Miksi Shackleton lähti Etelämantereelle Endurancella vuonna 1914?

Kuuluisa kuva Endurancesta kun se oli
 jäänyt kiinni jäihin vuonna 1915

Kimmo Huosionmaa

Ernst Shackleton  (1874-1922) on kuuluisa tutkimusmatkailija, jonka toiminta sekä kuolema ovat tietenkin saaneet aikaan sen, että ihmiset ovat kirjoittaneet hänestä paljon, ja osassa kirjoituksia hiukan vitsaillaan siitä, kuinka tuo mies kykeni välttämään Ensimmäisen Maailmansodan. Se tietenkin liittyy hänen Endurance laivallaan tekemään tutkimusmatkaan, joka kesti vuodesta 1914 vuoteen 1917. Hän menehtyi Etelä-Georgiassa vuonna 1922 sydänkohtauksen jälkeen, ja tuo mies haudattiin sinne kauas omaisten pyynnöstä. Tämän kirjoituksen tarkoitus on pohtia syitä tuohon Endurancen matkaan eikä sitä, mitä Ernst Shackleton löysi tuolta Etelämantereelta tai tarkemmin sanottuna Elefanttisaarelta, mutta jos hän jotain löysi, niin maksoiko tuo löytö hänen henkensä? Kas siinä vasta on kysymys, johon olisi mukava saada vastaus.

Hänen matkansa tarkoitusta monet ovat miettineet paljon, joten siksi nämä seuraavat rivit kirjoitan, ja ennen kuin niistä aletaan vaahdota, niin voidaan sanoa, että tuolloin vuonna 1914 maailma oli toisenlainen ja moni asia mitä nykyään pidetään itsestäänselvyytenä ei  tuolloin ollut edes valmiina, eli Albert Einstein esitteli vasta vuonna 1915 kuuluisan Yleisen suhteellisuusteoria, mikä on nykyaikaisen fysiikan kulmakivi, mutta tuolloin ei tuosta teoriasta oltu vielä aivan varmasti kuultu tieteellisten piirien ulkopuolella.

Ernst Shackleton
(1874-1922)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Ernest_Shackleton

Eikä tuolloin myöskään esimerkiksi satelliitteja ollut olemassakaan, joten se teki Maapallon tutkimisesta vaikeaa, ja myöskään lentokonetta ei ollut olemassa siinä merkityksessä kuin me ne ymmärrämme. Eli kun tuonne Etelämantereelle lähdettiin, niin silloin tietenkin sinne piti matkustaa laivalla, jolloin matka esimerkiksi Britanniasta saattoi kestää useita kuukausia, ja se tietenkin lisäsi tuon alueen kiehtovuutta myös taiteilijoiden silmissä, jotka kehittivät mitä erikoisimpia teorioita tuosta silloin hyvin kaukaista mannerta kohtaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Endurance

Tuolloin kehiteltiin erilaisia outoja ajatuksia siitä, millaisia asioita noihin kaukaisiin paikkoihin saattoi liittyä, ja ehkä eräs sitten taas eräs hyvin erikoinen teoria maapallon sisällä tapahtuvista prosesseista sai Shackletonin lähtemään tuonne matkalle vuonna 1914. Yksi erittäin mielenkiintoinen huomio tuosta Endurancen matkasta muuten on tehtävä, eli Shackleton astui tuonne laivaan vasta Buenos Airesissa, joten tällöin herää kysymys, että missä hän oli silloin kun Trans-Atlantic Expedition lähti Britanniasta, ja millä hän sitten tuonne Buenos Airesiiin matkusti? Miksi hän ei lähtenyt muiden miesten mukana Britanniasta?

