Showing posts with label kilpailu. Show all posts
Showing posts with label kilpailu. Show all posts

Tuesday, September 25, 2018

Koskaan ei kannata kilpailijaan luottaa työmarkkinoilla


https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Kannattaa ensin miettiä se, kannattaako esimerkiksi työnantajan tarjota korkeaa palkkaa, jos se saa tekijöitä halvemmalla? Ja koska työnantajien palkkatietojen saannissa on sellainen asia, että palkkoja koskevista tilastoista ei näy se, kuinka kauan henkilöt ovat noissa tehtävissä, eli yhtiön johto voi kertoa, että muut saavat paremman palkan, koska he ovat olleet niin pitkään talossa, mutta he voivat jättää myös muiden palkat kertomatta. Eli heillä ei ole mitään velvollisuutta tuota asiaa kertoa. Työhaastattelussa kannattaa osoittaa rohkeutta. Mutta se saattaa vaarantaa tuon työpaikan saamisen, koska saattaa olla niin, että työhaastattelija kokee liian rohkeuden uhkana itselleen. Ja se kysyykö hakija paikasta puhelimella haastattelun jälkeen on asia, joka riippuu monesta asiasta. Nimittäin jos työpaikasta kysellään sähköpostilla, voidaan tuota postia käyttää todisteena oikeudessa.


Kun puhutaan suosittelijoista, niin pitää muistaa se, että yhtiöt kilpailevat keskenään. Mutta myös sitä kannattaa ajatella, että tuo suosittelija saattaa olla myös hakemassa samaa paikkaa. Tuo tekee hänestä kilpailijan, joka hakee tuota paikkaa. Eli muistakaa, että suosittelija saattaa olla myös työttömänä, ja hakea samaan paikkaan. Jolloin saattaa käydä vähän huonosti, jos tuolta ehkä samaa paikkaa hakevalta työnhakijalta pyydetään suosituksia tätä paikkaa kohtaan. Samoin suosittelijan kummipoika voi hakea samaan paikkaan, jolloin tuon henkilön pitää valita ehkä kummipojan tai entisen työkaverin välillä. Työhaastattelijan ongelma on siinä, että hän ei ehkä voi kaikkia hakijoita ottaa töihin, ja siksi hänen pitää tuo valinta jollain tavoin tehdä. Joten tuolloin saattaa eteen tulla sellainen tilanne, missä suosittelija sanoo, että hän ei muista tuota  työnhakijaa.


Moderneilta työmarkkinoilta töitä haettaessa pitää olla tarkkana siitä, mitä hakemukseen laittaa. Nimittäin se mikä toimii avoimilla työmarkkinoilla ei ehkä ole suoraan johdettavissa piilossa olevien työpaikkojen hakemiseen. Kun haetaan piilossa olevaa paikkaa, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että keneltä tai mistä hakija on tuosta paikasta kuullut, ja jos vaikka hakija on saanut tiedon paikasta joltain yhtiön työntekijältä, niin tarkoi n kohdennetun hakemuksen lähettäminen saattaa paljastaa tietolähteen. Tuolloin pitää huomioida se, että onko tuolla henkilöllä, jolta tieto paikasta on tullut lupa kertoa tuosta paikasta muille. Kyseistä asiaa kannattaa tuolta lähteeltä tiedustella, jos hän puhuu tehtävästä suoraan.


Mutta mikäli tieto tulee esimerkiksi salakuuntelun avulla, niin silloin kannattaa varoa paljastamasta tuota asiaa. Ja tällä tarkoitan sitä, että vaikkapa jossain vessassa on kopin läpi kuulunut keskustelu, missä mainitaan tuo työpaikka. Eli tuolloin kannattaa tarkoin tuota työpaikkaa haettaessa miettiä kannattaako tuota tietolähdettä paljastaa. Tuolloin voi hakea jotain muuta paikkaa tuosta yhtiöstä, mutta kohdentaa hakemus tuohon piilotyöpaikkaan. Tuolloin voidaan korostaa sitä osaamista, mitä piilotetussa työpaikassa vaaditaan, mutta tuolloin voidaan kysyä, että välittääkö tuo hakemusta lukeva virkailija tämän hakemuksen piilotyöpaikkaa koskevasta rekrytoinnista vastaavalle virkailijalle.


