Dronet ovat osoittaneet vaarallisuutensa, kun harrastaja on laskenut sellaisen Brittiläisen lentotukialuksen päälle

HMS Queen Elizabeth

Eräs lennokkien  harrastaja repäisi, ja laski dronen lentotukialus HMS Queen Elizabethin kannelle, ja tuota välinettä ei kuitenkaan huomattu aluksen tehokkaista tutkista huolimatta. Ja tämä kannelle laskettu drone voi olla äärimmäisen vaarallinen, jos se varustetaan esimerkiksi elektron-metallilla ladatulla taistelukärjellä, eli käytännössä kyseessä olisi vaikka maitotölkki, johon on sijoitettu tuota polttotaistelainetta sekä napalmia sidosaineeksi.


Metallisella polttotaisteluaseella boostatun naplamin palaessa syntyvän tulenliekin lämpötila on yli 3500 astetta celsiusta, joka sitten polttaa vähintään tukilaluksen kanteen reiän, tai sitten pahemmassa tapauksessa sulaa metallia putoaa jonkun hävittäjän päälle tai sitten lentotukialuksen katapultteihin tai muihin varusteisiin tulee reikiä, jotka tekevät ne toimintakyvyttömäksi. Kun oikein paljon mielikuvitusta käytetään, niin tietenkin tuollainen nanonapalmilla ladattu drone voidaan ohjata esimerkiksi Nimitz-luokan lentotukialuksen peräluukusta tai lentokonehissistä sisään, jolloin sen lentokannnella saattaa syttyä hyvin vakava tulipalo.

http://www.bbc.com/news/uk-scotland-highlands-islands-40910087

Tuollaisten dronejen käyttö iskussa voi myös sisältää marketista ostetun pienoishelikopterin, jonka sivuilla on asennettu kiväärin luoteja, jotka laukaistaan sähkönallien sekä radio-ohjaimen avulla. Ja tuollaisella välineellä voidaan sitten vahingoittaa lentäjiä, tai tietenkin tulitus voidaan kohdentaa lentokoneiden alla oleviin aseisiin, ja jos tuollainen sytytysluoti osuu esimerkiksi polttoainesäiliöön, niin seurauksena sitten on vähintään koneen tuhoutuminen.


Kun tällaisia asoita tehdään, niin silloin tietenkin  voidaan sanoa, että näitä hyvin ikäviä asioita tekevät lennokkiharrastajat varmasti tuovat päivänvaloon sellaisia asioita, että näiden miljardeja euroja tai dollareita maksavien lentotukialusten tuhoamiseen tai vaurioittamiseen ei tarvita kuin muutamia euroja maksava laite, joka varustetaan oikeilla välineillä. Tietenkin tuollainen drone voidaan ampua alas, mutta se sitten vaatii sitä, että aluksen miehistö on hereillä, ja myös huomaa tuon dronen, joka voi tietenkin vaurioitaa lentokantta tai aluksen tutkalaitteita pudottamalla tuon aseen aluksen elektronisten antennien viereen.

Merivoimien erikoisjoukkojen rooli nykyaikaisessa sodassa

US NAVY SEAL-Ryhmä harjoituksissa
Kuva I

Kun puhutaan esimerkiksi satamia vastaan tehtävistä kommando-operaatioista sekä vihollisen alueelle tapahtuvasta soluttautumisesta, niin merivoimien erikoisjoukkojen rooli tulee varmasti kasvamaan jatkossa. Eli tässä sanoilla "merivoimien erikoisjoukot" tarkoitetaan laivoihin tukeutuvaa tai esimerkiksi paineilmalaitetta liikkumiseen käyttäviä henkilöitä. Eli ilmasta suoraan pudotettavien operaattorien ongelma on siinä, että lentokone voidaan havaita melko helposti.

