Kansanäänestykset ovat hyvä tapa antaa kansalle päätösvaltaa eri asioissa, mutta äänestäjän on tiedettävä myös ratkaisunsa seuraukset.

Brexit eli Britannian ero EU:sta on tuonut heille eteen sen,  mitä olen suomalaisista sanonut. Kakusta ei voi nauttia pelkkiä rusinoita. Kun tuo valtio erosi EU:sta, niin se tietenkin otettiin vastaan riemuiten, ja EU:n kaatumisesta alettiiin spekuloida laajemmin. Ja kukaan ei varmaan kuitenkaan Britanniassa osannut silloin EU-vastaisuutta sekä kansallista identiteettiä korostavassa ilmapiirissä ajatella, että pääsy EU:n sisämarkkinoille saattaa tuolloin vaikeutua, koska Britannian haluttaisiin silloin osallistuvan myös EU:n päätöksentekoon sekä sen maksuihin jotka koskevat viranomaisyhteistyötä rajojen ylitse. Vaikka Britannia tietenkin tulee toimeen ilman EU:ta, niin kuitenkin voidaan sanoa, että sen kauppa EU:n kanssa mutkistuu, koska tietenkin sisämarkkina-alue vaatii tiettyjä tulleja sekä veroja, ja samalla kun olen kirjoittanut laivaväylistä , jotka menevät Britannian sivuitse, niin en ole muistanut mainita sitä, että tuo sama tavara voidaan kyllä laivata Rotterdamiin suoraan ilman Britannian apuakin.

EU:n etu näissä tulevissa neuvotteluissa, mitkä koskevat saarivaltakunnan asemaa siihen nähden on se, että Britannia sijaitsee sisäkauppa-alueen ulkolaidalla, ja sillä on oma valuutta, ja tietenkin huomattava osa EU:hun tulevasta tavarasta tuodaan Britannian kautta. Mutta kuitenkin se, että Britannia on verraten sivussa sisäkauppa-alueesta takaa se, että tuo ero ei ehkä ole muuten niin tuntuva asia, kuin jotkut luulevat. Eli EU:n sisäisiä kuljetuksia ei varmaan kovin paljoa hoideta tuon maan läpi, ellei sitten kyseessä ole Irlantiin menevistä rekoista.

Britannia tietenkin on iso EU-maa, joka omaa loistavan menneisyyden sekä suuren roolin NATO:ssa, mutta niin suuri tuo maa ei ole, että sen toiminnan vaikutus esimerkiksi EU:n manneralueeseen vaikuttaisi kovin paljon. Ja kun keskustellaan esimerkiksi tuosta Brexitistä, niin totta kai tuo kansanäänestys sitten sattui sopivaan aikaan, eli Kreikan talouskriisi sekä maailmankaupan lama tietenkin saivat britit tekemään päätöksen, joka silloin tuntui oikealta. Mutta kuten tiedämme, niin tuo brexit ei varmasti tuonut vain upeita asioita brittien elämään. Vaikka britannia on tärkeässä asemassa esimerkiksi NATO:ssa, niin EU:ssa toki osaavat muutkin tehdä politiikkaa, ja kiristää muita esimerkiksi tuontitulleilla.

Tuo ero EU:sta toki sai aikaan sen, että tiettyjen poliitikkojen viljelemä tapa pitää kansanäänestyksiä kaikista maailman asioista varmasti tuli ihmisten tietoisuuteen, ja antoi heille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, mutta kukaan ei varmasti koskaan arvannut sitä, että oikeaan aikaan pidetty kansanäänestys toisi eteen tilanteen, missä Britannia jättää EU:n taakseen, vaikka toki media kampesi voimalla tuota yleistä mielipidettä EU:ta vastaan, koska se ei jatkanut talouskasvua ja tuonut briteille työpaikkoja.

