Kirjoitelma SETI-ohjelmasta sekä siitä, että onko avaruudessa meille merkityksellisiä sivilisaatioita?

Lisää kuvateksti

Kimmo Huosionmaa

Kun ajatellaan humanoideja, niin ajatus siitä onko vieraita sivilisaatioita olemassa voidaan kääntää ajatukseksi siitä, onko olemassa meille merkityksellisiä sivilisaatioita? Kun ajatellaa esimerkiksi sitä, kuinka SETI-ohjelman tutkijoilta kysytään välillä, että onko olemassa vieraita sivilisaatioita, niin oikeastaan tuo kysymys on liian yksinkertaistettu. Oikeastaan se että jos vieras sivilisaatio sijaitsee vaikkapa neljän valovuoden päässä, niin silloin se on olemassa, ja silloin sivilisaatio voi olla meille todellinen kumppani, mahdollisuus tai uhka riippuen siitä miltä kannalta asiaa nyt tällä kertaa halutaan katsoa. Jos halutaan solmia yhteys johonkin vieraaseen sivilisaatioon, niin silloin puhutaan hypoteettisista tilanteista, missä vieraan älyn etsintä-ohjelma SETI (Search for extraterrestrial intelligence) muuttuu METI:ksi (Messaging with extraterrestrial intelligence) eli viestinnäksi vieraan älyn kanssa kanssa.

Mikäli tuo älyllinen sivilisaatio on vaikka neljän miljoonan valovuoden päässä, niin silloin sitä ei meidän kannaltamme katsoen ole olemassakaan, koska tuolloin jos sinne voisimme lähettää viestin, niin esimerkiksi lasersäteen matka tuonne sivilisaatioon kestäisi neljä miljoonaa vuotta, mutta tietenkin voidaan ajatella että tuo sivilisaatio voisi käyttää madonreikää matkailuun. Mutta jos heillä ei olisi tekniikkaa siihen, että nämä oliot voivat valmistaa keinotekoisia mustia aukkoja, niin silloin tietenkin heidän yksisuuntainen matkansa maahan kestäisi neljä miljoonaa vuotta, jos heillä olisi käytössään alus, jolla he voisivat lentää valon nopeudella.

Ja jos tuo lähtö tänne johtuu siitä, että he ovat havainneet viestimme, niin tuohon matkaan kuluu vähintään kahdeksan miljoonaa vuotta, olettaen että nuo humanoidit lähettäisivät aluksen välittömästi matkaan saatuaan viestimme. Mutta kun puhutaan linnuista, joilla olisi käytössään superteknologiaa, jolla he voisivat valmistaa esimerkiksi sähkömagneettisia mustia aukkoja, joiden kautta voidaan joko lähettää viestejä tai matkustaa äärettömän pitkälle universumissa hyvin nopeasti hyödyntämällä kahden samaan tahtiin värähtelevän mustan aukon väliin muodostuvaa einsteinin-rosenin siltaa eli “madonreikää” Teoriassa sähkömagneettinen musta aukko muodostetaan ekĺektronitykeillä, joilla lisätään kappaleen painoa, kunnes se muuttuu sigulaariksi eli mustaksi aukoksi.

Mutta ongelma on siinä, että tuolloin pitää valmistaa kaksi samaan tahtiin värähtelevää sähkömagneettista mustaa aukkoa, jotka vedetään irti toisistaan, ja jos sitten humanoidilla olisi käytössään tarvittava tekniikka, millä voidaan luoda “vakaa madonreikä”, jonka läpi he voisivat sitten kuljettaa tavaroita läpi universumin uskomattomalla nopeudella, niin että aika ei ikään kuin kulu ollenkaan tuon matkan aikana, ja jopa matka Andromedan galaksiin tuntuisi kestävän vain pari sekuntia. Kuitenkin toimiakseen kunnolla pitäisi ensin tuoda tuollainen musta aukko sinne minne halutaan lentää, ja silloin tarvitaan avaruuslento tai tuon kohteen lähellä pitää olla luonnollinen musta aukko, jonka avulla sitten tuo sähkömagneettinen eli keinotekoinen musta aukko synkronoidaan niin, että tietyssä kohdassa universumia aukeaa madonreikä, mutta se toimisiko tällainen tekniikka oikeasti on kysymysmerkki.

Eli tuo sähkömagneettinen musta aukko, mikä on luotu pumppaamalla elektroneja johonkin kappaleeseen on kuitenkin valtavan voimakkaalla gravitaatiolla varustettu kohde, joten avaruusalus joka hinaa tuota kohdetta voisi kuitenkin tuhoutua aukon  vaikutuksesta. Eli sen rakentamiseen vaaditaan silloin jotain kovia aineita, mitä ei vielä osata Maassa tuottaa, ja sitten alukselta menisi todella pitkä aika kun se lentäisi Maahan. Joten kaikki tämä tässä on vain pohdiskelua illan ratoksi. Mutta kuten tiedämme niin teoreettisesti tuollainen alus voidaan toteuttaa, mutta käytännössä edessä olisivat erittäin suuret tekniset ongelmat, jotta voidaan luoda tuollainen hyperavaruuden highway, jota pitkin voisimme vaeltaa pitkin Linnunrataa muutamassa sekunnissa.

Kuitenkin tuollainen madonreikä on välttämätön pitkillä avaruusmatkoilla, koska se mahdollistaa reaaliaikaisen viestinnän kotiplaneeetan sekä aluksen välillä, mutta radio- tai laserviesteihin tarvitaan kuitenkin vain hyvin pieni madonreikä, jonka läpi elektroni tai fotoni saadaan kulkemaan. Tuosta hyvin pienestä madonreiästä on vielä pitkä matka siihen, että satoja metrejä pitkä alus voisi syöksyä sen läpi. Ja joka tapauksessa madonreiän auki pitämiseen tarvitaan valtavia energiamääriä, ja vain stabiilista madonreiästä on hyötyä näissä tehtävissä.

Kuitenkaan termit “humanoidi” sekä “vieras sivilisaatio” eivät välttämättä liity mitenkään avaruustutkimukseen. Me ihmiset osaamme myös luoda oman humanoidin kasvattamalla ihmisen pienestä pitäen täysin erillään muista paikassa, missä vallitsevat meille vieraat moraalis- eettiset arvot. Tuolloin voidaan kasvattaa yksilö, jonka arvomaailma on meille niin vieras, että hän olisi kuin humanoidi. “Vieras sivilisaatio” voisi olla joku hyvin suljettu valtio, jossa vallitsevat meille “tavallisille” länsimaisille henkilöille vieraat arvot. Eli tässä sitten vain sanon, että sivilisaatio on yksilöiden joukko, joka koostuu tietyllä tavalla ajattelevista ihmisistä, joten ehkä meidän pitää sitten vain miettiä sitä, että olisiko jossain maapallolla ehkä tuollainen “vieras sivilisaatio”.

Teoreettisen fysiikan sekä muiden tieteenhaarojen teoreettisten laitosten työntekijöiden  on syntynyt monia upeita ratkaisuja, joita ei kuitenkaan ehkä koskaan voida oikeasti toteuttaa. Mutta kuitenkin teoria muuttuu nykyään monesti käytännöksi hyvin nopeasti, ja se tietenkin on kaikkien maailman ihmisten käsitettävä, että eilispäivän teoria on nykypäivän käytäntö, kuten esimerkiksi GSM-puhelimista voimme havaita. Vai kuka olisi vielä 1990-luvun alussa uskonut, että meidän normaaleihin matkapuhelimiin tulee tällaisia toimintoja, kuin mitä niissä nykyään on.

Millaista elämä voisi olla sen jälkeen, kun planeetan aurinko räjähtää supernovana

Tässä seuraavaksi mietin sellaista tuiki tärkeää kysymystä, että voisiko sieni pitää yllä elämää jollain planeetalla, tai voisiko se korvata vihreät kasvit ekosysteemissä sekä sitä, että millaista elämää voisi olla planeetalla, jonka keskustähti olisi räjähtänyt supernovana, ja muuttunut mustaksi aukoksi. Ja voiko planeetan kaasukehän happi muodostua esimerkiksi siten, että jokin fysikaalinen tai sähkökemiallinen reaktio hajottaa vettä hapeksi ja vedyksi, jolloin planeetalla ei tarvitsisi olla yhteyttäviä kasveja, jotta elämää voisi esiintyä. Tässä hypoteettisessa kirjoitelmassa planeetan kuvitteellinen valtias-laji olisi ehtinyt kaivautua maahan ennen tuon tähden tuhoutumista.  

Kun puhutaan esimerkiksi planeetoista, joilla voisi olla elämää, niin silloin tietenkin voidaan pohtia mahdollisuutta siihen, että tuolla planeetalla voisi olla happea kaasukehässään muistakin syistä kuin vain kasvien yhteyttämisen johdosta. Tuo happi voisi vapautua planeetan kaasukehään myös puhtaasti kemiallisen reaktion johdosta, eli tässä vaiheessa voimme leikitellä ajatuksella, että tuolla kuvitteellisella planeetalla olisi niin paljon magneettisia mineraaleja sekä voimakas magneettikenttä, että niin sanottu “spontaani elektrolyysi” olisi mahdollinen.

Tässä skenaariossa tuon planeetan kiviaines aiheuttaisi saman ilmiön kuin sähköparisto, joka pudotetaan suolavesi-liuokseen, jossa sitten elektrolyysi saisi alkunsa samanlaisen sähkökemiallisen prosessin johdosta, kuin mitä tapahtuu jos tuohon konsentraatioon upotetaan sähköjohtojen päät. Tuolloin vesi alkaa hajota elektrolyyttisesti hapeksi sekä vedyksi. Tai toki myös kosminen säteily voi tuon vesimolekyylin hajottaa.

Tuollaisella planeetalla voisi elää sienimäisiä “olioita”, joilla olisi ravintoketjussa sama asema kuin meidän planeetallamme on valon sekä klorofyllin avulla yhteyttämisreaktioita sokerien valmituksessa hyödyntävillä kasveilla. Tuollainen “sienten planeetta” ei ole muuten oma ajatukseni, vaikka sen mieluusti niin haluaisin olevan. Idean tähän ekosysteemin malliin, missä ei valoa tarvita kehitti aikoinaan kirjailija nimeltään Edward Bulwer-Lytton kirjassaan nimeltään “The Power of the Coming Race,”, joka on suomennettu nimellä “Vril:nouseva rotu”. Tuossa kirjassa esitetään okkultistinen malli, josta käytetään nimeä “onton maapallon teoria”.

Siinä tuo mies esitteli varmaan mielestään kovin tyylikkään mallin siitä, että maapallo olisi ontto sisältä, ja sieltä meitä vaanisi jokin toinen laji, mutta tuo teoria on sitten myöhemmin lytätty monilla tahoilla. Mutta kuten tiedämme, niin kosmologia sekä kosmobiologia eivät ole niin rajoitettuja tieteenaloja, että niiden mallit olisi rajoitettu vain maapalloa koskeviksi. Vaikka meidän koti-planeetallamme ei tuollaisia olioita sitten varmaan olisikaan, niin kuitenkin on muitakin maailmoja, joissa ehkä sitten elää muurahaisten kaltainen rotu, joka kaivaa tunneleita planeetan pinnan sisään.