Elefanttisaaren asema Falklandin sekä Etelä-Georgian
saariin nähden 

Eivät ne 69 Kanadasta kotoisin olevaa rekikoiraa voineet  syy tähän kesken matkaa saapumiseen olla syynä. Eli kyseessä on eräänlainen “salaliittoteoria”, joka varmasti on sikäli hyvin merkillinen, ja ainoa todiste tuon asian puolesta on se, että paikka mihin Ernst Shackleton niminen mies suuntasi löytöretken tai tutkimusmatkan vuonna 1914 liittyy siihen, että alue mihin hän suuntasi on lähes identtinen Bermudan kolmion muodon kanssa. Toisin sanoen Elefanttisaari, Etelä-Georgia sekä Falklandin saaret muodostavat vastaavan kolmion, kuin mitä Bermudan kolmion kärjet, Bermuda, Miami sekä Puerto Rico muodostavat.

Se mikä tästä teoriasta tekee hyvin mielenkiintoisen on se, että tuolloin vuonna 1914 ei tiede sekä tekniikka ollut aivan yhtä pitkälle kehittynyttä kuin nykyään, ja syy tähän outoon matkaan saattaa liittyä sellaiseen ajatukseen, että tuossa kohdassa mihin Shackleton purjehti olisi Maapallon vaipassa pyörre, mikä muodostaisi erittäin voimakkaan magneettikentän. Tuon hyvin vähän tunnetun teorian mukaan Bermudalla oleva magmapyörre olisi syy noiden laivojen sekä lentokoneiden katoamiseen, eli kun maapallo pyörii, niin silloin tiettyinä aikoina Bermudan kohdalle muodostuisi sellainen pyörre, joka joka muodostuu myös silloin, kun esimerkiksi lavuaarin tulppa avataan. Ja tuossa pyörteessä pyörivät rautahileet muodostaisivat valtavan generaattorin, joka saisi aikaan magneettikentän vääristymisen.

Tuo pyörre saisi aikaan sen, että mannerlaatan pohjassa oleva rauta irtoaisi, ja nuo rautahileet lähtevät vajoamaan kohti Maan keskipistettä, jolloin syntyy samalla hyvin voimakas sähkökenttä, joka ilmenee sähkömagneettisena ilmiönä kuten ukkosena tuolla merialueella, ja jos metallinen alus olisi tuon pyörteen päällä, niin silloin tuo valtavan voimakas magneetti vetää aluksen meren pohjaan. Shackleton olisi tuolloin etsinyt vastaavaa pyörrettä Etelämantereen läheltä, ja ajatus olisi ollut se, että koska pyörre sijaitsee Maapallon pyörimisakselin kohdalla, niin se olisi stabiili, ja jos laiva sitten varataan samalla sähkövarauksella kuin mikä muodostuu tuossa pyörteessä kieppuvien rautahiukkasten vaikutuksesta voitaisiin sitten aluksella lentää ties minne. Tuon kokeen takia piti Shackletonin sitten matkustaa kohti Antarktista.

Tietenkin tuo matka olisi peitetty kaiken maailman eläintieteellisillä tutkimuksilla, mutta kun tuota myrskyisää 1910-lukua ajatellaan, niin silloin ihmiset varmaan tällaisia asioita halusivat kokeilla, joten sen takia Shackleton matkusti kohti Etelämannerta vuonna 1914, ja hän sitten vietti tovereineen Elefanttisaarella kaksi vuotta kun hänen “Endurance”-laivansa haaksirikkoutui vuonna 1915. Hän pääsi miehineen palaamaan Eurooppaan vasta vuonna 1917, jolloin Ensimmäinen Maailmansota oli täydessä käynnissä. Tuo haaksirikko ei varmaan ollut Shackletonin syytä, mutta tietenkin tuosta asiasta käytiin paljon polemiikkia.