Samoin lamaa sekä lukukausimaksujen nostamista oli helppo vyöryttää EU:n niskoille, vaikka makrotaloudessa eli monikansallisissa talousyhteisöissä pätevät samat säännöt kuin kansallisissa talouksissa, eli ennen pitkään nousukautta seuraa lama. EU:n talouden pitkän nousun sai aikaan se, että sosialistiset maat muuttuivat markkinataloutta harjoittaviksi valtioiksi 1990-luvulla, ja niiden infrastruktuurin kehittäminen eli "jälleenrakentaminen" toi sitten rahaa EU:n taskuun.

Uhkaaminen kansanääsetyksillä on poliitikkojen keino antaa vastuuta kansalle, ja samoin se antaa ihmisille kuvan siitä, että poliitikko haluaa kuunnella äänestäjiä. Ja kuitenkin tuo kansanäänestys sitten selkeytti tilannetta, eli se sitten ei enää jättänyt arvailuille sijaa, eikä kenenkään tarvinnut enää lähteä spekuloimaan noilla asioilla. Kuitenkin unohdettiin se, että EU on valtioiden välinen liitto, johon ei mennä kansallisella päätöksellä. Toisin sanoen EU ei välttämättä enää sitten valtiota huoli takaisin, vaikka se panisi toimeen kuinka monta kansanäänestystä.

Kuitenkin EU on muuttunut hyvin paljon kauppaliitosta, joten sen takia meidän pitää aina välillä arvioida maamme suhdetta tuohon liittoumaan. Kuitenkin pitää muistaa sellainen asia, että jos sieltä eroamme, niin sitten saamme varmasti täyttää tullikaavakkeita maamme rajoilla. Ja toki Saksa on hieman toisessa paikassa kuin Suomi, eli sen kautta kulkee tietenkin luonnollinen tie euroopan markkinoille, joten tuon valtion kanssa tietenkin ollaan vähän eri tavalla kuin myös syrjässä EU:n ytimestä olevan Suomen kanssa. Eli esimerkiksi Venäjän kaasu kulkee Eurooppaan vedenalaisessa putkessa, mikä kulkee pohjoiseen Saksaan Itämeren pohjaa pitkin.

Noin ei Venäjä ole riippuvainen Baltian maiden sekä Puolan suopeudesta, kun se vie kaasua länteen. Eikä sen tarvitse tuolloin ottaa monia maita huomioon kun kaasua tuodaan länsimaiden markkinoille. Venäjän johto tiedostaa, sen että historiallisista syistä se ei ehkä kovin suosittu esimerkiksi Puolassa ole. Ja kaasuputkelle tietenkin tarvitaan kaksi kulkuväylää, koska Ukrainan tilanne on osoittanut sen, että tuo kaasuntoimitus voi häiriintyä konfliktien takia myös venäjän lähialueilla. Samoin syvänteiden kautta kulkeva vedenalainen putki on turvassa terroristeilta, koska se on silloin tavallisten sukeltajien saavuttamattomissa, mikä on nykymaailmassa erittäin tärkeää, kun tällaisia energiaratkaisuita aletaan suunnitella.

Ja Ukrainan tilanne on hyvin kiusallinen sekä EU:lle että Venäjälle, jotka varmasti haluavat normalisoida suhteensa hyvin nopeasti, koska tuollainen asia kuin sota, on varmasti hyvin ikävä asia niille, jotka haluavat käydä kauppaa EU:n ja Venäjän välillä, ja yksi tuollainen toimija, jonka johto saa harmaita hiuksia tuosta sodasta on Gazprom, joka myy kaiken Venäjän kaasun ulkomaille. Jos tuota kaasua ei haluta ostaa, niin silloin tuo valtiollinen yhtiö jää ilman miljardejaan, mikä takaa sen, että myöskään Venäjän eliitti ei saa ostaa silloin haluamiaan länsimaisia tuotteita markkinoilta, eikä maa saa tarpeellista pääomaa oman infrastruktuurinsa kehitykseen.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Myös Fixit eli Suomen ero EU:sta on täysin mahdollinen sanoi Timo Soini