Ja tuollainen olio voisi olla aivan kalpea, koska se ei tarvitse kehittää pigmenttiä suojakseen. Myös maapallolla on olentoja, jotka elävät täysin vailla auringonvaloa olevissa maailmoissa, ja niitä tavataan luolissa. Esimerkiksi olmi-kala on sellainen olio, jolle ei kehity ollenkaan pigmenttiä, ja suora UV-säteily saa niiden herkän ihon palamaan. Joten ehkä jollain toisella planeetalla kaukana Maasta on sellainen sivilisaatio, joka asuu tunneleissa eikä koskaan nouse planeetan pinnalle. Kuitenkin kun puhutaan tuosta “onton maapallon teoriasta”, niin tuo teoria ei sinänsä väärä ole.

Nimittäin maan sisään on voitu kaivaa sitten vaikka kuinka laajoja tunneli-verkostoja, joissa sitten tuollainen termiittien kaltainen sivilisaatio voisi aivan hyvin elää ilman auringon tai keskustähden valoa. Riittää että planeetalla olisi vain juoksevaa vettä, ja sellainen sähkökemiallinen ympäristö, missä spontaani ilman kasveja tapahtuva elektrolyysi olisi mahdollinen. Vaikka tuo olio ei koskaan olisi nähnyt taivasta tai kävisi ulkona muuten kuin pimeimpinä öinä, niin silti se voisi olla yhtä utelias kuin ihminen, ja sitten myös rakentaa teleskooppeja sekä matkustaa tähtien välillä. Kun tuollaista planeetan sisään kaivautuvaa olioita ajatellaan, niin se voisi asustaa esimerkiksi mustaa aukkoa kiertävällä planeetalla, joka olisi jatkuvasti valtavan voimakkaan säteilyn kohteena. Kuitenkin mustaa aukkoa ympäröivä siirtymäkiekko voisi antaa muuten tarpeellista energiaa, jotta planeetan pinta olisi tarpeeksi lämmin siihen, että sen pinnalla olisi sopivat olosuhteet juoksevan veden esiintymiselle.

Tai sitten mustan aukon säteily voisi hajottaa vettä hapeksi sekä vedyksi, ja jos tuo sivilisaatio olisi sitten saanut kehittyä tarpeeksi kauan, niin silloin sillä voisi olla käytössään polttokennoon perustuva ehtymätön energianlähde. Jos halutaan oikein tekstiä pidentää, ja pohtia siitä millainen järjestelmä tuolla kuvitteellisella sivilisaatiolla olisi käytössään sähkövirran luomiseksi, niin silloin pitää ottaa lähtökohdaksi se, että kyseinen hypoteettinen sivilisaatio sitten eläisi mustaa aukkoa kiertävällä planeetalla.

Tuossa järjestelmässä polttokennoon johdetaan happea sekä vetyä, ja nuo kaasut sitten poltetaan tuossa polttokennossa, ja sitten siitä syntyvä vesi johdetaan planeetan pinnalle, missä mustan aukon röntgensäteily sitten hajottaa tuon molekyylin takaisin vedyksi ja hapeksi, eli tässä olisi kyseessä “ikuinen kierto”, missä vettä vuoroin hajotetaan alkutekijöihinsä ja vuoroin yhdistetään takaisin vesi-molekyyliksi. Tuo malli on peräisin eräästä sukellusveneestä, jossa diesel-moottorien pakokaasuja kierrätetään takaisin säliön kautta niin, että ne puhdistetaan ensin aktiivihiilisuodattimella.

Siinä sitten voidaan dieselmoottoria käyttää myös veden alla. Ja samaa kaasujen takaisinkierrätys-järjestelmää voidaan käyttää myös paineilma-hengityslaitteessa, jolloin tuollaista suljetun syklin laitetta käyttävä sukeltaja voi operoida meren pinnan alla paljon pidempään, kuin perinteistä avoimen kierron järjestelmää käyttävä sukeltaja, jonka ulos hengittämä kaasu päästetään veteen. Kierrättävä järjestelmä on siitä parempi esimerkiksi taistelusukeltajien käytössä, että siitä ei nouse pintaan kuplia, jotka paljastavat operaattorit. Mutta jos ajatellaan taas tuota alkuperäistä aihetta, niin silloin tuollaisen vieraan planeetan sivilisaation voidaan ajatella olleen verraten kehittyneitä, kun heidän keskustähtensä on räjähtänyt.

Tuolloin nuo humanoidit ovat ehkä olleet teknisesti niin pitkällä, että he ovat havainneet oman aurinkonsa muuttuvan epästabiiliksi, ja sitten suorittaneet tuon massiivisen rakennusprojektin. Eli jos puhutaan tilanteesta, että tuo hypoteettinen alien olisi sitten oikeasti selvinnyt tuohon vaiheeseen, missä se kohtaisi keskustähtensä räjähdyksen supernovana, niin sen olisi sitten ollut pakko muuttaa pois alkuperäiseltä kotiplaneetaltaan, koska tuo keskustähti paisuu punaiseksi jättiläiseksi.

Tuolloin sen lähellä olevat planeetat kaasuuntuvat, mutta jos tuossa aurinkokunnassa olisi sitten paljon planeettoja, niin tuo sivilisaatio voisi sitten vetäytyä jollekin kauemmalle planeetoista, ja alkaa kehittää menetelmiä, joilla sitten he voisivat selvitä hengissä tuosta tähden lopusta. Ja mikäli tuo keskustähti olisi niin suuri, että se muodostaisi mustan aukon, niin silloin sen ympärille voisi muodostua vakaa siirtymäkiekko, josta tuo olio saisi sitten tarvitsemansa energian.

Jos taas tuo tähti olisi niin pieni, että siitä syntyisi valkoinen kääpiö, niin silloin ongelmana olisi energiatuotannon epävakaus. Eli siitä että siirtymäkiekosta vapautuu valtavasti säteilyenergiaa ei tulisi mitään ongelmia, vaan ongelma olisi ehkä pikemminkin tuon energiantuotannon epävakaus. Jos tuon olion koti sijaitsee liian lähellä esimerkiksi valkoista kääpiötä, voi sen pintaan putoavassa aineessa tapahtuva nopea fuusio aiheuttaa valtavaa tuhoa.

Neutronitähti voisi kehittää aivan stabiilin siirtymäkiekon tai toimia muuten vakaana energianlähteenä, mutta jos tuo supertiivis tähti, joka tunnetaan pulsarina sattuu heilahtamaan nurinpäin, niin silloin sen navoilta sinkoavat hiukkaset saattavat tuhota tielleen tulevat planeetat. Joten jos ajatellaan tilannetta hypoteettisen elämän kannalta sen jälkeen, kun tähti on räjähtänyt viimeisessä kouristuksessaan, niin silloin kaikkein otollisin tilanne elämän jatkumisen kannalta olisi musta aukko, koska tuo sen ympärillä oleva siirtymäkiekko olisi hyvin vakaa, ja silloin tietenkin pitäisi uudelleen asutettavan planeetan löytämisen olla helppoa.

Ehkä jollain mustalla aukolla on oikeasti planeettoja, joista jollain saattaa elää oikea supersivilisaatio, jolla olisi miljardeja vuosia aikaa kehittää hallussaan olevaa teknologiaa niin, että se selviää hengissä tuollaisen tähden tuhosta. Ja ehkä se kykenee muuttamaan muotoaan, kuten tuo olio haluaa, tai ehkä se on muuttunut ikuiseksi.

Kyseinen sivilisaatio  olisi ehkä varastoinut aivosäkökäyränsä johonkin suprajohtavaan käämiin, ja sitten sillä voisi olla käytössään viruksia, joilla tuo olio voisi muuttaa muita olioita kaltaisekseen. Tuolla tarkoitan, että tuo alien voisi olla oikeastaan koneen sekä elävän olion hybridi, joka ehkä sitten matkustaa tähtien väliset lennot jonkun aluksen sisällä olevassa suprajohtavassa massamuistissa.

Massamuisti pitäisi sisällään kyseisen olion EEG-käyrän, ja sitten sillä voisi olla sellaisia retroviruksia, joilla se voisi ottaa vieraita olentoja hallintaansa. Eli tuollainen olio voisi tehdä “UFO-sieppauksia”, ja siirtää noita viruksia “uhriinsa”, ja sitten suunnata aivokuorelle stimulaatioita, joilla se modifioi tuon virusten avulla kaappaamansa olennon ajatusmaailman vastaamaan omia tarpeitaan.

https://sites.google.com/view/elamaasupernovanjalkeen/etusivu

Ajatelma pysyvästä singulariteetista sekä kuvitteellisesta matkasta rinnakkaiseen universumiin

Puhuttaessa aikamatkailusta sekä rinnakkaisista universumeista, niin tietenkin näissä teksteissä saa myös omaa mielikuvitusta käyttää. En ole itse koskaan tavannut ihmistä joka edes olisi väittänyt käyneensä missään rinnakkaisessa universumissa. Kuitenkin on ihmisiä, joiden mielestä meillä ehkä joskus tulevaisuudessa on sellainen tekniikka, mikä mahdollistaa tuollaisen matkailun kahden universumin välillä.  

Rinnakkaiset ulottuvuudet tai universumit ovat käsite, joka on tullut ihmisten mieliin fysiikan piiristä, ja se on oikeastaan melko hyvin havainnollistettu vanhassa tieteiselokuvassa nimeltään “Dyyni”, missä tuo planeetta on meidän 3-ulotteisessa universumissamme kuiva aavikko, mutta kuitenkin jossain rinnakkaisessa universumissa tuo planeetta on rehevä sekä elämälle otollinen paikka, joka on kuin paratiisi.Tuossa teoriassa siitä että on olemassa toinen maailmankaikkeus on tietenkin todella hyvin harvoin tarkasti selitetty piirre.

Ulottuvuudet ovat ikään kuin energiatasoja, mihin kappale joutuu, kun siihen pumpataan energiaa, ja universumi taas on tila, missä sijaitsee sellaisia käsin kosketeltavia kappaleita kuten tuoleja ja kiviä. Rinnakkaiset universumit ovat eräiden teorioiden perusteella ikään kuin huoneita, jotka sijaitsevat talossa rinnakkain, ja niiden välissä on energian tai singulariteetin muodostama portti tai ovi, joka mahdollistaa kappaleen siirtymisen ulottuvuuksien välillä, jos käytössä olisi todella valtava energiamäärä. Silloin tuon teorian mukaan kappale siirtyisi neljänteen ulottuvuuteen, missä se sitten voisi palata omaan universumimme piiriin tai sitten se voisi myös siirtyä myös rinnakkaiseen universumiin.

Tiedemiehet pitävät mahdollisena sitä, että tuolla rinnakkaisessa universumissa sitten olisi samat planeetat ja tähdet kuin meidän omassa universumissamme, mutta samalla tietenkin siellä voisi olla aivan toisia asioita, kuin mitä omassa universumissamme on. Syynä siihen ajatukseen että tuolla neljännen ulottuvuuden takana olevassa hypoteettisessa universumissa voisi olla samat planeetat ja muut kappaleet kuin omassamme perustuu teleprojisiona tunnettuun ilmiöön, missä hiukkanen saavuttaessaan tietyn energiatason voi olla kahdessa paikassa samaan aikaan. Sen takia kosmologit ovat pohtineet sellaista mahdollisuutta, että jossain tuolla toisessa rinnakkaisessa universumissa sitten voisi oikeasti olla sellainen tilanne, että ihmiskunta olisi jo matkustanut tähtiin.

