YK:n nimissä tehty väkivalta on hyvin kaksijakoinen asia. Vastakkain ovat maailmanjärjestön uskottavuus sekä sen asema puolueettomana toimijana

YK:n nimissä käytetty väkivalta on erittäin ikävä asia, josta kuitenkin on tullut osa järjestön toimenkuvaa Bosnian sodasta lähtien. Kun rauhanjärjestö tulee paikalle puolustamaan siviilejä, pitää sen toiminnan toki olla uskottavaa. Ja jos esimerkiksi siviileille suunnattuja ruokakuljetuksia aletaan ryöstellä, pitää YK:lla olla käytössään keinoja, joilla se saa noita kuljetuksia turvattua. Mutta tuon järjestön ongelma on siinä, että koko sen doktriini eli toimintamalli perustuu siihen, että konflikti on valtioiden välinen. Mutta nykyaikaisten konfliktien ongelma YK:n kannalta on sellainen, että niissä on usein kysymys sisällissodasta, missä vastakkain ovat hallitukselle uskolliset joukot sekä sissiarmeija, jonka toiminta perustuu johonkin tiettyyn ideologiaan sekä tahtoon kaataa hallitus, joka toki voi olla aivan oikeasti vaaleilla valittu.

Noissa maissa missä sissitoiminta on ongelmana, on kuitenkin usein sellainen lainsäädäntö tai viranomaisten asenne työhönsä, että osa kansasta ei katso voivansa luottaa hallitukseen. Ja siksi nämä kansanosat aloittavat sitten sissisodan hallitusta vastaan. Tuon sodankäynnin ominaispiirre on se, että pienet sekä huomaamattomasti paikasta toiseen liikkuvat sissiryhmät saattavat aiheuttaa suhteettoman suuria tuhoja, koska heidän taktiikkansa on usein “iske ja juokse”-tyyppinen.

Nämä taistelijat siis soluttautuvat kohteen lähelle, ja sitten tyhjentävät rynnäkkökiväärit esimerkiksi poliisiasemia tai sotilasparaateja kohti, joilla iskuihin saadaan sitten näyttävyyttä. Samoin pommi-iskut ovat noiden järjestöjen tavaramerkkejä, mutta jossain vaiheessa nuo järjestöt voivat sitten siirtyä käyttämään suoranaista terroria, mutta toki myös valtion turvallisuusorganisaatiot saattavat lavastaa terrori-iskuja, jotta saisivat oikeutuksen koville otteile. Kuitenkin sissien joukossa varmasti on joka kerta ollut henkilöitä, jotka ovat toimineet vastoin järjestön ilmoittamia periaatteita.

He saattavat olla esimerkiksi ulkomaisia taistelijoita, joita sitten ei enää taistelujen jälkeen kaivata tai sitten nuo henkilöt ovat tehneet julmuuksia kummallakin puolella. Nämä ihmiset varmaan eivät voisi muuta odottaa kuin pitkiä vankeustuomioita tai hirttoköyttä, kun he jäävät kiinni. Tunnetuin sissien puolella taistellut ulkomaalainen lienee Che Guevara, joka oli kotoisin Argentiinasta, mutta sitten liittyi Fidel Castron johtamiin sisseihin. Hänet surmattiin Boliviassa, kun tuo mies oli lähdössä kohti kotimaataan.

Tuollaiset sissi-organisaatiot eivät juurikaan käytä esimerkiksi lentokoneita, koska niistä ei niille ole mitään hyötyä, vaan liikkuminen tapahtuu julkisia liikennevälineitä käyttäen, jolloin noiden taistelijoiden löytäminen ihmisten seastaon vaikeaa. Kuitenkin syy siihen, miksi sissi-armeijoita ei juurikaan huomioida YK:n toimintamalleissa on se, että nämä järjestöt määritellään hyvin helposti terroristeiksi, joiden kanssa ei haluta neuvotella ollenkaan. Ja sitten tietenkin voidaan myös todeta, että jos järjestöön kuuluu noin 500 henkilöä, niin se ei sitten varmasti myöskään kovin suurta osaa kansasta edusta.

Tuollaiseen sissisotaan kuuluu myös se, että julmuuksia tehdään puolin sun toisin, eli kiduttaminen sekä vangittujen teloittaminen ovat molemmilla puolilla käytössä olevia menetelmiä, joiden tarkoitus on herättää pelkoa. Tuollaiset sissijärjestöt sitten myös suurentelevat voimaansa, eli keskellä yötä seiniin kirjoitellaan tekstejä, joissa niiden toimintaa ylistetään. Ja silloin tietenkin ihmisten pelko on todella suurta, kun kaikki tietävät, että jos noista miehistä puhutaan pahaa, niin silloin saattaa dynamiitilla täytetty reppu lentää tuollaisen ihmisen pihalle. Kun sitten tällaisia sissisotia lähdetään purkamaan, niin tietenkin tilanne on se, että osa noista sisseistä on tietenkin iskenyt myös siviilejä vastaan.

Tai sitten myös hallituksen joukot ovat teloittaneet siviileitä, eikä suinkaan anteeksianto ole aina varauksetonta. Vaan molempien puolten kuolemanpartioiden jäseniä murhataan varmasti vuosienkin päästä, koska osa näistä miehistä on esimerkiksi pahoinpidellyt vangittuja erittäin pahasti. Ja tuollainen teko  ei varmaan koskaan unohdu. Mutta ongelmia sitten tulee sellaisessa tilanteessa, että toinen osapuoli pettää esimerkiksi rauhansopimuksen, ja aloittaa pidätykset, jotka koskevat vain toista konfliktin osapuolta. Nimittäin YK:n toimintamalli on sikäli erikoinen, että sissijärjestöjen jäseniä  eivät suojele kansainväliset sopimukset.

