Avoimen lähteen tai lähdekoodin tekniikka yleistyy myös vedenalaisissa välineissä, joista osa tulee mullistamaan vakoilun sekä merisodan.

Kiina vei USA:n nenän edestä vedenalaisen luotaimen, jonka se ilmeisesti sitten vei johonkin tietokone- tai muuhun keskukseen, ja siellä sitten kiinan tiedusteluviranomaiset tulevat purkamaan sen teknisiä ratkaisuja, joita sitten kopioidaan tuon maan omiin sotilasteknologian tuotteisiin. Tai niin ainakin itse olen tästä toiminnasta ajatellut. Eli sitä ei tässä uutisessa ole kerrottu, millaisesta laitteesta tarkalleen on ollut kysymys, mutta kuten varmaan tiedämme.Kiinassa valmistetaan paljon amerikkalaisia halpatietokoneita.

Silti se on sosialistisena valtiona USA:lle hiukan kiusallinen tapaus, koska sinne ei tämän takia saa viedä tuon maan uusimpia teknisiä tuotteita kuten uusimpia mikroprosessoreja ja tehokkaimpia mobiilitietokoneita tai tiettyjä ohjausohjemistoja, joten tuon takia nämä ehkä siviilikäyttöön tarkoitetut vedenalaiset luotaimet kiinnostavat tuota melko uutta supervaltaa, koska sen asevoimat tarvitsee tällaista tekniikkaa. Kun ajatellaan nykyaikaisia vakoiluvälineitä, jotka hyödyntävät nanotekniikkaa, niin niiden koko ei päätä huimaa.

Ne saattavat olla muutamien senttimetrien mittaisia, tavallista AA-pariston kokoluokkaa olevia kromi-86-paristoja sekä avointa teknologiaa hyödyntäviä välineitä, joiden varastamisesta ei ole mitään hyötyä kenellekään. Kyseiset välineet ovat sellaisia, että niissä on anturi, joka havaitsee mikäli tuota välinettä yritetään nostaa veden pinnalle, ja silloin tärkeät osat sen flash-muisteista tuhoutuu, eli kyseessä on välineen autonominen ohjausohjelmisto, joka vastaa tuo välineen ohjaamisesta. Kyseessä on ilmeisesti itseasiassa ulkoisesti lasten uimaopetuksessa käytettävää ponttoonia muistuttava väline, jossa saattaa olla myös pyörät tai telaketju, jolla se pystyy sitten ryömimään meren pohjalla, ja välttämään näin kamerat, joilla tukikohtia tai niiden vedenalaisia osia valvotaan. Nämä konventionaalisemmat robotit on tehty useimmiten hiilikuidusta, jotta niillä olisi mahdollisimman suuri sukellussyvyys.

Tai sitten noissa tehtävissä voidaan käyttää keinotekoisia organismeja, joiden toiminta on erittäin huomaamatonta.  Nuo välineet saatetaan naamioida esimerkiksi ravuiksi tai muiksi meren eläimiksi, jotta niitä ei havaittaisi. Kyseiset vakoilurobotit saattavat kuljettaa mukanaan keinotekoisia hyönteisiä, joita ne sitten lähettävät sotilastukikohtiin tutkimaan niiden hallien sisällä tapahtuvaa toimintaa. Syy muuten miksi nimenomaan rapuja käytetään noiden vakoilurobottien mallina on se, että rapujen raajat on helppo jäljentää robotteihin, ja niiden pinta voidaan muotoilla hyvin helposti sellaiseksi, että se muistuttaa myrkyllistä rapukantaa, jolloin niiden päälle ei käy jokin merieläin.

Nuo nano-UAV:t lähtevät kyseisten välineiden selässä olevasta kammiosta, ja sitten ne voivat lentää pitkin tukikohdan aluetta. Niiden tietovarastot ovat itseasiassa USB-tikkuja, ja muutenkin noiden pikku robottien rakentamisessa käytetään mahdollisimman paljon "avoimen lähteen tuotteita", eli niissä on Linux-käyttöjärjestelmät, ja muutenkin niiden valmistamiseen käytetään kaupallista tekniikkaa kuten tehtävän muunnettuja Web-kameroita ja 3D-tulostimia, mikä tarkoittaa sitä, että noiden välineiden valmistaminen on melko helppoa ja huomaamatonta, joten esimerkiksi CIA voi sellaisia valmistaa ihan itse. Kun nuo välineet sitten operoivat, niin ne navigoivat kohteeseen inertian avulla, jotta GPS-signaalia ei huomata, ja kun ne ovat tehtävänsä tehneet, niin nämä robotit saavat sitten kutsusignaalin, jonka jälkeen ne palaavat esimerkiksi sukellusveneeseen.