Tämä ajatus tietenkin kutkuttaa kaikkien meidän mieltämme, koska silloin tietenkin joillekin tulee mieleen sellainen tilanne, että matkustaisimme tuonne toiseen universumiin, ja sitten siellä joutuisimme kaiken maailman seikkailuihin. Kuitenkin rinnakkaisessa universumissa eläviin olentoihin emme välttämättä saa koskaan yhteyttä, koska se vaatisi sitten tietenkin madonreiän valmistamista, ja keinotekoisen mustan aukon luomisessa tietenkin on omat ongelmansa. Pahin ongelma mikä tuohon super-painavaan kappaleeseen liittyy on tietenkin se, että tuo musta aukko alkaisi vetää maapallon kaasukehää puoleensa, jolloin sitten seuraa ongelmia. Matka toiseen eli rinnakkaiseen universumiin voisi tapahtua elektromagneettisen portin kautta, missä kappaleeseen sitten pumpataan radioaaltojen avulla sähköenergiaa.

Tuollaisen laitteen voisi tietenkin asentaa vaikka hissikuiluun tai oviaukkoon, mutta todellisuudessa tämä olisi varmasti melkoista utopiaa, vaikka siitä saisi sitten varmasti tehtyä melkoisen tieteiselokuvan, missä sakari kävelee vain ovesta sisään ja katoaa toisiin ulottuvuuksiin sähkömagneettisen tapahtumahorisontin kautta, missä hän sitten näyttää vain katoavan havaitsijan näkökentästä, ja joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi “Pyöreän pöydän ritarien” Merlin-velho kulkee tuollaisen keinotekoisen singulariteetin lävitse, ja sitten paha Morgana-velho vain vaihtaa tuon laitteen koodisanat, jolloin tuo suuri tietäjä ei sitten pääse enää takaisin meidän universumiimme, vaan jää tuonne universumien väliin tai toiseen universumiin. Tuota samaa ideaa hyödynnetään esimerkiksi "liisa-ihmemaassa" sekä monissa muissa elokuvissa. Eli niissä päähenkilö ikään kuin vain hyppää johonkin outoon maailmaan jonkinlaisen teleportin tai singulariteetin läpi.

Tuollainen asia missä ihminen ikään kuin hyppii ulottuvuuksien sekä universumien välillä on innoittanut tietenkin myös erilaisia kirjailijoita kautta aikojen, ja samoin tuosta samasta asiasta on tehty upeita filmejä. Kuitenkin voidaan puhua siitä, että vaikka teoreettisen fysiikan harrastajat tietenkin tällaisesta tekniikasta kirjoittavat, niin kuitenkin tuollaisen tekniikan käyttöönotto on vähintäänkin kaukana tulevaisuudessa. On näet niin että vaikka ihminen voisi ehkä tuollaisen madonreiän läpi kulkea, niin tuollainen valtavan voimakas sähkömagneettinen kenttä kuitenki voisi polttaa hänet hyvin pahasti. Kuitenkin on olemassa sellaisia mielikuvituksellisia kuvauksia, missä ihmiskunta on onnistunut rakentamaan pysyviä singulariteetteja hyödyntäen auringon nova-purkausta.

Eräs tällainen mielikuvitukseen perustuva kirja, missä tuo asia on toteutettu on Isaac Asimovin “Ajan valtiaat”, missä ihmiskunta on rakentanut tuollaisen aikamatkailun mahdollistavan järjestelmän siten, että ensin on rakennettu valtavia laitoksia, joissa on sitten tietyllä hetkellä valmistettu sähkömagneettinen musta aukko, mikä on laitettu värähtelemään tietyllä taajuudella. Sitten kun aurinko lopettaa elämänsä novana, niin tuon räjähdyksen energia otetaan talteen, ja sitten se ohjataan peilien avulla keskittimeen, missä sitten muodostuu singulaari. Tuo keinotekoinen musta aukko laitetaan sitten värähtelemään samalla taajuudella kuin nuo muut mustat aukot, jolloin ajan läpi kulkee ikään kuin hissikuilu. Joidenkin UFO-tutkijoiden mielestä tuollainen järjestelmä sitten selittäisi sen, miksi UFO:ja näkyy tietyissä jaksoissa.

Singulaarinen aikamatkailu tietenkin on sikäli ongelmallista, että siinä pitää luoda sarja mustia aukkoja historiaan, joiden kautta tuo matka sitten tapahtuu. Tuollainen järjestelmä voisi olla sellainen, missä esimerkiksi sadan vuoden välein luodaan musta aukko, jonka kautta voisi tuo aikamatkaaja kulkea menneisyyden sekä tulevaisuuden välillä, ja sitten noiden mustien aukkojen viereen voidaan luoda toinen järjestelmä, missä aukkoja tehdään vuoden välein, jolloin kyseessä olisi järjestelmä, missä aikamatkaajilla olisi käytössään kaksi rinnakkaista linjaa, “pikalinja” sekä “paikallinen linja”, jolla sitten voidaan siirtyä vuosi kerrallaan. Jos tätä aikamatka-hupailua jatketaan, niin tietenkin noiden kuvitteellisten aikamatkaajien pitää voida matkustaa myös tulevaisuuteen.

Tuolloin tarvitaan kaksi sisäkkäistä alusta, joista toisen ulkokuorelta poistetaan kaikki energia, mikä tarkoittaa että painovoima muutetaan käänteiseksi, jolloin aika lähtee kulkemaan hyvin nopeasti, mutta silloin aluksen kuoren sisällä olevalle sisemmälle moduulille täytyy sitten pumpata energiaa, jotta aika siellä saadaan pysähtymään. Ja tietenkin tuossa Asimovin kirjassa käsitellään tuota aikamatkailua sillä tavoin, että tuossa singulaarissa sitten elää ihmisiä, jotka eivät koskaan elä ns. “oikeassa maailmassa”. Se mitä mieltä olemme tietyistä asioista on meidän oma asiamme. Jos ihminen uskoo vieraiden sivilisaatioiden käyvän maassa on hänen oma asiansa. Mutta jos joku sitten alkaa sen takia haastamaan muita oikeuteen, niin silloin varmasti kyseessä on henkilö, jonka kannattaa vähän omia asenteitaan tarkastaa.

https://sites.google.com/view/siltamaailmojenvalilla/etusivu

Einsteinin-Rosenin siltojen käyttö tähtienvälisessä matkailussa on vasta teoreettisella tasolla, mutta teoriassa noita madonreikiä voitaisiin käyttää myös vihamielisten planeettojen hallintaan

Kuvituskuvaa

Taas on tulossa uusi versio elokuvasta “Alien”, ja sen nimeksi tulee “Alien Covenant.” Sana “Covenant” merkitsee muuten englanniksi sitoumusta tai sopimusta. Oikeastaan sanakirjan mukaan sillä on useita eri merkityksiä, joten tässä sitten viittaan elokuvaan sen englanninkielisellä nimellä. Tuossa elokuvassa sitten esitellään joukko uusia erikoisefektejä, joiden toteutus varmasti vaatii todella paljon tietotaitoa. Tässä sitten pohditaan noiden erikoisefektien yhteyttä siihen, mitä kutsumme nimellä “futurologia”, eli tulevaisuuden teknisen sekä sosiaalisen kehityksen analysoimiseksi sekä uusien keksintöjen kautta yhteiskuntaan kohdistuvien vaikutusten ennakoimiseksi kehitetty tiede .

Noissa elokuvissa on muuten muutamia loistavia floppeja, kuten se että vaikka ihmiset tietävät alienin tarttuvan isäntäänsä iskemällä sikiön tuovan olion ihmisen tai muun uhrin kasvoille, niin missään vaiheessa noille miehille tai naisille ei olla jaettu mitään turvaverkkoja, joilla he sitten suojaisivat kasvonsa tuota oliota vastaan. Ja näin ei sitten sikiötä voisi siirtää uhrin kurkkuun sekä sitä kautta heidän vatsaansa. Tällaiset pienet virheet varmaan naurattavat joitain ihmisiä, joiden mielestä on mukavaa etsiä erilaisia floppeja elokuvista, joita markkinoidaan suurella rahalla kaikelle kansalle.

Kun mietitään esimerkiksi elokuvan TV-trailerissa näytetystä valtavasta skorpionin pyrstöä muistuttavasta telakointiasemasta, niin jos tätä rakennelmaa mietitään siltä kannalta, että joskus tulevaisuudessa ihmiskunta ehkä matkustaa tähtiin ja perustaa sinne tukikohdan, niin tietenkin tuollaisessa tukikohdassa pitää ottaa huomioon sellainen asia, että esimerkiksi avaruusalus voisi levittää sinne tappavia viruksia tai bakteereja, joten siksi se pitää ensin ottaa ikään kuin roikkumaan ilmaan. Samoin jos aluksen toiminta perustuu siihen, että siitä itsestään tehdään sähkömagneettinen “musta aukko”, niin silloin tietenkin tuo sähkövoiman siirtämiseen käytettävän järjestelmän pitäisi olla sen verran järeää tekoa, että se kestää energian pumppaamiseen alukseen, jonka massa kasvatetaan tuolloin riittävän suureksi singulaarin aikaansaamiseksi.

Kun kappaleen massa kasvaa tarpeeksi, niin silloin se ikään kuin putoaa pois meidän tuntemastamme 3-ulotteisesta universumista neljänteen ulottuvuuteen, jolloin se voisi matkustaa valtavan pitkiä matkoja “madonreikien” eli Einstein-Rosenin siltojen avulla. Ja vaikka matka madonreiän kautta tähdeltä toiselle ei onnistuisikaan, niin silti aluksen massan kasvattaminen olisi markan kannalta edullista, koska mitä painavampi alus on, niin sitä hitaammin aika sen sisällä kulkee. Syy miksi emme kuitenkaan ole oikeasti koskaan kokeilleet tuota mustaan aukkoon sekä singulariteettiin perustuvaa matkailua on se, että jos onnistumme luomaan tarvittavan energian, jotta voisi syntyä tuo keinotekoinen musta aukko, niin silloin saattaisi käydä niin, että emme ehkä sitten pääsisikään takaisin Maahan. Jotta tuo mielikuvituksellinen matka voisi onnistua odotusten mukaisesti, niin silloin tietenkin meidän pitäisi luoda sama energiamäärä tuolla kaukana, jotta alus voisi palata maan pinnalle.

