Mietelmä äärioikeiston vaikutusvallasta tai mahdollisuudesta vaikuttaa politiikassa, sekä ajatuksia siitä, kuinka rikosta myydään politiikalla

Ingram MAC-10 on monissa jengien välisissä
välienselvittelyissä käytetty ase. Yläpuolella  oleva
kappale on varustettu äänenvaimentajalla.

Trumpin neuvonantaja tai strategiapäällikkö on sanonut että nuo Charlottesvillen äärioikeistolaiset ovat "ryhmä pellejä", mikä osoittaa sen, että näihin järjestöihin ei kannata koskaan kuulua. Äärioikeiston tukijoiden sekä heidän aatettaan myötäilevien henkilöiden mielestä on varmaan todella upeaa uhkailla ihmisiä väkivallalla, ja sitten poseerata kuvissa aseiden kanssa. Mutta kuitenkin pitää aina muistaa sellainen asia, että vaikka joku ryhmä väittää omaavansa jotain poliittisia aatteita, niin yleensä kyse on noissa tapauksissa aivan tavallisista katujengeistä. Toki on todella näyttävää seisoa lehtikuvaajien edessä joku Ku Klux Klan:in kannatuspaidaksi esitetty vaate päällä, ja huutaa samalla "sieg heil"-huutoa.


Mutta kuitenkin silloin unohdetaan sellainen asia, että nämä väkivaltaisia iskulauseita huutavat sekä aseita esittelevät natsit eivät varmaan ole ymmärtäneet, että heidän käytöksensä tekee heistä sopivia uhreja muille poliittisina järjestöinä itseään markkinoiville jengeille, joiden pääasiallinen elinkeino on huumeiden myynti sekä "suojelurahan perintä", mikä tarkoittaa sitä, että jokainen joka liikkuu tai harjoittaa huumekauppaa tuon jengin reviirillä joutuu maksamaan heille rahaa, jotta häntä ei hakata tai ammuta.


Huumekauppa on ollut hyvin tuottoisa business monille jengeille, jotka ovat värvänneet järjestelmällisesti alaikäisiä kuljettamaan huumeita, sekä myymään "Crackia" kavereilleen. Nuo jengit väittävät usein olevansa jotain "Mustia panttereita" (Black Panther League), mutta todellisuudessa heidän ainoa motiivinsa on myydä "crackia" naapurin lapsille.  Ja tietenkin tällaiset rikolliset järjestöt väittävät aina hallussaan olevia konetuliaseita itsepuolustusta varten hankituiksi välineiksi, ja sitä tietenkin korostetaan joka paikassa, millaisia poliittisia päämääriä noilla jengeillä on, vaikka oikeastaan vain raha on asia, mikä noille ihmisille merkitsee.


Tuollaiset lähinnä huumekauppaa harjoittavat jengit saattavat usein olla paikkoja, joista esimerkiksi Etelä-Amerikan huumeparonit palkkaavat tappajia hoitamaan likaista työtään, ja tietenkin esimerkiksi Pablo Escobar aikoinaan yritti selittää ihmisille olevansa oikeasti joku sosialisti, joka välitti ihmisten hyvinvoinnista. Kuitenkin  tuo mies tai kuka hänen nimissään nyt sitten käytti tuossa Medellinin kartellissa valtaa lähinnä hankki poliittisten lausumien kautta aseenheiluttajia tuosta sosialistisesta sissiliikkeestä, ja sitten kun keikka oli tehty, niin Medellinin kattelli maksoi tuon henkilön järjestölle rahaa noista surmista ikään kuin korvauksena siitä, että se jätti nämä Medellinin kaupungin lähellä olevat kokapansaat rauhaan, sekä toimisivat noille kokiinikauppiaille muutenkin turvamiehinä. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että esimerkiksi huumesodassa on  paljon asioita, joista ei juurikaan olla puhuttu.