Heitä saa kansainvälisen lain mukaan kohdella rikollisina, vaikka näiden henkilöiden kohteet olisivat “laillisia”. YK:n toimivaltuudet koskevat perinteisesti vain valtioiden välisiä konflikteja, ja valtioiden sisällä toimivia sissiliikkeitä taas kohdellaan oletusarvoisesti rikollisina. Kun noita toimintamalleja lähdettiin aikoinaan luomaan, niin silloin tietenkin ajateltiin, että sissijärjestöt murskataan valtiollisen asevoiman toimesta ilman muuta, ja siksi näitä sisäisiä levottomuuksia ei juurikaan olla huomioitu.

Kuitenkin sissisotaa käyvät  järjestöt voivat tietenkin olla toisten valtioiden tukemia, ja niiden aseistus voi olla todella hyvää. Eli vaikka mikään valtio ei tätä myönnä, niin esimerkiksi Afrikassa toimiville sisseille on myyty tehokkaita panssarintorjunta-aseita sekä FIM 92 Stinger ja SA-7/SA-14 olkapäältä laukaistavia IT-ohjuksia, joilla voidaan tehokkaasti tuhota lähellä maan pintaa lentäviä esimerkiksi DC-3:sta rakennettuja “gunship-lentokoneita”, joihin asennetut  sivulle ampuvat gatling-konekiväärit ovat erittäin tehokkaita nimenomaan sissejä vastaan toimittaessa. Tuollaisilla aseilla voidaan kuitenkin vahingoittaa myös strategisia pommittajia tai matkustajakoneita, jos niitä käytetään niin, että terroristit tai sissit soluttautuvat lentotukikohdan tai siviili-lentokentän lähelle, ja käyttävät noita aseita laskeutuvia tai nousevia koneita vastaan.

Kun YK:sta puhutaan, niin silloin sen tietenkin pitää olla luotettava toimija, jotta sodat saadaan estettyä. Ja kuitenkaan YK ei saa ryhtyä sellaiseksi organisaatioksi, joka suojelee sitten rikollisia. Eli karrikoiden voidaan todeta, että mikään moottoripyöräjengi ei varmaan ole se, mitä varten maailmanjärjestö on perustettu. Eräässä kirjassa muuten esitettiin hyvin kaksijakoinen ajatus siitä, että mitä jos maailmanjärjestön johtajalla olisi käytössään salamurhaajien joukko, jonka tehtäviin kuuluisi surmata esimerkiksi sotaa lietsovia valtion johtajia.

Tuo kirja oli muistaakseni joku poliittisten murhien historiaa käsittelevä opus, ja siinä tällaista ajatusta valtion johtajiin sekä muihin sodanlietsojiin suunnatuista salamurhista perusteltiin “pienemmän pahan käsitteellä”. Eli olisiko oikein, että yhden mielipuolen takia kuolee miljoonia ihmisiä. Kuitenkin tuollaista salamurhaajien ryhmää voidaan varmasti käyttää väärin. Tuon takia tällaiset salamurhaajat ovat varmasti vieraita demokratialle, mutta sitten tietenkin tulee aina mieleen sellainen asia, että mitä jos joku ei sitten halua noudattaa esimerkiksi rauhansopimusta, ja sitten aloittaa entisten vihollistensa vainoamisen?

Tai mitä jos sitten joku käyttää esimerkiksi tulitaukoja omien ammusvarastojensa täyttämiseen? Mitä silloin pitää tehdä? Kuitenkin tuollaisia asioita puhuvat henkilöt eivät näe sitä mahdollisuutta, että esimerkiksi YK:ta voidaan johtaa harhaan eli sille annetaan tekaistua tietoa esimerkiksi pidätyksistä. Siinä on kysymys, mitä jokainen voi itse miettiä. Kuitenkaan salamurhat eivät varmasti ole mitään kovin hyväksyttäviä tapoja hoitaa konflikteja, mutta kuitenkin on tilanteita missä sodat jatkuvat loputtomiin, ellei sitten jotain radikaalia ryhdytä tekemään.

http://yknasema.webnode.fi

GPS-laitteet sekä tehostettu logistiikka muuttavat monen ihmisen elämän, ja myös esimerkiksi sodankäynti ja pelastustoimet muuttuvat peruuttamattomasti

Kansalaisten kyttääminen on niitä informaatioteknologian paradokseja, joita silloin tällöin käsitellään esimerkiksi televisiossa. GPS- ja muut paikannuslaitteet voivat tietenkin pelastaa ihmisen hengen, jos niitä käytetään oikein. Eli esimerkiksi ranteeseen laitettu GPS-paikannin, joka kertoo jatkuvasti ihmisen sijainnin, on todella hieno väline, jos esimerkiksi ihminen joutuu merihätään eli esimerkiksi huuhtoutuu rannalta merelle.

Tuolloin tuollainen rannekellomainen paikannusväline, jossa on hätänappi auttaa pelastajia löytämään tuon merelle huuhtoutuneen tai laivan kaiteen yli pudonneen henkilön. Mutta tuota välinettä voidaan käyttää myös ihmisten yksityisyyden viemiseen, sekä heidän autojensa liikkeiden monitorointiin, joka saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, jos väärien ihmisten paikannustiedot päätyvät rikollisille.

Mutta turva-alan yhtiöt voivat paikallistaa GPS:n avulla vaikkapa rahasalkkuja, tai sitten viranomaiset voivat GPS:llä varustetuilla valvontalennokeilla seurata tai paikantaa mitä he haluavat, ja täsmäpommien ohjaus kohteeseen voi nopeutua GPS:llä varustetulla laserohjaimella, joka lähettää kohteen tiedot automaattisesti lentokoneille. Se voi ottaa myös valokuvan sekä teoriassa vaikka molekyylinäytteen samalla tuosta kohteesta, jotta järjestelmä voi sitten valita koneen, jonka aseet tehoavat tuohon maaliin. 