Tähän liittyy sellainen ongelma, että jos lähdemme siitä, että tuollainen madonreikä voisi muodostua, niin meidän täytyy myöntää sellainen mahdollisuus, että emme ehkä voisi kuitenkaan kontrolloida madonreikiä mitenkään.  Koko teoria matkailusta avaruuden madonreiän kautta  perustuu siihen ajatukseen, että kaksi mustaa aukkoa laitetaan värähtelemään samalla taajuudella, jolloin ne voisivat muodostaa tuon kuuluisan Einsteinin-Rosenin sillan universumin läpi. Eli tuolloin luodaan sähkömagneettinen singulaari, joka laitetaan värähtelemään samalla taajuudella kuin joku taivaalla oleva tunnettu musta aukko. Ja jos tuo teoria on totta, niin silloin nuo mustat aukot muodostavat sillan toistensa väliin, jota pitkin alus voisi matkata toisella tähdelle. Mutta todellisuudessa maailmankaikkeudessa voi olla miljoonia mustia aukkoja, jotka värähtelevät samoilla taajuuksilla, ja tuolloin voi käydä niin ikävästi, että alus joutuu väärän mustan aukon läheisyyteen. Ja tuolloin sitten voi käydä niin, että alus putoaa vaikka tulikuumaan tähteen.  

Madonreikä itsessään on tietenkin olemassa oleva ilmiö, mutta se että voidaanko koskaan luoda tarpeeksi tehoa siihen, että tuollainen ihmisen luoma tunneli läpi maailmankaikkeuden siinä mittakaavassa, että avaruusalus voisi sen läpi matkata on puhtaasti spekulaatiota. Kuitenkin kaikkialla avaruudessa on madonreikiä, jotka ovat pienempiä kuin kvarkit, mutta kuitenkin niiden pituus voi olla niin suuri, että ne ulottuvat  vaikka toiselle puolen tunnettua maailmankaikkeutta jolloin ne ovat miljoonia valovuosia pitkiä.  Tuohon matkustustapaan liittyy sitten yksi perustavanlaatuinen ongelma. Nimittäin jos tuollainen sähkömagneettinen musta aukko jää ikää kuin auki planeetan kaasukehään, niin se saattaa imeä sen kaasukehän lävitseen, jolloin koko planeetta on vaarassa menettää kaasukehän, koska tuollainen musta aukko voi muuttua sellaiseksi, että se ikään kuin alkaa ruokkia itseään tuon painovoimakeskipisteen  ympärillä olevassa siirtymäkiekossa tapahtuvan ydinreaktion avulla. Eli tuollainen sähkömagneettinen musta aukko ei muuten kuin syntytapansa perusteella poikkea luonnollisista mustista aukoista.  

Sähkömagneettinen musta aukko synnytetään esimerkiksi pumppaamalla lasereilla tai elektronitykeillä johonkin kappaleeseen, jonka painovoima nostetaan silloin sille tasolle, että valokaan ei pääse sen pinnalta karkuun. Ja kätevin tapa tietenkin on pumpata tuohon kappaleeseen elektroneja, jotka saavat kappaleen painon nousemaan erittäin suureksi, mutta tietenkin tuon keinotekoisen mustan aukon muodostumiseen kuluu oma aikansa, ja siksi meidän pitää sitten vielä kehittää tehokkaampia tapoja tuottaa sähköä kuin nykyään. Eli tätä laitetta tuskin tullaan rakentamaan ennen kuin ihmiskunta saa käyttöönsä tehokkaan fuusioreaktorin. Ja sitä tuskin koskaan rakennetaan muualle kuin jonnekin Saturnuksen taakse, jotta se ei sitten vetäise maan ilmakehää lävitseen.

Tilanne milloin tuollainen musta aukko sitten riistäytyisi hallinnasta voisi olla edessä silloin, kun singulaari alkaa puristaa ympäröivää materiaalia kasaan aiheuttaen sitten spontaanin ydinfuusion, missä happi ja typpi-atomit alkavat yhtyä vapauttaen valtavasti energiaa. Samoin jos tuon kuvitteellisen madonreiän läpi saapuu avaruusalus valon nopeudella, niin silloin voi käydä niin, että planeetan kaasukehässä alkaa tapahtua ydinfuusio, joka sitten polttaa planeetan pinnan tulikuumaksi, ja jos alus törmää lisäksi palneetan pintaan, niin se hajoaa välittömästi ionipilveksi.  Kun pohditaan sitä, millaisia aluksia tuolloin tulevaisuudessa ehkä tullaan käyttämään, niin yksi mahdollisuus olisi tietenkin sellainen, että aluksen pinnalle valmistetaan eräänlaisesta nanoteknologian avulla valmistetusta silikonipohjaisesta yhdisteestä koostuva kerros, jossa tuohon materiaaliin on liitetty rauta-atomeja.

Kyseinen materiaali reagoi silloin magneettikenttään, jolloin sen muotoa voidaan muutella tarpeen mukaan, ja silloin voisi ihmisen käytössä olla aluksia, jotka muuttavat muotoaan, kuten joissain SciFi-elokuvissa tapahtuu. Tuollaisia lentolaitteita, joiden pinta muuttaa tarvittaessa muotoaan ilmeisesti kehitetään tällä hetkellä jossain AREA-51:n kaltaisessa huippusalaisessa laitoksessa, ja jos sellainen lentokone, joka on päällystetty muodoltaan mukautuvalla polymeerilla voidaan joskus toteuttaa, niin silloin tuota laitetta voidaan pitää uutena ilmailun vallankumouksena.

Kuitenkin jos palataan taas noihin interstellarisiin matkoihin, niin kun tuollaisen matkan jälkeen avaruusalus laskeutuu planeetan pinnalle, niin sen runkoon on varastoitunut valtavasti energiaa, joka sitten tietenkin pitää purkaa johonkin, koska jos tuollainen valtavan voimakkaalla sähkövarauksella varustettu laite laskeutuu jonkun kappaleen pinnalle, niin se purkaa varauksen tuohon kappaleeseen, mikä voi sitten aiheuttaa räjähdyksen sekä totaalisen tuhon.  Samoin jos tuollainen alus sitten lähestyy planeettaa hiukan liian kovalla nopeudella, niin silloin käy niin, että koko planeetta tuhoutuu tuon kappaleen aiheuttaman iskuenergian johdosta. Sama koskee myös singulariteettia, eli jos tuota madonreikää pitkin lähetetään kappale, niin saattaa olla niin, että se ilmaantuu toisesta mustasta aukosta valon nopeudella, jolloin kokonainen planeetta voi tuhoutua. Jos esimerkiksi humanoidi olisi oikeasti olemassa, niin se saattaisi ehkä esittää ajatuksia siitä, että lajien välille voidaan valmistaa tuollainen madonreikä.

Mutta tuon saman kuljettimen avulla voidaan planeettaa hallita hyvin tehokkaasti. Eli jossain skenaarioissa missä käsitellään vieraan älyn sekä ihmisen välisiä suhteita, on esitetty, että alien saattaisi hallita valloittamiaan alueita tällaisen laitteiston avulla. Tuossa maailmanlopun hypoteesissa humanoidit pelottelevat ihmisiä sillä, että he laittaisivat vaikka kiviä tulemaan tuollaisen singulaarin läpi, jolloin iskuenergia  tuhoaa koko planeetan.  Tämä on se syy, miksi esimerkiksi “Stargatea” ei oikeasti kannata ryhtyä rakentamaan, ennen kuin ihmiskunta on varmistunut siitä, että sen toisessa  olevilla mielikuvituksen luomilla. olioilla on myös meitä ihmisiä kohtaan  kohtaan hyvä tahto. Näet jos tuon singulaarin läpi syöksyy esimerkiksi tiiliskiven kokoinen kappale lähes valonnopeudella, niin silloin seuraukset olisivat varmasti kammottavia.  

http://kvanttimatkailua.webnode.fi

Virtuaalitodellisuutta sekä mietintää saduista joiden tarkoitus on olla opettavaisia kertomuksia ihmisten ahneudesta ja ajattelemattomuudesta

Monissa saduissa on niin sanottuja "piiloviestejä", joiden tarkoitus on varoittaa ihmisiä väärästä. Piiloviesti ei välttämättä ole tarkoituksellisesti tehty, vaan se voi liittyä itseensä tarinaan, mikä voi tehdä siitä sellaisen, että sitä voidaan käyttää esimerkiksi kasvatuksen tukena. Ja kun asiaa tarkemmin mietitään, niin monet sadut on ilmeisesti kirjoitettu kasvatukselliseen tarkoitukseen. Samoin romaanit sekä novellit ovat nykyaikaisia satuja, joita on kirjoitettu sekä aikuisille että lapsille. Sadut ovat siis oikeastaan eräänlaisia visioita, joiden kautta ihminen ikään kuin ammentaa ensimmäisen kokemuksen siitä, mitä voi maailmassa olla, jos vain tekniset valmiudet vision toteuttamiseen olisivat kunnossa.

"Esimerkiksi Lumikki ja Seitsemän kääpiötä" on kirjoitettu varoittamaan siitä, että kuka tahansa saattaa olla erittäin salakavala, ja jopa lähipiiriin kuuluva henkilö saattaa olla perheenjäseniään kohtaan väkivaltainen sekä vaarallinen. Tuossa tarinassa "Lumikin" kavala äitipuoli kysyy kuvastimesta eli pelistä, että kuka on maassa kaunehin. Tarinassa oleva kuvastin tai peili on oikeastaan symboli, mikä varoittaa siitä, että kuningattarella on silmiä ja korvia ympäri valtakuntaa, ja kaikki mahdolliset sekä mahdottomat asiat päätyvät hänen tietoonsa. "Jääkuningatar" on hiukan samantapainen tarina, ja voidaan mainita sellainen asia,että tuon tarinan pohjalta Apple kehitti älypiilolinssin eli äärimmäisen pienen HUD-näytön, joka asetetaan silmän pinnalle samalla tavalla kuin piilolinssit.

Tuo laite voidaan kiinnittää suoraan ihmisen silmän pinnalle, ja se on kontaktissa esimerkiksi älypuhelimeen BlueToothin kautta, mutta nanotekniikka voi muuttaa tuon kontaktilinssin sellaiseksi, että sillä voidaan myös tehdä ihmiselle esimerkiksi infrapunanäkö. Tuolloin tuon kontaktilasin pinnalle asennetaan infrapunasäteitä havaitseva CCD-kenno, jonka ottama kuva tulee linssin kääntöpuolelle, ja antaa henkilölle täydellisen kyvyn nähdä pimeässä. Tai sitten tuo linssi on BT-yhteydellä kiinni kännykässä joka toimii tämän järjestelmän keskusyksikkönä. Samaan järjestelmään voidaan liittää henkilön bandanaan kiinnitetty LLTV (Low Level Light TV) -kamera, mikä saa henkilön näkemään pimeässä kuin kissa.

Saduissa on myös mainintoja esimerkiksi kääpiöistä,jotka sitten kasvavat valtavan suuriksi, ja se tietenkin tarkoittaa sitä, että tuo normaalisti hyvin näkymätön henkilö voi olla vaikka jengin pomo. Tai sitten kadulla kävelevä nuhjunen mies voi olla oikeasti vaikka kenraali tai kuningas, mikä tällä kertaa tarkoittaa yksinkertaisesti vain isoa päällikköä, joka voi työskennellä yksityisellä tai valtiollisella sektorilla. Kuitenkin monilla satujen hahmoista on paljon syvällisempi sekä enemmän vihjaileva olemus kuin mitä päällepäin saattaa joku kuvitella.