Nämä uuden sukupolven vedenalaiset robotit voivat toimia erittäin itsenäisesti, ja jos niiden tehtävänä on esimerkiksi palauttaa torpedo tai ohjus takaisin laivastolle, niin silloin ne käyttävät kuvantunnistus-ohjelmaa sekä niille tallennettuja liikeratoja, jotta noiden välineiden manipulaattorit osaavat tarttua tuohon esineeseen, ja sitten ne voivat tuoda saaliinsa esimerkiksi laivan pohjassa olevasta luukusta sisään. Jos nuo Alvin-sukellusveneen ydinkäyttöiset serkut saavat tehtävän, niin nämä autonomiset robottisukellusveneet voivat siirtyä operaatioalueelle itsenäisesti, ja siten eivät muut huomaa sitä, että tuota operaatiota edes tapahtuu. Ne muistuttavat ulkonäöltään hiukan hankajalkaista, koska noiden välineiden ulkopuolella on manipulaattorit, joilla ne voivat tarttua kohteeseensa.

Alla on pari linkkiä aiheesta. Ylempänä on keinotekoinen käärme ja alempana on "Avoimen lähteen robotti", joka on erittäin mielenkiintoinen väline:

https://www.youtube.com/watch?v=UuPI-RO79Xo

https://www.youtube.com/watch?v=DxsfBGuCamQ

pimeakronikka.blogspot.fi

Ilmapallolla maailman ympäri sekä korkealle stratosfääriin

NASA:n kokeellinen ilmapallo
Kuva I

Tässä on joku sitten lentänyt ilmapallolla maapallon ympäri. Kun ilmaa kevyemmällä aluksella suoritetaan ultrapitkiä tehtäviä, niin silloin pitää valmistaa erittäin kestävä sekä varmatoiminen ilmapallo, jolla voidaan sitten manööveroida tehokkaasti. Kun tuollainen täysin tuulen vietävänä oleva alus  päästetään irti, niin ongelma on siinä, että sopivan tuulen pitää kestää koko lennon ajan, ja paras kohta tähän yritykseen tietenkin on päiväntasaaja, jossa pasaatituulet kuljettavat tuota ilma-alusta koko matkan. Mutta ongelmia tietenkin tulee tuon pallon kanssa, eli kuumaa ilmaa käytettäessä tietenkin on mahdollista säätää korkeutta käyttämällä gondolin ulkopuolella olevaa liekkiä.

Jos ei ihmisistä välitetä mitään, niin  RTG:n eli RadioTermoGeneraattorin avulla voidaan käyttää kuumailmapuhallinta, jolla tuo ilmapallo saadaan nousemaan ylös, mutta yleisen vastarinnan takia tuota voimanlähdettä ei ehkä kuitenkaan realistisesti voida harkita ilmakehässä toimivien ilmapalloluotainten voimanlähteeksi, ja niiden käyttö olisi varmasti rajoitettu toisille planeetoille, jos tuollaisia luotaimia tullaan niille joskus lähettämään. Muuten voi NASA:n päämajan edessä olla todella paljon mielenosoittajia, jotka vastustavat ydinvoimaa muutenkin. Ja ajatus siitä, että tuollainen alus ajelehtisi maan ilmakehässä voisi varmasti pelottaa monia.

Tuollaista ultrapitkiin tehtäviin kykenevää ilmapalloa voidaan käyttää esimerkiksi ylemmän stratosfäärin tutkimiseen sekä kokeisiin, jotka tähtäävät tuollaisen ilmapalloluotaimen lähettämiseen toisille planeetoille kartoittamaan niiden kaasukehää. Ja tuolla ylemmässä stratosfäärissä on aika vaikea tehdä tieteellistä tutkimusta, koska se on liian korkealla normaaleille lentokoneille mutta liian matalalla satelliiteille. Näet liian matalan ilmanpaineen takia lentokoneen ohjaimet eivät toimi, ja kuitenkin satelliitit palavat siellä tuhkaksi.

