Showing posts with label kuningas. Show all posts
Showing posts with label kuningas. Show all posts

Monday, September 17, 2018

Mistä Napoleon oppi aikoinaan sotaa niin hyvin, että hän pysähtyi vasta Moskovassa?


https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa


Tämä seuraava teksti sisältää paljon päättelyä, joten sitä ei ehkä kannata ottaa kovin vakavasti, jos haluaa keskustella tutkitusta tiedosta. Eli jos puhutaan siitä, että USA:n vallankumousta seurannut Ranskan suuri vallankumous sattui kuusi vuotta amerikan tapahtumien jälkeen, niin nuo sodat euroopassa, jotka alkoivat Ranskan vallankumouksesta vuonna 1789, ja jatkuivat aina vuoteen 1815 Wienin kongressiin saakka olivat sikäli merkityksellisiä myös USA:n kannalta, että noiden sotien ansiosta ei Britannia voinut irrottaa joukkoja amerikan palauttamiseksi sen yhteyteen.



Mutta tietenkin se, että Napoleonin kaltaisella alemmalla upseerilla oli sellaiset taidot, että hän kykeni tuolloin johtamaan armeijaansa on sikäli merkityksellistä, että nämä kyseiset taidot on yleensä varattu kuninkaalle itselleen, joten siksi olisi mielenkiintoista tietää, mistä Napoleon on nuo taidot saanut? Yleensä Napoleonin menestyksen syyksi mainitaan hänen hyvä muistinsa, ja tuosta päätelmästä on tehty sellainen muunnelma, että Napoleonin muistiinpanot ovat olleet paremmin järjestettyjä kuin vastustajan. Ja siksi hän kykeni paremmin ja nopeammin reagoimaan tilanteeseen kuin vastustaja.


Korsika oli paikka, jossa ei ehkä tällaista tapausta olisi osattu etsiä. Se oli verraten syrjässä ranskan keskuksista, ja siksi tuollainen mies olisi voinut elää siellä ilman, että kukaan olisi häntä epäillyt. Syy miksi tästä ehkä hieman utopistiselta vaikuttavasta  ajatuksesta kirjoitan on se, että Napoleon oli erittäin hyvä sotilas sekä armeijan komentaja. Joten tuolloin vain tulee mieleen se, että mistä hän oikeastaan olisi nuo taitonsa hankkinut, koska aivan vänrikille ainakaan suurten joukko-osastojen komentamista ei varmaan ollut edes tuolloin opetettu, ja saadakseen esimerkiksi armeijakunnan komentajan virkaan oikeuttavan aseman piti henkilön olla niin sanottu korkeaan aatelisarvoon oikeutettu henkilö, jotta hänet olisi myös tunnettu kuninkaan hovissa.


Nimittäin villit kortit pakassa olivat asia, jota ei varmasti kukaan halunnut tuohon aikaan. Ja jos armeijaa komensi henkilö, jonka käyttämiä tai jolle opetettuja taktiikoita ei tunnettu, niin silloin saattoi edessä olla hyvin ikävä tilanne, sekä vaikeasti kukistettava kapina, jollaisia ei tietenkään kaivattu missään. Joten tietenkin tässä tulee mieleen sellainen asia, että oliko joku ikään kuin salaa kouluttanut tuon miehen, ja sitten edelleen induktio- tai jatko kysymys kuuluu, että miksi joku olisi tuon koulutuksen antanut? Eli kuka tunsi olevansa tuolle korsikalta tulevalle vänrikille jotain velkaa?