Tietenkin jotkut ihmiset saattoivat pitää kuuluisaa tutkimusmatkailijaa ikään kuin rintamakarkurina. Ernst Shackleton kuoli vuonna 1922 "Quest"-nimisellä laivalla sydänkohtaukseen ollessaan matkalla kohti Etelämannerta, ja tuon matkan aikana hän sai kaksi sydänkohtausta, joista ensimmäinen tapahtui Riossa ja toinen eli kohtalokas infarkti sitten sattui Etelä-Georgian edustalla. Joten sitten pitää kysyä, että miten tällä miehellä oli niin kauhean huono kunto, vaikka hän kuitenkin oli tutkimusmatkailija, ja nuo sydänkohtaukset sitten varmasti saavat aikaan sen, että tuon miehen ympärillä liikkuu kaiken maailman huhuja erilaisista murhista tai muista vastaavista asioista.

Ja tietenkin joidenkin ihmisten mukaan hän sai kaliumkloraatti-pistoksen tuon matkan aikana joka sitten merkitsee murhaa. Hän sanoi viimeisiksi sanoikseen “Sinä haluat minun aina luopuvan jostakin. Mistä toivot minun nyt luopuvan?", ja joidenkin ihmisten mielestä nuo sanat oli tarkoitettu jollekin huoneessa tai hytissä olevalle, mutta tietenkin se on vain arvailua. Kuitenkin Ernst Shackletonia voidaan pitää hyvin onnekkaana ihmisenä, joka ainakin aiheutti sen, että häntä sekä “Endurancen” miehistöä ei ainakaan sodassa näkynyt, ja hänen sotapalveluksensa rajoittui Murmanskissa tapahtuneeseen palveluna yhdysupseerina.

Oliko Bermudan kolmion "Lento-19" kohtalona ehkä staattinen sähkö, joka sai koneet sulamaan ilmassa?

Bermudan kolmio on asia, mikä on kiehtonut sekä pelottanut ihmisiä vuosisatojen ajan, ja yhtenä parhaista todisteista tästä ilmiöstä pidetään “Lento-19”-tapausta, missä viisi laivaston Grumman TBF “Avenger”-torpedokonetta ja 13 miehistöön kuuluvaa sekä yksi etsintöihin osallistunut Martin Mariner-lentovene katosivat Joulukuun 5. päivänä vuonna 1945. Tuota lentokoneiden eriaikaista katoamista pidetään sikäli erikoisena, että tuo lentovene oli lähtenyt etsimään tuota laivuetta, jonka yhden koneen miehistöstä puuttui yksi henkilö, joka ei jostain syystä lähtenyt tuona päivänä tehtävään. Kun kyseistä tapausta analysoidaan, niin erittäin tärkeitä yksityiskohtia ilmenee noista radion välityksellä jaetuista viesteistä, jotka lentue lähetti tukikohtaansa.

Niissä on sitten ne kaikki “UFO-sieppausten” sekä Bermudan kolmio-tarinoiden kulmakiveksi muodostuneet tarinat yllättävästä sumusta,  kompassien sekoamisesta sekä ohjainten jäykistymisestä, mikä panee miettimään, että kyseessä olisi ehkä jonkinlainen sähköinen ilmiö, joka voisi olla esimerkiksi staattisella sähköllä varautunut pilvi, jonka synty voisi aiheutua esimerkiksi vedenalaisesta vulkaanista. Tuossa mallissa vulkaani eli vedenalainen tulivuori sylkee hohkakiveä eli tulikuumaa vulkaanista pölyä, niin että se nousee pilviin asti. Ja tuolla pilvessä oleva suihkuvirtaus saa aikaan sen, että pölyhiukkaset sitten alkavat kehittää staattista sähköä pyöriessään pilven keskellä.

Se miten nuo hiukkaset pääsevät nousemaan niin korkealle johtuu siitä, että ne ovat tulikuumia. Tämä kova kuumuus aiheuttaa sen, että vesi irtoaa niiden pinnasta, jolloin nuo hiukkaset ovat itse-asiassa kuivia tuhka-hiukkasia, ja ehkä tuo saari olisi sitten nouseva vulkaanisen pölyn patsas. Kun lentokone lentää tuollaiseen staattisella sähköllä varautuneeseen pilveen, niin siihen saattaa iskeä useita salamoita, jotka saattavat hajottaa hydraulisia osia, tai magnetisoida rautapitoisia kappaleita.