Esimerkiksi "Tuhkimossa "sellainen kohtaus, missä linnut poimivat roskat päähenkilön puolesta, ja tuollainen toiminta kertoo sen, että tuollainen henkilö ei ole tavallinen. Ja tarinan kirjoittajan mielestä on ehkä soveliasta varoittaa tällaisista henkilöistä. Kun pohditaan esimerkiksi sitä, mitä vaikkapa "tuhkimo" meille opettaa, niin tietenkin se on kaunis tarina siitä, kuinka väheksytty ihminen voi saada kunnioitusta yhteisössään, mutta samalla tarinaan sisältyy varoitus, siitä että kuka tahansa voi olla henkilö, jolla on todellisia suhteita.

Ja nuo suhteet voivat olla yllättävän korkeita. Nuo sadut ovat myös tarinoita siitä, kuinka kiusaaminen ei kannata, koska siitä saattaa seurata todella vakavia ongelmia. Kuitenkin esimerkiksi "Lumikin" tarinassa on useita viittauksi" Pyöreän pöydän ritareihin", ja myös muissa saduissa peili on ikään kuin noidan tai mustan magian harjoittajan keino nähdä etänäön avulla erilaisia asioita.

Tuon peilin varmaan moni valtionpäämies sekä pörssimeklari haluaisivat haltuunsa, ja joidenkin ihmisten mielestä esimerkiksi kvanttifysiikan sekä fuusioissa käytettävän teknologian avulla voidaan tuollainen peli toteuttaa hyvin tehokkaasti. Kyseinen väline olisi ehkä tavallinen peili, jonka raameihin olisi asennettu lasereita, jotka on suunnattu samaan kohteeseen pelin edessä. Tuohon kohteeseen voisi muodostua ehkä sellainen piste, jossa on oikeat olosuhteet singulariteetin eli nanokokoisen mustan aukon muodostumiselle. Tuollainen musta aukko voi sitten olla sellainen, että sen taakse muodostuu madonreikä.

Kuitenkin uskon, että tämä väline on oikeasti vain teoreettinen tapa nähdä tulevaisuuteen, ja se tietenkin kiihottaa kaikkien ihmisten mielikuvitusta. Tuolla laitteella millä laserit luovat tarpeeksi suuren energiamäärän, jotta singulariteetti voisi muodostua kuitenkin varmasti käyttöä olisi monissa piireissä päällä maan. Ja ehkä tuollainen teleportaation mahdollistava laite sitten muistuttaa tarinoissa peiliä, joka on myös shamanismissa tuonpuoleisen sekä tämän maailman välinen raja. Eli ehkä nykyään voidaan puhua siitä, että Liisa matkustaa tuossa tarinassa keinotekoisen mustan aukon läpi toiselle planeetalle neljännen ulottuvuuden kautta, mikäli humoristinen ilmaus sallitaan. Mutta tietenkin myös puhtaasti tekniikkaan liittyvät ratkaisut ovat varmasti kehitteillä, kun puhutaan esimerkiksi teknisestä etänäöstä, nìin silloin voidaan kuitenkin puhua hyvin konventionaalisesta ratkaisusta, mihin kuuluisi silmälasien sakkoihin piilotetut valvontakamerat sekä Bluetoothin kautta esimerkiksi kännykän kautta Internetin kautta vaikka toisella puolella maailmaa olevaan tarkkailijan päätteeseen.

Samoin robottien keinotekoisten aistien kautta tuleva tieto voidaan välittää Internetin kautta robottien ohjaajien pietsosähköisillä kiteillä varustettuihin data- tai älyhansikkaisiin sekä heidän VR-visiireihinsä. Ja ehkä "Liisa Ihmemaassa"-kirja on innoittanut robottien suunnittelijoita joskus lapsuudessa niin, että he ovat halunneet luoda oman "peltimiehen", ja sen kautta orientoituneet opiskelemaan tekniikkaa. Toki heille on myöhemmin tullut ehkä uusia lähteitä, mutta alkusysäyksen on ehkä antanut tuo kirja tai animaatioelokuva, missä nykykielellä sanottuna Liisa matkustaa singulaarin läpi toiseen ulottuvuuteen.

Nykyään konesalien kautta hallitaan kaikkea Internetin kautta tapahtuvaa toimintaa. Ja niiden turvallisuuteen ollaan tietenkin kiinnitetty todella paljon huomiota. Mutta kuitenkin esimerkiksi yrityksillä tai asuinalueilla voi olla käytössään Intranet-pohjainen ratkaisu, minkä avulla huolto-yhtiö voi kerätä talojen lämmitystä sekä muuta energiankulutusta koskevaa tietoa sekä reaaliaikaista palautetta toiminnastaan. Tuolla alueella voi toimia oma WAN-verkko, jonka hallinnointiin käytetään ehkä alueella sijaitsevaa serveriä. Lähiöiden alueella toimiva serveri ei ehkä tulevaisuudessa ole muuta kuin vihreä laatikko maastossa.

Kun pohditaan serverisalien turvallisuutta, niin se tietenkin perustuu massiivisiin kulunvalvonta- ja muihin vastaaviin toimenpiteisiin. Kuitenkin on myös toinen tapa luoda servereitä koskevaa turvallisuutta, kuin sijoittaa niitä satoja metrejä maan sisällä oleviin bunkkereihin. Mutta tietenkin on olemassa todella villejä visioita maapallon tietojenkäsittelyn ratkaisemiseksi. Yksi niistä on tekniikka, mitä kutsutaan "Brahmanismiksi" tai singularisoimiseksi. Tämän tekniikan nimi on peräisin hindulaisesta teologiasta, missä ihminen pyrkii sulautumaan maailman sieluun eli brahamaniin. Tässä tietoteknisessä dystopiassa maailman sielu on valtava tietokanta, joka tallentaa sisäänsä ihmisen jokaisen ajatuksen sekä hänen kokemuksensa.

Tällä tarkoitan pelottavaa visiota siitä, että tulevaisuudessa ihmiseen ehkä asennetaan mikropiiri hänen syntyessään. Tuon piirin avulla voitaisiin hänen aivonsa liittää ilman mitään näkyviä välineitä Internetin kautta muiden ihmisten aivojen kanssa. Toisaalta tuo "kuvastin" voisi olla sellainen näyttöpääte, millä tuon valtion johtaja katsoo kansalaistensa toimintaa, ja kuuluttaa sitten megafonilla, että "kansalainen et ole tehnyt, mitä olen käskenyt".

Tuolla tavoin voidaan sitten luoda tuollaiseen valvontayhteiskuntaan sellainen skitsofreeninen ajatus, että jokaisen kansalaisen hampaassa on mikrofoni tai oikeastaan pieni integroituun piiriin perustuva, nastahampaaseen asennettu salakuuntelulaite, jolla valtion johtaja sitten valvoo kaikkea mitä toinen ihminen sanoo. Tuollainen tekniikka varmasti miellyttäisi monia totalitaristeja. Vaikka ihmistä, joka väittää että häntä tarkkaillaan pidetään usein vainoharhaisena, niin kuitenkin voidaan sanoa, että missään nimessä ei ole teknisesti mahdotonta asentaa ihmiseen sellaisia laitteita, joilla hänen yksityisyytensä viedään täysin, vaikka tietenkään kukaan ei noita välineitä muista ihmiseen asentaneensa.

Ihmisen nastahampaaseen asennettu salakuuntelulaite voi käyttää plutonium-paristoa, tai toisaalta vaikkapa CCD-tekniikkaan perustuvaa kameraa voidaan käyttää ihmisten valvontaan. Tuo valvontalaite perustuu samaan tekniikkaan kuin aktiivinen silmäproteesi. Eli se voidaan yhdistää näkökyvyn antavaan proteesin ilman että ihminen huomaa yhtään mitään, ja jos käytössä on tarpeeksi hyvät kirurgit, niin tuo implantti voidaan asentaa henkilön silmän sisäpuolelle ilman että hän edes huomaa mitään.

Temppu perustuu siihen, että esimerkiksi asevoimien työntekijä saa iskun silmäänsä, ja sitten hänelle vain kerrotaan verkkokalvon olevan irti. Sitten tuo henkilö vain viedään silmäkirurgian poliklinikalle, jossa tuo implantti asetetaan hänen silmäänsä. Eli leikkauksen jälkeen hän näkee silmillään aivan normaalisti, mutta toisen silmän implantti sitten välittää tuon henkilön näkökentän suoraan BlueToothin avulla kännykkään, ja siitä suoraan valvojan näyttöpäätteelle. En usko että kukaan oikeasti ryhtyy tuollaista implanttia silmistään kaivamaan. Mutta tietenkin tuollainen henkilö voi toimia 24/7 valvonnassa, ja esimerkiksi hänen aorttaan on voitu asentaa pieni pommi, joka lakaistaan vaikka GSM-puhelimella.

Tuo pommi voi olla vaikkapa sydämentahdistimen kaltainen laite, missä on RDX tai HMX-panos, jolla tuon henkilön sydän räjäytetään, mikäli hän toimii vastoin esimiehensä määräyksiä, ja hänellä voi olla tietenkin myös välikorvaan asennettu radiovastaanotin, millä esimies antaa hänelle käskyjä. Tämä ei enää ole teknisesti mahdotonta toteuttaa. Joten sen takia näistä protetiikan sivutuotteista pitää keskustella, jotta nämä mahdollisuudet tulisi huomioitua, kun noita välineitä kehitetään sekä siviilien että sotilaiden toimesta.

Valvontaa perustellaan sillä että sillä tehdään maailmasta turvallinen. Ja tietenkin on ihmisiä, joita pitää voida valvoa. Tämän valvontatekniikan olemassaolo on varmasti myös tehnyt maailmasta turvallisemman, mutta samalla sen väärinkäyttö on todella helppoa. Vaikka esimerkiksi kirurgisesti asennettujen GPS- laitteiden käyttö koirien merkitsemisessä on tehnyt niistä vaikeita varastaa ja varmasti myös auttanut lemmikkien löytämisessä, niin kuitenkin tuota tekniikkaa voidaan käyttää myös esimerkiksi moottoripyöräjengien jäsenten merkitsemisessä, eli tuollaisen paikannussirun asentaminen ihmiseen ei ole kovin vaikeaa, ja sen takia myös rikolliset voivat hyödyntää tätä tekniikkaa.

Ja tietenkin GPS-laitteen voi sujauttaa kaverin moottoripyörään ilman mitään sen suurempia teknisiä osaamisia. Mutta kun puhutaan siitä, että tällainen valvonta on tarkoitettu ennalta ehkäiseväksi, niin GPS-sekä RFID-implanttien avulla voidaan estää esimerkiksi erikoisjoukkojen sotilaiden pyörimisen moottoripyöräjengeissä sekä heidän lolkkaamisensa väärälle puolen lakia. Myös soluttautuvien poliisien työ varmasti muuttuu turvallisemmaksi, jos heidät voidaan paikallistaa muutamassa sekunnissa. Kuitenkin on olemassa asioita joista ei juuri koskaan muisteta puhua.

