"Kuiva vesi" eli hapetettu silikaatti tai juokseva silikoni

Kaikki me tiedämme, että vesi sammuttaa tulta, mutta tällä yhdisteellä on sellainen ongelma, että sähköpalojen sammuttaminen ei tällä aineella onnistu. Toki voidaan käyttää erityistä halonisammutinta, jossa hiilimonoksidia ruiskutetaan kohteeseen. Ja tietenkin myös veden käyttöä voidaan vähentää lisäämällä siihen hiilimonoksidikuplia. Mutta varsinaisesti ongelmia tulee eteen, jos vaikkapa muuntokaappi joudutaan sammuttamaan.  Tämän takia on kehitetty nanotekninen ratkaisu nimeltään "kuiva vesi". Kyseessä on eräänlainen piin ja hiilen sekä hapen yhdiste, joka muistuttaa vettä jokaisessa muussa asiassa, paitsi että se ei kastele mitään.

 Tämän kemiallisen "veden" käyttö esimerkiksi tulipalon sammutuksessa voisi olla perusteltua, koska tällöin eivät sähkölaitteet vaurioidu, eikä huone täyty hiilimonoksidista, kuten halonia käytettäessä. Toki kuiva vesi voi olla hyvin vaarallista, koska tällaisten yhdisteiden laajasta käytöstä ei ole mitään kokemusta. Tämä "kuiva vesi" valmistetaan antamalla hiilimonoksidin reagoida piin kanssa, niin että se muodostaa silkoniyhdisteen, joka sitten muistuttaa olemukseltaan vettä tai astianpesuainetta. Mutta kuten sanoin, niin kuiva vesi ei kastele. Yksi tapa on tietenkin valmistaa tätä ainetta on liittää Piitä sekä Rautaa bentseenimolekyyliin.

Tällöin kyseistä molekyyliä voidaan ohjata magneeteilla, jolloin se voi sitten siirtyä paikasta toiseen sähkömagneettien kuljettamana. Kaikkein kiehtovin palonsammutusmetodi ovat piipölyyn perustuvat nanokoneet, joissa Hiilen sijasta molekyylien rakenneosasena toimii Pii. Nämä piipohjaiset nanokoneet voivat muodostaa pilven, joka tukahduttaa tulipalon yksinkertaisesti estämällä Hapen pääsyn liekkeihin. Samoin tähän tekniikkaan perustuvia tunnisteita voidaan lisätä veteen, jotta  voidaan nähdä, että kuka juo minkäkin alueen vettä, tai käytetäänkö vesijohtovettä luvattomasti.

Yksi mielenkiintoinen pohdinnan aihe olisi piilolinssien hapen korvaaminen Argonilla tai jollain reagoimattomalla kaasulla. Tällöin piilolinssistä tulisi kemiallisesti neutraali, ja se saattaisi vaikuttaa varsinkin pehmeiden piilolinssien kestävyyteen. Jalokaasuista vain on vaikeaa muodostaa yhdisteitä, joten ehkä tällaista piilolinssiä saadaan vielä odottaa. Jotkut epäilevät taivaalla näkyviem "chemtrailien" olevan tällaista yhdistettä, jolla testataan erilaisia nanokoneita tai RFID-laitteita ilmakehässä. Nämä äärettömän pienet nanolaiteet voidaan ohjelmoida siten, että niillä merkitään tietyllä alueella oleskelevat ihmiset niin, että he vain hengittävät näitä laitteita sisäänsä, jolloin vaikkapa palkkasoturit voidaan paljastaa lentokentillä.

Nanokokoisten tietokoneiden sekä "älyöljyn" moninaiset mahdollisuudet

RFID lastu muurahaisen leuoissa

Nano- ja bioteknologia ovat maailman kiistellyimpiä sekä pelätyimpiä aloja, joissa ainoastaan ihmisen mielikuvitus on rajana. Kun ajatellaan esimerkiksi Sodoman ja Gomorran kaupunkeja Raamatussa, niin oletteko ajatelleet, että tuollaista jälkeä voisivat saada aikaan nonokoneet. Eli kaupunkiin iskisi hiekkamyrsky, jonka hiukkaset olisivat kuin pieniä helikoptereita. Ne muistuttaisivat itseasissa helminauhan helmiä, ja iskisivät kohteeseen vaikka äänennopeudella. Toinen tapa tehdä nanokoneita on esimerkiksi sulkea pieniä rautahiukkasia hiilipölyyn tai vielä kiehtovampi ratkaisu olisi se, että tällainen rauta-atomi kiinnitetään öljypolymeereihin. Juoksevaa öljyä voidaan tällöin ohjata erilaisilla magneettikentillä, ja tällä "ameeballa" voisi olla sellainen ominaisuus, että se voidaan kerätä magneetilla pois maasta tai vesistöstä. Tällaisella manipuloidulla öljymolekyylillä voidaan kappleen pintaan tehdä vettähylkivä kerros, joka sitten vedetään pois pinnasta magneettien avulla, kun sitä ei enää tarvita.

Eli käytettävä öljy tai oikeastaan hiiliyhdiste vain pitää olla sellainen, että se ei ryhdy haihtumaan missään lämpötiloissa. Mutta kaikkein kiehtovimpia malleja ovat nanokokoisista RFID lastuista muodostetut pilvet. Ne voivat koostua esimerkiksi pienistä transpondereista eli radiolähettimistä, jotka leijuvat kuin pöly jossain tilassa magneettikentän tai kaasupatsaan sisällä. Nämä laitteet paikallistetaan radiopaikantimella, ja jos tätä huoneessa olevaa ilmamassaa ei häiritä, niin silloin tämä nanopöly on vakaata. Mutta jos ovi aukeaa, niin silloin nämä silmälle näkymättömien älyhiukkasten paikka muuttuu, ja järjestelmä näkee sitten niiden liikkeen. Nämä älypartikellit voivat olla esimerkiksi hyvin yksinkertaisia radiolähettimiä tai nanokokoisia RFID-tunnistimia, eli niiden käyttötarkoitus tekee niistä älykkäitä.

Tällaisia kasvin siitepölyhiukkasta pienempiä nanokokoisia tunnistimia voidaan tulevaisuudessa lisätä esimerkiksi kauppojen tai pankkien turvallisuusjärjestelmiin tai turvasumuttimiin, eli kun joku käyttää turvasumutteita tai hälytintä painetaan, niin näitä nanohiukkasia sitten suihkutetaan ilmaan. Ja niitä menee ihmisten elimistöön, josta poliisi sitten voi ne etsiä erityisellä lukulaitteella, jota myös kaupassa käytetään. Samoin näitä nanotunnistimia voidaan laittaa kemikaalien sekaan, jotta saastuttajat jäisivät kiinni. Eli tällainen nanotunnistinryhmä voi toimia vaikkapa esimerkiksi maaleissa tai öljyissä, ja ne sitten rekisteröidään kemikaalin hakijoille, jotta jos näitä tunnistimia päätyy vesistöön, niin ne sitten aiheuttavat hälytyksen valvomossa. Samoin myös lääkeaineita voidaan merkitä näillä laitteilla, ja niitä voidaan soluttaa vaikkapa kokaiinierään, jotta lääkkeiden väärinkäyttäjät jäisivät kiinni. Eli lääkepilleriin asetetaan tunnistimia, joihin rekisteröidään lääkärin nimi, ja jos näitä tabletteja sitten päätyy katukauppaan, niin ne tämä nanopöly voidaan jäljittää reseptin myöntäjään.