Vaikka alemmassa kuvassa on erillinen GPS-laite, niin myös puhelinten paikantimia voidaan käyttää tuossa operaatioissa. Ja noilla operaattoreilla voi olla käytössään myös sellaisia laitteita, joilla he voivat soittaa kotiinsa satelliittien välityksellä, jotta kenttäryhmän ei tarvitse kertoa kotonaan muuta, kuin olevansa esimerkiksi liikematkalla, ja tuolloin tietenkin on tärkeää, että heille voidaan soittaa huomaamattomasti, jotta heidän poistumisensa maasta jäisi perheiltä tai muulta kotiväeltä huomaamatta. 

Mutta tuolloin kannattaa varoa esimerkiksi GSM-puhelinten paikannustoimintoa, jonka avulla voidaan kadonnut puhelin löytää. Tuolla ominaisuudella varustettu puhelin voi aiheuttaa tietoturvariskin, jos tuota yleensä esimerkiksi google-tilin kautta käytettävää ominaisuutta pääsee käyttämään henkilö, joka on varastanut tuon tilin tunnukset, ja tuollaisen teon voi tehdä vaikka vaimo tai tyttöystävä, joka epäilee poikakaverin olevan Reeperbahnilla. Siinä voi tulla riemunkiljahduksia suusta, kun hän huomaa puhelimen olevan vaikka Kongon viidakossa.

Eli tuolloin kohteesta otettu kuva kertoo lentueelle, millainen ase aiheuttaa halutun tuhon, ja esimerkiksi sotalaivan komentosiltaan suunnattu Maverick-ohjus voi aíheuttaa vihollisen keskuudessa suurempia ongelmia kuin suoraan tapahtuva laivan tuhoaminen, koska tuolloin laivan strategisia järjestelmiä saattaa jäädä vihollisen haltuun. Ja jos aluksen kyljestä saadaan molekyylikuva, niin silloin voidaan valita sellainen taistelukärki, että se tehoaa noihin kohteisiin parhaalla mahdollisilla tavoilla.

Samoin esimerkiksi erikoisjoukkojen operaattorit voivat hyötyä tuosta paikannuslaitteesta siten, että he voivat liikkua kaiken aikaa, ja kun esimerkiksi huoltokuljetus lähetetään, niin kone voi etsiä silloin liikkuvan ryhmän, jonka ei tuolloin tarvitse käyttää ennalta mainittua pudotusaluetta, jotta sille voidaan toimittaa varusteita. Nuo varusteet voidaan toimittaa joko helikoptereilla, mikäli kyseessä on taktinen tehtävä, jossa operaattorit toimivat välittömästi rintaman läheisyydessä, mutta strategisissa tehtävissä käytetään usein lentokoneesta pudotettavia säiliöitä, ja noita tehtäviä voidaan suorittaa myös valtioissa, jotka ovat tuon ryhmän lähettäjän kanssa rauhantilassa.

Tuollaiset tehtävät voivat koskea esimerkiksi huume- tai asekaupan vastaisia tehtäviä, joissa selvitetään valtion viranomaisten suhdetta rikollisin, eli tuolloin ryhmät toimivat tarkkailutehtävissä, ja he voivat käyttää siviiliasuja. Kuitenkin esimerkiksi poliisin päämajaa täytyy silloin päästä tarkkailemaan huomaamattomasti, ja silloin pitää käyttää erikoisvälineitä, joita ei maahan voida kuljettaa tullin ohi. Tuolloin operaattorit voivat sitten saada tarvitsemansa välineet esimerkiksi C-17 koneiden pudottamana pakettina, mutta tietenkin olisi helpompaa, että ryhmä voi liikkua kaiken aikaa, koska jos he seisoskelevat liian pitkään jossain maantien varressa tai joku näkee radioita, niin silloin saattaa poliisi kysellä näiden miesten tekemisiä, jolloin operaatio menee piloille, vaikka tilanne ei johtaisi tulitaisteluun. Eli tuolloin tarkkailuryhmä on havaittu, ja vastapuoli saa varoituksen.

Tai sitten esimerkiksi laserosoittimia ja rynnäkkö- ja tarkkuuskiväärejä sekä räjähteitä, joita tarvitaan täsmäpommi-iskuissa sekä salamurhaoperaatioissa, voidaan pudottaa ryhmälle matkustajakonetta leikkivästä kuljetuskoneesta. Noita jälkimmäisiä tarvitaan itsepuolustukseksi, jos ryhmä havaitaan kesken operaatiota. Ja samalla tavoin strateginen ryhmä voidaan lähettää esimerkiksi vastapuolen pääkaupunkiin esimerkiksi reporttereiksi naamioituneina, ja he voivat sitten ohjata täsmäpommeja kohteisiin laserosoittimia käyttämällä, ja tuollainen ryhmä voi myös eliminoida vihollisen komentajia tai herättää muuten epäjärjestystä ja pelkoa esimerkiksi tuhoamalla puhelinkeskuksia tai sieppaamalla ja kuulustelemalla vihollisen virkamiehiä natrium pentothalia käyttämällä.

Myös kentällä toimivat huumepoliisin soluttautujat voivat saada tällaisia välineitä, eli esimerkiksi Cessnasta voidaan pudottaa hänelle salakuuntelulaitteita vaikkapa hotellien pihoille asennettavaksi rikollisten päämajaan. Nykyään myös raketteja voidaan käyttää kuljettamaan erikoisjoukkojen Stealth-ryhmille varusteita, ja vaikka avaruusrakettien ampuminen on melko kallista, niin esimerkiksi tuollainen Minuteman-ohjus voidaan varustaa kuljetuskapselilla, jolla se voi kuljettaa aseita sekä muita varusteita rintamalle tai terroristien leirien lähelle.