Se liittyy nimittäin siihen, kun DNA-testauksen avulla voidaan selvittää sellaisia asioita, kuin että onko ihminen oikeasti kehitysvammainen tai onko hän mahdollisesti sosiopaatti sekä muuten mahdollisesti vaarallinen ympäristölleen . Paikannuslaitteiden avulla voidaan tuollaisen ihmisen oikeusturvaa parantaa tai huonontaa, riippuen ajattelutavasta. Näet tuollaisen laitteen avulla henkilöä voidaan valvoa tehokkaasti, jolloin hän voi ehkä elää helpommin normaalia elämää yhteiskunnassa. Kuitenkin tuollaisen laitteen avulla voidaan ihmisen yksityisyys murtaa täysin. Mutta niin tapahtuisi myös mielisairaalassa tai muussa laitoksessa asuvan henkilön kohdalla. Ja kun puhutaan DNA-testauksesta, niin se tietenkin sulkee pois mahdollisuuden leikkiä hullua oikeudessa. Mutta tuo tekniikka voi myös antaa todella tehokkaan tavan hallita sekä alistaa ihmisiä kautta koko maailman, eli kun lähdemme tutkimaan geenejä tai tekemään mitä vain tieteellistä, niin samalla avaamme pandoran lippaan, ja se mitä sillä teemme on oma valintamme. On meistä itsestämme kiinni teemmekö hyvää vai pahaa, ja se on kaiken tieteellisen työn hinta, joka tieteestä on maksettava.

https://sites.google.com/view/virtuaalisatu/etusivu

Mikä meitä pelottaa supervoimakkaiden ydinaseiden testauksessa? Sekä mietteitä mustista aukoista aamun ratoksi

Castle-Romeo testin sienipilvi
kohoaa pilvien läpi 27.3.1954

Kun ajatellaan tilannetta, missä ilmakehässä räjäytetään vetypommi, jonka tulipallon lämpötila nousee useiiin miljardeihin celsiusasteisiin, niin silloin tietenkin on monilla ihmisillä mielessään sellainen asia, että mitä jos tuosta räjähdyspisteestä lähtee jokin saastepilvi etenemään asutuskeskuksia kohti. Kun puhutaan sellaisista multivaiheistetulla fuusiomekanismilla varustetuista FFF (Fissio Fuusio Fissio) räjähteistä, missä vetypommin litium tai mitä fuusiovaihetta nyt käytetäänkään on ympäröity luonnonuraanilla, jossa sitten tapahtuu toinen fissioräjähdys, kun fuusiossa vapautuvat neutronit muuttavat tuon luonnonuraani eli isotooppi U-238 atomit plutoniumiksi, niin silloin fuusiomateriaalin synnyttämä  tulipallo painuu kasaan uudelleen.

Tuo tehostaa fuusiota erittäin paljon, ja sen takia FFF-aseet ovat niin kauhean voimakkaita. Samoin sellainen rakenne missä fissiomateriaali on sijoitettu fuusiomateriaalin ympärille saa aikaan pienen tehonlisäyksen. "Tsar bomba" joka on maailman voimakkain koskaan räjäytetty ydinase räjähti sellaisella teholla, että se vastasi kaikkia toisessa maailmansodassa käytettyjä räjähteitä.

https://www.youtube.com/watch?v=RNYe_UaWZ3U

Tsar bomban kehittämä lämpötila on niin kova, että kokonainen järvi Novaja Zemlijalla muuttui sekunnissa höyryksi, ja paineaalto kiersi maapallon kolme kertaa. Se mitä tuolloin alettiin pelätä, on sellainen tila missä tuo valtavan voimakas räjähdys synnyttäisi ilmakehään singulariteetin eli mustan aukon, joka saattaisi muuttua vakaaksi, ja sitten maapallon kaasukehä imeytyisi sen kautta johonkin muualle. Tai kun puhutaan sellaisista nanokokoisista mustista aukoista, joiden koko olisi noin atomin ytimen luokkaa, niin silloin tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että mitä jos tuo nanokokoinen "kvanttiaukko", kuten noita äärimmäisen pieniä mustia aukkoja kutsutaan alkaisi vetää ilmakehän atomeja ympärilleen, ja puristaa niitä kasaan, ja jos tuo kvanttiaukko muuttuisi stabiiliksi, niin silloin maapallon ilmakehään syttyisi tähti, joka saattaisi lopulta tuhota koko planeetan.

Toinen mahdollisuus olisi sellainen, että tuo aseen kehittämä valtava kuumuus saisi aikaan sellaisen ilmiön, missä ilmakehän typpi alkaisi yhtyä happeen, jolloin syntyy typpimonoksidia. Tuolloin ilmakehä ikäänkuin syttyisi tuleen tuon aseen kehittämän valtavan kuumuuden johdosta, ja silloin voisi käydä niin, että maapallon elämä päättyisi siihen. Kvanttiaukot eivät yleensä ole mitään erityisen pitkäikäisiä, mutta se että me olemme tunteneet tuon ilmiön vasta melko vähän aikaa varmasti aiheuttaa sen, että emme kykene ennustamaan noiden energiakeskittymien käyttäytymistä täysin.

Kvanttiaukot ovat olemassa, mutta ne ovat niin pieniä että niiden havainnointi on todella vaikeaa, ja kyse on pisteestä, mikä on pienempi kuin atomi. Mustien aukkojen synty kyllä tunnetaan. Ne syntyvät tilanteessa, missä tähti räjähtää supernovana tai sitten valtava ainepilvi romahtaa kasaan, jolloin se synnyttää kyllä ensin prototähden joka räjähtää. Räjähdyksessä syntyvä energia on niin voimakas, että avaruuteen ilmestyy "vakaaksi singulaariksi" kutsuttu ilmiö. Tuo ilmiö on sellainen missä tähden räjähtäessä syntyvä energia jää ikään kuin olemaan universumiin.

Ja tätä me kutsumme nimellä "musta aukko". Tuon takia musta aukko voidaan muodostaa vain johtamalla kappaleeseen sähkövirtaa, mutta kuten varmaan tiedämme, niin tuolla tavoiin voitaisiin muodostaa avaruuteen singulariteetti, minkä avulla voisimme matkustaa tähtiin, joko sen muodostaman madonreiän kautta tai käyttämällä tätä kappaletta painovoimalinkona. Tuollainen keinotekoinen musta aukko voitaisiin muodostaa voimalasatellittien avulla niin, että avaruuteen lähetetään radiomasereilla varustettuja satelliitteja, joiden avulla esimerkiksi johonkin teräskuulaan pumpataan sähköenergiaa radiaaltojen avulla niin, että tuon teräskuulan massa kasvaisi niin suureksi, että muodostuisi musta aukko, jota voisimme sitten hyödyntää esimerkiksi tähtien välisessä matkailussa.

Tai sitten jos madonreikää ei voitaisi hyödyntää alusten lähettämisessä kohti tähtiä  niin silloin sitä voidaan käyttää ainakin aurinkokunnan sisäiseen matkustamiseen. Syy miksi noita madonreikiä ei ehkä uskalleta hyödyntää on se, että kukaan ei tietäisi mitä sen toisella puolen on. Madonreikä on teoreettinen ilmiö, joka yhdistää kaksi universumin pistettä toisiinsa. Tämä Einstein-Rosenin siltana tunnettu ilmiö syntyy silloin, kun kaksi mustaa aukkoa alkaa värähdellä samalla taajuudella. Silloin niiden väliin muodostuu säie tai tunneli, josta käytetään nimeä "madonreikä".

https://www.youtube.com/watch?v=SLUzJeto0Wo

Sen kautta voidaan teoriassa matkustaa vaikka toiselle puolen universumia, ja sen olemassaoloa puoltaa se, että mikään tunnetuista mustista aukoista ei laajene. Sen takia voidaan olettaa, että noihin kohteisiin syöksyvä aine tulee myös jostain ulos. Mustien aukkojen erityispiirre on sellainen, että niihin syöksyvä kappale ylittää valon nopeuden, koska kaikki kappaleet putoavat massakeskipistettä kohti kappaleen pinnalla olevaa pakonopeutta vastaavalla nopeudella. Joten sen takia musta aukko kumoaa ikään kuin kosmisen nopeusrajoituksen. Mutta voidaanko tuota ilmiötä hyödyntää avaruusmatkailussa on toinen asia. Nimittäin jos astronautti syöksyisi mustaan aukkoon, niin silloin hänen aluksensa ikään kuin venyisi vuorovesivoimien vaikutuksesta valtavan pitkäksi, ja repeäisi palasiksi.

https://www.youtube.com/watch?v=_kxKTX_GH4k

Kun mietitään teoreettista mahdollisuutta matkustaa universumissa, niin tietenkin voidaan ajatella, että rakennetaan pallomainen avaruusalus, jonka ympärille asetetaan voimalasatelliitteja, ja sitten tuhon palloon pumpataan energiaa, jolloin se itse muuttuisi mustaksi aukoksi, ja tuolloin ihminen voisi sen avulla ehkä matkustaa toiseen galaksiin. Tällaisesta aluksesta olen joskus kirjoittanut, ja se on alunperin Carl Saganin ideoima. Hän esittelee sen kirjassaan "Ensimmäinen yhteys", jossa ihminen matkustaa tähtiin aluksella, johon pumpataan radioaaltojen avulla niin paljon massaa, että se muuttuu mustaksi aukoksi, ja jos me joskus alamme hyödyntää tuota ilmiötä avaruusmatkailussa, niin silloin voisimme tehdä matkoja universumissa niin, että kukaan ei oikeasti huomaisi ulkoapäin yhtään mitään.

marxjatalous.blogspot.fi

Kondensaattori on monikäyttöinen työkalu ja siihen löyhästi perustuva sähkömagneettinen musta aukko mahdollistaa ehkä tulevaisuudessa lennot muihin tähtiin

               

Sähköautojen akkujen salaman nopean täytön mahdollistavassa ratkaisussa käytetään hyväksi sellaista teknistä välinettä, jota kutsutaan sysäyskondensaattoriksi, jolla voidaan akkuun työntää erittäin suuria sähkövarauksia muutamassa sekunnissa.. Ilmeisesti tuon sähköauton latauspisteeseen asennetaan kondensaattori, joka sitten varataan normaalilla tavalla. Ja kun tuohon kondensaattoriin liitetään sähköauto, niin se sitten ikään kuin sysää sähkövarauksen sähköauton akkuun. Tuo tekniikka perustuu siihen, että käytetään äärimmäisen suurta ylijännitettä, joka sitten pumppaa akun täyteen sähkövirtaa. Kondensaattorien eli ”leyden pullojen” erikoinen ominaisuus on se, että niissä sähkövirran purkaus tapahtuu sekunnissa, toisin kuin akussa, missä sähkövirta vapautuu hitaammin. Ja tuon ominaisuuden takia kondensaattori on erittäin vaarallinen väline.