Oliko tuo joku kenties markiisi Lafayette, joka aikoinaan vastusti voimakkaasti orjuutta, sekä taisteli George Washingtonin joukoissa Amerikan vapaussodassa. Ja tässä sitten tulee mieleen kysyä, että oliko Lafayette sittenkään oikea markiisi? Kun hänen persoonaansa ajatellaan tarkemmin, niin silloin tietenkin voidaan miettiä sitä, että tuo mies on saatettu ikään kuin vaihtaa Washingtonin alaisten toimesta. Eli alkuperäinen Lafayette olisi saattanut päätyä johonkin hautaan, ja sitten hänet olisi korvattu jollain toisella miehellä, joka saattoi olla kotoisin Vermontista.  Kun Napoleonin sotia ajatellaan tarkemmin sekä Ranskan vallankumousta, joka alkoi vuonna 1789, eli kuusi vuotta Amerikan vapaussodan tai vallankumouksen päättymisen jälkeen.


Joten voidaan miettiä sitä, että olisiko mahdollista, että tuossa sodassa kokeiltiin uusia taktiikoita, joita sitten vallankumousarmeija ranskassa käytti kuningasta sekä myöhemmin muita vihollisia vastaan. Kun tässä sitten istun ja mietin sitä, millainen oli Napoleonin suhde britteihin sekä Ranskan vallankumouksen sekä sitä seuranneiden sotien suhde amerikan vallankumoukseen, niin silloin voidaan kuitenkin sanoa, että nämä ranskan tapahtumat käänsivät mukavasti ihmisten huomion pois uudesta valtiosta nimeltään Amerikan Yhdysvallat.


St. Helena oli kaukana euroopan tapahtumista, joten siksi saattaa olla niin, että Napoleon lähti pakoon, ja sitten ehkä hänen luunsa tuotiin myöhemmin tuonnne Pariisin Invalidikirkkoon. Tämä ajatus perustuu siihen, että olisiko mahdollista, että Napoleonia ei ehkä tuolla saarella oltu tunnettu, tai oikeastaan tajuttu sitä, että kuka hän oikeastaan oli, tai voidaan samantien kysäistä, että tiedettiinkö Euroopan tapahtumista tuolla kaukaisella saarella juuri ollenkaan.


Tuolloin ei ollut televisioita eikä Internetiä, joten kaikki tieto oli sanomalehtien varassa. Ja jotta lehtimiehet saivat tietoja tapahtuneesta, piti heidän saada postinsa, joka lähetettiin laivalla. Kuitenkin jos Napoleon olisi paennut tuolta saarelta, olisi se vaatinut suhteita, vai olisiko hän onnistunut joko hyppäämään postia sekä muita yhteyksiä hoitavaan  laivaan tai sitten ehkä hän olisi voinut varastaa jonkun kalastusaluksen. Mutta tällaiset ajatukset sitten varmasti ovat mieltä kiehtovia. Ja jos hänellä oli tukijoita tai ystäviä, niin silloin Napoleon saattoi pyytää heitä kuljettamaan luunsa Pariisin Invalidikirkkoon.


Tästä sitten voidaan tehdä sellainen mielikuvituksellinen ajatus, että joku saattaisi kloonata jossain salaisessa laboratoriossa euroopan parhaan sotilaan, ja laittaa hänet johtamaan moderneja joukkoja. Ehkä tämä ajatus kuulostaa hieman erikoiselta, mutta tietenkin hallituksilla on kautta maailman käytössään laboratorioita, joissa esimerkiksi alkion geneettinen materiaali voidaan vaihtaa. Tuo prosessi tapahtuu siten, että solun tuman DNA vedetään ulos, ja se korvataan uudella perimällä.


Mutta tämä kuitenkin on vain ajatelma, eikä ole todisteita siitä, että tätä olisi oikeasti tehty. Kuitenkin tällainen asia olisi ehkä hyvä aihe johonkin elokuvaan tai vastaan taiteelliseen tuotantoon. Ja kuitenkin mieleeni tulee se, että onkohan tällainen teko sitten oikeasti jossain tehty. Tämä genetiikka on asia, josta voidaan aina välillä keskustella, jota voi jokainen miettiä ihan itse.