Mutta jos tuo lentokone lentää muutaman kilometrin päässä rannasta, ja pudottaa miehen laskuvarjolla veteen, josta hän sitten jatkaa paineilmalaitteen sekä sukelluspuvun avulla kohti rantaa, niin tuota miestä ei ehkä sitten niin helposti havaita. Rauhan aikaan tuolla tavoin voidaan melko helposti pudottaa esimerkiksi iskuagentteja maahan, koska esimerkiksi merelle putoavaa laskuvarjoa ei silloin voitaisi havaita ainakaan niin, että tuo laskuvarjomies putoaisi minkään retkiryhmän päälle. Paineilmalaitteiden kehittyminen on tehnyt myös puhtaiden iskuoperaatioiden suorittamisen satamia sekä laivoja vastaan paljon helpommaksi, kuin mitä ne olivat Toisen Maailmansodan aikaan.

Tuolloin ennen sukeltajat saatettiin havaita, kun he operoivat sota-alusten läheisyydessä sekä kiinnittivät pommeja niiden runkoihin. Vanhanaikainen avoin paineilmalaite on sellainen, että nuo taistelusukeltajat saivat meren pinnan kuplimaan, joten heidän toimintansa oli helppo havaita, jos laivojen vahtimiehistöt osasivat noita kuplia etsiä. Ja sitten voitiin satamaan pudottaa syvyyspommeja tai heittää käsikranaatteja, jotta nuo tunkeilijat saatiin pakotettua ylös.

Nykyaikaisten suljettujen paineilmalaitteiden avulla voidaan satamaan soluttautua ilman että pintaan nousee paljastavia kuplia. Suljettu paineilmalaite tarkoittaa sitä, että tuo uloshengitysilma johdetaan joko toiseen säiliöön tai sitä kierrätetään säiliön kautta aktiivihiilisuodattimen läpi. Tuolloin jälkimmäisessä tapauksessa voidaan sukellusaikaa pidentää, mutta kummankin laitteen ollessa kyseessä, on sukeltajilla kyky liikkua ilman paljastavia kuplia, mikä tekee STEALTH-hyökkäyksestä mahdollisen.STEATH-team tarkoittaa muuten myös esimerkiksi siviiliasuissa toimivaa kommandoryhmää, jota on vaikea havaita, ja joka käyttää kommandovälineitä esimerkiksi jengiratsioissa. Stealth ryhmien käyttöä myös kaupunkisodassa tai erikoistilanteissa  joskus kritisoidaan, koska nämä erikoisjoukkojen operaattorit toimivat siviiliasuissa sekä ovat kuitenkin verraten raskaasti aseistettuja, joten tällaisesta tilanteesta on tehty myös tätä toimintamallia kritisoivia artikkeleita.

Tuollainen sukeltajaryhmä sitten voi operoida tuntikausia satamassa ilman, että sitä havaitaan, ellei sitten satamassa ole käytössä moderneja turvallisuusvälineitä kuten kääpiösukellusveneita sekä esimerkiksi hylkeitä, joita seurataan aktiivisesti. Eli tuolloin turvatehtävissä olevat hylkeet on merkitty pannoilla, sekä niiden toimintaa seurataan kaiken aikaa aktiivisesti, Näin noita eläimiä ei sitten vahingoiteta esimerkiksi harppuunoilla, mutta tietenkin niiden käyttö pelkästään on sikäli ongelmallista, että noiden satamien turvajärjestelyhin kuuluvat syvyyspommit tai suuritehoiset äänilaitteet voivat surmata myös nuo eläimet. Sukeltajaryhmän torjunnassa  kaikkein helpoin temppu on se, että sen päälle pudotetaan syvyyspommi, joka surmaa nuo henkilöt. Tai sitten niiden päälle voidaan usuttaa merinorsuja tai muita isokokoisia hylkeitä kuten mursuja, jotka heittävät nuo henkilöt laivojen kansille, mikäli heitä halutaan sitten kuulustella.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Ulkomaiden tiedustelun kohteena Suomessa on myös Murmanskin alue sekä sen alueella olevat sotilastukikohdat

