Kauko-ohjattavien autojen saapuminen markkinoille sekä muuta epiikkaa tietotekniikasta

Radio-ohjattava Hummer H3
https://www.motor1.com/news/1705/full-size-remote-control-hummer-h3/

Tänään sitten on esitelty kaksi uutista, joiden luulisi aiheuttavan keskustelua esimerkiksi ICT-alalla, ja toinen koskee tietokoneistetun auton kauko-ohjaamista helikopterista peliohjaimella, ja toinen sitä, että keinotodellisuuden välittämiseen laseihin ei vielä riitä tekniikka. Itseasiassa virtuaalitodellisuus-näyttöjä on ollut saatavilla jo ainakin 1990-luvulta saakka, mutta nämä välineet ovat melko painavia, joten varmaan Applen pomo tarkoitti linjauksissaan sitä, että kadulla käytettäviin keinotekoista todellisuutta hyödyntäviin laseihin ei vielä riitä tekniikka.


Se miksi tästä asiasta tässä kirjoitan, on se että se mikä osa noissa välineissä itse asiassa pettää on niiden virtalähde. Sen takia katu-uskottava VR-laitteisto vaatii vielä repussa kannettavan virtalähteen. Kuitenkin noiden laitteiden kehitys on edelleen käynnissä, koska niitä halutaan hyödyntää sekä sotilas- että siviilipuolella. Yläkuvassa muuten on radio-ohjattava Hummer, joten tietenkään Nissan ei ole ainoa, joka on kiinnostunut tällaisesta teknologiasta.  Kun taas puhutaan siitä, kuinka Nissanin superautoa ollaan ohjattu helikopterista, niin tämä saattaa kuulostaa todella hienolta asialta. Mutta samalla voidaan sanoa, että jos tuo tekniikka toimii helikopterista käsin, niin se toimii myös kiinteästä asemasta GSM-verkon yli käytettynä.


Ja tällaisesta tekniikasta ollaan kiinnostuttu monissa valtiollisissa sekä yksityisissä laitoksissa päällä maan. Kauko-ohjattavia autoja ollaan pikku hiljaa tuomassa tavallisten ihmisten saataville, vaikka jo vuosikymmeniä sitten on vieraille taivaankappaleille lähetetty kauko-ohjattavia ajoneuvoja, joista ensimmäisiä olivat Neuvostoliiton  Lunokhod 1 ja 2 luotaimet, jotka  lähetettiin Luna-17 ja -21-luotainten mukana Kuuhun vuosina 1970- ja 1973. Noita hiukan keittopataa muistuttavia ajoneuvoja ohjattiin Maasta käsin radioteleskoopin avulla, ja ne edustivat aikansa edistyksellisintä robottiteknologiaa. Myöhemmin sitten NASA kehitti "Project Roverin" yhteydessä sellaisia ohjausmenetelmiä, että myös kauempana Maasta eli Marsissa sekä tulevaisuudessa myös Jupiterin sekä Saturnuksen jäisissä kuissa olevia ajoneuvoja voidaan kontrolloida Maasta käsin.

https://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_rover


Tämä tekniikka perustuu siihen, että luotaimen tai ajoneuvon liikkeet maassa ikään kuin äänitetään, ja tuo tallenne sitten lähetetään kohti Marsia, ja tuossa tietenkin käytetään hyödyksi luotaimen tekemiä laser-skannauksia ja myös säädettävää kaltevaa tasoa, jossa luotaimen identtistä kopiota liikutellaan, jotta saadaan tietää selviytyisikö se mahdollisesti tuosta rinteestä. Tuo Nissanin tai googlen idea ohjata autoa peliohjaimella muuten on verraten uusi, koska aikaisemmissa malleissa on käytetty yleensä ralli-settiä, joka pitää sisällään polkimet sekä ratin. Ja ajaja on ollut yhteydessä auton kanssa autossa olevien kameroiden välittämän kuvan avulla.


Noissa autoissa pitää muuten olla paljon parempi tietojen käsittelyä koskeva  kapasiteetti kuin vastaavassa lentokoneessa, koska ne joutuvat väistelemään esteitä, jotka tulevat ehkä yllättäen tielle, ja jos yhteys autoon katkeaa, niin silloin sen automatiikka joutuu autonomisesti korjaamaan auton toimintaa vaaratilanteissa. Kuitenkin peliohjaimella ollaan ohjattu lennokkeja sekä UCAV-koneita jo pidemmän aikaa. Eli mitään uutta ei noiden ohjainten käyttö miniatyyrin kokoisilla  laitteilla tapahtuvassa  ilmailussa ole, ja tietenkin esimerkiksi RC-helikoptereiden kautta niiden käyttöä on alettu harkita mm. Predator-taistelu-lennokeissa, joiden toimintaa voidaan ohjata virtuaaliselta näytöltä ja niiden hallintaan voidaan käyttää joystickiä tai muita vastaavia laitteita, joita yleensä tapaa pelikäytössä.

https://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/nissanin-superautoa-ohjattiin-pleikkarin-ohjaimella-helikopterista-kasin-eeppista-settia/6613874#gs.CDGz2jw

https://www.mtv.fi/lifestyle/digi/artikkeli/apple-pomo-cook-tekniikka-ei-viela-valmista-lisatyn-todellisuuden-laseihin-emme-valita-ensimmaiseksi-ehtimisesta/6613960#gs.pR2SVgc

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Robottiauton rakentaminen DARPA:n ja Googlen rahoilla

Kaikki me keski-ikäiset muistavat varmaan takavuosien laatusarjan "Ritari Ässä", missä sankari seikkaili ympäri USA:aa robottiautolla nimeltään KITT, Tällä silloin mielikuvitukselliselta tuntuneella sankarilla oli kädessään kello, josta hän sitten sai kutsuttua ihmeautonsa paikalle pelastamaan häntä rosvojen kynsistä. Nykyään sekä tuo ihmeauto että sankarin kello voidaan toteuttaa melkein supermarketista ostetuilla välineillä. Eli sankarin kello olisi ehkä yhdistetty radio, GPS-paikannin sekä biometrinen tunnistin, joka kertoo että onko tuo "Michael Knight" hengissä ja tarvitseeko hän apua. Ja tuossa kellossa sitten voi olla vaikka hätänappi, josta tuo ihmeauto tai oikeastaan sen ohjaaja tietää missä "herra Knight" sillä hetkellä sattuu oleskelemaan.