Tuolloin tämä ohjaus tietenkin muuttuu jäykäksi, ja jos konetta ympäröi silloin voimakas sähköinen ilmiö kuten magneettikenttä, niin se saa nuo kompassit sekoamaan. Ja kuten tiedämme, niin silloin koneen rungon ympärille saattaa muodostua valokaaria, jotka saavat sitten ehkä polttoaineen räjähtämään. Tai sitten tuohon pilveen olisi suunnattu valtavan voimakas radioaalto, joka olisi saattanut aiheuttaa voimakkaan plasman muodostumisen. Plasma on ionisoitunutta kaasua, joka hohtaa pimeässä, ja esimerkiksi vesipisara voi muuttua “pallosalamaksi’ eli hohtavaksi plasma-palloksi, joka seuraa lentokonetta, jos se on varautunut vastakkaisella sähkövarauksella, kuin mitä plasmapallon ionit ovat.

Itseasiassa plasmaattisella pallolla on aina sekä pohjois- että etelänapa, jolloin staattisesti varautunut lentokone voi ikään kuin vetää tuota palloa puoleensa. Ja jos lentoryhmä olisi sitten lentänyt tuollaiseen vulkaanisesta purkauksesta syntyvään pilveen, niin lentäjät eivät ole ehkä tajunneet sitä, että vaikka tuo pilvi olisi viattoman näköinen, niin se olisi hyvin tiheä. Ja jos kyseessä olisi merenpohjassa tapahtuva rakopurkaus, jonka pituus voi olla satoja kilometrejä, niin silloin lentäjät ovat voineet menettää suuntavaiston  ja kadota tuonne pilveen, ja alkoivat lentää ympyrää tuollaisen plasmapallon ympärillä.

Mikään ei ilmakehässä kuitenkaan estä esimerkiksi kokonaisen pilven muuttumista plasmaksi, ja tuollainen sähköisesti varautunut pilvi voi muutenkin olla erittäin kirkas, jolloin lentäjät eivät ehkä erota sitä auringosta, vaan alkavat sitten kiertää tuota pilveä, kun he yrittävät suunnistaa auringon mukaan. Tässä kuitenkin voin sanoa, että tuo “Lento-19”-tapaus on vielä nykyäänkin hämärän peitossa, ja kun mietitään sitä, mikä tapauksesta tekee niin kiehtovan, on juuri se, että kukaan ei tuolloin ollut nähnyt mitään sen ihmeellisempää pilveä tai vulkaanista toimintaa kuin yleensäkään. Toisten ihmisten mukaan tuo lentue joutui keskelle sähkömagneettista tornadoa, tai hyvin lähelle tuollaista ilmiötä, joka saattaa olla joko luonnollinen.

Luonnollisessa mallissa tuollaisen magneettisen tornadon saa aikaan vulkaani, joka sylkee taivaalle rautapitoista tuhkaa, joka sitten alkaa ilmpyörteen ansiosta pyöriä, jolloin syntyy samanlainen ilmiö, kuin mitä “Die Glocken” tapauksessa syntyisi, jos tuo koje mikä kehittää nostovoimansa vastakkaisiin suuntiin pyörivien rengasmaisten magneettien avulla. Ja tuo sitten varmaan saa aikaan sen, että joidenkin ihmisten mielestä tuo lentue joutui UFO-sieppauksen kohteeksi, jonka takana oli joko Pentagon tai humanoidit, jotka tulevat “Zeta Reticulista”. Jos kyseessä on oikeasti pieleen mennyt asekoe, niin silloin kyseessä saattaa olla ase, joka perustuu yksinkertaisesti kahteen samaa aallonpituutta käyttävään tutkaan, joiden lähettämät radiosäteet laitetaan leikkaamaan ilmassa samassa kohdassa, johon syntyy valokaari.