Yksi niistä liittyy SOCOM:in sekä DEA:n  itse hankkimaan rahoitukseen (Special Forces Self Financing) (Drug Enforcement Administration Self Financing) , mikä on tietenkin eriytetty muusta lainvalvonnasta, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi erikoisjoukkojen operaattorit ovat iskuja tehdessään laittaneet noista huumeiden valmistamiseen käytettävistä laboratorioista sekä huumekaupan pomojen saatuja rahoja jonnekin pankkitileille, joiden kautta on hankittu esimerkiksi aseita sekä toimitiloja noita operaatioita varten, mutta se ovatko nuo rahat sitten oikeasti merkitty liittovaltion budjetteihin on jäänyt yleensä vähän pimentoon. Termillä "mustat operaatiot" tarkoitetaan operaatioita, joiden henkilökunta sekä rahoitus pimitetään liittovaltion budjetista, eli virallisesti nuo operaattorit voivat olla esimerkiksi metsureita, mutta todellisuudessa kyse on DELTA-FORCE:n tai jonkun muun erikoisjoukon ryhmästä, ja rahoitus tuollaiseen toimintaan saadaan budjeteista, jotka pimitetään valtiolta.


Mutta joissakin tapauksissa on esitetty sellainen väite, että CIA olisi osallistunut huumekauppaan esimerkiksi tarjoamalla huumekauppialle ja heidän tuotteilleen kuljetuspalveluita, joiden kautta hankittu raha on sitten sijoitettu noihin SOCOM:in (Special Operations Command) sekä DEA:n yhteisiin operaatioihin, joissa tietenkin on tulosta syntynyt todella paljon. Mutta kuitenkin tuo tarkoittaisi sitä, että CIA itseasiassa olisi sekaantunut huumekauppaan, ja samalla se tietenkin voi hankkia käyttöönsä heroiinia, LSD:tä sekä meskaliinia, joita nuo miehet tarvitsevat kun he kuulustelevat vankeja kemikaalien avulla, sekä tietenkin puhutaan myös CIA:n valvomista laittomista lääketehtaista, joita tuo palvelu tarvitsee esimerkiksi jonkun operaatiossa sairastuneet tai haavoittuneen operaattorin hoidossa.


Toisaalta huumesodassa on tietenkin jonkin verran rikottava lakia, jotta "under cover"-agentit voivat paljastaa koko organisaation, ja jotta paras mahdollinen tulos saadaan aikaan, niin tietenkin noille huumekauppiaille pitää tarjota sellaista, mitä he itse eivät kykene ostamaan. Tuon takia esimerkiksi CIA:n lentokoneiden pitää aina välillä kuljettaa huumeita, jotta he voisivat sitten etsiytyä noiden Pablo Escobarien lähipiiriin, ja sitä kautta tuhota nuo organisaatiot. Näistä operaatioista saadut rahat kuulemma kanavoidaan sitten huumesotaan eli niillä hankitaan erilaisia sensoreita, jotka laitetaan huumeiden sekaan, jotta katukauppiaiden verkosto saadaan myös samalla kiinni. Eli missään nimessä kukaan CIA:n operaattori ei halua jäädä kiinni huumekaupoista, mutta noihin vale-ostoihin tietenkin liittyy ajatus, että huumeiden sekaan laitetaan GPS-laitteita, joilla sitten voidaan myös nuo paikalliset Crack-kauppiaat saada kiinni samalla kun käräytetään isoja tekijöitä.

https://metsantarinoita.blogspot.fi/

Vankien määrä ei kerro kaikkea rikollisuudesta sekä siitä, miten valtio suhtautuu rikolliseksi määriteltyyn toimintaan, eikä siitä mitä se pitää rikollisena toimintana

               

Rikollisuus sekä vankiluku eivät suorastaan automaattisesti korreloi sitä, kuinka paljon rikollisuutta tai kuinka korkea on rangaistusasteikko missäkin maassa. Se kuinka paljon rikollisuutta missäkin valtiossa tapahtuu lasketaan siten, että otetaan otos, missä lasketaan ilmitulleiden rikosten suhde valtion väkilukuun. Samalla tavalla selvitetään se, mikä on esimerkiksi jonkin valtion rikollisin kunta tai joku muu alue. Kuitenkaan se että rikosten määrä on pieni tai suuri antaa vain osan siitä kuvasta, mikä koskee valtiossa tapahtuvaa rikollisuutta.