Kuvituskuva
Kuva I

Taas on Timo Soini ottanut paikan julkisuudessa, ja sanoo että myös Fixit eli maamme ero EU:sta olisi mahdollinen. Tämä on aivan mahdollista, jos tässä sitten kansanäänestys sitten järjestetään, ja toki meidän maamme kannalta tuo brixit on tuonut huomattavan vähän turbulenssia talouselämään, vaikka joku toki on voinut tehdä miljoonia, jos hän on ostanut osakkeita pörssikurssien laskiessa ja nyt niiden noustessa on tämä henkilö sitten myynyt nuo osakkeensa. Eli melkoisen potin tällä tavoin voi tehdä, jos kyseinen Hannu Hanhi osaa ennustaa pörssikurssien käyttäytymistä.

Kuitenkin maamme pysyminen EU:ssa tai siitä eroaminen on kansanäänestyksestä kiinni, ja ehkä se olisi hyvä järjestää, jotta spekulaatiot tämän asian eli EU-eron tiimoilta saadaan pois päiväjärjestyksestä. Mutta tuollaiset asiat tietenkin tuovat lisää värikkyyttä poliitikon henkilökohtaiselle uralle, ja tämän takia noita "jos eroaisimme EU:sta"-tyylisiä otsikoita varmasti saamme nähdä jatkossakin. Kansanäänestyksessä ei kukaan voi äänestää väärin, kuten Soini sanoi, mutta jos äänestäjille jaetaan väärää tietoa, niin he voivat toimia toisin, kuin miten he muuten toimisivat.

Mutta tässä en puhu kuitenkaan vain Britannian kansanäänestyksestä vaan kansanäänestyksistä yleensä. Eli koska liityimme EU:hun kansanäänestyksen jälkeen, niin tästä asiasta pitää tietenkin tehdä uusi kansanvaali, koska silloin kansan mielipidettä kysyttiin tästä asiasta. Ja politiikan avautuminen näkyy toki hyvin tässä keskustelussa, mitä ennen ei olisi edes käyty. Eli kansalta ei ennen tällaisissa asioissa edes ollut tapana kysellä mitään, eli melko paljon politiikka on tämän EU-kysymyksen myötä tervehtynyt tai ainakin tuulettunut. Toki nyt sitten keskustellaan kiivaasti siitä, että ymmärsivätkö britit oikeasti, mitä he äänestivät? Tässä tapauksessa taas nähdään tavanomainen politiikan ammattilaisten toimintatapa tällaisessa asiassa.

Se jonka oma kanta sattui sillä kertaa voittamaan tietysti sitten tyytyy vaalitulokseen, ja pitää uutta äänestystä kansan tahdon halveksimisena, kun taas taho joka hävisi vaalit tai äänestyksen vaatii uutta vaalia välittömästi. Poliitikkojen reaktio siihen, että jouduttiin tilanteeseen, mikä ei vastaa hänen omaa kantaansa on aina ollut tällainen. Jos EU:n kannattajat olisivat voittaneet, niin "brexit"-leiri vaatisi nyt kansanäänestyksen uusimista, koska se näyttää heidän omien äänestäjiensä silmissä upealta toiminnalta, ja nämä kansanäänestykset ovat hyvä tilaisuus osoittaa poliittista selkärankaa. Ja tietenkin 350 miljoonaa euroa tai puntaa kuulostaa todella suurelta summalta, joka voidaan ohjata suoraan äänestäjien terveydenhoitoon.