Kuva I

Kun sisäministeri kertoi maamme alueella tapahtuvan ulkomaisen tiedustelun olevan yhtä vilkasta kuin Kylmän Sodan aikaan, niin tämä ilmoitus on kyllä aivan oletettavissa oleva asia. Vaikka Kylmää Sotaa ei enää virallisesti ole, niin maamme rajan läheisyydessä on suuri määrä Venäjän salaista sotilaskalustoa, kuten Murmanskin että Arkangelin sekä Severomorskin laivastotukikohtiin sijoitetut ydinsukellusveneet kuten Typhoon-luokan alukset (Kuva I) sekä ydinaseilla varustetut pinta-alukset, jotka Kylmän sodan aikaan sijoitettiin Pohjoisen Jäämeren rannikolle, mistä ne saattoivat siirtyä välittömästi avomerelle, missä niillä on tilaa manööveroida sekä vältellä vihollisen tiedustelua.

Pohjoisella jäämerellä niitä suojelee lisäksi paksu jääpeite, joka vaikeuttaa noiden välineiden havaitsemista infrapunakameroita käyttävistä satelliiteista sekä ASW Anti Submarine Warfare eli sukellusveneentorjuntaa varten varustetuista lentokoneista, ja normaalisti nämä veneet lymyävät maannerjään alla odottaen laukaisukäskyä. Kun käsky tulee, niin nuo sukellusveneet ampuvat jäähän reiän torpedoilla, jotta ne voivat sitten laukaista aseensa vihollisen kohteisiin.

Vaikka joissain teksteissä erotetaan ohjussukellusvene tappajasukellusveneestä (hunter-killer submarine), niin oikeastaan voisin sanoa, että molemmat alustyypit kantavat kyllä tarpeeksi tulivoimaa kokonaisen valtion pyyhkimiseen maailmankartalta. Tappaja-sukellusvene on itse asiassa ballistisia ohjuksia käyttäviä veneitä kevyemmin varustettu ydinsukellusvene, jonka aseistus on  torpedoputkista laukaistavia risteilyohjuksia sekä erilaisia torpedoja sekä miinoja, joissa voi olla konventionaaliset tai ydinräjähteet.

Kyseisiä sukellusveneitä kutsutaan "tappajasukellusveneiksi " siksi että niiden tehtäviin kuuluu myös hyökkäykset ballistisia ohjuksia käyttäviä sukellusveneitä vastaan, ja tunnetuin noista Venäjän laivaston veneistä lienevät Viktor sekä Sierra-luokan veneet, joilla toki on iskuvoimaa aivan tarpeeksi myös kokonaisten kaupunkien tuhoamiseen. Noissa tämän päivän tappajasukellusveneistä laukaistavissa risteilyohjuksissa on varustuksenaan noin 200 kilotonnin vetypommit, ja noita ohjuksia ovat amerikkalainen  BGM-109 "Tomahawk" sekä venäläinen SS-N-27, jotka muistuttavat ulkonäöltään paljon toisiaan. Termillä "ohjussukellusvene" taas tarkoitetaan yleensä ballistisia pitkän matkan ydinohjuksia käyttäviä sukellusveneistä, joista tunnetuimmat ovat USA:n "Ohio" sekä Venäjän "Typhoon"- luokan alukset, joista jälkimmäinen tuli tunnetuksi elokuvan Punaisen Lokakuun metsästys kautta.

Pohjoisissa tukikohdissa on erittäin suuri osa Venäjän laivaston iskuvoimasta, joten sen toiminnasta ollaan erittäin kiinnostuneita. Mutta syy siihen, miksi ulkomaiset tiedustelupalvelut ovat niin aktiivisia nimen omaan tällä alueella on myös se, että Venäjä testaa huippuaseitaan pohjoisella kalotilla. Noiden aseiden testaaminen Tyynellämerellä on riskialtista, koska siellä esimerkiksi suuntaus- tai jäljitttämistutkia joudutaan silloin suuntaamaan Japaniin päin, ja tuolloin voi länsi saada esimerkiksi äänitettyä noiden aseiden tutkien lähettämiä signaaleja, ja tuo ase voi silloin myös harhautua vaikka Japaniin tai Kiinaan, jolloin seurauksena voi olla konflikti. Mutta Pohjoisella jäämerellä on tilaa testata noita maailman tehokkaimpia aseita.

pseudotiedetta.blogspot.fi