Kenen omaisuutta Kalevala oikeasti olisi, on kysymys, joka aina välillä mietityttää ihmisiä. Eli olisiko Lönnrotin pitänyt maksaa noille esiintyjille palkkioita, ja veikö hän heiltä leivän suusta, kun hän kirjoitti muistiin tuon kansalliseepoksemme

Kansallisromantiikka on asia, mistä olen kirjoittanut todella paljon, ja tulen siihen vielä ehkä useasti palaamaan. Kaikki me haluamme olla suurmiesten lapsia sekä myös suurten kansojen jälkeläisiä.  Suurin osa meistä normaaleista  ihmisistä ajattelemme, että tuollainen perimä tekisi meistä jotenkin erilaisia niin tavallisessa arkisessa maailmassa, jossa kuitenkin luemme paljon suurten persoonien teoista.

Kukapa meistä ihmisistä ei olisi salaa etsinyt omia piirteitään historiallisista suurmiesten tauluista, joiden on ollut tarkoitus ikään kuin toimia tuon kuvaamansa henkilön henkilöllisyystodistuksena. Siis tässä en puhu kaupallisesta hyötymisestä enkä juridiikasta vaan puhtaasti siitä, että jonkun valokuvien henkilön kasvot muistuttavat omaamme. Silloin tällöin jotkut alkavat sekoittaa tähän kysymykseen esimerkiksi huijareita tai muita vastaavia henkilöitä.

Se että omat kasvonpiirteet löytyvät jonkun historiallisessa kuvassa esiintyvän henkilön kasvoista on tietenkin mieltä kiehtova ajatus. Vaikka kuvassa ollut henkilö olisi “vain” joku uudisraivaaja lännen risukoista, niin siitä kuvasta varmasti keskustelua sitten seuraa iltasella, ja ainahan ihminen voi sitten miettiä sitä, mitä tuon kaukaisen esi-isän jälkeläisistä on tullut, ja mitä he sitten ovat uuden isänmaansa puolesta tehneet.

Kuitenkin Kalevalan tapauksessa sitten on puhuttu siitä, että kuinka paljon sillä kirjalla oikeastaan on ollut arvoa kansallisen itsetunnon ja muiden meidän itsenäistymiseemme johtaneisiin tapahtumiin. Kuitenkin on jäänyt vähän vähemmälle huomiolle sellainen asia, että Lönnrot ei noita tekstejä oikeastaan ole koskaan itse väittänyt keksineensä, mikä tietenkin on yleisesti tiedossa. Kuitenkin voidaan kysyä sellainen kysymys, että miksi Kalevalassa ei ole lähdeluetteloa. Tai tietenkin Lönnrot mainitsee muutamia runonlaulajia kuten Juhana Kainulaisen sekä vienankarjalaisen runonlaulajan (1), mutta ei Kalevalan kokoaja niitä kaikkia varmasti näiltä kahdelta mieheltä kuullut. Tai sitten heillä oli harvinaisen laaja runokokoelma käytössään.

Siis tarkoitan luetteloa, missä näkyisi selvästi se, että ketä runonlaulajia tuo kajaanin piirilääkäri on käynyt haastattelemassa sekä missä haastattelu on tapahtunut. Siis täydellinen selvitys olisi käsittänyt myös kuvauksen siitä, missä olosuhteissa tuo runon merkitseminen muistiin olisi tapahtunut, eli olisiko kyseessä ollut ehkä joku tanssitapahtuma tai ehkä jossain tavernassa tapahtunut esitys. Sekä tietenkin se, että onko tuo runonlaulaja saanut ehkä korvausta esityksestä, joka on kuitenkin tehty kaupallista jakelua varten.

Ja kertoiko Lönnrot heille, että aikoi painattaa nuo tekstit kirjan muotoon. Nuo esitykset olivat sitten tietenkin  runonlaulajien perimätietoon perustuvia asioita, ja jos ne on kirjoitettu muistiin, sekä myyty eteenpäin kirjana, niin silloin on leipä saattanut lähteä esiintyjän suusta. Lisäksi muistaisin erään sokean runonlaulajan kuvan, missä tuo mies tutkii Kalevalaa. Ihmettelen että onko tuo mies sitten oikeasti kuitenkin nähnyt jotain, koska hän tuota kirjaa oli selannut, vai oliko visuaalisesti tyylikäs mutta myös pinnoiltaan sileä painotuote sitten vain tuntunut erilaiselta kuin muut pinnat hänen käsissään. Kuitenkin uskon että ainakin ainakin jotkut tuon ajan muusikoista saattoivat teeskennellä sokeaa, jotta heidän ei tarvitse tehdä muita töitä tai ehkä se vain lisäsi esityksen tehoa.