Tuolloin ryhmä voi saada käyttöönsä raskaita konekiväärejä sekä MILAn tai TOW-tyyppisiä raskaita panssarintorjunta-aseita, joita he muuten eivät pystyisi kuljettamaan. Mutta jos tuollainen kuljetuskapseli voidaan pudottaa vain parin kilomerin päähän kohteesta, niin silloin ryhmän ei tarvitsisi niitä kantaa mukanaan kovin pitkään, ja tuollainen toiminta voisi olla järkevää esimerkiksi Pakistanissa, missä virallinen valtio taistelee terroristeja vastaan, mutta muutamissa rajaseudun kaupungeissa on ongelmia, koska esimerkiksi lennonjohtajat saattavat tiedottaa noista operaatioista noita terroristeja tai huumekauppiaita, jotka maksavat terroristeille suojelurahaa.

Rakettien avulla voidaan myös toimittaa huoltolähetyksiä esimerkiksi etelämantereella tai autiolla saarella oleville tutkimusryhmille. Eli kyseessä olisi vain Apollo-kapseli, mihin lastataan noita tarvittavia varusteita, ja sitten se lähetetään kohti operaatioaluetta. Tuota menetelmää voidaan käyttää myös silloin, jos tilanne jossain erikoisessa paikassa muuttuu äkisti niin, että tarvitaan nopeasti erikoisvälineitä.

Tuollainen tilanne voisi olla esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuus, joka pahenee yllättäen, ja tuolloin voidaan joutua alueelle lähettää nopeasti erikoisrobotteja, jotka voivat ohjata lyijyä, hiiltä sekä tinaa reaktorin mahdollisesti tuhoutuneeseen ytimeen, joka on ehkä kiinailmiön takia sulaneet lätäköksi, jossa ydinreaktio jatkuu edelleen, ja jonka pelätään murtautuvan maan kuoren läpi, jolloin teoriassa voisi käydä niin, että tuo superraskas alkuaine eli uraani ja plutonium putoaa maan vaipan läpi, ja murtautuvat toisella puolen maapalloa maan kuoren läpi. Tuolloin on erittäin tärkeää, että nuo sammutusrobotit pääsevät muutamassa minuutissa kohteensa kimppuun. Samoin Predator tai X-47B UCAV-lennokkeja voidaan lähettää raketilla operaatioalueelleen, eli tuolloin niiden siivet on taiteltu haitariksi, jotta ne mahtuvat ohjuksen sisään. Ja sitten ne vapautetaan kotelostaan, kun ohjus putoaa ilmakehään.  

Syyrian taistelut alkavat vaieta, mutta voidaan sanoa että viha elää tuossa yhteiskunnassa vielä pitkään.

 

MI-28 "Havoc"

Avoimen journalismin ongelmista suurin on se, että toimittajien pitää aina ajatella kumpaakin osapuolta, ennen kuin he aloittavat jutun työstämisen, ja se sitten tietenkin on ollut joidenkin ihmisten kohdalla todella vaikeaa. Näet kaikki toimittajat ovat ihmisiä samalla tavalla kuin me muutkin olemme, ja kuten varmasti tiedämme, niin kaikella toiminnalla on vähintään kaksi puolta, joista kumpikaan ei ole aina täysin oikeassa.


Tällä tarkoitan sitä, että Aleppon kaupungissa on sitten tapahtunut se, mitä on odotettu jo vähän aikaa. Syyrian armeija on yhdessä venäläisten sekä yhdysvaltojen johtaman liittouman kanssa murskannut nuo kapinalliset, jotka eivät enää varmasti saa aikaan avointa kapinaa ainakaan vähään aikaan, eli tuossa tapauksessa he tekivät saman virheen, kuin mitä IRA teki vuonna 1916, eli he lähtivät avoimeen taisteluun pommikoneita sekä raskaita rynnäkköhelikoptereita ja tykistöä käyttäviä joukkoja vastaan ilman kunnon varusteita, ja tuloksena ei voinut sitten olla mitään muuta kuin kapinan murskaaminen.


Samoin kapinallisten avoin  radikaalia islamia kohtaan osoittama sympatisoiminen, ja terrorin tukeminen ajoivat heidät tilanteeseen, missä he eivät enää voineet odottaa mitään tukea lännestä tai Venäjältä, ja kun Venäjä kääntyi myös kapinallisia vastaan, niin silloin ei kukaan enää heidän puolellaan ollut. Samoin ISIS:in voiman kasvu ja äärimmäinen väkivalta, mitä tuon järjestön nimissä harjoitetetaan varmasti aiheutti sen, että kukaan ei heitä enää avoimesti uskalla lähteä sympatisoimaan. Kuitenkin operaatiossa on aiheutettu sanoinkuvaamatonta kärsimystä viattomille ihmisille, ja tämän konfliktin jälkihoito tulee kestämään vuosikymmeniä.


Sekä asevoimien että humanitääristen toimijoiden tulee varautua sekä yksittäisiin terroritekoihin, että myös vakaviin mielenterveyden ongelmiin, jotka koskettavat erityisesti nuorta väestönosaa. Eli vihaa ei varmasti pitkään aikaan voidaan kitkeä pois yhteiskunnasta, jossa varmasti on ihmisiä, jotka tuntevat tulleensa petetyiksi, ja noita pettyneitä on varmasti molemmilla puolin taistelukenttää. Siellä on ihmisiä, jotka syyttävät taas länttä sekä Venäjää siitä, että heille annettiin väärä kuva luvatusta tuesta, sekä ihmisiä joiden kohtalona on elää henkipattoina lopun elämäänsä, ja ihmisiä jotka eivät mitenkään voi hyväksyä mitään muuta kuin radikaalia islamia valtion johdon toimintamalliksi.