Eli onko tuo piilotyöpaikka edes tuon julkista paikkaa käsittelevän vrkalijan tiedossa, tai ehtiikö hän tuota paikkaa miettiä taistellessaan hakemuspinon kanssa. Ja kun puhutaan "ystävästä", niin kannattaa muistaa, että tuo henkilö on työpaikkaa haettaessa kilpailija. Joten tuosta tehtävästä kysyminen ei ehkä ole tuolloin niin järkevää, koska tuo ystävä ei ehkä tiedä tuosta avoinna olevasta tehtävästä. Yksi vaihtoehto on tietenkin avata vessan ovi ja esittäytyä tuolle päällikölle, joka ehkä kiinnostuu tuosta hakijasta ja kutsuu haastatteluun, koska hakija on osoittanut rohkeutta tuossa tilanteessa.  Mutta tietenkin voi olla että pomo ei aivan ole niin positiivinen tätä ajatusta kohtaan, kuin mitä hakija itse olettaa. Ja sitten tietenkin jos palataan tuohon ystävään, niin ehkä hänellä ei ole oikeutta saada tietoja tuosta paikasta.




Monday, September 24, 2018

Miksi meillä on yhtiöitä?


https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Miksi meidän yhteiskunnassamme yksityinen sektorimme koostuu yhtiöistä? Ajatus yhtiöiden toiminnasta lähtee siitä, että ne tuottavat jotain tuotteita ihmisille tai oikeushenkilöille, ja tuo tuote voi olla joko konkreettinen esine kuten kone tai palvelu, joka saattaa olla sidoksissa johonkin koneeseen tai sitten se voi olla vaikkapa siivousta tai kaupan työssä olemista. Monille ihmisille tulee mieleen, että miksi meillä on niin paljon yhtiöitä? Syy tähän on hyvin yksinkertainen, eli yhtiöiden tarkoitus tuottaa tuotteita tarkoittaa sitä, että mikään tai kukaan ei osaa koskaan kaikkea, ja esimerkiksi leipurilta saattaa puuttua taito tehdä sähkömiehen töitä, tai sitten pankkimies ei osaa rakentaa taloja.


Eikä kukaan edellä mainituista osaa rakentaa tietokoneita, joten siksi meillä on niin monta toimialaa sekä yhtiöitä. Yhtiöiden toimintaa voidaan verrata normaalin ihmisen toimintaan. Saadakseen tilauksia yhtiöiden pitää markkinoida itseään, jotta niiden palveluksia ostetaan tai edes osataan kysyä. Yhtiöiden toiminta on siis sitä, että hankkiessaan urakoita eli töitä hakee yhtiö töihin asiakkaalleen, joka sitten maksaa työstä korvauksen. Kun yhtiöt tekevät tarjouksia sekä reklamaatioita huolimattomuudesta tai muista virheistä, niin ne toimivat kuten ihmiset toimivat keskenään, eli ovat sosiaalisia toisiaan kohtaan.


Yhtiöiden kirjeenvaihto on niiden välistä “small talkia” , ja muutenkin yhtiön voi haastaa oikeuteen kuten yksityishenkilön, jos siihen on aihetta. Kuitenkin pitää aina varoa sellaista tilannetta, että yhtiön suoranainen kilpailija suosittelee sille uutta työntekijää. Silloin saattaa suosittelijalla olla “ketunhäntä kainalossa”, ja muistakaa että yhtiöt ovat kilpailijoita keskenään. ja jos joltain alalta katoaa toimijoita, niin silloin hinnat kohoavat, koska kilpailu pitää hinnat kurissa sanotaan kapitalismin ohjekirjassa. Länsimainen markkinatalous, jota myös kapitalistisen mallin nimellä kutsutaan perustuu siihen, että markkinoilla kilpailu pitää hinnat alhaisina.


