Tietokoneen älykkyydestä sekä robottien toiminnasta

(Kuva 1.) Siivousrobotti

Tietokone ei varsinaisesti ole samalla tavoin älykäs kuin ihminen. Eli sen toiminta perustuu tarkoin määriteltyyn algoritmiin eli ohjamalineaariin, joka tarkoittaa sitä, että tuo tietokone käy kaikki tuon ohjelman rivit läpi, ja vasta kun eteen tulee "If-Else" toiminto, niin silloin tietokone osaa vaihtaa käyttämänsä ohjelmataulun niin, että sen toiminta muuttuu tilanteen mukaan. Kyseinen kohta pitää muotoilla siten, että jos robotti vaikka jää jumiin, niin sitten tuo ohjelmisto ohjaa robottia etsimään uuden reitin, eli siirtymään vaikka seinää pitkin oikealle, kunnes se kohtaa oven, jonka se havaitsee ehkä kaikuluotaimen tai laser-skannerin avulla. Tai sitten tuolla laitteella on ohjelmoituna kartta, jonka mukaan se kulkee talon sisällä, ja ohjaa itseään inertianavigaattorin avulla, ja oikean huoneen se löytää esimerkiksi SONAR- tai LIDAR-laitteella, jolla se tunnistaa huoneen muodon, ja osaa verrata sitä karttaan, mikä on ohjelmoitu sen muistiin. Näin toimii  esimerkiksi ylhäällä olevassa kuvassa työskentelevä siivousrobotti (Kuva 1.) . Mutta myös arkkeologinen tai miinoja etsivä robotti voi toimia samalla tavoin, ja ne poikkeavat siivousroboteista ainoastaan alustansa perusteella. Eli imuosan tilalla niissä on maatutka tai muu vastaava laitteisto.

Tietokoneen toiminta ei myöskään ole erityisen luovaa, eli jos se kohtaa tilanteen, mihin ohjelmoija ei ole varautunut, niin silloin se yksinkertaisesti tekee virheen. Eli se mikä erottaa tietokoneen näennäisen älykkyyden ihmisen älykkyydestä on se, että ihminen osaa ajatella sumeaksi logiikaksi kutsutun tekniikan avulla. Tietokone taas toimii siten, että se käy orjallisesti kaikki ohjelmataulussa olevat toiminnot läpi ilman, että se osaa hypätä jonkun rivin yli. Samaa näennäisesti hyvin lahjakasta toimintaa nähdään esimerkiksi joillain ankeriailla, kun ne käyvät järjestelmällisesti läpi jokaisen koralliriutassa olevan kolon etsiessään syötävää.

Todellisuudessa tällaisen toiminnon jäljentäminen tietokoneelle sekä robotille saadaan aikaan siten, että robotti liikkuu esimerkiksi pintaa pitkin, ja ruiskuttaa jokaiseen näkemänsä koloon vaikka spraymaallia, niin se sitten "tietää" että minkä kolon se on tutkinut. Eli toiminta perustuu siihen, että robotilla oon rajoitettu työalue, ja se päästetään sitten irti. Ja kun se liikkuu alueen päästä päähän, niin sitten se siirtyy aina vaikka oikealle oman leveytensä verran, ja leveyden se voi vaikka merkitä liidulla. Kun robotti kohtaa syvennyksen, ohjaa se kameransa tuohon syvennykseen, ja samalla skannaa sen vaikka laserilla. Tällä robotilla voi olla joka päivälle oma merkkivärinsä, jotta se sitten "tietää" onko se sinä päivänä tehnyt kierroksensa. Ja tietenkin sillä voi olla kello, joka ajoittaa tuon toiminnan aina 24 tunnin välein.

