Metsästäjä uhrilähteellä

"Metsästäjä uhrilähteellä"
(Kuva 1)

Kimmo Huosionmaa

Akseli Gallen-Kallelan taulu “Metsästäjä uhrilähteellä” on varsin erikoinen taulu, kuten varmaan kaikki tuon suuren romantikon tekemät maalaukset. Se esittää hahmoa, eli ilmeisesti metsästäjää, joka on ikään kuin tekemässä jotain puhdetöitä tuollaisen metsälähteen vieressä. Kyseinen taulu on hiukan epätarkka, ja siksi siitä puuttuu joitakin tarkkoja yksityiskohtia, joiden avulla kyseisen hahmon henkilöllisyys voitaisiin paljastaa. Gallen-Kallelan metsästäjä on jotenkin pahansuopa hahmo, jolle ei jostain syystä ole maalattu silmiä. 

Tuo panee minut arvailemaan, että olisiko tuo hahmo sitten ollut sokea, ja tässä vaiheessa sitten ihmettelen, että miksi Gallen-Kallela on sitten tuon varsijousen maalannut pun viereen. Kun tätä työtä katsoo, niin siitä pilkistää jonkinlainen mystinen voima, joka kumpuaa jokaisesta siveltimen liikkeestä. Mutta samalla itse kyllä mietin tämän maalauksen epätarkkuutta. Tuo hahmo on mystinen ja hiukan pahansuopa, ja hänen silmiensä maalaaminen valkeiksi tekee tästä hahmosta eräänlaisen “humanoidin” tai “alienin”, eli luonnottoman sekä voimakkaan olion, joka ei jotenkin kuulu tähän maisemaan. Vai kuuluko hän sittenkin. Itse olen sitä mieltä, että Gallen-Kallela on teosta tehdessään pohtinut sokeaa ihmistä, joka on aina jotenkin erilainen kuin kaikki muut. Ja tuohon aikaan erilaiset ihmiset pakenivat metsään muiden pilkkaa, ja tietenkin Gallen-Kallela on myös tiennyt millaista on olla erilainen. Hän oli varmaan kokenut myös pilkkaa sekä syrjimistä elämänsä aikana. 

Kun ajatellaan, että Gallen-Kallela oli hyvin taitava ja monitahoinen maalari, niin silloin voidaan myös miettiä sitä, että tuo hahmo saattaa symboloida oikeastaan kaikkea erilaista. Eli kun ihmistä tarpeeksi paljon haukutaan, niin silloin tietenkin hänestä tulee äksy sekä vihamielinen. Joten ehkä Gallen-Kallela haluaa viestittää meille, että jos erilainen ihminen haluaa elää maailmassa, niin hänen pitää olla tavattoman vahva, ja tultava toimeen yksin, koska erilaisten on vaikea löytää ystäviä. Tuo hahmo on sitten kuvattu eräänlaisena “voiman hahmona”, joka on tottunut elämään metsässä omillaan. 

Olisiko tuota maalausta tarkoitus katsoa joidenkin optisten välineiden, kuten väärän voimakkuuden omaavien silmälasien läpi? Ja kun itse tätä kuvaa katselen, niin silloin tietenkin mieleeni tulee sellainen ajatus, että olisiko joku metsästäjä tuohon aikaan ollut oikeasti sokea, ja sitten hän olisi kehittänyt niin tarkan kuulon, että olisi sen mukaan voinut ampua nuolen kohteeseen. Eli hän olisi ollut sellainen ihminen, joka olisi ollut elävä esimerkki siitä, että ihminen voisi metsästää jousella ilman, että hän näkee mitään. Tuosta aiheesta on muuten tehty oikein Hollywood-elokuva, jossa sankari menettää näkönsä, ja sitten joku heimo opettaa hänestä taistelijan. 

Tuollainen asia tietenkin mietitytti myös 1800-luvun ihmisiä, ja varmaan myös Gallen-Kallela mietti aina välillä sitä, että miten sokea voisi elää tuolloin ennen vanhaan, jos ei ollut sosiaaliviranomaisia, jotka olivat huolehtineen noista vammautuneista ihmisistä. Ja tietenkin jo tuolloin tiedettiin, että sokeilla on erinomainen kuulo näkeviin nähden. Se johtuu muuten siitä, että kuuloaistimuksen rooli kasvaa sekä kuuloaistiin liittyvästä hermotuksesta tulee vallitseva, jos ihminen menettää näkönsä. Ja tuolloin tietenkin myös ne hermosolut, jotka normaalisti on varattu näköaistin käyttöön, vapautuvat muiden aistien jakaman tiedon prosessointiin. 

Tuota taustaa vasten voidaan ajatella, että sokea voisi oikeasti omata niin tarkan kuulon, että hän voisi sen avulla suunnata nuolen kohteeseen. En muuten tiedä, käyttikö Gallen-Kallela tässä työssään oikeaa mallia, mutta voisin ajatella, että hän maalasi ehkä puhtaasti mielikuvituksen pohjalta tämän työnsä, eli kyseessä olisi ehkä sitten synteettinen maalaus. Eli jos tämä metsästäjä olisi oikeasti ollut vihainen, niin tuskin hän olisi Gallen-Kallelalle ainakaan poseerannut. 

