Varsovan liitto esti kaikkien jäsenmaidensa muuttumisen demokratiaksi, mutta samaa teki USA omalla puolellaan, ja tuo sitten johti mm. Vietnamin sotaan ja ihmisoikeusrikkomuksiin puolin ja toisin.

Sosialismi on yksi aatteista, joita voidaan pitää totalitaristisina, jos sitä sovelletaan kuten “reaalisosialismissa” tuota aatetta on ollut tapana käsitellä. Eli juuri reaalisosialismi on luonut meille kuvan siitä, että sosialismi olisi salaisen poliisin terrorin sekä mielivaltaisten pidätysten synonyymi. Keskusteltaessa siitä, miksi esimerkiksi EU on syntynyt, niin sen takaa löytyy pelko siitä, että esimerkiksi Suomi liitetään väkivalloin Neuvostoliittoon tai Venäjään, joka koetaan maassamme ikään kuin “perinteisenä vihollisena”. Kun Neuvostoliitto hajosi, niin silloin Venäjällä oli sekasortoiset ajat, ja tuolloin pelättiin ainakin aikalaisten mielestä aiheesta, että Venäjän uusi johto sitten lähtisi hyökkäämään Suomeen sekä myös entisiin neuvostotasavaltoihin, jotka olivat vasta itsenäistyneitä. Myös sitä että Neuvostoliiton ydinaseita joutuu vääriin käsiin pidettiin tuolloin täysin mahdollisena.

Syy miksi tuolloin ei keskusteltu muista vaihtoehdoista kuin EU:sta johtui siitä, että EU samaistettiin NATO:oon, mikä sitten antoi Suomelle ainakin ihmisten silmissä turvaa Venäjää vastaan. Mutta miksi Venäjällä oltiin tuolloin hiljaa globalisaatiosta? Se varmasti kiinnostaa monia ihmisiä. Syy tähän outoon hiljaisuuteen johtuu Varsovan liitosta, eli Itäblokin vastikkeesta NATO:lle. Kun USA perusti NATO:n, niin Stalin perusti Varsovan liiton ikään kuin NATO:n sosialististen valtioiden vastineeksi läntiselle liittoumalle, mutta tuo liitto sitten osoittautui myös sellaiseksi, että se esti sosialististen maiden demokratiakehityksen tukahduttamalla väkivaltaisesti kansannousuja sekä Unkarissa, DDR:ssä sekä Tsekkoslovakiassa, missä valtion demokratisoiminen estettiin ulkomaisilla sotatoimilla.

Mutta samalla tietenkin unohdetaan se, että USA harjoitti samaa politiikkaa omalla tontillaan, ja tuo maa esti monen muun maan kehittymisen demokratiaksi, koska se tuki avoimesti oikeistolaisia diktaattoreita. Ja Kylmän sodan aikana oli USA:ssa vallalla sellainen politiikka, että yksikään valtio ei saa muuttua Neuvostoliiton liittolaiseksi, ja tämä tarkoitti sitä, että vasemmistolaisia hallituksia horjutettiin tukemalla niitä vastustavia väkivaltaan taipuvia tahoja, ja tästä sitten on esimerkkeinä Vietnamin sota, Nicaragua, Honduras sekä moni muu maa, joissa supervaltojen edut ovat kohdanneet. Ja tietenkin tämä toiminta oli yleistä myös sosialistisessa leirissä, joka tietenkin halusi turvata omat etunsa maailmalla.

Kyseinen toiminta, mitä kutsutaan “Covert Action:iksi” maksoi ja maksaa edelleen tuhansien ihmisten hengen vuosittain. Ja tämä neuroottinen vastapuolen asioiden ajaminen ajoi esimerkiksi CIA:n tukemaan huumekauppiaita Afganistanissa sekä saman asian teki myös KGB Eteläisessä Amerikassa. Noissa operaatioissa hallituksen vastustajille pudotettiin esimerkiksi  FIM-92 “Stinger” sekä SA-7 “Strela”-ohjuksia, sinkoja sekä konetuliaseita, vaikka heidän tiedettiin kauppaavan huumeita sekä rikkovan muutenkin ihmisoikeuksia.