Eipä kovin älykkäältä vaikuta tuo robotti, mutta jonkun mekaanisen työn kuten vartijan kierroksen voisi sen hoidettavaksi jättää. Ja toki siinä voi olla kengänjälkitunnistin, joka havaitsee onko lattialla kävelty, Näet työpaikan sääntöhin saattaa kuulua lattian pesu työpäivän jälkeen, joten kun tuo skanneri havaitsee kengänjäljen, niin tuo elektroninen "vainukoira" lähettää hälytyksen. Ja toki siinä voi olla "people sniffer" eli kemiallinen analysaattori, joka voi kuulemma tunnistaa jopa tietyn ihmisen DNA:n. Joten ehkä tällainen elektroninen vainukoira tulee tulevaisuudessa esimerkiksi museoihin tai asevarastoille työhön.

Hyppivät robotit sekä muita alan ihmeitä

Hyppivät sekä kävelevät robotit ovat nykyaikaisen tietojenkäsittelyn ja robotiikan huippuvälineitä.  Toisin kuin parinteiset pyörillä kulkevat autot niin nämä robotit pystyvät kiipeilemään sekä liikkumaan erittäin hankalassa maastossa. Osa niistä on aivan kehitysasteella, ja esimerkiksi niiden moottorina on äänekäs polttomoottori, joka tietenkin on meluisa sekä hiukan epäkäytännöllinen malli. Näiden robottien rakentamisessa on käytetty hyväksi tietoutta erilaisten eläinten liikkumistavoista, ja esimerkiksi on pystytty rakentamaan hyppivä robotti, jonka maasto-ominaisuudet varmasti peittoavat perinteisemmän "Mule-mönkijän". Eli tällainen hyppivä robotti voi sitten tulevaisuudessa ylittää hyvinkin leveitä rotkoja hyppäämällä, ja tietenkin on myös ideoitu erityisillä "kapularenkailla" kulkevia robotteja, joiden nopeus on paljon suurempi, kuin "Mule:n". Robotit eivät kuitenkaan muistuta ihmistä ollenkaan ihmistä tai edes eläintä, joka niiden mallina on toiminut. Tällainen hyppivä robotti voidaan varustaa esimerkiksi venyvillä käsillä, jotka voivat olla teleskooppivarsien päässä.

Eli tämä robotti sitten voi myös tarttua hyvinkin korkealla olevaan kohteeseen, joka on hyvinkin korkealla. Itse olen aina ihmetellyt, miksi ihmisellä ei ole lonkassaan palloniveltä, koska juokseminen sujuisi paljon nopeammin, jos jalka voisi tehdä ympyräliikettä. Samoin niiden "jaloissa" saattaa olla tarttumaelimet kuten sormet tai pihdit. Tai sitten ne voivat olla sellaisia, että näillä maastoroboteilla on esimerkiksi helikopterin roottori kiinni sisällään. Eli lennokaasti ajatellen, se voisi nostaa päälaestaan helikopterinroottorin tai sen vartalossa on puhaltimet, millä tämä laite voi tarvittaessa lentää. Samoin voidaan ajatella liskomainen robotti, joka tekee itsestään pyörän eli sen pää tarttuu häntään, ja sitten tämä laite alkaa liikkua pyörimällä, kun sen pitää liikkua nopeasti. Toisin sanoen robotteja suunniteltaessa kannattaa unohtaa kaikki rajoitukset, mitä normaalisti luonto asettaa.

Niiden polttomoottorit tietenkin asettavat erilaisia rajoituksia näiden laitteiden toiminnalle, mutta muutakaan ei sitten ole käytännössä tarjoilla. Atomivoima toki voisi olla joku hyvin kaukaisessa tulevaisuudessa esiin tuleva vaihtoehto. Mutta näistä pomppivista kengurumaisista roboteista voidaan tehdä myös erittäin suurikokoisia malleja, jotka voivat muistuttaa jotain tietokonepelien "mechia". Ja jos tuollainen laite lähetetään joskus tutkimaan vaikka Titan-kuun  tai jonkun muun planeetan pintaa, niin silloin tietenkin atomikäyttöisyys voi tulla kysymykseen. Mutta Maan pinnalla operoiville laitteille tällainen voimanlaiteratkaisu sitten on vähän epäkäytännöllisen kallis.