Kännykän ja tabletin ruudun kääntö-ominaisuutta voidaan hyödyntää tehokkaasti myös kauko-ohjaimissa

Älypuhelinten sekä tablettien asentotunnistin on metka ominaisuus, joka löytyy jokaisesta kosketusnäytöllä varustetusta mobiililaitteesta. Se on erittäin hyödyllinen, koska tuolloin laitteen näytön kuvaa voidaan kääntää niin, että siihen voidaan kiinnittää näppäimistö, jolloin kuvan suhde muistuttaa normaalia tietokoneen näyttöä. Tuo tekee tästä laiteyhdistelmästä mukavan käyttää, jolloin älypuhelinta voidaan hyödyntää vaikkapa ohjelmoinnissa tehokkaasti, koska näppäimistö tekee sen käytöstä yhtä  nopean kuin normaalin tietokoneen.  

Mutta älypuhelinten sekä muiden mobiililaitteiden kääntö-ominaisuutta voidaan hyödyntää myös esimerkiksi tietokonepeleissä sekä oikeisiin ajoneuvoihin liitetyissä kauko-ohjauslaitteissa. Tuolloin ruudun kääntö-ominaisuutta hyödyntäen voidaan luoda esimerkiksi virtuaalinen ratti, jota voidaan sitten käyttää sekä oikeissa ajoneuvoissa että tietokonepeleissä. Tuollaisen virtuaalisen ratin käyttö näyttäisi muista siltä, että joku henkilö pitäisi tuollaista mobiililaitetta edessään ja kääntelisi sitä kuin oikeaakin ohjauspyörää. Tuollainen virtuaalinen ratti voisi olla Internetin kautta yhteydessä johokin autoon, jolloin sitä voidaan ohjata tehokkaasti.

Kyseisen auton ohjaamossa olevien valvontakameroiden  sekä muiden valvontalaitteiden välittämät tiedot sitten välittyvät tuon tabletin näytölle, ja muuta kuin sopiva ohjelmisto, jotta auton hallintalaitteiden tiedot saadaan välitettyä tuon tabletin näytölle. Ja tietenkin turvallisuus vaatii sen, että nuo laitteet voivat kommunikoida keskenään interaktiivisesti. Tuohon autoon täytyisi sitten vain asentaa sellaiset kamerat sekä radio-ohjauslaitteet, jotta se voisi sitten liikkua ihmisten keskellä. Kuitenkin tuollaisten mobiililaitteiden kääntely-ominaisuuksien avulla voidaan luoda myös lentokoneen kauko-ohjain, ja silti tuohon laitteeseen ei paljon muutoksia tarvitse tehdä.

Vaikka ihmisten on tätä vaikea uskoa, niin tuon laitteen avulla voidaan suoraan hallita esimerkiksi helikoptereita tai lentokoneita, ja mitään lisälaitteita ei siihen tarvita. Tuon lentokoneen ohjaussauvan liikkeen jäljentämisessä ei tuohon kojeeseen tarvitse tehdä mitään muutoksia, vaan riittää että GPS:n avulla sitten saadaan tämän tabletin paikka tarkasti tietoon. Ja ohjaussauvan vertikaalinen  liike voidaan siirtää “asiakkaan” koneesta todelliseen helikopteriin tai lennokkiin  niin, että GPS paikantaa kyseisen tabletin hyvin tarkasti, jolloin saadaan aikaan virtuaalinen ohjaussauva.

Eli periaatteessa esimerkiksi tavallinen kännykkä voidaan kiinnittää johonkin lasten lelurattiin, ja sitä voidaan käyttää edellä mainittuna ohjaimena. Syy miksi kirjoitan samalla peleistä sekä roboteista johtuu siitä, että samoja fyysisiä ohjaimia voidaan käyttää molemmissa tuotteissa. Sama ohjain joka ohjaa virtuaalista kuvaa tietokoneen ruudulla voi ohjata myös fyysistä lentokonetta tai mitä tahansa muuta välinettä. Tuollainen ohjain voisi olla mullistava esimerkiksi kaivoksissa tai muissa vastaavissa paikoissa, ja sitä voidaan tietenkin käyttää myös “drone”-helikopterien tai muiden vastaavien ilma-alusten ohjaamiseen.