 Eli noiden viimeksi mainittujen henkilöiden mielessä saattaa itää vielä sellaisia ajatuksia, että he nostavat ISIS:in uuteen kukoistukseen. Mutta kuten tiedämme, niin sisäiset konfliktit ovat todella vaikeita asioita, koska silloin ei ole kyseessä sota kansakuntien välillä, vaan tilanne missä naapurit ampuvat toisiaan. Ja nuo ihmiset ovat kokeneet sen, että heidän naapureitaan sekä perheenjäseniään on raahattu pihalle ja ammuttu hengiltä. Mutta kuitenkaan en jostain syystä tavallisia rivimiehiä tuosta niin kamalasti syyttelisi. He tietenkin ovat palkkasotureita, joiden palkka on kuitenkin todella surkea, ja monet noista miehistä ovat kotoisin slummeista, ja heillä ei elämässään ole muuta vaihtoehtoa ollut kuin liittyä armeijaa


n. Samoin noita miehiä itseään ammutaan noissa operaatioissa, ja kuten tiedämme, niin silloin kun joku heitä ampuu, niin he ampuvat takaisin, eikä syy tuohon konfliktiin ole minkään kersantin tai miehistöön kuuluvien, van sitä syyllistä pitää nyt sitten etsiä muualta, ja kukaan ei siellä ole mitenkään erityisen syyntakeeton. Eli vaikka Al-Assadia on helppoa syytellä, niin toki myös noista kapinallisten piireistä löytyy niitä, joiden toiminta on maan tuohon tilanteeseen ajanut. Eikä se ole mitenkään selvää, että miten Putin olisi toiminut, jos kapinalliset eivät olisi omaksuneet radikaalia islamia oman ideologiansa pohjaksi.


Eli kuten tiedämme, niin Venäjä käytti vain tilaisuutta hyväkseen, ja nappasi koko Syyrian omakseen, koska lännen hallitukset eivät uskaltaneet puuttua taisteluihin koko tulivoimallaan. Ja Venäjä haluaa mielellään näyttää omaa sotilaallista voimaansa sekä osaamistaan ja varusteitaan. Viimeksi mainittuja välineitä se haluaa myydä muihin maihin, ja tietenkin venäjän johto haluaa nostaa maansa siihen asemaan, mikä sillä oli ennen Neuvostoliiton hajoamista. Eli venäjän johto haluaa maansa samaistettavan neuvostoliittoon, ja sille tietenkin olisi hieno asia, että Venäjä voisi koota ympärilleen samanlaisen puolustusliiton, kuin mitä NATO on. Mutta jotta muut valtiot hakisivat siitä tukea, pitää sen osoittaa olevansa  vakavasti otettava toimija maailmanpolitiikan sillä näyttämöllä, mihin emme varmasti halua koskaan joutua.


Ja sen takia tuo valtio haluaa näyttää osaamistaan sekä kovuuttaan ja välineidensä toimivuutta maailman lehdistön edessä. Jos se onnistuu vakuuttamaan muut maat omien aseidensa toimivuudesta, niin silloin sen aseteollisuus voi saada tilauksia mailta, jotka tarvitsevat esimerkiksi taisteluhelikoptereita, mutta eivät halua ostaa amerikkalaisia varusteita, joten heidän valintansa voisi olla MI-24 “Hind,”, jonka tulivoima varmasti riittää sissien tuhoamiseen, ja mys MI-28 “Havoc” on loistava vaihtoehto Apachelle, jos halutaan melko huokea mutta tehokas panssarintorjuntaan tarkoitettu  helikopteri, joka kykenee ampumaan laser-ohjattavia ohjuksia. Eli nuo välineet ovat sellaisia, että venäjän hallitus voi niitä tarjota myös Suomelle, jos maamme vakuuttaa olevansa tällaisten välineiden kannalta luotettava kauppakumppani. 


Mi-24 Hind https://en.wikipedia.org/wiki/Mil_Mi-24

Mi-28 Havoc https://en.wikipedia.org/wiki/Mil_Mi-28 

pimeakronikka.blogspot.fi  

Mitä ovatkaan faaraon kädessä olleet välineet?

Kun me nykyihmiset katsomme faaraoiden kuvia, niin heillä oli käsissään piiska ja omituinen ruoskaa tai joskus sorkkarautaa muistuttava väline, joiden usein väitetäään olevan pelkästään symbolisia komentomerkkejä, mutta asia ei aivan näin olut. Nuo hänen kädessään olevat välineet oli tarkoitettu egyptin hallitsijan henkilökohtaiseksi turvaksi päällekäyviä ihmisiä vastaan, joten niillä varmasti oli muutakin kuin symbolista arvoa. Faaraon ruoska on yleensä chicotte, jonka siimojen päihin oli saatettu kiinnittää helmiä, ja tuo väline oli kammottava ase, jolla on ihmisiä hakattu jauhelihaksi.

Mutta faaraon chicottessa on yleensä sellainen lisäke, että hän saattoi pitää sitä kobran myrkyllä täytetyssä astiassa,ja jos tuota entsyymiä menee iholle, niin ihminen kokee erittäin tuskallisen ja varman kuoleman. Faaraon kädessä oleva sorkkarautaa muistuttava hakku on myös tarkoitettu itsepuolustukseen, ja sen isku oli tietenkin tainnuttava, mutta sen käyrä muoto oli sitä varten, että hän saattoi vetää hyökkääjän miekan pois tämän kädestä, jotta kyseistä henkilöä voitiin kuulustella tuosta teostaan.