Vanha isoäiti on hyvä hahmo, millä voidaan herättää myötätuntoa itseä kohtaan, mutta se että kun puhutaan 350 miljoonan sijoittamisesta britannian kokoisen maan terveydenhoitoon, niin silloin voidaan kysyä, että meneekö tuo raha oikeasti hoitohenkilökunnan eli lääkäreiden sekä hoitajien palkkaamiseen, vai erilaisiin hallintobyrokratioihin, jotka kuitenkin ovat potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä, ja koskevat esimerkiksi henkilökunnan koulutuksen tarkastamista, sekä erilaisten pätevyyttä koskevien standardien luomista sekä niiden noudattamisen valvomista, mutta pahimmillaan se menee henkilökunnan palkkojen korottamiseen, sekä siihen että esimerkiksi lääkärien määrät vähenevät sekä siihen, että palveluiden taso heikkenee, kun uusia työntekijöitä ei enää oteta edes sijaisiksi.

Mutta kun mietitään sitten tätä fixit-mallia, niin olisi varmaan kaikille parasta, että tuo paljon haluttu kansanäänestys pidetään, ja jos päätös on sellainen, että päätämme erota tuosta liitosta, niin silloin pitää tietysti neuvotella se, miten maamme saa sitten esimerkiksi Kreikalle antamansa rahat takaisin, sekä muista käytännön kysymyksistä, eli vapaakauppa varmaan koskisi joitain tuotteita, ja jatkossakin kävisimme noukkimassa veden varaan joutuneita pakolaisia ylös Tornionjoesta.  Eli äkkinäinen ero EU:sta varmasti olisi tuolloin kriisin aikaan todettu pelkuruudeksi tai vähintään "riitaojamaiseksi" käytökseksi, mutta nyt kun kriisi on taittunut, niin nyt on aika tehdä se kansanäänestys EU:n jäsenyydestä.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Brexit sekä pörssin ja EU:n kehittyminen tämän brittien tekemän eropäätöksen jälkeen

Huomenna Helsingin pörssi avaa taas ovensa, ja tämän jälkeen saattaa jotain laskua olla edessä, kuten kaikki varmaan ovat jo arvanneet. Mutta uskon itse, että brexit varmasti kuitenkaan ei ole ehkä niin katastrofaalinen kuin mitä äkkiseltään voisi arvata. Tässä on kuitenkin pari päivää ehditty totutella asioihin, ja kuten kaikki varmasti huomaavat, niin mitään kovin konkreettista ei tämän takia ole tapahtunut, eli tietenkin banderolleja on näkynyt, kuten normaalistikin käy, kun suurista asioista päätetään, ja uskon että myös pörssi alkaa melko nopeasti elpyä tämän jälkeen, vaikka britannia ei enää olekaan EU:n jäsen. Eli punta on ollut maan valuutta kaiken aikaa, joten ainoa mikä ehkä näkyy katukuvassa, on EU:n lipun poistuminen rajoilta.

Muuten tuo äänestystulos tuskin aiheuttaa mitään kovin suuria tunteiden purkauksia, paitsi tietenkin britannian euroedustajien  taholta, jotka joutuvat jättämään Brysselin. Joten vaikka tässä sitten on tehty poliittisesti melko suuri päätös, niin uskon, että mitään pysyvää jälkeä tästä ei sitten kuitenkaan tule. Jos Suomi sitten järjestää kansanäänestyksen EU:sta, niin sitten jos maamme seuraa britannian jalanjälkiä, niin tietenkin ensin pitää sitten markka palauttaa valtiomme valuutaksi, ja myös miettiä samalla Euron asemaa maksuvälineenä, ja tuo sitten on ainoa todellinen muutos, minkä maamme kansalaiset tulisivat kokemaan.

Mutta missään nimessä mitään salaa tehtyä päätöstä kuitenkaan tultaisiin tuon asian takia maassamme tekemään. Eikä se päätös ole mikään viikonloppuna toimeenpantu asia, vaan tietenkin valuutan vaihto tapahtuu tietyllä siirtymäajalla, eli ensin tietysti tehdään uusien markkojen graafinen suunnittelu, sitten tuo rahaan liittyvät muut standardit asetetaan huolellisesti valtion pankissa, ja samoin myös asiakirjojen kuten passien sekä ajokorttien EU-merkinnät poistetaan joko niin, että ajokortit vaihdetaan uusiin välittömästi, tai sitten annetaan siihen siirtymäaikaa. Samoin passien kanssa tapahtuvaa menettelyä pitää sitten miettiä, koska tietenkin ihmisillä voi olla tällainen aivan uusi passi, joka sitten pitäisi käydä uusimassa. Joten tuosta sitten tulisi melkoinen jono poliisiasemalle, kun kaikki asiakirjat pitää vaihtaa uusiin.