Joten ehkä tulevaisuudessa meillä on autoja joita ohjataan ohjauspyörällä, joka ei ole fyysisesti kiinni missään osassa sen koria. Eli se tarkoittaa sitä, että tulevaisuuden autoilija ottaa tabletin mukaansa, kun hän lähtee ajamaan. Ja tuo tabletti voidaan asettaa telineeseen, joka muistuttaa rattia, ja sitten BlueTooth tai muu langaton liitäntä kytkee tuon laitteen auton ohjaustehostimen moottoriin. Tuollaista autoa ei saisi muuten sitten ehkä liikkumaan ilman sormenjälkitunnistimia. Eli myös muita mobiililaitteiden ominaisuuksia voidaan suoraan hyödyntää robotiikassa.

Ja ehkä tulevaisuuden autossa olisi sellainen turvajärjestelmä, että kun ajaja astuu autoon, niin hän kiinnittää kännykkänsä autoon esimerkiksi printtaus-sovellusta muistuttavan langattoman sovelluksen avulla. Sitten tuo kuljettaja tunnistautuu sormenjäljellä, ja ehkä auto sitten kytkeytyy liikenteen turvallisuusviraston tietokoneisiin, jotka tarkastavat voimassa olevat ajo-oikeudet. Eli niiden henkilöiden sormenjälki, jotka saavat ajaa tuota autoa ovat sen muistissa. Jos tällaisen järjestelmän toimintaa ajatellaan, niin sellaisen voisi joku sarjakuvapiirtäjä ideoida esimerkiksi Aku Ankkaan.

Tuollainen järjestelmä ei ehkä ole mikään kovin mukava muuten, mutta jos esimerkiksi auto yritetään varastaa, niin silloin tuo varkausyritys välittyy ehkä suoraan poliisille, ja sitten jos oikein huumorintajuisiksi ruvetaan, niin silloin voi poliisi ottaa ehkä auton hallintaan, ja ajaa sen etäohjauksen avulla suoraan aseman pihaan, jotta suuremmilta takaa-ajoilta vältytään.

http://langatonkaukoohjain.webnode.fi/

Talouden sekä IT-infrastruktuurin muutoksen arviointia "We believe in bright future"

Talouden tukkeutuminen on asia, josta olen kirjoittanut monta kertaa. Se tarkoittaa sitä, että aina nousukautta seuraa lama. Lama ei kuitenkaan johdu siitä, että talous ikään kuin tukkeutuu tai markkinat eivät vedä, eli joku tuote menettää kiinnostavuutensa tai sitten se korvautuu uudella sekä tehokkaammalla tuotteella. Tämä tarkoittaa sitä, että tietenkin megatrendien muutokset aiheuttavat talouden aaltoliikettä. Mutta talouden aalltoliike ei synny siitä, että joku tietty ala alkaa tukkeutua, vaan siitä että talouden veturina toimivien yhtiöiden tuotteet eivät enää kiinnosta ihmisiä.

Se että joku tietty tuoteperhe on ollut sellainen, että se on tuonut ikään kuin varmoja voittoja, sekä nostanut sitä valmistavien yhtiöiden tasetta ei tarkoita, että tuo tuote ei voisi korvautua uudella ja kiinnostavammalla tuotteella, joka sopii paremmin asiakkaiden tarpeisiin. Tämän ovat monet entiset tietokonevalmistajat saaneet kokea, kun markkinoille on tullut tabletteja sekä muita mobiililaitteita, joiden käyttäminen on mukavampaa sekä turvallisempaa kuin perinteisten PC-tietokoneiden, jotka vaativat virusturvaa sekä erilaisia päivityksiä, jotka sitten tulevat kun henkilöllä on kiire johonkin.