Puhuttaessa äärimmäisen korkeista jännitteistä, joita käytetään esimerkiksi hiukkaskiihdyttimissä, niin niissä käytetään silloin superkondensaattoreita, joilla saadaan aikaan erittäin voimakas sähkösykäys, jolla hiukkaskiihdyttimen magneetit saadaan muodostamaan äärimmäisen voimakkaan magneettikentän. Tuo kondensaattori rakennetaan siten, että useiden metrien korkuisten eristepinojen päälle asetetaan metallinkappale, johon johdetaan sähkövirtaa, ja sitten kun tuo sähkövaraus on niin kova, että noiden eristeiden läpi tapahtuu ns ”läpilyönti”, missä sähkövaraus siirtyy noiden eristeiden läpi maahan, niin silloin noiden metalinpalojen pintaa kosketetaan kuparikappaleella, joka sitten ohjaa sähkövirran kiihdyttimen magneeteille, joiden tehoa voidaan parantaa jäähdyttämällä niitä lähelle absoluuttista nollapistettä, jotta niiden värähtely loppuu, ja seurauksena on suprajohtavuus-ilmiö, missä sähkövirta kulkee johtimessa täysin ilman vastusta, ja tuolla tavoin estetään magneettien ylikuumeneminen.

Kun esimerkiksi jossain kiihdyttimessä tehdään supervoimakkaita sähkövaruksia käyttäviä kokeita, niin silloin noita metallinkappaleita voidaan varata yli viikon, jotta saadaan aikaan jännite, mitä tarvitaan hyvin korkeaenergisten reaktioiden aikaansaamiseen. Kun hiukkaskiihdyttimessä testataan esimerkiksi antimateriaa eli elektroni- positroniparien törmääyttämistä, niin silloin hiukkaskiihdyttimessä itseasiassa kierrätetään salamaa. Kun elektroni ja positroni eli antielektroni törmäävät toisiinsa, voidaan havainnoida niistä vapautuvia hiukkasia, joista osa on olemassa vain muutaman mikrosekunnin kerrallaan. Koko järjestelmä perustuu siihen, että jos ilmassa leijuvaa tai eristeen päällä olevaa kappaletta varataan sähköllä, niin se varaa sähköä kunnes tapahtuu läpilyönti.

Näin syntyy ukkospilven varaus, joka sitten lopulta purkautuu maahan salamana. Mutta kun puhutaan siitä, miten voidaan luoda keinotekoinen musta-aukko, niin silloin täytyy luoda kappale, joka viedään avaruuteen. Koska elektroneilla on massa, niin jos niitä pumpataan johonkin kappaleeseen tarpeeksi, niin silloin tuon kappaleen massa kasvaa lopulta niin suureksi, että syntyy musta aukko, jota tässä tapauksessa kutsutaan singulariteetiksi. Tuo sähkön siirto kappleeseen voidaan suorittaa esimerkiksi voimalasatelliittien sekä elektronitykkien avulla. Avaruudessa ei tapahdu läpilyöntiä, joten silloin kappaleeseen voidaan ohjata valtavan suuria sähkövarauksia. Tuolla tavoin voidaan luoda sähkömagneettinen musta aukko, jonka avulla ihminen ehkä joskus matkustaa tähtiin joko einstein-rosenin sillan eli madonreiän läpi, tai käyttämällä sitä painovoimalinkona, joka antaa paljon suuremman kiihtyvyyden, kuin mitä Jupiter antoi aikoinaan Voyager-luotaimelle, joiden avulla saatiin ensimmäiset lähikuvia mm. Neptunuksen pinnasta sekä sen kuista, ja nuo kuvat otti aikoinaan nimenomaan Voyager 2-luotain.

Ja tuolla tavoin sen massaa kasvatetaan, kunnes se muodostaa singulariteetin, eli keinotekoisen mustan aukon, jonka läpi voisimme matkustaa toisille planeetoille tai toiselle puolen universumia. Tuo matka olisi mahdollista, jos jossain on toinen musta aukko, joka värähtelee samalla taajuudella kuin keinotekoinen musta aukko, ja tuolloin noiden kappaleiden väliin muodostuu ”einstein-rosenin” silta, joka mahdolistaa siirtymisen universumin reunalta toiselle, ilman että aluksessa ei kukaan vanhene. Näet jos alus kulkee täsmälleen valon nopeudella, niin aika sen sisällä pysähtyy, ja jos joku sitten liikkuu aluksen ulkokuorella, niin tuo kappale silloin teknisesti ylittää valon nopeuden. Tai vaikka tuota siltaa ei muodostuisikaan, niin noita mustia aukkoja voidaan käyttää painovoimalinkona, joilla esimerkiksi luotaimia vauhditetaan sellaisiin nopeuksiin, mitä ei koskaan ennen ole edes kuviteltu voitavan saavuttaa. Hakusanalla "capacitor" saa Internetistä paljon tietoja kondensaattorien toiminnasta

http://www.mtv.fi/lifestyle/autot/artikkeli/sahkoauto-voi-tulevaisuudessa-latautua-sekunneissa/6203518

Mielisairaalat kiehtovat kaikkia ihmisiä, mutta kukaan ei niihin varmasti itse halua vaikka hän olisi kuinka vetypommin tekijöitä

Kuvituskuvaa
Kuva I

Tämän kirjoitelman lopussa on jo kerran näytetty filmi, jonka olette ehkä jo nähneet S/S Watertownista kertovan kirjoitelman yhteydessä. Mutta sen alussa on otos, jossa kerrotaan siitä, kun mustiin pukeutunut hahmo tanssii psykiatrisen sairaalan hoitajien huoneessa. En kyllä usko että kyseessä olisi mikään demoni, vaan ehkä tämä "olento" on mielisairaalan henkilökuntaan kuuluva henkilö, joka esittää siellä jonkinlaista "sotatanssia". Eli ehkä työntekijä on jostain Afrikasta kotoisin, ja hän saattaa sitten esimerkiksi esittää omaan uskontoonsa kuuluvia seremonioita eikä ehkä ollut huomannut toisen hoitajan astuvan huoneeseen. Jolloin seurauksena on "hupaisa" tilanne, vaikka potilas kuoli vain muutamia tunteja kuvan ottamisen jälkeen.

Kyseinen kohta filmillä on 1:48.  Mielisairaalat eli kauniimmin sanottuna psykiatriset sairaalat ovat todella mieltä kiehtovia paikkoja, ja niiden ympärillä kiertää erilaisia huhuja sekä myyttejä, joista arkisemmat kertovat siitä, kuinka sairaaloiden potilaille on tehty kauhistuttavia kirurgisia sekä käytösterapiaan liittyviä kokeita, joiden laatua voidaan vain arvailla, ja osa noista tarinoista on kerrottu henkilökunnan mustamaalaamiseksi. Näet joidenkin ihmisten mielestä olisi parempi, jos noita psykiatrisen sairaalan työntekijöitä eikä sen potilaita kuuluisi omaan lähipiiriin, koska noihin laitoksiin viedään esimerkiksi kotiväkivallan murtamia ihmisiä, joiden tuohon sairaalaan joutuminen on hiukan miten nyt sanoisin kiusallinen asia heidän perheilleen.

Mutta kun puhutaan yllykkeistä, niin vanha mielisairaalamijöö on joillekin ihmisille vastustamaton paikka, ja siellä he ikään kuin antavat itselleen luvan "päästää vapaalle". Se että joku kiehtoo jotain ihmistä, ei tarkoita sitä, että hän pitäisi tästä asiasta, koska kiehtoohan meitä esimerkiksi Mount Everestille kiipeäminen tai se miten avaruudessa lennetään, mutta en usko että sitä kovin mukavana ajatuksena kaikki pitävät, eivätkä kaikki maailman ihmiset lähde  kiipeämään ainakaan  maailman korkeimmalle vuorelle, tai ilmoittaudu mukaan astronauttien valintaan vaikka se heitä muuten kiehtookin.

Esimerkiksi eräässä tarinassa jonkun psykiatrisen sairaalan kirurgit olisivat esimerkiksi istuttaneet matelijoiden tai koirien aivoja potilaiden pikkuaivojen tilalle. Tai sitten vaihtaneet potilaiden päitä toisille, jotta he voisivat piilottaa jonkun tärkeän henkilön tuonne sairaiden ihmisten joukkoon. Ja samoin erään salaliittoteorian mukaan USA:n asevoimat veivät Roswellin lentävän lautasen miehistön jäsenen johonkin Staten Islandin mielisairaalaan, jossa häntä sitten hoidettiin tai piilotettiin yleisöltä. Tuon hiukan erikoisen tarinan mukaan tuo olento sitten auttoi USA:n asevoimia kehittämään uusia STEALTH-hävittäjiä tai pommittajia. Tuo teoria on kuitenkin vahvistamatta, koska mitää todisteita tuollaisesta yhteistyöstä humanoidien kanssa ei olla esitetty.

Andrei Saharov
1921-1989
Kuva II

Mutta kun puhutaan psykiatristen sairaaloiden luonteesta, eli niiden tehtävänä on pitää vaaralliset ihmiset pois kaduilta, ja koska psykiatrinen sairaus ei näy ihmisestä muuten päälle, kuin tavallisesta poikkeavana käytöksenä, niin noita laitoksia on kautta aikojen käytetty valtaa pitäviä tahoja arvostelleiden henkilöiden vankiloina, koska näin valtion ei tarvinnut käydä ikäviä oikeudenkäyntejä noita henkilöitä vastaan. Eli vaikka Suomi ei tätä ole ainakaan virallisesti tehnyt, niin toki maamme ei ole ainoa valtio maailmassa. Entisessä itäblokissa esimerkiksi valtion vastaisesta toiminnasta seurasi lähete psykiatriseen hoitolaitokseen, jotta nuo "poliittiset rikolliset" tai pikemminkin "poliittiset haihattelijat"  kuten heitä nimitettiin olisi "saastuttaneet valtiollisen poliisin työntekijöiden ajatusmaailmaa" .

Tämän takia esimerkiksi fyysikko Andrei Saharov lähetettiin psykiatriseen sairaalaan diagnoosilla "Schizophrenia", jotta häntä ei olisi tarvinnut tuomita ikävässä oikeudenkäynnissä. Syy tähän oli se, että Saharov oli neuvostoliiton vetypommin isä, ja hänen toimestaan rakennettiin jättimäisellä teholla varustettu Tsar-Bomba, jonka teho oli suurempi kuin kaikkien Toisessa maailmansodassa käytettyjen räjähteiden teho yhteensä. Saharovin mielessä asustava pelko oli se, että tuo valtavan tehokas lämpöydiase muodostaisi ilmakehään singulaarin, eli pienikokoisen mustan aukon, joka saattaisi muuttua stabiiliksi.

Vetypommin sienimäinen pilvi
Kuva III

Tämä tarkoittaa sitä, että tuollaisen pienen mustan aukon vaikutus voisi olla pahimmillaan sitä, että se ikään kuin imisi Maapallon ilmakehän toiselle puolen maailmankaikeutta tai sitten sitten tuon multivaiheisen lämpöydinaseen, jonka rakenne muistuttaa sipulia. eli sen rakenteessa on peräkkäisiä kerroksia litiumia sekä uraania. Tuon peräkkäisten fissio- ja fuusiokerrosten "palamisen" aiheuttama valtava lämpötila tai sen synnyttämä pieni musta aukko aiheuttaisivat Maapallon kaasukehään syttyvän "vapaafuusion". Kyseinen ilmiö voisi pahimmillaan aiheuttaa koko planeettamme palamisen poroksi muutamassa minuutissa.

