaajalle, joka sitten kiristää tätä onnetonta. Eli veloista ei kukaan päässyt pakoon, vaan myös kunnian miesten oli tuo velkansa sovitettava. Ja tuolloin Rembrandtin elinaikana eivät juutalaiset saaneet omistaa maata, vaan heidän toimeentulonsa perustui 1600-luvulla rahan lainaamiseen sekä kaupan tekoon, mistä johtuu se, että monet talousmiehet samaistetaan juutalaisuuteen.

Kuva II

Näet se mikä tekee noista muotokuvista pelottavia on se, että vaikka Rembrandt on nähnyt tauluissa valtavasti vaivaa luodakseen fotorealistisen tason noille töilleen, eli osa noista potreteista ovat kuitenkin hiukan omituisia, koska niissä oleville ihmisille ei olla maalattu silmiä ollenkaan. Eli osassa tauluista Rembrandt kuvaa myös silmät erittäin tarkasti, mutta osassa taas hän ei ole maalannut värikalvoa ollenkaan, vaan hän on maalannut silmät pelkiksi mustiksi laikuiksi, mutta kuitenkin niihin on tehty kiilto, joten ihmettelen, että miksi lahjakas taiteilija on tuollaista tekniikkaa käyttänyt? Eli onko hän sitten tällä kiillolla osoittanut huomioineensa "virheen", joka on tehty tarkoituksella noihin kasvoihin, ja ehkä omakuva (Kuva III) on tutkielma tuota tekniikkaa varten.

Toisin sanoen onko nuo mustat silmät maalattu mustiksi siksi, että nuo ihmiset halusivat ehkä salata oman henkilöllisyytensä? Mutta miksi he silloin menivät ostamaan omakuvan tuolta taiteilijalta, joka myöhemmin muuttui yhdeksi maailman arvostetuimmista mestareista.. Samoin Rembrandt ei juurikaan ole kuvannut mitään iloisia ihmisiä, vaan hänen tauluissaan ihmiset kuvataan jotenkin väsyneinä, samoin monissa hänen ryhmiä koskevissa kuvauksissaan esimerkiksi ihmisten kokoontumiset kuvataan pikemminkin ahdistavina, samoin osa noista ihmisistä kuvataan lähinnä noloissa tilanteissa. Eli Rembrandtin kuvaelmat ovat oikeastaan melko vakavia, ja esimerkiksi hänen "Aterian emmauksen" (Kuva IV) kohdalla Jeesus kuvataan vain varjona

Kuva III

Muutenkin hänen tuotannossaan merkittävää on se, että osa Rembrandtin maisemakuvista on todella lähes ainutkertaista, loppuun asti hiottua grafiikkaa, mutta osa noista töistä taas on ikään kuin hiukan kiireellä tehtyjä, eli ne ikään kuin on hiukan huolimattomasti viimeistetyjä, ja niissä on paljon mustaa, mikä tarkoittaa, että niiden tekeminen on ollut nopeampaa, kun niitä verrataan mestarin parhaisiin töihin, mitä hän on tehnyt. Eli osa noista töistä on tietenkin innottomasti tehty, koska ne on tehty rahasta. Rembrandt on tietenkin virallinen maalari, joka eli maalauksillaan, ja siksi hän joutui ottamaan myös töitä, jotka eivät olleet kiinnostaneet häntä ollenkaan.

 Mutta koska hän tarvitsi rahaa, niin kyseisellä maalarilla ei ollut keinoa välttää ns. "pakkopullaa", mikä tietenkin heijastuu hänen luomisvimmaansa sekä sitä kutta noihin hänen maalauksiinsa.. Kuitenkin nimenomaan muotokuvissa hän kuvaa naiset ikään kuin jotenkin hurskaina ihmisinä. Kuten myös Leonardon tauluista, niin myös Rembrandtin kuvista ovat koodiasiantuntijat sekä amatöörit ovat olleet läytävinään hänen tauluistaan koodeja, ja esimerkiksi "Filosofin meditaatiossa" (Kuva V) jotkut näkevät esimerkiksi DNA-molekyylin kätkettynä noihin kuvan oikealla puolella oleviin portaisiin.

Kuva IV

Kun taas puhutaan "Yövartiosta", niin kyseessä ilmeisesti on virkakäyttöön tarkoitettu maalaus, jossa tietenkin oli omat pienet kaavansa, ja ehkä kuuluisa "Tohtori Tulpin anatomian luento" saattoi olla yliopistolle tehty näyte siitä, että Rembrandtilta sai tilata myös esimerkiksi anatomisia kuvia. Kuitenkin hän poikkeaa monista taitelijoista siinä, että hän ei esimerkiksi kuvaa juhlia mitenkään ylevästi, ja ihmisiin hän suhtautuu siten, että noissa tauluissa kuvataan asioita, joita ei yleensä tauluissa kuvata. Eli ne ovat todella vakavia sekä pääosin valtavan huoliteltuja, sekä nykyään erittäin kalliita sijoituskohteita. Mutta kuitenkin voidaan miettiä, että miksi tuo taiteilija teki niin armottoman hyvää työtä, vaikka hänen asiakkaansa eivät ilmeisesti mitään kovin riehakkaita ihmisiä olleet. Ja pääosa hänen tauluistaan on fotorealistisia tutkielmia, joiden merkitystä emme vieläkään pysty täysin ymmärtämään.

Kuva V

charelesfort.blogspot.fi