Tuon takia esimerkiksi yritysten IT-infrastruktuuri on muuttunut todella dramaattisesti viimeaikoina. Eli toisin kuin perinteisten paikallaan olevien sekä kannettavien tietokoneiden aikaan, jolloin henkilön piti kuljettaa mukanaan fyysisiä laitteita, niin verkkotyökalut sekä Internetissä toimivat tallennusympäristöt ovat tehneet sekä perinteisestä PC:stä, Macista ja USB-tikuista historiaa. Eli kuka hyvänsä voi käyttää verkossa toimivaa toimisto-ohjelmistoa sekä kännykkänsä saumattomasti kodin sekä työpaikan välillä. Mutta se että tähän on päästy, on vaatinut sitä, että mobiili-internetistä on tullut yhtä nopea kuin WLAN:ista, ja että 4G:n avulla laitteet voivat kommunikoida saumattomasti verkon yli ilman hidasteita. Vasta tuo on tuonut ns. "true mobilen" ihmisten ulottuville. Eli tämä tarkoittaa sitä, että nämä "true mobile"-laitteet toimivat sekä kaupungeissa että metsissä ja muualla, missä ei olla rakennettu toimivia WLAN yhteyspisteitä eli "hot spotteja", joita tietenkin on esimerkiksi kirjastoissa sekä yhtiöiden toimitiloissa ja ihmisten kotona.

Toisin sanoen henkilön ei enää tarvitse kuljettaa fyysistä laitetta mukanaan, kun hän luo dokumentteja sekä muita toimisto-ohjelmistoilla luotavia asioita, ja kun puhelimissa on sähköpostiominaisuus, niin niitä voi käyttää vaikka kävelylenkillä tai busseissa istuessa, eli henkilö kirjoittaa muistiinpanonsa sähköpostilla itselleen, ja sitten muokkaa ne kotonaan tai jollain muulla koneella tyköistuvaan muotoon. Tai tietenkin hän voi ne suoraan tehdä tuolla puhelimella, mutta muistiinpanojen jakamisen yhteydessä pitää muistaa se, että muotoilu on tietenkin erittäin tärkeää, jotta teksti olisi luettavaa.

Mutta kuten sanoin, niin nykyään tietojenkäsittelyssä megatrendinä ovat erilaiset mobiililaitteet, kuten halvat chromebookit sekä kännykät ja tabletit. Ainoa asia mikä pitää huomioida noissa älypuhelimissa on se, että niissä pitää olla sellainen PIN-lukko, mikä toimii myös silloin kun SIM-kortti on otettu puhelimesta pois. Jos tuota laitekohtaista PIN-koodia ei ole, niin silloin puhelimella pääsee verkkoon sekä sen avulla voidaan käyttää toisen henkilön auki jääneitä sosiaalisen median sovelluksia, jos tuo SIM-kortti on otettu pois. Eli tämän takia noissa mobiili-älylaitteissa on tiettyjä tietoturvaa koskevia asioita, joita pitää huomioida.

Toki esimerkiksi Android-puhelimen saa kloonattua toiseen laitteeseen, niin että sen avulla voidaan toisen henkilön tietoturva murtaa melko tehokkaasti. Mutta toisaalta Android-puhelimen voi kytkeä pois tilistä etäohjauksella, jolloin esimerkiksi pöydälle unohtuneen puhelimen tietoturva ei vaarannu. Samoin puhelimen voi kuka hyvänsä paikallistaa itse, jos hän on huomannut kotonaan, että se ei ole taskussa. Tuo ominaisuus löytyy puhelimen kanssa käytetyltä Google-tililtä sen laitehallintaa käsittelevästä kohdasta.

Tämä asia ei ehkä ole muuten tärkeä, kun että jos puhelin viedään, ja sen laitehallinta on vaikka jollain hämärämiehillä, niin he voivat tuon puhelimen paikantaa. Samoin sen avulla voidaan kuka tahansa henkilö paikallistaa, jos hänellä on tuo puhelin. Eli syy miksi esimerkiksi dementikot eivät tätä voi käyttää, on se että he voivat unohtaa puhelimen pöydälle. Mutta muuten tämä työkalu sopii myös viranomaisten sekä vartiointiliikkeiden käyttöön, kun he seuraavat työntekijöiden liikkumista.