Termi "vapaafuusio" tarkoittaa sitä, että jos lämpötila- tai energiatiheys nostetaan muulla tavoin Maapallon tai jonkun muun planeetan kaasukehässä tai muussa kaasutihentymässä tarpeeksi korkeaksi, niin teoriassa on sellainen mahdollisuus, että meidän planeettamme ilmakehään syntyisi oikeastaan tähti, joka saattaisi polttaa koko elämän omalta planeetaltamme. Tuo sama ilmiö on sellainen, mikä saa aikaan tähtien muodostumisen universumin kaasupivissä, mutta Saharovin ajatus oli ilmeisesti se, että tuollaiset tähden syntymiselle otolliset olosuhteet voidaan luoda myös vahingossa Maapallon ilmakehässä, ja se voisi olla hyvin haitallinen tilanne kaikelle planeettamme elämälle.

Kyseisen teorian mukaan nimen omaan musta aukko synnyttäisi tämän ilmiön siten, että se puristaa ilmakehän kaasua itseään vasten, ja sitten tuo valtava puristus aiheuttaa sen, että nuo happi ja typpiatomit alkavat sulaa yhteen fosforiksi, reaktiossa jollainen tapahtuu suurimpien tähtien ytimessä. En tiedä miten tuossa tilanteessa tuo reaktio käyttäytyy, jos sen keskustassa on musta aukko, joka vetää kaasua symmetrisesti puoleensa, ja prässää sitä äärimmäisellä gravitaatiovoimalla. Se onko tuon teorian takana Saharov vai joku muu, ei juuri ny muistu mieleeni.

Eli tuollainen minikoinnen musta aukko olisi aivan yhtä kovalla painovoimakentällä varustettu kuin avaruudessa olevat kaltaisensa suuremmat mustat aukot, mutta sen vaikutusalue olisi vain pienempi, ja ainakin se vetäisi kaasua sisäänsä. Jos supersäie eli "madonreikä" olisi olemassa, niin tuo musta aukko vähintään vetäisi kaasua lävitseen toiselle puolen maailmankaikkeutta, mutta jos tuota madonreikää ei ole, niin silloin voisi käydä niin, että tuo musta aukko alkaisi kasvaa, ja lopulta Maapallo imeytyisi sen sisään. Toki tuo hapen ja typen fuusio vapauttaa vähemmän energiaa kuin vetyfuusio, mutta ainakin hyvin kuuman pisteen se loisi ilmakehään, ja en tiedä kauanko tuollainen keinotekoinen aurinko voisi palaa ilmakehässä ilman ulkoista energian pumppausta.

https://www.youtube.com/watch?v=B7sgOUjwAGY

charelesfort.blogspot.fi

kimmonsivu.blogspot.fi

Tähtien välinen viestintä sekä matkustaminen madonreikien sekä WARP-ajon avulla.

Taitelijan näkemys WARP-moottorilla varustetusta luotaimesta
(Kuva I)

Kun ajattelemme matkaa toisiin tähtiin tai planeetoille, niin silloin pitää muistaa se, että tuo matka kestää ikuisuudelta tuntuvan ajan, ja jotta voisimme matkustaa ehkä mahdolliseen Alfa Centaurin järjestelmään, niin meidän pitää tietenkin silloin lähettää matkaan tiedemiehiä. Vaikka me jäädyttäisimme heidät kryogeenisesti tuota matkaa varten, niin silti tuo seikkailu merkitsisi valtavaa henkilökohtaista uhrausta noilta ihmisiltä. Jos voimme rakentaa aluksen, mikä kulkee 50% valon nopeudesta, niin matka Alfa Centauriin ja takaisin kestää 16 vuotta, ja jotta matka ei täysin turha olisi, niin toki tuolla kohdetähdellä pitää olla jonkinlainen aurinkokunta ympärillään. Tuo aurinkokunta on tärkeä siksi, että asteroideja voimme havainnoida myös omassa aurinkokunnassamme. Samoin tuon avaruusaluksen pitäisi jotenkin tankata varastojaan tuossa vieraassa aurinkokunnassa. 

Ja tämä juuri tuo eteen valtavia ongelmia noiden matkalaisten sosiaalisessa elämässä. Eli he sitten olisivat huomattavan osan työelämästään tuolla avaruusmatkalla, ja jos heillä olisi tuolloin lähtövuotena syntynyt lapsia, niin he olisivat nyt tietenkin lopettaneet peruskoulun. Mutta myös tuolla kiertoradalla voi tulla ongelmia, jos alus tankkaa esimerkiksi vettä, joka onkin jonkun tuntemattoman bakteerin saastuttamaa. Eli vaikka aluksen biotunnistin voisi tunnistaa Maapallon päällä olevia bakteereita, niin tuota Alfa Centaurin bakteeria ne eivät ehkä huomaa ollenkaan. Ongelmia tulisi myös noiden tutkijoiden sekä aluksen muun henkilökunnan osaamisesta, joka ei tietenkään mitään kovin matalatasoista voisi olla, eli heidän taitojaan tarvitaan myös Maan pinnalla. Ja toiseksi noiden tutkijoiden valintaan vaikuttavia seikkoja voisi olla myös esimerkiksi molekyylibiologian lisäksi, myös mahdollinen egyptologinen osaaminen, koska tuolta Alfa Centaurin järjestelmästä voidaan löytää myös esimerkiksi humanoidien tukikohta tai jotain heltä jäänyttä artifaktaa kuten kirjoituksia. 

Tietenkin mikäli tuota sivilisaatiota ei löydy, niin tuollainen egyptologinen pätevyys on aivan turhaa, jos ajatellaan aluksen resursseja. Ja tuon ajattelutavan mukaan jokaisella aluksen miehistön jäsenellä pitäisi olla kaksi tehtävää kuten ydinsukellusveneissä menetellään, eli olisi ns. purjehdustehtävä, ja tehtävä mikä noilla ihmisillä on sitten kiertoradalla. Ja tietenkin aluksen päälliköllä pitäisi olla koulutus käsitellä noita ehkä alansa huippumiehiä ja -naisia, jotka saattavat olla hyvin vaikeita ihmisiä. Alfa Centauriin tehtävä matka kuitenkin on sellainen, että sen pystyy ihminen suorittamaan elinikänsä puitteissa. Kun mennään pidemmälle universumiin, niin matka-aika sitten kasvaa valtavasti, ja matka Epsilon Eridaniin vastaavalla aluksella kestäisi 160 vuotta, koska tuohon tähteen on matkaa 40 valovuotta. Tuollaiseen matkaan voidaan lähettää toki kryogeenisesti jäädytetty miehistö, mutta ongelmia tulee siitä, että nuo ihmiset eivät koskaan enää ilmestyisi samojen ihmisten eteen, kuin ne jotka heidät matkaan lähettivät.

Nuo tiedemiehet olisivat alansa parhaita. Miksi ihmisen läsnäolo tuossa tehtävässä on välttämätöntä, johtuu siitä että esimerkiksi automaattisia kojeita on vaikeaa ohjata noin pitkällä matkalla. Samoin noiden alusten pitäisi päästä tuomaan tutkimustuloksiaan takaisin maahan joko digitaalisessa tai materiaalisessa muodossa, tai muuten koko retki on hyödytön. Tuon takaisin tuotavan materiaalin määrä pitäisi olla toki melko suuri, jotta retki olisi jotenkin hyödyllinen. Ja sen sijoittelu voisi olla aluksen ulkopuolella olevissa säilöissä, joissa se ei pääsisi kosketukseen miehistön kanssa, jotta mahdolliset bakteerit eivät pääsisi Maapallolle. Mutta toki tuo alien voisi soluttautua miehistöön hyvin tehokkaasti, nimittäin se voisi virusterapian avulla muuttaa miehistön alieneiksi, ja sähköshokkien avulla muuttaa myös noiden ihmisten ajattelutavan vastaamaan omaansa. Mutta olisiko alien kuitenkaan tahallaan muuten vaarallinen paitsi ehkä heidän sivilisaationsa käyttäisi geeniterapiaa vain kommunikaation helpottamiseen, jotta nuo ehkä hyvin meistä poikkeavat olennot voisivat keskustella aluksen miehistön kanssa. 

Toki tuo matka voidaan tehdä hyvin turvallisesti, nimittäin lähettämällä matkaan luotain, joka kuljettaa mukanaan esimerkiksi lasereilla muodostettua madonreikää. Tuo pieni energiakeskittymä mahdollistaa äärettömän nopean matkan läpi universumin. Ja kun Maan lähelle tehdään samalla esimerkiksi ydirjähteen avulla toinen madonreikä eli keinotekoinen musta aukko, ja noita energiakeskittymiä aletaan vetää toisistaan erilleen, niin tuon energiasäikeen avulla voidaan noille roboteille lähettää ohjaussignaaleja jopa toiselle puolen universumia. Ja tietenkin luotain voi viestiä takaisin tuon äärettömän pienen energiasäikeen avulla. Ongelma tietenkin on luotaimen vaatima lentoaika, mutta sitten kun se on perillä, niin ihmiset voivat viestiä tuon pienen mustan aukon kautta luotaimen kanssa. Tuo luotain voisi tietenkin olla varustettu ns.WARP-ajolla, ja muistuttaa yläkuvan (Kuva I) alusta, missä magnetodynaaminen ajojärjestelmä on renkaan muotoinen, ja mahdollistaa täten universumin plasman imemisen lävitseen, ja tuo tarvittava teho mustan aukon muodostamiseen luodaan renkaan keskelle. Mutta vaikka WARP mahdollistaa valoa nopeamman matkan, niin silti pitää muistaa, että liian nopeasti ei luotainta saa palauttaa takaisin, koska jos se on käynyt Maata muistuttavalla planeetalla, niin silloin Maapalloon kohdentuu valtaisa biologinen uhka, joko bakterologisen tai älyllisen olennon taholta. 

Ja jos esimerkiksi asuttamiseen sopiva planeetta löytyy, niin silloin voidaan aukkoa laajentaa, jotta ihminen voisi matkustaa sen läpi tuonne vieraaseen  planeettajärjestelmään, joka voi olla vaikka Gliese 571 tai Epsilon  Eridani. Mikäli tuolla kohdejärjestelmän planeetoilla on vihamielistä elämää voidaan tuo supersäie katkaista, ja tietenkin tuo luotain pitää steriloida, eli sen alkuperä pitää kätkeä, jotta mahdollinen vihamielinen äly ei meitä sitten voisi tuon luotaimen avulla jäljittää. Ja samalla myös me ehdimme valmistautua mahdolliseen invaasioon toiselta tähdeltä. Mutta toki nuo alienit voivat olla myös ystävällisiä, ja suhtautua meihin uteliaasti. Samoin meidän ihmisten pitää muistaa, että ehkä me olemme se kehittyneempi laji, jos joskus kohtaamme vieraita sivilisaatioita. Tuohon matkaan on vielä kuitenkin aikaa, ja meidän pitää kuitenkin ensin sopia omia kiistojamme ennen kuin voimme tuonne matkalle lähteä. Toivokaamme kuitenkin että me ihmiset sitten pitäisimme yhtä, jos joku humanoidi sattuisi laskeutumaan tänne Maapallolle. Eli tuokin mahdollisuus pitää aina ottaa huomioon, kun mietitään avaruusohjelmia, ja ehkä joskus kohtaamme vielä vertaisemme sivilisaation tuolla kaukana avaruudessa.