Toisaalta heliumilla tai vedyllä täytetyllä pallolla päästään erittäin korkealle, mikä lisää turvallisuutta levottomia alueita ylitettäessä. Ja jos tuo kaasupallo sitten valmistetaan mylarista tai jostain muusta superkovasta muovista, niin silloin siitä tulee täysin tiivis. Ja toki tuollaisen kaasulla toimivan mylar-pallon korkeuden säätö on myös mahdollista, jos tuo kaasu sitten imetään takaisin kaasusäiliöön, mistä se päästetään takaisin ilmapalloon, jos korkeutta halutaan lisätä. Mikäli tuollaisen ilmapallon kaasujärjestelmästä joudutaan päästämään kaasua pois, voi se kehittää uutta esimerkiksi elektrolyysin avulla, eli tuo ilmapallo pudotetaan lähelle meren pintaa, ja polttokennon avulla sitten tehdään sille uutta vetyä.

Tuollaisia laitteita NASA kehittelee vieraiden planeettojen kaasukehän tutkimista varten, ja tulevaisuudessa ehkä tuollainen ilmapalloluotain vaeltaa Jupiterin kaltaisten kaasuplaneettojen kaasukehässä. Se että millainen tuon luotaimen lentomekanismi on, riippuu siitä, millaiselle planeetalle se lähetetään. Mutta kun puhutaan tuon pallon rakennemateriaalista, niin silloin tietenkin superkova mylar olisi parasta mahdollista raaka-ainetta, koska se on erittäin keveää, ja sen lujuus mahdollistaa erittäin ohuen rakenteen. Ja toki tuollainen ilmapallo saattaa hajota, jolloin varapallo pitää olla saatavilla välittömästi, oli kyseessä joko toisen planeetan kaasukehään lähetettävä ttutkimusluotain, maapallon kaasukehässä operoiva superpitkiin operaatioihin pystyvä säähavaintopallo, tai sitten miehitetty ilmapallo.

Miehitetyn ilmapallon tapauksessa pitää gondolin olla paineistettu, jolloin se muistuttaa enemmän avaruusalusta, ja tarve paineitukseen johtuu siitä, että jos tuo väline käyttää erittäin tulenarkaa vetyä ilmapallon täytteenä, niin sen lentokorkeus nousee yli 30 km, ja tuossa korkeudessa vallitsevat jo avaruuden olosuhteet, joten miehistön täytyy oleskella avaruuskapselissa. Tuo suuri lentokorkeus tietenkin suojaa alusta esimerkiksi vihamieliseltä alueelta mahdollisesti ammutuilta ohhjuksilta, ja jos tuohon ilmapalloon tulee reikä, niin alus voi täyttää varailmapallon merivedestä saamallaan elektrolyysillä erotetulla vedyllä.

ilmailukokeiluja.blogspot.fi

Ravut ja käärmeet toimivat tulevaisuuden robottien mallina.

Avaruusluotainten liikkuminen vieraalla taivaankappaleella on ongelmallista, koska noiden luotainten pitäisi voida toimia lähes jokaisessa ajateltavissa olevassa maastossa. Vaikka tutkittavalla kappaleella ei olisi eroosiota eikä kaasukehää, niin silti se voi joutua odottamattomaan tilanteeseen, koska jos sen reittiä sitten piirretään kartalle inertiaa varten, niin tuo reitin tekijä tai luotaimen LIDAR-skanneri saattaa lukea jonkun kraaterin korkeuskäyrän hiukan väärin, ja silloin luotain saattaa pudota paikkaan, mistä sen on vaikeaa päästä ylös. Ja toki myös ilmakehättömällä kappaleella voi olla kiinnostavia kohteita, joihin halutaan kiivetä. Tuon takia luotaimen pitää voida myös kävellä, vaikka sen liikkuminen  alangoilla tapahtuisi pyörien avulla. Mutta noustessaan esimerkiksi jollekin Marsin tulivuorista tarvitsee luotain muitakin liikkumismahdollisuuksia kuin vain pyörät. Tietenkin ensimmäiseksi tulee mieleen se, että luotain varustetaan roottoreilla, mutta ylägöillä saattaa kaasun paine olla niin matala, että aerodynaaminen lento ei ole siellä mahdollista.