Samaa tietenkin tekivät hallituksen joukot riippumatta siitä, olivatko ne sosialistisia vai oikeistolaisia. Syy miksi näistä rikoksista ei tehty aikoinaan ilmoituksia, johtuu siitä että kansainvälisen lain mukaan ne olivat poliisitoimia, joiden yhteydessä ei noudateta kansainvälistä rikoslakia. Kun puhutaan globalisaatiosta, niin silloin tietenkin unohdetaan se, että myös Neuvostoliitto globalisoi omaa aatettaan. Tuolloin puhutaan tietenkin “punaisesta globalisaatiosta”, mikä tarkoittaa tuon maan erittäin tunnettua tapaa käsitellä sosialismia jonkinlaisena uskontona.

Jostain syystä Kremlin johto tahtoi tuolloin tehdä kaikista maailman maista sosialistisia, ja se sitten vei esimerkiksi Vietnamin sodan sille tasolle, minkä me sitten tunnemme. Vietnamin sodassa tietenkin pääasiallisena toimijana on USA:n asevoima sekä sen tukema Etelä-Vietnamin hallitus, mutta se mikä tun maan ajoi avoimeen sotaan, johtuu lähinnä siitä, että siellä kohtasivat kahden supervallan edut, ja sen takia Pohjois-ja Etelä-Vietnamin hallitukset uskalsivat olla taipumattomia, koska ne saattoivat luottaa USA:n ja Neuvostoliiton ase-apuun. Tai myöhemmin sitten USA lähetti myös joukkoja Etelä-Vietnamin puolelle, mutta tuon sodan kulun voitte lukea Internetistä. Kun puhutaan siitä, mikä on tilanne tuolla alueella nykyään, niin Etelä-Kiinan merellä olevien öljy- ja kaasuesiintymien löytyminen sekä Kiinan asevoimien modernisaatio varmasti ei tuota asetelmaa mitenkään ole helpottanut.

Myös Intia on hankkinut itselleen modernin asevoiman, ja sekä Kiina että Intia ovat myös halunneet hankkia liittolaisia, jotka olisivat suoraan noiden kahden valtion kanssa tekemisissä. Ja uskoisin että ainakin Kiinassa ollaan kiinnostuneita sellaisen puolustusyhteistyön kehittämisestä, joka muistuttaisi Varsovan liittoa, mutta joka olisi Kiinan ympärille rakennettu sotilaallisen sekä taloudellisen yhteistyön kompleksi, ja tästä sitten esimerkkinä voidaan mainita se, että Kiina on avannut Afrikkaan ensimmäisen ulkomailla sijaitsevan tukikohdan.

Eli kun tuota toimintaa ajatellaan esimerkiksi tuota Etelä-Kiinan meren öljy-ja kaasuesiintymiä vasten, niin voidaan kyllä sanoa, että Kiina ei noita esiintymiä Putinille tai Washingtonille aio ilmaiseksi antaa. Mutta Intia ei varmaan myöskään panisi pahakseen, jos tuosta öljystä ja kaasusta hiukan valuisi senkin taskuihin, ja tuolla alueella on kolme ydinasevaltaa, jotka varmasti puolustavat omaa etuaan erittäin hanakasti. Ne ovat Kiina, Intia sekä Pakistan, jotka takuulla haluavat hankkia länsimaista tekniikkaa haltuunsa, ja siksi ne myös ovat valmiit myymään oman sotateollisuutensa tuotteita ympäri maailmaa.

SS Ourang Medan ja sekä mahdollinen hermokaasun vaara merillä

SS Ourang Medan
Kuva I

Tapaus SS Ourang Medan oli aavelaivatarinoista kammottavimpia Se tapahtui Hollanin Itä-intian saaristossa eli nykyistä Indonesiaa ympäröivällä merellä vuonna 1947, ja tuossa tapauksessa koko laivan miehistö oli kuollut, kun pelastusmiehistö nousi sinne. Sen radisti ehti lähettää useita hätäviestejä ennen kuolemaansa, ja tuon takia alusta lähdettiin pelastamaan. Tarinaan kuuluu tietenkin piirroksia tiettyihin asentoihin jähmettyneistä miehistön jäsenistä sekä muuta traumatisoivaa aineistoa. Kuin pisteenä "i":n päälle tulee sitten se, että tuo alus räjähti, kun sitä oltiin ottamassa hinaukseen, mikä tietenkin kiihottaa ihmisten mielikuvitusta, ja hirveydessään se on merihistorian shokeeraavin kertomus.