Tuesday, August 22, 2017

Valdemar II Sejr ja Tanskan lippu eli mietteitä Dannebrogin ja legendan synnystä

Valdemar Sejr kruunataan Tanskan kuninkaaksi
Nils Anker Lundin maalaus 1800-luvulta

Valdemar II Sejr (1171-1202) oli kuningas, mikä otti käyttöön “Dannebrogin” eli Tanskan lipun, mikä on vanhin käytössä oleva valtion symboli. Tuon ristitunnuksen käyttöönottoon liittyy samanlainen tarina kuin Rooman keisarin Konstantinus suuren ottaessa vastaan kristillisen kasteen, kun hänen joukkojensa eteen ilmestyi risti, joka sitten johdatti tuon miehen voittoon taistelussa. Erään tarinan mukaan tämä lippu putosi taivaasta, kun Valdemar oli sotimassa pakanallisia Virolaisia vastaan, mutta alun perin legenda on voinut mennä niin, että Sejr on nähnyt jonkun näyn, mutta sitten sitä on muokattu niin, että legendaa ei ole suoraan voitu yhdistää Konstatinus Suuren näkyyn, koska tuolloin historioitsija tai kronikoitsija olisi jäänyt kiinni plagioinnista.


Kun Sejr näki tuon näyn, niin hän oli sotimassa Virossa tai ainakin hän oman kertomuksensa mukaan teki niin, vaikka itse olen sitä mieltä, että tuo mies joko itse tai hänen palkkaamansa trubaduurit kertoivat täysin sepitteellisiä tarinoita. Eli jos tuo mies oli sotimassa Virossa, niin ei hänellä kovin paljon aikaa oman valtionsa asioiden hoitoon ollut, joten saattaa olla niin, että Sejr hiukan valehteli noista taisteluistaan.


Toisaalta eihän Tanskan kuningas silloin ollut mikään kovin suuri julkkis, tai en usko että monikaan Virossa tai edes Tanskan ulkopuolella edes tiesi, mikä oli tuo mies, jota kuninkaaksi kutsuttiin. Ja siksi saattoi olla niin, että Sejr itse asiassa oleskeli muissa maissa “incognito” eli tuntemattomana. Tuolloin Virossa sodittiin myös Novgrodilaisten toimesta, ja nuo idän miehet tietenkin halusivat päästä käsiksi Tallinnan kultaan, jota oli Hansan toimesta kerrytetty sen kellareihin.


Joten ehkä joku Novgrodilaisten ryöstöretki oli sitten siirretty Sejrin nimiin. Toisaalta vaikka pohjoinen mahtitekijä Hansaliitto tietenkin mielellään täytteli kaupunkien kellareita kullalla, niin tuo kulta oli tietenkin Hansan omaisuutta, joka oli tietenkin kiinnitetty erilaisia velkakirjoja vastaan, koska kukaan ei oikeastaan halunnut tuota kultaa itselleen. Ja vaikka tietenkin oli mukavaa olla Hansan mies, niin kuitenkaan sitä ei kukaan Hansakauppias varmasti missään Lyypekin  kapakassa mennyt sanomaan, koska silloin saattoi tuo mies varmasti päästä hengestään.


Mutta kuitenkin Hansan kulta oli hyvin arvokasta tavaraa. Tuon takia joskus Hansa päätti ikäänkuin ryöstää oman kultansa, koska se ei halunnut maksaa kaupungeille noiden arvokkaiden kultaharkkojen säilyttämisestä koituvia maksuja, ja tietenkin myös kuninkaalle piti maksaa veroja, joten Hansan tekniikka tuossa tapauksessa oli tehdä veropetos, ja ryöstää tuo kulta pois, jotta nuo miehet eivät kärähtäisi siitä, että he olivat pimittäneet kultaa Sejrin kaltaisilta miehiltä.


Joskus taas on tullut joidenkin ihmisten mieliin sellainen asia, että ehkä Viroa on hiukan joskus “siirretty”, jotta Sejr sitten olisi vaikuttanut pätevämmältä sotapäälliköltä. Eli joku paikka vain oli nimetty uudelleen, jotta Valdemar Sejr vaikuttaisi paremmalta johtajalta, mutta kuitenkin saattaa olla niin, että koko tarina Valdemar Seijrin kovuudesta on ollut huolellisesti rakennettu hänen nolaamisekseen. Joten joku vain nimesi jonkun maa-alueen uudelleen, jotta kukaan ei kysynyt Tanskan kuninkaan edesottamuksista Baltiassa, mihin tuo mies aikoi valtansa ulottaa.