Valtiossa voi esimerkiksi olla todella vähän rikoksia esimerkiksi tuhatta asukasta kohti, mutta tilanne on silloin hyvin vakava, jos kaikki tehdyt rikokset ovat väkivallantekoja. Tässä kuvitteellisessa esimerkissä esimerkiksi jossain valtiossa tapahtuu 20 rikosta tuhatta asukasta kohtaan (20/1000) Jos halutaan saada sitten prosenttiluku, montako rikosta tapahtuu väkilukuun nähden, niin silloin noudatetaan prosenttilaskun kaavaa (20/1000*100), mutta merkittävää tämä on silloin jos ne kaikki ovat murhia.

Aina kun verrataan vankien määriä valtioiden välillä, niin pitää ottaa huomioon sellainen asia, että tietenkin suuressa maassa tapahtuu paljon enemmän rikoksia kuin pienessä valtiossa, mutta se että joidenkin maiden vankiluku on melko korkea voi johtua myös siitä, että noissa maissa myös vähäisten rikosten selvittämiseen käytetään aikaa. Piilorikollisuudesta puhuttaessa pitää huomioida sellaisia asioita, että joissakin maailman maissa ei edes ole sellaista lainsäädäntöä, mikä kieltää esimerkiksi lahjoman ottamisen, ja tuolloin tietenkin on hiukan vaikea joutua vankilaan asioista, joita ei olla koskaan ymmärretty kriminalisoida.

Samoin joissakin valtioissa on sellainen tapa, että esimerkiksi poliisi ei ollenkaan tutki mitään pikkurikoksia, vaan kaikki varkaudet vain merkitään liikkeiden tappioiksi, jotta niiden valtioiden muutenkin ylikuormitettu virkakunta vapautuisi henkirikosten tutkintaan. Eli noiden maiden ongelmana on sellainen asia, että niissä tapahtuu niin paljon väkivaltarikoksia, että viranomaisten kaikki aika menee murhien tutkintaan. Väkiluvun suhde tehtyihin rikoksiin joilla tässä tarkoitan rikoksia, jotka ovat tulleet ilmi, eli niistä on tehty rikosilmoitus, tarkoittaa sitä että sillä lasketaan mahdollisuutta joutua rikoksen uhriksi tuossa paikassa.

Tuolloin lasketaan mikä on todennäköisyys siihen, että vastaantuleva henkilö esimerkiksi pahoinpitelee toisen, kun hän kävelee kadulla. Samoin tietenkin kun puhutaan vankiluvuista, niin silloin olisi hyvä saada tietää, että millaisista rikoksista nuo henkilöt sitten istuvat, eli jos puhutaan tilastoista, niin olisi mielenkiintoista huomioida se, että montako prosenttia näistä henkilöistä istuu esimerkiksi henkirikoksista tuomittuina. Samoin tietenkin olisi tutkittava tuomioistuinten käytäntöjä, kun tuomioita luetaan. Tällä tarkoitan tilannetta, missä selvitetään sitä, että käyttääkö tuomioistuinjärjestelmä useinkin maksimirangaistuksia antaessaan tuomioita.

Eli voidaan kyllä sanoa, että on erittäin vaarallista, jos lakikirjassa on mahdollisuus antaa esimerkiksi varkaudesta kuuden vuoden tuomioita, ja on vain oletettu, että tuomari ei noita tuomioita jakele. Sama koskee myös esimerkiksi kuolemantuomioita, joita joidenkin maiden lain mukaan on mahdollista antaa esimerkiksi valtionpetoksesta tai valtion vastaisesta agitaatiosta. Noissa lakipykälissä on usein sellainen asteikko, että tuomari voi antaa esimerkiksi mielenosoituksesta sakkoja, tai elinkautisen vankeustuomion sekä kuolemantuomion. 