Tapaus olisi ollut yksinkertaisesti sellainen, että Pentagon olisi kokeillut välineitä, joilla se ajatteli houkutella esimerkiksi Neuvostoliiton lentokoneita ansaan. Siihen olisi saattanut kuulua voimakkaita pystysuunnassa olevia magneettikenttiä, joiden tarkoitus olisi ohjata vastapuolen lentokoneita väärään suuntaan. Samoin noiden koneiden tuhoaminen olisi sitten tapahtunut samaan pisteeseen “X”-kirjaimen muodossa suunnattujen radioaaltojen avulla, ja ehkä joku sitten vain unohti laittaa lapun tuon konsolin päälle.

Tämän jälkeen tutkaupseeri olisi luullut laitteistoa tutkaksi ja käynnistänyt sen. Ehkä osa noista laitteista olisi sijoitettu “Loran-laitteiden” kanssa samaan huoneeseen, ja jos niissä ei ollut lappua päällä, niin silloin voisi tapahtumien kulku olla sellainen, että laivasto olisi kokeillut tuota magneettikentän muodostamaa pilaria, joka olisi toiminut kuten oletettu oli. Sitten laivaston olisi vain pitänyt käynnistää “Loran-laite”, jolla sitten nuo koneet olisi voitu paikantaa. Ja ehkä noissa koneissa oli sitten kauko-ohjattavat transponderit, joilla ne voidaan tuossa tilanteessa tunnistaa.

Kun laivaston suuntimo-aseman  mies sitten käynnisti nuo laitteet, niin hän ei ehkä tajunnut käyttävänsä asetta, ja sitten nuo koneet vain räjähtivät valtavan voimakkaan radiosignaalin voimasta, ja valokaaret polttivat sitten nuo koneet olemattomiin. Ja ehkä sitten tuo Martin Marinerin tapaus aiheutui, siitä kun kone pyysi paikantamaan itsensä sekä samalla alkoi mitata “Loran-signaalia”, jolloin sitten taas tapahtui tuo kammottava erehdys. Tuossa kokeessa näet testataan laitteiden kalibrointia, ja silloin koneen omaa paikkatietoa verrataan suuntima-asemien antamiin tietoihin.

Koneen operaattorin  sitten pyytäessä “ristimerkkiä”, jotta operaattori saattoi verrata kartalla olevia oletus-tietoja todellisiin tietoihin, niin silloin tietenkin olisi saattanut “pamahtaa”, jos valokaari olisi syttynyt tuon koneen kohdalla.. Eli tämä sitten varmaan olisi aika hyvä selitys tälle tapaukselle, joka on pitänyt yllä ihmisten uskoa Bermudan kolmioon ja sen outoihin tapahtumiin.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Lentue 19 eli Bermudan kolmion arvoituksellisin tapahtuma

Grumman TBF "Avenger" Korean päällä 1953
Kuva I

Kun puhutaan Bermudan kolmiosta, niin oikeastaan vain "Lentue 19" Flight Team 19 tai FT-19 on noista tapauksista sellainen, mikä on jotenkin vaikeasti selitettävä. Viiden erillisen lentokoneen katoaminen on hiukan hankalasti selitettävää toimintaa, koska viidessä koneessa samaan aikaan ilmenneet sähkö- tai moottoriongelmat ovat hyvin harvinaisia. Vaikka esimerkiksi USS Cyclopsin katoamista on esitetty samanlaisena tapauksena kuin FT-19 tapausta, niin tuo jälkimmäinen kohdistuu yksittäiseen alukseen, joka voi toki tuhoutua sekunnissa siten, että aluksen päällikkö tai joku sen miehistä menee tupakalle esimerkiksi tulenarkaa lannoitetta sisältävään ruumaan, jolloin ammoniumnitraatti lennättää aluksen kiertoradalle.