Kun puhutaan siitä, että miten nuo välineet oli maalattu tai peitetty, niin faaraon piti aina muistaa se, että hänen itsensä tekemiä virheitä ei ehkä kukaan tulisi koskaan korjaamaan,, joten tuolloin egyptin dynastioiden aikaan piti hänen olla aina valppaana, jotta murhaajia ei tulisi tuon miehen palatsiin. Faaraon turvamiehillä ja hänellä itsellään tietenkin oli miekkansa tai heittotikarinsa,, joiden perät oli aina merkitty, jotta esimerkiksi henkivartiostoon soluttautuneen petturin löytäminen oli helpompaa.

Ja samalla tietenkin ikävien tapausten poistaminen myrkyttämällä tuo perä oli erittäin helppoa. Tämän vuoksi faaraon henkilökohtaisiin välineisiin saatettiin sivellä kobran myrkkyä, jotta esimerkiksi palvelijat tai orjat eivät niitä käsittelisi, ja hänellä itsellään piti olla hansikkaat tai rätti, jolla tuo mies kosketti noihin esineisiin. Faaraon kokardissa olevat kobra sekä korppikotka kertovat siitä, että hänellä oli erityinen suhde noihin eläimiin.

Eli korppikotkan vatsahappo on erittäin voimakasta, ja sitä lisättiin joskus kobran myrkkyyn, jotta tuosta keitoksesta tulisi tappavampaa, ja siihen lisättiin usein muiden käärmeiden kuten mambojen tai joidenkin tarhakäärmeiden myrkkyjä, joita sitten siveltiin myös miekkojen teriin. Kyseinen yhdistelmä sai ainakin eläimen virtsarakosta tehdyn rukkasen sulamaan, ja saattoi olla niin että joku sitten käytti noita aineita mm. faaraota itseään vastaan.

Joskus faaraolla oli kädessään esimerkiksi kaisloista punottu väline, joka tietenkin oli kastettu noihin myrkkyihin, ja sama koski tietenkin muitakin hänen kasissään olevia esineitä, joiden tarkoitus oli suojata häntä itseään hyökkääjiltä. Tai vetorauta peitettiin noilla ruohoilla, jotta sitä ei olisi osattu epäillä. Vetorauta on osittain edelleen käytössä, eli vähän aikaa sitten mainitsemani piikkitomahawk voi toimia tuona välineenä, jos sen piikki isketään aseen liipasimen taakse, jolloin ampuja ei sitä ehkä jaksa vetää taakse, tai sitten jos sormissa on tarpeeksi voimaa, niin tuota temppua voi kokeilla vangitsijaan.

Tätä joskus kokeiltiin Toisessa Maailmansodassa, kun esimerkiksi kommandomies tiesi joutuvansa ammuttavaksi jäätyään kiinni, ja siksi he taistelivat aina loppuun saakka. Mutta älä tee tätä kotona tai missään muuallakaan, koska siitä voi sitten seurata ikäviä asioita. Kuten tiedämme, niin vetorauta mahdollisti ritarin ottamisen vangiksi, ja silloin hän saattoi joutua kidutetuksi, ja kukaan ei kestä kidutusta loputtomiin. Tämän takia osassa miekoista on ikään kuin suppilo, joka asetetaan väistimen taaksi, jotta vetorauta ei tarttuisi siihen. Tuo suppilo teki kuitenkin miekan käyttämisestä hiukan vaikeampaa, joten sitä ei aina ole ollut käytössä.

http://hkimmo.blogspot.fi/p/mita-ovatkaan-faaraon-kadessa-olleet.html

LS-3 eli tosielämän kävelevä robotti

LS-3- Robotti
Kuva I

LS-3 Legged Squad Robot on uuden sukupolven maastokelpoinen robotti, jolla on jalat pyörien asemasta, jotta se selviäisi vaikeammassa maastossa kuin pyörillä kulkeva ajoneuvo. Vaikka ensimmäissä kokeellisissa prottyypeissa oli käytössä pärisevä polttomoottori, niin näissä uudemmissa tuotantomalleissa on käytössään polttokennot, joiden avulla nämä koneet kykenevät 24 tuonnin operaatioihin, ja niiden toivotaan tuovan jalkaväkiryhmille lisää kuljetus- ja myöhemmin myös taistelukapasiteettia, kun niiden aseistetut taistelumallit tulevat tuotantoon, eli ne voidaan varustaa tehokkailla panssarintorjunta-aseilla sekä muilla vastaavilla välineillä.

 Kyseinen robotti on noin vasikan kokoinen, ja se on varustettu tietokoneiden ohjaamilla servomoottoreiden avulla liikutettavilla jaloilla, joiden avulla se voi liikkua melko vaikeassa maastossa, verrattuna esimerkiksi pyörillä liikkuviin robottimönkijöihin. Nämä laitteet pystyvät kantamaan 400 kiloa varusteita, ja ne voivat tietenkin tehdä muitakin tehtäviä, mitä taistelukentän logistiikkaan liittyy, mutta kun puhutaan siitä, että LS-3 on vain ensimmäinen askel kohti uuden sukupolven käveleviä robotteja, jotka tulevaisuudessa tekevät lähes kaikkia tehtäviä, mitä taistelukentillä tai onnettomuusalueilla voidaan vaatia niiden tekevän.

Tulevaisuudessa asevoimilla sekä poliisilla saattaa olla käytössään liskoa muistuttavia robotteja, joiden avulla ne voivat esimerkiksi tarkkailla jotain alueita, tai suorittaa erilaisia tehtäviä, mitä ei voida lentävillä laitteilla tehdä. Nämä maata pitkin liikkuvat robotit voivat olla esimerkiksi jäljitelmiä varaanien liikuntaelimistöstä, eli tuon elämien luustosta tehdään kopio, jossa jokainen metallin- tai muovinkappaleen muoto on kopioitu varaanin luustosta, ja sen nivelet on varustettu servomoottoreilla sekä hydraulisilla männillä, ja tartuntapinnoissa voi olla mikromekaniikan ohjaamat levyt, jotka jäljittelevät gekkoliskojen tartuntaelimiä, ja tuo mekaaninen olio voidaan vielä päällystää keinonahalla, jotta se muistuttaisi sitä eläintä, mistä se on kopioitu.