Tämän takia luotain voidaan varustaa jaloilla, jotka ovat joko nisäkkään tai matelijan raajan kaltaisia, mutta nuo jalat tietenkin on paras tehdä sellaisiksi, että luotain vetää ne sisäänsä, kun se voi liikkua pyörillä, ja kyseiset raajat ovat oikeastaan samankaltaisia, kuin esimerkiksi hämähäkeillä on. Eli ne voivat myös toimia manipulaattoreina, ja noiden sisään vedettävien hiilikuitujalkojen avulla voi luotain kävellä myös esimerkiksi Titan-kuun vuorovesitasangoilla. Toki tuollainen rapua muistuttava tiedustelurobotti voi suorittaa myös asevoimien rantateidustelua sekä kuvata vedenalaista elämää. Nuo eläimiksi naamioidut vakoilulaitteet tulevat tulevaisuudessa mullistamaan tiedustelun lähes täysin. Samoin tuollaisilla keinotekoisilla eliöillä voidaan tutkia vieraiden taivaankappaleiden pintaa, jotta voidaan todeta, että onko siellä mahdollisesti jotain vihamielistä elämää, joka ehkä hyökkäsi noiden automaattien kimppuun. Eli ennen kuin astronautti astuu jonkun taivaankappaleen pinnalle, niin pitää varmistaa, että siellä ei ole mitään mustekaloja tai vastaavia petoja, jotka voivat vaarantaa astronauttien hengen.

Ravut sekä muut äyriäiset ovat erittäin mielenkiintoisia mallinnettavia, koska niillä on jäykkä kuori sekä niiden jalkojn liikeradat ovat melko yksinkertaisia, ja myös robotin tarttumaelimet eli manipulaattorit voidaan muotoilla ravun saksiksi, jolloin voidaan luoda naamioitu miinanraivausrobotti, joka soluttautuu rantavarustukseen ja katkoo esimerkiksi ansalankoja ennen maihinnousua. Toinen mielenkiintoinen kohde, kun halutaan naamioida kone eläimeksi ovat myrkkykäärmeet. Eli tuollainen "polybot" voidaan päälystää keinotekoisella käärmeen naholla, ja tuo käärmeen liikkumista jäljittelevä robotti voidaan naamioida tehokkaasti esimerkiksi telakyyksi, enkä usko että kukaan menee myöskään kokeilemaan tuhatjalkaisen aitoutta tönäisemällä sitä sormella. Eli "polybot" on oikeastaan helminauhamainen robotti, jolla tietenkin on paljon käyttöä sellaisenaan, mutta se voidaan naamioida myös oikean eläimen näköiseksi, ja sillä tavoin esimerkiksi kuvat eläimiä luonnossa häiritsemättä niitä ollenkaan.

Mutta nuo käärmemäiset polybotit voivat olla myös erittäin nopeita. Ne voivat näet muodostaa itsestään pyörän, jolla nämä kojeet saavuttavat erittäin suuren nopeuden, Mutta toki tuollaisella käärmeiden sekä muiden eläinten jäljentämisellä voi olla myös puhtaasti sotilaallisia tarkoitusperiä, eli myös käärmeen hampaat voidaan jäljentää tuolle keinotekoiselle matelijalle, ja se voi antaa myös samaa myrkkyä sisältävän injektion kohteelleen, kuin mitä oikeakin käärme antaa. Tulevaisuudessa myös panttivankitilanteita voidaan ratkaista tehokkaasti tuollaisten nanohyönteisten avulla, eli esimerkiksi torakkaa tia kärpäsiä jäljittelevä nanorobottiparvi tunkeutuu tuohon huoneistoon, ja pistää noihin henkilöihin esimerkiksi skopolamiinia tai muuta kemikaalia, jolla heidät saatetaan toimintakyvyttömiksi.