Toisaalta myös Ohranan virkailija saattoi esittää sokeaa, jotta häneen ei kiinnitettäisiin huomiota. Ja ehkä myöhemmin sitten myös sitä peiteltiin, että suuri runonlaulajien ammattikunta oli lukenut tekstinsä Kalevalasta. Mutta kun tuota kirjaa mietin, ja sen sisältöä tutkin, niin voisi olla niin, että tuo kirja kuitenkin on jossain määrin muokattu niin, että sitä on käytetty propaganda-aseena, millä suomalaisten kansallistunnetta on kohotettu, jotta Venäjän asemaa Itämerellä on  voitu heikentää. Samoin Pietarin lähelle on saatu tuolloin muodostettua vastarintapesäke, jonka kautta Saksan keisarillinen esikunta saattoi muodostaa astinlaudan, kun se suuntasi suunnitelmissaan iskua kohti Pietaria.

(1) https://fi.wikipedia.org/wiki/Elias_L%C3%B6nnrot

Kuinka työpaikalla voidaan toimia väärin, jotta joku saa sitten kehua yhtiötä, mikä sitten tylyttää muita työntekijöitä suosimalla yhtä työyhteisön jäsentä

https://www.amiforum.fi/login/index.php
Kuvien oikeudet omistaa Amiedu, ja käykää
katsomassa kuvasarja tuolla sivulla, eli mitä
ajatuksia nämä kuvat herättävät?

Mitä näet yllä olevassa kuvassa? Näetkö johtajan kertomassa alaiselleen, että hän on tehnyt jotain väärin? Vain näetkö myyjän esittelemässä tuotteita asiakkailleen? Ja kumpi kuvassa on asiakas tai pomo? Eli onko nuorempi pomo vai asiakas? Netti tulvii muuten kuvia, jossa vähintää kaksimielinen asetelma, ja se mitä ihminen näkee kuvissa kuvastaa hänen asennettaan yhteiskuntaan, ja muutenkin sitä millainen ajattelutapa hänellä on asioista, ja tuo ajattelutapa sitten tietenkin muotoutuu ihmiselle siinä ympäristössä, missä hän sattuu kasvamaan. Eli ihmisen puhe kertoo siitä, millainen asenne hänellä on yhteiskuntaan, ja puhetapa syntyy ihmisen kasvaessa.

https://www.amiforum.fi/login/index.php kotisivuilla on hienoja kuvia, joissa kuitenkin on sellainen ulottuvuus, että niissä näkyy tyypillinen työpaikalla tehty huijaus. Tietenkin kyseessä on tahaton yhteensattuma, mutta kyseessä on ikävä kyllä varsin houkuttelevalta näyttävästä teosta, jolla työpaikka saadaan näyttämään todella upealta asialta, varsinkin jos tuo lahjottava henkilö on tuleva pomo. Tuolloin tietenkin on tärkeää, että henkilö tuntee olevansa heti haluttu ja tärkeä henkilö. Tuo tapahtuu siten, että työpaikka antaa tuolle henkilölle välittömästi esimiesaseman muihin työläisiin nähden, jolloin ei ole pelkoa siitä, että tuo henkilö saisi yhtään työtehtävää tuossa paikassa, ja sillä tavoin luodaan hyvä kuva työpaikan ilmapiiristä.

Jos ihminen vain välittää työtehtäviä muille, niin  hän ei niistä sitten itse paljoa rasitu. Kun puhutaan siitä, miten paljon tuollainen “hyvä maine" tuo ilmaista työpaikkaa kysyviä opiskelijoita tällaiseen yhtiöön. Eli kun yksi opiskelija saa sieltä hyvän työpaikan, niin silloin sinne lähetetään paljon hakemuksia, mitkä koskevat opinnäytetyötä sekä työharjoittelua, jotka ovat pakollisia asioita opiskelijalle, joka haluaa valmistua. Ja sen takia joidenkin yhtiöiden tapana on ikään kuin teettää muutoin kallista työtä ilmaiseksi.