Mutta kun tuota tapausta katsotaan hiukan tarkemmin, niin voidaan olettaa tuon aluksen miehistön kuolleen ehkä hermokaasuvuotoon, jos SS Ourang Medan oli tuota ainetta kuljettamassa USA:n laivaston erikoissodankäynnin laitoksen määräyksestä esimerkiksi kiinan sisällissotaan. Toki toimeksiantaja olisi voinut olla myös Ranska, joka kävi veristä sotaa Indokiinassa, missä se yritti pitää siirtomaaansa omassa hallinassaan.  Tai sitten tuota hermokaasua oli jostain syystä joutunut paperirulliin, ja jos noita rullia oli ensin pidetty kylmävarastossa, niin hermokaasu sitten olisi voinut jäädä niihin nesteenä, mutta lämpötilan noustessa se olisi alkanut höyrystyä.

Kun puhutaan siitä, että tuota lastia ei oltu merkitty kirjoihin saattoi johtua turvallisuussyistä, eli tuota hermokaasun toimitusta varmasti olisi peitelty tuolloin vuonna 1947, koska esimerkiksi Ranska ei varmasti olisi halunnut jäädä kiinni massatuhoaseiden käytöstä, eikä USA:n laivastokaan varmaan halunnut, jäädä kiinni siitä, että se olisi toimittanut hermokaasua kuten Sariinia, Tabuunia tai Somaania kiinan sisällissotaan. Joten saattoi olla niin, että tuo mahdollinen hermokaasu olisi voinut jäädä ilmoittamatta, ja jos se oli varastoitu esimerkiksi viinipulloihin, niin joku merimies oli saattanut vetää korkin irti jostain pullosta, jolloin seuraukset olisivat voineet olla kammottavia, jos alusta ei oltu suunniteltu tuon kaltaisen aineen kuljetukseen. Kun puhutaan aavelaivoista, niin niitä aina välillä löytyy meriltä.

Tällaisen kaasuaseen mahdollisen olemassaolon takia noihin aluksiin meneminen saattaa olla erittäin vaarallista, varsinkin jos tuo alus on ollut kylmässä ilmassa, jolloin tuo äärimmäisen vaarallinen taistelukaasu ei ole päässyt haihtumaan, ja suurin osa hermokaasuista on huoneenlämpötilassa nestemäisiä. Joten jos arktisella alueella olevassa laivassa on tapahtunut hermokaasuvuoto, niin tuo taisteluaine voi olla edelleen vaarallista, koska kylmässä ilmassa se ei pääse haihtumaan, ja esimerkiksi sariinin kiehumislämpötila on 158 astetta, jolloin sitä voi olla tuollaisen aluksen pinnoilla, ja jos joku menee sinne kävelemään, voi tuloksena olla hautajaiset.

Vaikka tämä saattaa kuulostaa oudolta, niin Toisen Maailmansodan lopulla sekä Kylmän Sodan alussa saattoi olla niin, että esimerkiksi johonkin troolariin oli siirretty tuollaisia aineita, ja aluksessa olevaan säiliöön oli sitten ehkä tullut vuoto. Tuolloin 1940-luvun puolessa välissä sekä 1950-luvun alussa ei ehkä kaikkia tällaisia kokeiluja muistettu kertoa esimerkiksi kongressin väelle, ja olihan tietenkin myös neuvostoliitolla omia vastaavia projekteja, joissa pohdittiin vakavasti esimerkiksi hermokaasulla tapahtuvaa yllätyshyökkäystä viholliseksi kaavaillun maan laivastotukikohtiin, koska tuolla tavoin olisi saatu vihollisen merivoimien iskukykyä lasketuksi. Tuohon iskuun piti tarinan mukaan käyttää radio-ohjattavia lennokkeja, jotka oli varustettu hermokaasun levitysjärjestelmällä. Toinen vaihtoehto sitten oli se, että satamaan ammutaisiin hermokaasuraketteja. Tai sitten vihollisen laivastotukikohtaan olisi solutettu ydinpommi, joka oli asennettu sukellusveneen tai troolarin rakenteisiin.

charelesfort.blogspot.fi

Ulkomaiden tiedustelun kohteena Suomessa on myös Murmanskin alue sekä sen alueella olevat sotilastukikohdat