Tuollaista ihmeautoa kehitetään tällä hetkellä Googlen sekä DARPA:n rahoilla, ja tietenkin siitä voidaan tehdä oikeasti toimiva versio melko helposti. Tuon auton ohjaaminen tapahtuisi etäkäytön avulla, ja siinä olisi ehkä lasertutka eli LIDAR, joka mittaa etäisyyttä edellä sekä takana tulevaan  ajoneuvoon, ja stereokamera tietenkin mahdollistaa auton ohjaajan näkyvyyden. Eli nuo kamerat sitten voidaan upottaa auton maskiin, ja auton sisällä voi olla esimerkiksi kääntyvä kamera, jolla ohjaaja voi sitten katsoa sivulla, ja taakse voidaan asentaa peruutuskamera. Eli tuo kamerajärjestelmä olisi totetutettavissa esimerkiksi tavallisilla valvontakameroita hyödyntämällä.

Noiden välineiden data voidaan lähettää datayhteydellä ohjaajalle, joka voi olla muutamien satojen metrien päässä tuota robottia seuraavassa autossa. Tietenkin GSM-datan avulla voidaan koko järjestelmästä tehdä etäohjattava niin, että tuo kuljettaja voi istua vaikka toisella puolen maailmaa, mutta jos auton rakenajalla ei ole tarpeeksi ohjelmointitaitoja, niin silloin hän voi askarrella nuo ohjaimet tavallisten lennokkien kauko-ohjaussarjoista verraten pienellä vaivalla. Ja ratin kääntäminen tietenkin käy siten, että ohjauspyörän tankoon kiinnitetään sähkömoottori, jota nuo radio-ohjaimet sitten kääntävät, ja näin toteutetaan se kääntömekanismi. Toinen mahdollisuus on sitten asenta ohjauspiiri ohjaustehostimen moottoriin kiinni. Autoksi kannattaa valita automaattivaihteinen ajokki, jonka vaihdetankoa sitten työnnetään sekä vedetään sähkömoottorin ohjaaman hammastangon avulla edestakaisin.

Katossa olevan kameran avulla tietenkin tuon vaihdetangon asentoa voidaan tarkkailla, Ja polkimia voidaan myös käyttää joko raidetangon tai hydraulisten varsien avulla, joista jälkimmäinen tarjoaa mahdolllisuuden portaatomaan polkimein käyttöön. Eli nuo tangot vain sitten asetetaan niin, että ne pääsevät painamaan sekä jarrua että kaasua. Ajaja voi sitten GPS:n avulla seurata ajokin liikkeitä, sekä valvontakemroiden antaman kuvan perusteella hallita sitä etänä. Toki tällaisen järjestelmän käyttö kadulla olisi äärettömän vaarallista, koska jos joku sitten esimerkiksi alkaa käyttää lennokkia, missä on sama radiotaajuus kuin tuossa autossa, niin tulos voi olla katastrofaalinen.

Eli tuon takia kannattaisi käyttää koodattua ohjausradiota, tai GSM-dataan perustuvaa tietoneistettua ohjausjärjestelmää. Tämä mahdollistaa ajoneuvon hallinan esimerkiksi peliohjaimen avulla. Todellisuudessa jatkuvassa GSM-datan kautta tapahtuvassa etäohjauksessa on sellainen puute, että välillä auto menee katvealeelle eli esimerkiksi tunneliin, jossa se ei saa datayhteyttä keskukseen, jolloin tuo ajoneuvo saattaa aiheuttaa vaaratilanteen. Mutta toki se voidaan varustaa esimerkiksi tekoälyllä, mikä ohjaa sen pois tunnelista, mikäli sen datayhteys katkeaa. Ja tuo ohjausjärjestelmä voi tietenkin olla oppivainen, eli jos henkilö ajaa jotain reittiä, niin tietokone tallentaa sen muistiinsa, jonka jälkeen auto sitten osaa itse ajaa tuon matkan.

Ja vaikka sen tekoäly olisi hiukan monimutkainen ohjelmoida, mikä johtuu suuresta muuttujien määrästä, niin silloin tietenkin voidaan tehdä auto, joka ajaa itsenäisesti koko matkan, ilman että kuljettaja puuttuu sen toimintaan mitenkään. Ja vaikka sen oma tietokoneteho ei riittäisi aivan siihen, että kyseinen ajoneuvo voisi toimia koko ajan itsenäisesti, niin silloin se voisi ottaa yhteyttä keskustietokoneeseen GSM-datan avulla, jos tuo ajoneuvo tarvitsisi sitten lisää laskentatehoa. Joten myös tuo pelätty tunnelin ohittaminen voisi olla kyseiselle koneelle melko helppoa, jos se varustetaan esimerkiksi imagetunnistimilla, jotka voivat sitten lukea nopeusrajoitusmerkkejä, ja ohjelmistolla joka osaa esimerkiksi reagoida yllättävään tilanteeseen kuten hirveen tiellä, ja tehdä sitten oikeita ohjausliikkeitä.

hkimmo.blogspot.fi

kimmonsivu.blogspot.fi