Tuollaisia lakeja on ollut esimerkiksi joissakin kommunistisissa valtioissa, ja ne ovat tietenkin olleet omiaan romuttamaan ihmisten uskoa viranomaistoimintaan sekä erityisesti oikeusjärjestelmään. Samoin se että jos esimerkiksi kaikki selvittämättömät rikokset kohdistuvat johonkin tiettyyn väestönosaan, niin se kertoo siitä, että valtio on jotenkin rasistinen tuota ihmisryhmää kohtaan. Myös se että tuomarit tuomitsevat johonkin väestöryhmään kuuluvia henkilöitä lievemmin kuin toisia, kertoo rasismista sekä suosimisesta. Tuollainen käytäntö oli esimerkiksi Etelä-Afrikan apartheid-järjestelmässä, jossa vain valkoisilla oli oikeus päättäviin virkoihin, eli vain valkoisia miehiä työskenteli poliisipäälliköinä tai korkeina upseereina sekä tuomareina, joten tuolla tavoin pidettiin huolta siitä, että ihmiset elivät kurissa ja nuhteessa tuossa valtiossa, missä valkoisten ylivaltaa harjoitettiin epähumaanin ja rasistisen sekä epätietellisen rotuhygienian nimissä massiivisen väkivaltakoneiston avulla.
 

Stereotyyppinen tutkija ja muita ehkä hyvinkin vaarallisia ennakkokäsityksiä

Western-taipaani

Stereotypia tarkoittaa sitä, että ihmisillä on tietty ennakkonäkemys jostakin ihmisryhmästä, ja tuo stereotypia saattaa olla hyvinkin vaarallinen, koska se ikää kuin sokaisee ihmisen luulemaan asioita, jotka eivät ole mitenkään erityisen todenmukaisia. Yksi ammattiryhmistä mihin ihmiset kohdistavat stereotypioita ovat poliisit ja erilaiset tutkijat, jotka kuvataan puku päällä työtään tekeviksi henkilöiksi, jotka ajelevat autoilla ympäriinsä, ja puhuvat johonkin mikrofoniin.

Tuo stereotypia on tuominnut miljoonia rikollisia vankilaan, kun he eivät osaa varoa esimerkiksi farkkuja käyttävää miestä. "Pukumies-stereotypioita" ruokitaan erilaisilla poliisisarjoilla, joissa poliisimiehet tekevät työtään puvuissa, lukuunottamatta sankaria joka tietenkin pukeutuu hiukan vapaammin tehdessään työtään. Toki noiden stereotypioiden luomisesta vastaa tietenkin Hollywood sekä poliisi, joka antaa näin kuvan siitä, että kaikki poliisit käyttävät pukua sekä solmiota, ja esittävät kiltisti virkamerkin käydessään haastattelemaan jotain ihmistä.

Syy miksi poliisisarjoissa käytetään niin paljon pukua, on se että rikollisten on näin vaikeaa mieltää poliisia muuksi kuin pukua käyttäväksi mieheksi, joka omistaa auton, ja ajaa työmatkat sekä omat keikkansa autolla, missä on varastoituna parin vuoden hanpurilaispapererit. Tuollainen stereotypia mikä koskee tiettyjen ihmis- tai eläinryhmiä on erittäin vaarallinen, koska se altistaa ihmisen erittäin vaaralliselle ennakkokäsitykselle, mikä voi viedä hänen henkensä. Kun tuota ajattelutapaa sovelletaan esimerkiksi eläintieteisiin, niin silloin saattaa tulla eteen itku. Jos puhutaan esimerkiksi siitä, että rantakäärme on jotenkin myrkytön, niin monet vetävät sitten sellaisen induktiopäätelmän, että kaikki käärmeet, joilla on niskassaan kuvio ovat jotenkin myrkyttömiä. On olemassa käärme, jolla on joskus sama niskakuvio kuin rantakäärmeellä, mutta sen väri on punainen.

Tuota käärmettä kutsutaan taipaaniksi, ja sen myrkky on niin voimakasta, että se surmaisi yli 100 ihmistä yhdellä pistolla. Tästä voidaan sanoa, että jos henkilö näkee jonkun käärmeen Suomessa  niin se voi olla vaaraton, kuitenkin saman näköinen käärme jossain muualla päin maailmaa voi olla tappavan vaarallinen. Mutta jostain syystä taipaanin mustaa värimuunnosta ei näytetä useinkaan televisiossa. Kyy käärmeissä on muuten sama juttu, eli kun ihminen Suomessa kohtaa kyykäärmeen, niin se on melko vaaraton, mutta esimerkiksi Intiassa ja Pakistanissa meidän kotimaisen kyymme sukulainen Efa eli Pyramidikyy surmaa vuosittain 72000 ihmistä, joten eräässä kirjassa oli sellainen murha, missä henkilö surmasi toverinsa efan myrkyllä antamalla sitä uhrilleen injektioruiskulla lypsettyään sitä ensin tuosta käärmeestä.