Kuitenkin tämä päätös varmasti vaatii uutta kansanäänestystä. Kun puhutaan britannian "brexit" päätöksestä, niin tuota päätöstä varmasti seurasi pieni kummastuksen aalto, kun sitten äänestyksen loputtua lähdettiin googlettamaan sitä, mikä EU oikeastaan on. Eli melkoinen reaktio tästä sitten seurasi, kun jälkeenpäin alettiin etsiä tietoa EU:sta, ja samantien kolme miljoonaa brittiä vaatii sitten kansanäänestyksen uusimista. Joten melkoinen poliittinen soppa tästä sitten on seurannut, vaikka toki äänestystuloksessa ero on melko vähäinen, ja tuon takia on ehkä syytä olettaa, että jotkut äänestäjistä eivät ehkä olisi tienneet oikeasti, mistä he äänestivät. Mutta ehkä me näemme sitten myös Suomessa vastaavan äänestyksen, kun edustaja Tynkkynen sitä niin näkyvästi vaatii.

charelesfort.blogspot.fi

Kyllä kansa tietää, sanoi presidentti Kekkonen

"Kyllä kansa tietää" sanoi tasavallan presidentti Urho Kekkonen aikoinaan. Ja tämä tietenkin on näkynyt osittain myös brittien toiminnassa tämän kansanäänestyksen jälkeen. Eli he ovat nyt sitten lopulta etsineet tietoa EU:sta. Tämä toiminta kuvastaa hyvin kansanäänestyksen ongelmia. Kysymys on nimittäin siitä että onko ihmisillä oikeasti käsitystä siitä, että mistä asioista kansanäänestys sitten oikeastaan pidetään? Samoin onko heille kerrottu, miksi tuota päätöstä ei tehdä parlamentissa, vaan se annetaan suoraan kansalle?

Eli onko ihmisille jaettu tarpeeksi oikeaa ja asiallista tietoa aiheesta, josta heidän pitää tehdä päätöksiä. Toisin sanoen tietävätkö ihmiset oikeasti, mistä kaikesta he kansanäänestyksen yhteydessä päättävät? Ja onko heille selitetty sitten se, miten tuo päätös vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä tai muihin heitä koskeviin asioihin? Kansanäänestyksen ideana on se, että ihmisten mielipidettä eri asioista kuunnellaan, mutta yksi asia kuitenkin on jäänyt ikään kuin piiloon, kun puhutaan suorasta demokratiasta, ja se koskee parlamenttia.

Näet kaikissa eurooppalaisissa maissa ylin valta on parlamentilla, jossa tehdään kaikki lain säätämistä koskevat päätökset. Ja kansanäänestykset eivät ole mitenkään kovin yleisiä asioita läntisessä Euroopassa. Eli se että parlamentti kysyy kansalta mielipidettä on yleensä merkki heikkoudesta. Syy miksi olemme siirtyneet edustukselliseen demokratiaan johtuu siitä, että kun lakia säädetään, niin silloin pitää sen valmistelussa olla hyvin tarkkana, ja perehtyä huolellisesti paitsi lakitekstiin, niin myös edustajan pitää pohtia lain vaikutusta yhteiskuntaan.