Ja jos yhtiön kilpailija poistuu markkinoilta, niin silloin se saa varmemmin urakoita kuin silloin jos toimijoita on paljon.  Samoin yhtiön toiminnan pitää perustua aitoon kilpailuun, eikä siihen, että valtio avustaa jotain yhtiötä suoraan esimerkiksi ylihintaisten urakoiden muodossa. Siksi urakoita koskevat tarjoukset pitää kilpailuttaa, koska sen tarkoitus on estää verorahojen käyttö yhtiöiden tukemisessa sekä veronmaksajien rahojen siirtäminen kunnanjohtajien vaimojen tileille. Tästä jälkimmäisestä syystä pitää päättäjien esteellisyys, eli suhteet tarjouksien tekijöihin tukia huolella, koska se sitten estää petollisen liiketoiminnan, millä veronmaksajia rahastetaan armotta


Kun ajatellaan sitä, että joku yhtiö turvautuu laittomiin toimiin, kuten kartelliin, dumppaukseen sekä polkumyyntiin. Joista ensimmäinen termi tarkoittaa hintojen sopimista yhtiöiden kesken, ja jälkimmäinen eli dumppaus tarkoittaa paljousalennuksia, joissa luvataan antaa kymmenen tuotetta yhden hinnalla. Polkumyynti tarkoittaa tuotteen myymistä tappiolla. Noiden asioiden kieltäminen estää sen, että suuri yhtiö ensin ajaa kaikki kilpailijansa konkurssiin, ja sitten ottaa markkinat haltuunsa. Suuri yhtiö voi tehdä välillä tappioita, mutta pienten yhtiöiden kohdalla lyhytaikainenkin tappio voi aiheuttaa konkurssin.


Joten siksi tappiollinen myynti on kielletty, koska se antaa mahdollisuuden poistaa kilpailijat markkinoilta, ja sitten vain kohotetaan tuotteiden hintoja mielin määrin, koska kuluttajat eivät voi valita sitä mikä hyödykkeen tarjoaa. Ja jos markkinoilla on vain yksi toimija, niin silloin se voi kohottaaa hintoja mielin määrin. Laittomaan kilpailuun kuuluu lisäksi esimerkiksi “agenttien” palkkaaminen toisista yhtiöistä. Esimerkiksi laskenta-osastolla työskentelevä tuttava voi välittää tietoja oman yhtiönsä tekemistä urakkatarjouksista kilpailijoille. Ja tuota voi silloin epäillä, jos joku kilpailija esittää aina toista huokeamman tarjouksen. Tai epäilyttävää on myös, jos joku jälkeenpäin esittää toisen tarjouksen, missä summaa on vedetty alas niin, että joku urakka on vain pari euroa toista halvempi.




Toki tarjousten sisältöön pitää aina tutustua tarkoin, eli osassa niistä luvataan oheistuotteita kuten jotain toisissa sopimuksissa maksulliseksi määritettyä palvelua ilman lisämaksua. Nuo palvelut riippuvat toimialasta, mutta niiden luonne saattaa olla sellainen, että niitä tarvitaan varsin harvoin. Eli lumen luonti tai hiekoitus voisivat olla ainakin tulevaisuuden kiinteistöalalla sellaista palvelua, koska lunta on tai pakkasta  ainakin etelässä hiukan sattumanvaraisesti. Ja itse en noiden sopimusten sisältöä tiedä.

Gravitational lensing can uncover dark matter.

“Artist’s impression illustrating how wave-like density patterns produced by ultralight dark matter could warp space and alter the path of l...