Sen voimanlähteenä voi sitten olla esimerkiksi polttokennot, mitkä saavat virtansa hiilivedystä. Kun tuollainen mekaaninen robottilisko tuodaan toiminta-alueelle, niin se voi suorittaa kaikkia tehtäviä, mitä tiedustelija normaalisti suorittaa. Eli kuten Stanislaw Lemin kirjassa "Kuu on julma" esitetään, niin nuo keinotekoiset liskot voivat olla niitä todellisen elämän lohikäärmeitä, joilla on kurkussaan konekivääri tai laserosoitin, ja ne voidaan varustaa myös erilaisilla sensoreilla, joilla se voi havainnoida ympäristöään sekä etsiä merkkejä hermokaasusta tai vihollisen toiminnasta, ja sillä on tietenkin kehittynyt kommunikaatiojärjestelmä, jolla tuo väline voi kommunikoida tukiaseman kanssa, ja välittää sensorien saaman informaation sen operaattoreille.

Noilla liskoilla voi olla myös käytössään sisäänrakennettu tuhopanos, jonka avulla ne voivat tuhota myös suurempia kohteita, eli ne soluttautuvat vaikkapa ammusvarastoihin tai vihollisen komentokeskuksiin, ja räjäyttävät itsensä tai oikeammin sytyttävät sisällään olevat thermite-panokset ammusten keskellä tai sitten ne voivat hakeutua tietokonekeskukseen, ja tuhota sen laitteet. Nämä välineet voidaan varustaa myös EMP-aseilla,joilla ne voivat tuhota tehokkaasti elektroniikkaa sekä häiritä vihollisen kommunikaatiota ja sitä kautta esimerkiksi sen lennokkioperaatioita.

Video LS-3:n toiminnasta https://www.youtube.com/watch?v=Uc8uBzMKNAQ

Pu Yi eli Kiinan viimeinen keisari

Pu Yi
1906-1967
Kuva I

Olette varmaan suurin osa nähneet elokuvan “Kiinan viimeinen keisari”; jossa Pu Yi (1906-1967)-nimen ottanut viimeinen keisari tulee aivopesuleirin jälkeen entiseen palatsiinsa, ja ottaa käteensä purkin, missä on heinäsirkka. Tuo kohtaus varmaan ihmetyttää monia, joten täytyy sanoa, että tuo heinäsirkka oli toki symbolisoimassa kuolemaa tuossa elokuvassa. Mutta jos tuo kertomus siitä, että tuo aikoinaan lapsena jostain kylästä kotoisin ollut poika meni ja otti kyseisen saviastian käteensä, niin sillä saattoi olla hänelle aivan tietty merkitys. Näet kyseinen pieni saviesine saattoi olla Pu Yi:n eli tuon kylästään lähetetyn lapsen äidin hänelle antama lahja, jonka hän sai sitten mukaansa matkalle Pekingiin. Eli kyseessä oli varmasti melko suurella tunteella annettu esine, joka muistutti tuota poikaa sitten hänen juuristaan. Vaikka hänen syntymäpaikkansa on olevinaan Peking, niin se on saatettu vaihtaa jälkeenpäin, jotta hänen oikeat vanhempansa eivät joutuisi kärsimään.

Tai sitten tuo esine oli Pu Yi:n ainoa itse jossain kerhossa tekemä esine, joka sitten tietenkin oli hänelle hyvin arvokas muisto. Se saattoi olla tuolle miehelle ainoa kerta, kun häntä oli itseään arvioitu samoilla menetelmillä kuin muita ihmisiä. Sen vuoksi hän varmasti tuon esineen ehkä halusi pitää, koska tuon Kiellettyyn kaupunkiin pääsemisensä jälkeen tuo mies sai ainoastaan kehuja osakseen kehuja, ennen kuin hänet sitten pidätettiin kommunistien toimesta, ja lähetettiin työleirille. Kiinan viimeinen keisari oli hyvin kiistelty hahmo aikalaistensa keskuudessa. Hän teki yhteistyötä Japanin asettaman Manchurian nukkehallituksen kanssa, mikä teki hänestä hyvin kiistanalaisen ihmisen, sekä tietenkin aiheutti syytteet kansanmurhasta sekä yhteistyöstä vihollisen kanssa.

Syy miksi Pu Yi sitten ei kuitenkaan joutunut teloitetuksi tuosta Japanin sekä kuomintangin kanssa saattoi olla se, että sekä Maolla että kuomintangin johdolla saattoi olla hiukan salattavaa suhteessaan esimerkiksi Japaniin ja USA:n asevoimiin. Toisen Maailmansodan aikaan esimerkiksi myös Mon johtamat kommunistit saivat ase- ja koulutusapua USA:lta, mutta ennen Japanin hyökkäystä Kiinaan vallassa oli Kuomintang, jolloin saattoi käydä niin, että Mao oli saanut tukea Japanilta, joka halusi heikentää kuomintangin kansallisia kiinalaisia. Eli työskentelikö Mao ennen vuotta 1937 itseasiassa Japanin laskuun, koska hän varmaan ei myöskään kuomintangista pitänyt. Ja Pu Yi oli yksi Manchukuon hallituksen komentajista, jonka alaisena taisteli 900 000 kiinalaista vapaaehtoista, ja luku on kummasti sama kuin Kiinan kommunistien kaatuneiksi ilmoittama miesmäärä, mikä tietenkin on melko erikoista myös tuollaisessa hyvin verisessa sekä traumaattisessa sodassa.