Eli tämän takia on ihmisiä, joiden mielestä mitään kansanäänestyksiä ei pitäisi koskaan edes pitää. Heidän perustelunsa on se, että suuri osa äänedtäjistä ei edes oikeastaan tiedä, mitä heidän äänestyskäyttäytymisensä tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan. Ja tietenkin äänestäjä saattaa uskoa, että esimerkiksi juuri ero EU:sta tuo automaattisesti hänelle työpaikan. Mutta kun tehdään vaikeita päätöksiä, niin kansan taakse on helppo mennä piiloon. Kun päätös jostain asiasta siirretään kansalle, niin se sitten ikään kuin vapauttaa parlamentin vastuusta, sekä siirtää huomiota pois sen tekemistä koulutus- yms. tukien leikkaamisista. Näin poliittiset päättäjät osoittavat välittävänsä kansasta, jolta he ovat juuri leikanneet pois mahdollisuuden päästä esimerkiksi yliopistoon ja sitä kautta päästä kohoamaan yhteiskunnan portailla.

Miksi Euroopan Unionin vastustus on niin korkealla profiililla varustettua?

EU odottaa mielenkiinnolla tulevaa kansanäänestystä Britannian jäsenyydestä unionissa. Näet se voi olla alku unionin kaatumiselle, mitä maailmantalous ei kuitenkaan kaipaa. EU ei siis poliittisten päättäjien mielestä ollutkaan se "Lintukoto", mikä toi vain uutta vaurautta sekä yltäkylläisyyttä sen kansalaisille. Ja kun sitten tuli eteen lama, niin johan nousi valtioissa eteen se, että tietenkin pitää EU:sta sitten erota, kun se on niin huono ratkaisu muutenkin.

Tämä on muuten kovin yleistä nimenomaan lamakautena. Laman aikaan nationalismi nousee kaikissa valtioissa, ja tietenkin myös meillä ovat populistit saaneet sitten vallan, kun heillä on tapana antaa ihmisille selkeitä sekä yksinkertaisia ratkaisuja, joilla sitten saadaan työttömyyttä helpotettua. Yksi niistä tietenkin on rajavalvonnan lisääminen. Mutta syy siihen, että EU:n vastustus on niin näkyvää erityisesti Britannian alueella saattaa johtua siitä, että tuossa maassa on muutamia veroparatiiseja kuten Jersey, joita vaaditaan lakkautettaviksi, ja noihin veroparatiiseihin ovat tarinoiden mukaan monet huippurikkaat ihmiset siirtäneet turvaan.

Ja tämä tietysti on hiukan kiusallista näille ihmisille, koska EU:ssa suunnitellaan uutta korrupiodirektiiviä, mikä voi sitten aiheuttaa verotarkastajan saapumisen noiden ihmisten koteihin. Ja tämän takia tuota unionia on alettu vastustaa hyvin näkyvällä tavalla,  eli lehdistö pursuaa kaiken maailman päällikköekonomisteja, joiden mielestä kaikkein paras asia, mitä voimme tehdä, olisi ero EU:sta.

Mutta toki jokainen itseään kunnioittava poliitikko järjestää näytöksen, missä kansalta kysytään reilusti, mitä se haluaa. Toki tuossa näytöksessä sitten on yleensä kuukauden tai parin verran tuotettu kansalle sitä "oikeaa kantaa asioihin". Eli haettu haastateltavaksi lähinnä tuon poliitikon omaa kantaa tukevia haastateltavia, sekä trollattu ja uhkailtu hänen kanssaan eri mieltä olevia. Toisin sanoen parklamentaarikoille on syydetty erilaisia alatyylin sähköposteja, ja pudoteltu koirankakkaa postiluukusta.

Toki nuo uhkauskirjeet voisi kyllä julkistaa lähettäjän sähköpostiosoitetta myöten, jotta kaikki ihmiset näkevät ne sitten ihan itse. Tuolloin joku voi sitten tunnistaa lähettäjän kutsumanimen tai ainakin tuo osoite voidaan laittaa pois. Eli missään tapauksessa uhkausta ei kannata lähteä peittelemään. Ja voin kertoa että vaikka sähköposti olisi merkitty henkilökohtaiseksi, niin kyllä uhkailun voi sitten julkistaa, koska silloin on kysymys muusta kuin asiallisesta kommentoinnista. Ja meidän maassamme on syyttäjillä todistustaakka. Eli toki oikeus varmasti myös lukee noiden julkaistujen sähköpostien sisällön, ennen kuin se antaa päätöksen.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Pidä ystävät kaukana ja vihollinen lähellä

