USA teki lopulta historiaa, ja pidättäytyi äänestämästä Israelin siirtokuntia koskevan lauselman yhteydessä YK:ssa tai oikeastaan sen turvallisuusneuvostossa, jolloin Israelille epämieluisa päätöslauselma sitten meni läpi. Tämä osoittaa sen, että ajat muuttuvat myös Capitolin kukkulalla sekä Pennsylvania Avenuella, ja enää ei Israelin tukeminen verissä päin ole USA:n poltiikan kulmakiviä. Tuo tarkoittaa sitä, että tuota valtiota on alettu pitää normaalina valtiona valtioiden joukossa, sekä se osoittaa myös sellaisen asian, että edes läheiseltä liittolaiselta ei sallita mitä hyvänsä.
Se että USA on kaatanut veto-oikeudellaan noita Israelia koskevia päätöslauselmia on osoitus siitä, kuinka tuo koko veto-järjestelmä on oikeastaan vanhentunut, ja ainakin omasta mielestäni veto-oikeuden käytön pitäisi rajoittua koskemaan vain turvallisuusneuvostoa eikä sitä saisi käyttää ainakaan yleiskokouksessa. Kuitenkin tähän Israelia koskevaan päätöslauselmaan ei USA halunnut vaikuttaa, vaikka se tehtiin turvallisuusneuvostossa, ja ainakin omasta mielestäni se että YK:ssa veto-oikeuden omaava valtio äänestää jotain päätöslauselmaa vastaan ei saisi missään nimessä merkitä, että se haluaa käyttää veto-oikeutta. Eli tuon hyvin kiistellyn päätöslauselman käyttö pitäisi mielestäni olla sellainen, että se täytyisi erikseen ilmoittaa.
Ja eihän YK:n päätölausemia kuitenkaan tarvitse noudattaa, kuten esimerkiksi Saddam Hussein aikoinaan osoitti. Eli hän toistamiseen esti YK:n tarkastajien pääsyn tukikohtiinsa, tai oikeastaan mellakoiva väkijoukko esti Irakissa asetarkastukset tuolloin aikoinaan, ja se kehitys sitten vei tilanteen siihen, että yhdessä muiden maailman tapahtumien yhteydessä USA sitten hyökkäsi Irakiin, mutta se että noiden asetarkastajien käyntejä vastustavien mielenosoitusten takana oli Baath-puolue pääteltiin siitä, että Saddamin poliisit eivät niitä hajottaneet. Se antoiko Saddam itse käskyjä noiden mielenosoitusten koollekutsumisesta on hiukan epäselvää, koska tuolloin koolle kutsujana saattoi olla joku muukin Husseinin Baath-puolueen virkailijoista. Eli kaikkea YK:n massatuhoaseita koskeva tarkastuksia tekeviä henkilöitä pelottelemaan tehtyjä toimia ei Saddam itse varmaan tuolloin käynyt käskemässä, vaan muutkin tuon puolueen työntekijät osallistuivat tuohon toimintaan.
Tuolloin se että joku turvallisuusneuvoston pysyvistä jäsenmaista äänestäisi päätöslauselmia vastaan ei merkitsisi niiden kaatamista. Näet kyseinen yksittäisellä valtiolla oleva periaatteellinen oikeus kaataa YK:n päätöslauselmia tietenkin voi vaikuttaa upealta asialta, kun puhutaan tuolla kansojen neuvostossa tehtävistä päätöksistä, mutta toisaalta se että yksittäinen valtio voi päätöslauselman kaataa saattaa aiheuttaa kiusallisia tilanteita. Tällä tarkoitan sellaisia tilanteita, missä kaikki muut valtiot tuomitsevat jonkun toimenpiteen, mutta yksi valtio sitten päättää äänestää päätöslauselmaa vastaan, saattaa aiheuttaa hiukan erikoisia reaktioita maailmalla. Kun keskustellaan USA:n suhteesta maailman tilanteeseen, niin tietenkin sen tukea halutaan kaikkialle, missä on meneillään erilaisia konflikteja. Ja mikäli tuo tuki on aseellista puuttumista esimerkiksi YK:n turvaamien ruokasaattueiden häirintään, niin silloin tietenkin alueelle pitää lähettää joukkoja, ja noissa operaatioissa on vaarana se että joku kuolee.
Tuon takia USA varmasti haluaa jakaa myös tällaista vastuuta muillekin, jotta sen ei tarvitse yksin taistella jokaisella maailman rintamalla. Sen takia Venäjä on toisaalta erittäin hyödyllinen tasapainottaja maailmanpolitiikan vähintään sekavalla näyttämöllä. Näet en usko että kukaan amerikkalainen haluaa oikeasti nähdä televisioistaan jatkuvasti sitä, kuinka heidän hävittäjänsä käyvät pommittamassa jotain kohteita. Tuon takia Venäjän operaatio Syyriassa varmasti tapahtui aivan ”kreivin aikaan”, jotta Pentagonin ei tarvinnut suorittaa pommituksia Syyriassa. Israelin asema Lähi-Idässä on perustunut siihen, että se saa jatkuvasti tukea USA:lta, ja toki aluksi sillä varmasti oli oikeutus noihin kiisteltyihin eliminoitioperaatioihin, joihin MOSSAD:in maine perustuu, mutta nykyään tuon valtion taipumattomuus neuvotteluihin palestiinalaisten kanssa on muuttunut hiukan kiusalliseksi sekä USA:lle että muille länsiliittoutuneille.
Ja jatkuva Israelia koskevien päätöslauselmien kaataminen on varmasti ollut hyvin kiusallista Obamalle sekä hänen edeltäjilleen, jotka ovat vääntäneet yökaudet noita sopimusluonnoksia, mitkä Israelin hallitus on kerran toisensa jälkeen hylännyt. Hoitaessaan tilannetta Gazassa sekä Länsirannalla ei Israel ole löytänyt muita vaihtoehtoja tai toimintamalleja kuin voimakeinojen käyttö, ja se on luottanut sotilaalliseen ylivoimaansa, kun sen asevoimat ovat hyökänneet palestiinalaisten kimppuun.
Mutta kuten varmaan kaikki tietävät, niin tällaiset toimenpiteet ovat aiheuttaneet Valkoisen talon väelle paljon turhaa työtä, ja ennen kaikkea ongelmia USA:n oman uskottavuuden kanssa, kun sen johdon pitäisi pystyä myös keskustelemaan arabien sekä kaikkien muidenkin liittolaistensa kanssa, ja ainakin osa NATO-maista tuo öljyä sekä kaasua arabiasta, joten tällainen Israelin helliminen varmasti sitten on aiheuttanut tuolle maailman erkottuneimmalle valtiolle ongelmia muualla, kun moni henkilö näkee, että Israelin hallitus vain piileksii USA:n sotilasteknologian takana, ja luottaa siltä ostettuihin ohjuksiin sekä hävittäjiin. Sekä siihen että sitä ja sen asevoimien toimintaa puolustetaan YK:ssa amerikkalaisten toimesta.