Lähteet

Kuva 1

http://www.artnet.com/WebServices/images/ll00102lldSnOGFgzKECfDrCWvaHBOcyREC/akseli-valdemar-gallen-kallela-mets%C3%A4st%C3%A4j%C3%A4-uhril%C3%A4hteell%C3%A4.jpg

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/metsastaja-uhrilahteella.html

Myös Fixit eli Suomen ero EU:sta on täysin mahdollinen sanoi Timo Soini

Kuvituskuva
Kuva I

Taas on Timo Soini ottanut paikan julkisuudessa, ja sanoo että myös Fixit eli maamme ero EU:sta olisi mahdollinen. Tämä on aivan mahdollista, jos tässä sitten kansanäänestys sitten järjestetään, ja toki meidän maamme kannalta tuo brixit on tuonut huomattavan vähän turbulenssia talouselämään, vaikka joku toki on voinut tehdä miljoonia, jos hän on ostanut osakkeita pörssikurssien laskiessa ja nyt niiden noustessa on tämä henkilö sitten myynyt nuo osakkeensa. Eli melkoisen potin tällä tavoin voi tehdä, jos kyseinen Hannu Hanhi osaa ennustaa pörssikurssien käyttäytymistä.

Kuitenkin maamme pysyminen EU:ssa tai siitä eroaminen on kansanäänestyksestä kiinni, ja ehkä se olisi hyvä järjestää, jotta spekulaatiot tämän asian eli EU-eron tiimoilta saadaan pois päiväjärjestyksestä. Mutta tuollaiset asiat tietenkin tuovat lisää värikkyyttä poliitikon henkilökohtaiselle uralle, ja tämän takia noita "jos eroaisimme EU:sta"-tyylisiä otsikoita varmasti saamme nähdä jatkossakin. Kansanäänestyksessä ei kukaan voi äänestää väärin, kuten Soini sanoi, mutta jos äänestäjille jaetaan väärää tietoa, niin he voivat toimia toisin, kuin miten he muuten toimisivat.

Mutta tässä en puhu kuitenkaan vain Britannian kansanäänestyksestä vaan kansanäänestyksistä yleensä. Eli koska liityimme EU:hun kansanäänestyksen jälkeen, niin tästä asiasta pitää tietenkin tehdä uusi kansanvaali, koska silloin kansan mielipidettä kysyttiin tästä asiasta. Ja politiikan avautuminen näkyy toki hyvin tässä keskustelussa, mitä ennen ei olisi edes käyty. Eli kansalta ei ennen tällaisissa asioissa edes ollut tapana kysellä mitään, eli melko paljon politiikka on tämän EU-kysymyksen myötä tervehtynyt tai ainakin tuulettunut. Toki nyt sitten keskustellaan kiivaasti siitä, että ymmärsivätkö britit oikeasti, mitä he äänestivät? Tässä tapauksessa taas nähdään tavanomainen politiikan ammattilaisten toimintatapa tällaisessa asiassa.

Se jonka oma kanta sattui sillä kertaa voittamaan tietysti sitten tyytyy vaalitulokseen, ja pitää uutta äänestystä kansan tahdon halveksimisena, kun taas taho joka hävisi vaalit tai äänestyksen vaatii uutta vaalia välittömästi. Poliitikkojen reaktio siihen, että jouduttiin tilanteeseen, mikä ei vastaa hänen omaa kantaansa on aina ollut tällainen. Jos EU:n kannattajat olisivat voittaneet, niin "brexit"-leiri vaatisi nyt kansanäänestyksen uusimista, koska se näyttää heidän omien äänestäjiensä silmissä upealta toiminnalta, ja nämä kansanäänestykset ovat hyvä tilaisuus osoittaa poliittista selkärankaa. Ja tietenkin 350 miljoonaa euroa tai puntaa kuulostaa todella suurelta summalta, joka voidaan ohjata suoraan äänestäjien terveydenhoitoon.

Vanha isoäiti on hyvä hahmo, millä voidaan herättää myötätuntoa itseä kohtaan, mutta se että kun puhutaan 350 miljoonan sijoittamisesta britannian kokoisen maan terveydenhoitoon, niin silloin voidaan kysyä, että meneekö tuo raha oikeasti hoitohenkilökunnan eli lääkäreiden sekä hoitajien palkkaamiseen, vai erilaisiin hallintobyrokratioihin, jotka kuitenkin ovat potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä, ja koskevat esimerkiksi henkilökunnan koulutuksen tarkastamista, sekä erilaisten pätevyyttä koskevien standardien luomista sekä niiden noudattamisen valvomista, mutta pahimmillaan se menee henkilökunnan palkkojen korottamiseen, sekä siihen että esimerkiksi lääkärien määrät vähenevät sekä siihen, että palveluiden taso heikkenee, kun uusia työntekijöitä ei enää oteta edes sijaisiksi.

Mutta kun mietitään sitten tätä fixit-mallia, niin olisi varmaan kaikille parasta, että tuo paljon haluttu kansanäänestys pidetään, ja jos päätös on sellainen, että päätämme erota tuosta liitosta, niin silloin pitää tietysti neuvotella se, miten maamme saa sitten esimerkiksi Kreikalle antamansa rahat takaisin, sekä muista käytännön kysymyksistä, eli vapaakauppa varmaan koskisi joitain tuotteita, ja jatkossakin kävisimme noukkimassa veden varaan joutuneita pakolaisia ylös Tornionjoesta.  Eli äkkinäinen ero EU:sta varmasti olisi tuolloin kriisin aikaan todettu pelkuruudeksi tai vähintään "riitaojamaiseksi" käytökseksi, mutta nyt kun kriisi on taittunut, niin nyt on aika tehdä se kansanäänestys EU:n jäsenyydestä.

pseudotiedetta.blogspot.fi