 |
| Laserkoe (lehtikuvaa) |
Kun puhutaan työstökoneista kuten lasereista, joiden kehittämä lämpötila on erittäin korkea, ja esimerkiksi laser-elementin lämpeneminen pitää estää, jotta tuo väline ei tuhoudu lämpölaajenemisen seurauksena, niin tullaan tilanteeseen, jossa insinöörityön pitää olla erittäin hyvää. Eli laser-elementillä tarkoitetaan laserin sisällä olevaa sauvaa, jonka päissä on kaksi peiliä, joista toinen on varustettu pienellä reiällä. Tuon elementin sisällä olevaan väliaineeseen muodostuu tuo säde, kun sitä valaistaan loisteputkella tai siihen pääsee esimerkiksi auringon valoa. Lasersäde syntyy kun valo kimpoilee peilien välissä, ja valonsäteeseen pumpataan lisää energiaa. Tuon elementin valmistamisessa pitää muistaa se, että siinä pitää käyttää vain puhtaita aineita, mikäli halutaan täysin samaa valon aaltopituutta kehittävä laite. Laserelementissä ei saa olla ilmakuplia, jotka pilaavat sen homogeenisuuden, ja altistavat sen lämpölaajenemisen aiheuttamalle piertoutumiselle.
Laserelementti voidaan täyttää joko kaasulla, kuten hiilimonoksidilla, jolloin syntyy erittäin voimakas infrapunainen säde, joka on joskus aiheuttanut vahinkoja laboratorioissa, kun se on vahingossa polttanut seinään reiän. Toisaalta tuo elementti voidaan tehdä esimerkiksi piistä eli erittäin puhtaasta lasista, josta on poistettu kaikki epäpuhtaudet sekä ilmakuplat. Tuo lasi voidaan värjätä punaiseksi rubidiumilla, mikä tekee siitä erittäin voimakkaan välineen. Samoin laser-elementtejä voidaan valmistaa myös hiilestä, jota puristetaan kovassa lämpötilassa sekä suuressa paineessa niin, että se saa kiteisen ja läpinakyvan muodon, jolloin kyseessä on erittäin vahva eräänlainen keinotimantti, mikä kestää lähes mitä mekaanisia iskuja vain. Laserin suunnittelussa pitää muistaa sellainen asia, että siinä pätee samanlaiset mekaniikan säännöt kuin muissakin insinööritöissä pätee. Eli tuo laite ei saa olla liian tiukka, vaan lasersauvalle pitää jättää tilaa, jotta se pääsee laajenemaan sekä venymäään, kun siihen suunnataan säteilyä.
Tuolloin voidaan laserin käyttölämpötila nostaa vielä suuremmaksi kuin ns. "ahtaan sovituksen mallissa", jossa elementti ei pääse liikkumaan kuoren sisällä. Ja toki nuo laserlaitteet tai niiden elementit voidaan varustaa lämpöantureilla, joilla sitten mitataan elementin lämpötilaa, ja sitten laserlaitteisto katkaisee virran jos laite on liian kuuma. Jos puhutaan kannettavista laserkivääreistä, niin silloin olisi varmasti tärkeää varustaa laite ohituskytkimellä, jolla tuo lämpöanturi voidaan ohittaa, jos siihen on tarvetta. Toki lasersauva voidaan varustaa myös jäähdytysiivillä, jotka auttavat pitämään sen lämpötilan aisoissa. Tuo lämmönsäätelyelementti voidaan asentaa niin, että loisteputket pääsevät valaisemaan tuota elementtiä sen välistä. Kun puhutaan jalkaväen käyttöön tarkoitetusta laseraseesta, niin yleensä noiden välineiden vastustajat väittävät, että niihin tarvittava sähkövirta on vaikeaa tuottaa.
Mutta yleensä ei muisteta sitä, että nuo laitteet voivat käyttää tavalisia viestilaitteisiin tarkoitettuja akkuja, mutta kirkkaassa päivänvalossa tuollainen laserkivääri ei tarvitse mitään energianlähteitä, vaan riittää että aseessa oleva luukku avataan, ja se päästää sitten auringonvalon valaisemaan sen elementtiä. Tällöin aseessa ei tarvita mitään muuta kuin avautuva luukku, joka sitten voi olla käsikäyttöinen. Ja vasta yöllä tai hämärässä siihen sitten työnnetään tuo aktiivinen laser-osa, mikä tarvitsee sähkövoimaa toimiakseen. Tuo laseraseen akku voidaan naamioida tavallisen rynnäkkökiväärin lippaaksi, ja sen valonlähteenä voidaan käyttää tavallisia loisteputkia, jotka pakataan rynnäkkökiväärin kuorten sisään.
Tai sitten käytetään asetyleenilamppua, jolla saadaan aikaan erittäin voimakas valoteho, mutta noita polttoaineita sitten joudutaan kantamaan selässä, jolloin saattaa tulla vaikeuksia maastouduttaessa Eli tuolloin voi henkilö joutua tulitukseen, mutta nuo laser-rynnäkkökiväärit ovat oikeastaan vain rynnäkkökivääreitä, joiden liipasimen paikalla on keinukytkin, joka käyttää laseralaitteistoa, tai sitten tuo päivänlavaloa käyttävää versiota voidaan käyttää vetämällä sen ulko-osia taakse ja eteen, jolloin saadaan aikaan halutun pituisia välähdyksiä. Mutta sitä, että kuinka pitkälle tällainen väline sitten kantaa tehokkaasti on vaikea arvioida, koska sen teho riippuu siitä, että kuinka kirkkaasti aurinko paistaa, mutta kiertoradalla olevassa satelliitissa taas tuon välineen teho on stabiili, koska ilmakehän muutokset kuten pilvet eivät häiritse tuon laser-elementin saanaa auringonvaloa, ja näin voidaan luoda tappajasatelliitti, joka käyttää auringonvalosta tehonsa saavaa hiilimonoksidilaseria kohteidensa tuhoamiseen. Eli tuossa satelliitissa olisi yksinkertaisesti hiilimonoksidilaser, johon on kohdistettu kourumaisia peilejä, joilla kerätään siihen tarvittava energia, mikä suunnataan sitten kohteeseen, joka voi olla vaikka toisen maan valvonta- tai tietoliikennesatelliitti.