E-3 AWACS NATO-tunnuksilla
Kuva I

Kun Suomi valitsee puoltaan sekä etsii rooliaan kansainvälisellä kentällä, niin maamme hallituksen on hyvä muistaa se, että ystävä kannattaa ottaa sellaisesta maasta, mikä ei sitten tule tänne vaatimaan puolta Suomea. Eli rakentaako Suomi NATO:n vai puhtaasti USA:n varaan on kysymys, mihin voimme vain olettaa saavamme vastauksia. Yksi suuri asia kuitenkin pitää huomioida, ja se on että jos liitymme NATO:oon, niin silloin on käytössä vain NATO-kortti, mutta jos taas jäämme ulkopuolelle, niin se sulkee NATO-option pois ainakin vähäksi aikaa. Mutta kuten tiedämme, niin reaalipolitiikka on melko nopeaa, jos päätös on pakko muuttaa jälkeenpäin.

Kun valitsemme ystävämme, niin toki meidän pitää muistaa se, että kyseinen "ystävä" ei saisi kadota viereltämme, kun sitä eniten kaipaamme. Maamme on nykyään valittava puolensa kansainvälisissä kriiseissä, jotka eivät ikävä kyllä ole mitään mustavalkoisia asioita, joissa voidaan löytää selvä syyllinen jokaiseen asiaan, mitä tuolla maailmalla tapahtuu. Joten meidän on kyllä jotenkin varmistettava oma puolemme siten, että saamme tarpeelliset välineet maamme puolustamiseen myös silloin, kun se tulee tarpeeseen.

Emme voi kuitenkaan rakentaa puolustusta muiden valtioiden varaan, vaan otettava huomioon sekin mahdollisuus, että muut maat kiristäisivät Suomea kriisitilanteessa epäämällä aseavun. Siksi meidän olisi tutkittava kaikkia mahdollisuuksia puolustuksemme uskottavuuden säilyttämiseen myös tilanteessa, jossa Venäjä tai joku muu maa alkaa uhkailla tällä alueella olevia valtioita. Eli meidän olisi siksi myös itse valmistettava noita hävittäjien ohjuksia sekä muita huippuaseita oman maamme alueella, jotta niiden saatavuus voidaan taata myös kriisitilanteessa. Kun puhutaan NATO:a koskevasta kansanäänestyksestä, niin silloin tietenkin asiaan suhtaudutaan tunteella.

Pelätään sitä, että maamme sotilaat joutuvat taisteluihin ulkomaille, sekä maamme maineen kärsimistä. Mutta kuten tiedämme, niin aina pitää kysyä sitten se kysymys, että mitä jos NATO ei meitä autakaan? Eli mitä jos puolustusliitto päättää, että esimerkiksi sen peruskirjan kolmannen pykälän mukaisia tukitoimia ei pannakaan toimeen Venäjän hyökätessä? Eli tuossa kauhuskenaariossa NATO ei sitten pulustakaan jäsenmaataan peläten Venäjän ydinaseita. Meidänkin lehdistössämme on ollut mainintoja siiitä, että esimerkiksi Saksasta löytyisi halua luopua NATO:n peruskirjan kolmannesta pykälästä, koska se tarkoittaisi sitä, että Bundeswehr joutuisi  Puolan sekä Venäjän kriisissä vedetyksi mukaan taisteluihin. Eli aina pitää muistaa se, että maailmanpolitiikka voi muuttua erittäin nopeasti. Ja tosi paikassa tuo ystävyys sitten vasta punnitaan, ja kaikki me hartaasti toivomme että tuota tosipaikkaa ei oikeasti tule meidän elinaikanamme.

pseudotiedetta.blogspot.fi