Kuva I

Kun sisäministeri kertoi maamme alueella tapahtuvan ulkomaisen tiedustelun olevan yhtä vilkasta kuin Kylmän Sodan aikaan, niin tämä ilmoitus on kyllä aivan oletettavissa oleva asia. Vaikka Kylmää Sotaa ei enää virallisesti ole, niin maamme rajan läheisyydessä on suuri määrä Venäjän salaista sotilaskalustoa, kuten Murmanskin että Arkangelin sekä Severomorskin laivastotukikohtiin sijoitetut ydinsukellusveneet kuten Typhoon-luokan alukset (Kuva I) sekä ydinaseilla varustetut pinta-alukset, jotka Kylmän sodan aikaan sijoitettiin Pohjoisen Jäämeren rannikolle, mistä ne saattoivat siirtyä välittömästi avomerelle, missä niillä on tilaa manööveroida sekä vältellä vihollisen tiedustelua.

Pohjoisella jäämerellä niitä suojelee lisäksi paksu jääpeite, joka vaikeuttaa noiden välineiden havaitsemista infrapunakameroita käyttävistä satelliiteista sekä ASW Anti Submarine Warfare eli sukellusveneentorjuntaa varten varustetuista lentokoneista, ja normaalisti nämä veneet lymyävät maannerjään alla odottaen laukaisukäskyä. Kun käsky tulee, niin nuo sukellusveneet ampuvat jäähän reiän torpedoilla, jotta ne voivat sitten laukaista aseensa vihollisen kohteisiin.

Vaikka joissain teksteissä erotetaan ohjussukellusvene tappajasukellusveneestä (hunter-killer submarine), niin oikeastaan voisin sanoa, että molemmat alustyypit kantavat kyllä tarpeeksi tulivoimaa kokonaisen valtion pyyhkimiseen maailmankartalta. Tappaja-sukellusvene on itse asiassa ballistisia ohjuksia käyttäviä veneitä kevyemmin varustettu ydinsukellusvene, jonka aseistus on  torpedoputkista laukaistavia risteilyohjuksia sekä erilaisia torpedoja sekä miinoja, joissa voi olla konventionaaliset tai ydinräjähteet.

Kyseisiä sukellusveneitä kutsutaan "tappajasukellusveneiksi " siksi että niiden tehtäviin kuuluu myös hyökkäykset ballistisia ohjuksia käyttäviä sukellusveneitä vastaan, ja tunnetuin noista Venäjän laivaston veneistä lienevät Viktor sekä Sierra-luokan veneet, joilla toki on iskuvoimaa aivan tarpeeksi myös kokonaisten kaupunkien tuhoamiseen. Noissa tämän päivän tappajasukellusveneistä laukaistavissa risteilyohjuksissa on varustuksenaan noin 200 kilotonnin vetypommit, ja noita ohjuksia ovat amerikkalainen  BGM-109 "Tomahawk" sekä venäläinen SS-N-27, jotka muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan. Termillä "ohjussukellusvene" taas tarkoitetaan yleensä ballistisia pitkän matkan ydinohjuksia käyttäviä sukellusveneistä, joista tunnetuimmat ovat USA:n "Ohio" sekä Venäjän "Typhoon"- luokan alukset, joista jälkimmäinen tuli tunnetuksi elokuvan Punaisen Lokakuun metsästys kautta.

Pohjoisissa tukikohdissa on erittäin suuri osa Venäjän laivaston iskuvoimasta, joten sen toiminnasta ollaan erittäin kiinnostuneita. Mutta syy siihen, miksi ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat niin aktiivisia nimen omaan tällä alueella on myös se, että Venäjä testaa huippuaseitaan pohjoisella kalotilla. Noiden aseiden testaaminen Tyynellämerellä on riskialtista, koska siellä esimerkiksi suuntaus- tai jäljitttämistutkia joudutaan silloin suuntaamaan Japaniin päin, ja tuolloin voi länsi saada esimerkiksi äänitettyä noiden aseiden tutkien lähettämiä signaaleja, ja tuo ase voi silloin myös harhautua vaikka Japaniin tai Kiinaan, jolloin seurauksena voi olla konflikti. Mutta Pohjoisella jäämerellä on tilaa testata noita maailman tehokkaimpia aseita.

pseudotiedetta.blogspot.fi