Toinen mahdollisuus on sitten se, että koko Cyclopsin katoaminen on lavastettu, ja kyseessä saattaa olla vakoilualus, minkä tehtäviin kuuluu yleensä radioviestien tarkkailu. Ja tuolloin Ensimmäisen Maailmansodan aikaan tietenkin USA:n asevoimat tarkkaili keisarillisen saksa sekä britannian suurlähetystöjen sekä noiden maiden laivaston viestintää. Eli saattoi olla niin, että tuo alus oli vakoilutehtävissä, koska sen yli 300 hengen miehistö viittaa tuon kaltaiseen toimintaan.

USS Cyclops
Kuva II

Mutta olisiko tuo "Lentue 19" tapaus vähän samankaltainen kuin Cyclopsin katoaminen?Ero noissa tapauksissa on kuitenkin se, että Cyclops oli laiva, jonka alla purkautuva vulkaani on vaarallinen, mutta jos vulkaani purkautuu useiden kilometrien syvyydessä laivan alla, niin riittääkö sen aiheuttama painerintaman voima aluksen pohjan murtamiseen. Itse kyllä olen sitä mieltä, että Cyclopsin tuhon sai aikaan lastin käsittelyssä tapahtunut huolimattomuus tai tapaus on lavastettu. Koska meri on siellä mistä tuon aluksen viimeinen viesti tuli erittäin syvää, niin silloin ei tsunami kuitenkaan pääse muodostumaan. Eli tuollainen tappaja-aalto kohoaa vasta rannan tuntumassa. TBF-"Avenger" on lentokone, joka ei ole mitenkään riippuvainen merestä, mutta toki tuollainen vedenalainen vulkaani on voinut pudottaa nuo koneet, jos ne ovat lentäneet meren pintaa viistäen, kuten torpedoja pudotettaessa tehdään.

Mutta se mikä saisi kokonaisen lentueen noita koneita katoamaan joulukuussa 1945 ei ehkä olla täysin selitetty. Se kuitenkin pitää huomauttaa, että kyseisen tapauksen nosti esiin vasta vuosia myöhemmin eräs lehtimies, joka kirjoitti siitä artikkelin vasta vuonna 1950, ja ennen tuota lehtiartikkelia ei koko tapauksesta tiedetty mitään. On kuitenkin olemassa eräs teoria, mikä saattaa selittää sekä tuon "lentue 19" sekä myöhemmin samana päivänä tapahtuneen Martin Mariner-lentoveneen katoamisen, ja se liittyy laivaston erikoissodankäynnin jaokseen. Eli kysymys kuuluu, että miksi tuosta tapauksesta nostettiin meteli vasta 1950, kun eräs Miami Heraldin toimittaja teki asiasta jutun, eli salasiko laivasto tuon tapauksen sekä noiden miesten menetyksen? Vai oliko mitään miehiä oikeastaan olemassakaan?

Martin Mariner
Kuva III

Eli tuon teorian mukaan laivasto kokeili tuolloin kauko-ohjattavia lentokoneita, joiden toiminta perustui televisioon sekä analogiseen radioon. Eli tuota lentokonetta ohjattiin tavallisen radio-ohjaimen sekä TV-kuvan perusteella, ja torpedon laukaisun piti tapahtua kauko-ohjauksella. Toisin sanoen kyseisen toimenpiteen suorittaminen perustui samaan tekniikkaan kuin mitä käytetään radio-ohjattavan pommin laukaisemiseen. Eli lentokoneen toimintaa kontrolloitiin monikanavaisen radion sekä televisiokuvan avulla, ja tuo pommitus sitten ehkä meni pieleen, niin että koneiden radiolaitteisiin tuli häiriö, eli nuo radiot alkoivat häiritä toisiaan, jolloin koneita ei voitu enää ohjata maasta käsin.

charelesfort.blogspot.fi