Älypuhelinten käytön lisääntyminen

Älypuhelin on laite, joka tulee tulevaisuudessa korvaamaan perinteisen lompakon lähes täysin. Sen toimintatapa on monipuolisempi sekä tehokkaampi, ja samalla noiden älypuhelinten tietojenkäsittely- ja kommunikaatiokapasiteetti on paljon tehokkaampi, sekä tuo laitteisto pystyy suorittamaan useampia tehtäviä kuin pelkät pankkikortit. Nuo älypuhelimet toki voidaan varustaa kontaktinäyttöön liitetyllä sormenjälkitunnistimella. Mutta toki muitakin biometrisiä tunnistimia, kuten biolastuun perustuvaa DNA-tunnistinta voidaan hyödyntää tuossa toiminnassa.

Kyseinen biolastu voi olla sellainen, että se imee ihosolun tunnistinpinnalle nanoputken välityksellä, eli ihminen liikuttaa sormeaan hiukan raastinrautaa muistuttavalla pinnalla, ja sitten tuo analysaattori tutkii henkilön DNA:n. Jos DNA täsmää siihen henkilöön. joka on rekisteröity puhelimen käyttäjäksi, voi hän sitten käyttää tuota laitetta. Kun tuo tunnistinpinta pyyhitään puhtaaksi, eli se käsitellään spriillä, ja käytön jälkeen UV-valo steriloi kyseisen kohdan. Syy miksi DNA-tunnistinta, eli biolastua ei käytetä jokapäiväisessä elämässä sairaaloiden ulkopuolella on siinä, että tuo lastu pitää vaihtaa joka näytteen jälkeen, joten kyseinen pinta täytyy tehdä sellaiseksi, että se voidaan puhdistaa täysin käytön jälkeen. Biolastun toiminta perustuu siihen, että tuon lastun pintaan on tehty hyvin ohuita sähköjohtoja, jotka katkeavat eri entsyymien vaikutuksesta, ja jokainen sähköjohto katkeaa erilaisesta entsyymistä.

 Täten voidaan rakentaa esimerkiksi kemiallinen makuaisti, joka rekisteröi esimerkiksi myrkyllisen aineen kemiallisen koostumuksen kirjaimellisesti vain maistamalla niitä, joten vaikkapa erittäin voimakkaita hermokaasuja voidaan tällä tavoin testata tehokkaasti vesistöistä tai muista paikoista. Mutta biolastujen ongelma on se, että ne ovat kertakäyttöisiä. Toisaalta taas kemialliset "sniffer"-laitteet, jotka perustuvat laseriin tai kaasukromatomografiin ovat nykyään tehty hiukan toisin kuin ennen, ja nanoputkiin perustuvan "sniifferin" voi nykyään istuttaa vaikka sokeripalan kokoiseen tilaan. Eli tuo uudentyyppinen "snifferi" perustuu siihen, että tuollaiselle alustalle raaputetaan pari ihmisen solua, ja nuo solut ajetaan tuon kromatografin läpi. Temppu toimii niin, että nuo solut voidaan höyrystää pienellä laserilla, minkä jälkeen spetrografi tunnistaa niiden molekyylien atomien spektriviivan, kun ne kulkevat tuon putkiston läpi, ja ohittavat mittauspisteen, missä nuo atomit joutuvat uudelleen sähkömagneettisen säteily värisyttämäksi, jolloin niiden splrtiviivat voidaan lukea.

Tuo on kehittyneempi sekä luotettavampi menetelmä, kuin pelkkä sormeinjälkien lukeminen, ja toki nuo menetelmät täydentävät toisiaan. Kännykkä pitää myös varustaa sellaisella toiminnolla, joka toteaa sen, että kädessä virtaa veri, ja siinä voi myös olla hälytysmoodi, joka voi aktivoitua, jos ruudulle naputtaa SOS:n tai oman salaisen koodin, joka sitten suorittaa automaattisen hälytyksen suoraan hälytyskeskukseen. Samoin tulevaisuuden kännykkä on varustettu sellaisella ohjelmistolla, mikä lähettää oikeudettoman käyttäjän sormenjäljet sekä DNA-näytteen viranomaisille Internetin kautta, ja tuo datayhteys voi toimia myös suoraan satelliitin kautta hyödyntäen sen GPS-laitteen paikannussignaalia, jolloin tuolla puhelimella voidaan puhua myös Tiibetistä, ja sen avulla voidaan todeta, että onko henkilö oikeasti Suomen kansalainen.