Kiinan ja Japanin sota: https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan%E2%80%93Japanin_sota_(1937%E2%80%931945)

Pu Yi:n elämänkerta: https://fi.wikipedia.org/wiki/Pu_Yi

charelesfort.blogspot.fi

Pienoissukellusveneiden tekniikkaa

DSRV eli Deep Submerged Rescue Vehicle
(syvän meren pelastussukellusvene)
Pienoissukellusvene telakoituna Ohio-luokan sukellusveneeseen
Kuva I

Yksi keksintö joka alkuaan floppasi pahasti oli vedenalainen panssarivaunu, jonka avulla saksalaiset yrittivät valloittaa Britannian vuonna 1940. Tuo panssarivanu oli oikeastaan tavallinen Panzer IV, jonka runko sekä luukut vahvistettiin kestämään veden painetta, ja sen tykki ja konekivääri tukittiin kumitulpilla, jotta tuo väline pääsisi sitten ajamaan Englannin kanaalin alitse suoraan Doverin rantaan, ja alkuperäisissä suunnnitelmissa se oli varustettu ilmasäliöllä, jonka avulla sen diesel sai ilmaa toimiakseen veden alla.

Tosessa vaihtoehdossa sen pakoputkeen sekä ilmanottoaukkoon oli asennettu kumiputket, joiden päässä oli kellukkeet, jotta sen moottori voisi toimia muitteetta veden alla. Myöhemmin sukellusveneissä käytetty schorckel eli snorkkelilaitteisto kehitettiin tuon ratkaisun pohjalta. Schorkel on siis oikeastaan kaksi putkea, joiden avulla vanhanaikainen diesel-sähköistä ajojärjestelmää käyttävä sukellusvene saattoi käyttää myös dieseleitä veden alla, ja tuo laite on hyvin yksinkertainen, eli sen ilmanottoon ja pakoputkeen asennettujen putkien kautta voidaan dieselin ilmanvaihto suorittaa myös sukellusveneen ollessa sukelluksessa.

Myöhemmin neuvostoliitossa kehitettiin sitten suljetun syklin diesel-järjestelmää, jossa pakokaasua kierrätetään aktiivihiilisuodattimen läpi, jotta sukellusvene voi toimia myös syvemmällä meren syvyyksissä, ja tuo mahdollisti esimerkiksi Whiskey ja myöhemmin myös Kilo sekä Lada-luokan sukellusveneiden toiminnan Itämeren jääpeitteen alla, mikä on hyvin tärkeää esimerkiksi tiedustelutehtävissä, missä vene ei saa paljastaa itseään. Vedenalaiset tankit koettiin joskus 1980-luvulla hyvin tehokkaiksi sekä käytännöllisiksi ratkaisuiksi, mutta niiden ongelmana oli se, että noiden laitteiden avulla ei voitu ajaa korkeiden vedenalaisten esteiden ylitse. Pienoissukellusveneiden etuna on se, että ne ne pystyvät soluttautumaan vihollisen satamiin sekä toimimaan erikoisjoukkojen ryhmän kanssa esimerkiksi tiedustelu- sekä tuhoamistehtävissä,  joissa niiden avulla kuljetetaan räjähteitä kohteisiin.

India luokan sukellusvene kuljettaa kahta
pienoissukellusvenettä
Kuva II

Tällöin Neuvostoliiton laivasto alkoi rakentaa paremmin tiedustelu- sekä erikoisjoukkojen operaatioihin sopivaa mallia, mikä on oikeastaan yhdistetty sukellusvene sekä tankki. Tuo lieriömäisellä rungolla sekä telaketjuilla varustettu sukellusvene kykenee toimimaan kuten normaali sukellusvene, sekä ajamaan meren pohjassa telaketjuidensa avulla kuten kauan sitten valmistettu vedenalainen panssarivaunu teki. Noiden veneiden epäillään olevan muunnelmia kuvassa kaksi (Kuva II) olevista venäläisistä pienoissukellusveneistä, jotka on tässä telakoitu India-luokan veneeseen. Kyseisen sukellusveneen jälkiä on havaittu myös Ruotsin rannikolla.

Näitä pienoissukellusveneitä tai oikeastaan niiden tukivälineitä on asennettu sekä diesel-sähköisiin- että ydinkäyttöisiin sukelusveneisiin, ja osa noista kääpiösukellusveneistä on kuulemma varustettu myös omilla diesel-järjestelmillä sekä ydinparistoilla eli cesium-akuilla, mikä antaa niille erittäin suuren toimintasäteen niiden toimiessa itsenäisesti. Noihin veneisiin on asennettu joskus manipulaattoreita sekä koreja, joiden avulla ne voivat kuljettaa aseita sekä räjähteitä kohteisiin, jossa kyseiset veneet  joko itse asentavat nämä panokset, tai sitten sukeltajaryhmä sijoittaaa ne alusten pohjiin.

Yleensä nuo tukivälineet käsittävät kuulemma ilmalukon sekä polttoaineen siirtoon sekä akkujen lataamiseen tarvittavat putket, jotka voidaan liittää sukellusveneiden välillä niiden ollessa veden alla. Uskoisin että suurin osa noista kääpiöveneistä käyttää lähinnä akkuvirtaa operoidessaan erillään emäveneestä, koska dieselin käyttö aiheuttaa meteliä, mikä voi paljastaa tuon kaltaisen veneen piileskelemässä esimerkiksi laivastotukikohdan edessä, mikä varmasti sitten aiheuttaa vähintään diplomaattisen selkkauksen, jos kyseessä on rauhan aikana tapahtuva operaatio.