Se että yhdelle opiskelijalle ollaan mukavia työpaikalla, niin sillä tavoin saadaan aikaan todella paljon työhakemuksia, ja saadaan samalla myös hyvää mainosta. Se että yhtiö saa aikaan sen, että sinne lähetetään paljon hakemuksia luo kuvan halutusta työpaikasta, ja sen avulla sitten imarrellaan niitä työnhakijoita, joille halutaan työtä tarjota.Kuulostaa hyvältä kun ihmiselle sanotaan, että hänet valittiin satojen ihmisten joukosta, ja se sitten saa aikaan sen, että hän tekee helpommin sopimuksen tuon yhtiön kanssa, eikä kysy muualta työtä. Ja samalla varmistetaan se, että tuleva työnjohtaja ei sitten ole tarvetta selvitellä mitään työpaikallaan tapahtunutta ikäviä asioita. Kuitenkin joskus tuo esiintyminen alkaa työntekijästä. Kun ihminen on vakituinen työläinen, niin silloin tulee mieleen sellainen asia, että työläinen alkaa  esiintyä työnjohtajana.

Tilaisuus tekee varkaan. Kun päässä on valkoinen kypärä, niin silloin mieleen tulee joskus sellainen asia, että ihminen alkaa esiintyä sellaisena, mitä hän ei ole. Ja tietenkin yhtiölle on hyvää mainosta, että varsinkin naispuolisilla työntekijöillä on mahdollisuus päästä esimieheksi nuorena. Mutta tuolloin tuloksena on sellainen henkilö, jolla on väärä kuva ihmisen jaksamisesta. Ja tuolloin ihminen varmasti tulee tekemään virheitä hoitaessaan esimiesasemaan liittyviä tehtäviä. Ja silloin saattaa ihmiselle tulla sellainen asia mieleen, että alaiset pitävät jatkuvista ylitöistä sekä huonosta käytöksestä, mikä ei varmasti ole totta.

Kun ihminen vain jakaa käskyjä, niin hän saattaa kuormittaa alaisiaan liikaa, jolloin he sitten väsyneenä tekevät virheitä, jotka maksavat yhtiölle paljon. Se että työnjohtaja vain karjuu vieressä ei ollenkaan motivoi ihmisiä tekemään mitään. Miespuoliset työnjohtajat haluavat joskus mielistellä nimenomaan naisia, joiden kautta he hankkivat hyväksyntää.

Ja jos työnjohtaja sitten jättää jollekin työläiselle tehtävät jakamatta, ja hänen kanssaan vain kahvitellaan työpaikalla, niin silloin tuloksena on sitten sellainen tilanne, että yhtiö maksaa hänelle turhaan palkkaa, mikä johtaa sitten sellaiseen tilanteeseen, missä voi jonkun henkilön tunteet kuumeta. Toki tuolloin ihmiset saavat silloin tuon työläisten kautta sellaisen positiivisen kuvan kaikista töistä, mitä tuossa yhtiössä tehdään. Eikä hän koe mitään negatiivista, jolloin hän sitten saa varmasti suositeltua tuota yhtiötä kaikille ihmisille, mitä hän sattuu tuntemaan.

Toki saattaa olla niin, että yhtiöllä sitten on nollatuntisopimukset varattu tuollaisille opiskelijoille, jotta heitä ei tarvitse suoraan käännyttää ovelta ulos. Ja voihan heille aina antaa sitten esimerkiksi loman aikana tapahtuvia päivystyksiä, joista ei kukaan muu piittaa tai joita kukaan ei halua tehdä. Näin sitten taas voidaan mennä mediaan kertomaan, kuinka tuollainen yhtiö sitten haluaa antaa opiskelijoille työpaikkoja.

Miesvaltaisten alojen ongelmana on se, että naisilta ei aina huomata vaatia kovin paljoa, ja varsinkin joissakin vartiointi- ja rakennusliikkeissä halutaan tahallaan antaa naisille sellainen kuva, että heidän on siinä yhtiössä helppoa päästä esimiesasemaan. Se miten te näette nämä https://www.amiforum.fi/login/index.php olevan kuvasarjan kuvat tietenkin riippuu henkilöstä, mutta kuten huomaatta, niin kuvassa on aina kaksoismerkitys.

kirjabloggaus.blogspot.fi