Siinä hän houkutteli uhrinsa Intiaan tekaistulla arpajaisvoitolla, ja lavasti murhan tuon kyykäärmeen pistoksi. Erityisesti on huomioitava sellainen asia, että sekä Efa että Taipaanit vaihtavat väriä lähes jokaisella nahanluonnilla. Tuon takia niiden kanssa pitää olla erittäin varovainen, koska tuo kuvio vaihtelee keltaisesta, mustaan, ja joskus taipaani voi muistuttaa erittäin paljon Boa-käärmeitä. Efalla on kuvissa useimmiten ketjumainen rengaskuvio selässään, mutta tuo kuvio voi olla myös sahalaita kuten kotimaisella kyyllä, ja ainoastaan pohjaväri on hiukan tummempi tai ruskeampi kuin meidän kyykäärmeillämme on, ja kyitä on erittäin vaikeaa erottaa toisistaan.

Noihin käärmeisiin kuuluu monia erittäin myrkyllisiä lajeja, joiden kuvio on hyvin paljon toistensa kaltainen, ja osa niistä erittää veritoksiineja jolloin myrkkytarhakäärmeiden myrkkyjen vastamyrkky ei niihin tehoa, ja osa kyistä antaa niin tuskallisen pistoksen, että vastamyrkkyä ei tuolloin voi itse ottaa. Efan pisto on tuskaton, ja sitä tuskin huomaa, joten tähän juuri perustuu tuon 45 cm pituiseksi kasvavan käärmeen vaarallisuus. Tässä kauhuskenaariossa henkilö ei ehkä huomaa Efan eli pyramidikyyn pistäneen häntä, ja menehtyy siksi suhteellisen nopeasti, vaikka vastamyrkkyä olisi saatavilla-

Tähän samaan kategoriaan kuuluu sellainen stereotyyppinen näkemys, että esimerkiksi MC-kerholaiset käyttäisivät aina niitä kuuluisia liivejään, ja tuo näkemys sitten on aiheuttanut sen, että joidenkin pientalojen naapuriin muuttaa tuollainen moottorikerho, joka perustaa sinne sitten oman kerhotilansa. Tuollainen stereotyyppinen näkemys kertoo siitä, että ihmisillä on jotenkin taipumus uskoa esimerkiksi sitä, että MC-kerho käyttää omaa nimeään tehdessään asuntokauppoja. Eli itse en usko että kukaan hienostoalueella asuva henkilö sitten oikeasti haluaa myydä noille "mopomiehille" toimitilaa, jos he tietävät keitä siihen oikeasti muuttaa, eli niin hurja maine joillakin MC-kerhoilla on. Mutta jos jatketaan poliisisarjojen luomista stereotypioista, niin niissä esimerkiksi esitetään sellainen näkemys asioista, että poliisimies toimii yksin jutuissaan.

Todellisuudessa tuo näkemys on täysin väärä, eikä tutkija voi oikeasti esittää mitään tekaistuja todisteita, koska hänen pitää samalla osoittaa tutkimuksellisuus eli esimerkiksi aseen tai muun esineen löytöpaikka pitää erittäin tarkasti dokumentoida niin, että tuomari voi sekä esineen että löytöpaikan hyväksyä todisteisiin. Myöskään poliisipäällikön lahjomisella ei sinänsä ole merkitystä, koska jutun tuomarit sitten hyväksyvät tai hylkäävät todisteita. Mutta he eivät kuitenkaan tee sitä koskaan yksin, vaan näiden henkilöiden pitää aina tehdä asiasta raportti, ja kertoa kaikelle kansalle, miksi todiste on hyväksytty tai hylätty. Ja muistakaa että tuomari ei yksin lue tuomioita, vaan myös tarkastuskollegio tekee siitä omat päätelmänsä, joten missään tapauksessa ei kukaan saa kuvitella, että tuomareita lahjomalla selviää rikoksista.

pseudotiedetta.blogspot.fi