Samoin on ehkä käynyt Visbyyn kanssa. Eli aluksi kaupunki on ehkä sijainnut Karl-saarilla, koska silloin on sitä ollut helppo puolustaa, mutta sitten ovat nuo ihmiset siirtäneet sen nykyiselle paikalleen Gotlantiin, koska se kasvoi niin suureksi, että Karl-saaret eivät enää sen asukkaille kelvanneet. Ja sitten tietenkin keveistä asumuksista siirryttiin kivisiin asuntoihin, joissa oli paljon parempi asua, mutta tuo sitten saattoi aiheuttaa sen, että Valdemar IV Atterdag saattoi voittaa Visbyn nousemalla maihin Gotlannin vastakkaisella puolella, ja haastamalla nuo ihmiset maataisteluun, missä he sitten hävisivat. Mutta kuten tiedämme, niin Visby saatettiin muuttaa siksi, että laivojen koko kasvoi, ja uusia isompia viikinkialuksia ei enää voinut nostaa Karl-saarten jyrkkiä rantoja ylös, joten siksi Visby siirrettiin parempaan paikkaan, joka koitui sitten kohtalokkaaksi, kun Valdemar IV Atterdag 1300-luvulla lähti kaupunkia valloittamaan.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/ 

Monday, July 3, 2017

Kuka oli Kreivi Saint-Germain eli historian tunnetuin huijari sekä okkultisti, ja miksi häntä ja hänen outoja tarinoitaan uskottiin?

Kreivi Saint-Germain
(n. 1710-1784)

Arvoituksellisista henkilöistä tunnetuimpiin kuuluu kreivi Saint Germain (n. 1710-1784) , josta käytetään jatkossa nimeä  St. Germain, jonka vanhemmista ei kukaan ole koskaan kuullut. Tämän takia tuon miehen oikeaa henkilöllisyyttä ei koskaan olla varmuudella selvitetty, mutta jostain syystä häntä ei koskaan asetettu syytteeseen esiintymisrikoksesta, vaikka tuolloin 1700-luvulla aateluus oli pyhä asia, ja aatelisena esiintyminen saattoi johtaa kuolemantuomioon.

Kuitenkin tuo mies sai tehdä lähes mitä halusi, vaikka hänen väitettiin olevan Portugalin juutalainen. Kyseinen väite varmasti oli tarkoitettu häneen kohdistuvaa  mustamaalaamista varten, mutta kun tuon miehen elämää ajatellaan tarkemmin, niin en kyllä usko että tuota väitettä kovin suureen ääneen lausuttiin, koska hän kuitenkin nautti jollain tavoin kuninkaallisten ihmisten suosiota.

Syy miksi juutalaisista ei pidetty johtui siitä, että he eivät käyneet kirkossa kuten muut, ja samoin monilla aatelisilla oli rahasotkuja eli velkoja noille pankkitoiminnasta itsensä elättäville ihmisille. Kuitenkin tuo väite juutalaisuudesta saattoi olla hyvin ikävä, koska varsinkin jos henkilö pääsi hoviin, niin silloin häntä vastaan osoitetut syytteet piti osoittaa todesta, ja tuolloin asianajajan piti vain kysäistä, että oliko joku nähnyt tuon kreivin menevän synagogaan tai osallistuvan juutalaisten hartauteen. Eli tuo väite juutalaisuudesta saatettiin kirjoittaa hänelle vasta tuon miehen kuoleman jälkeen.

Kreivi St. Germainiin liitetään erittäin paljon erilaisia myyttejä, joiden takia hänet voidaan nähdä paljon tärkeämpänä sekä vaikutusvaltaisempana hahmona, kuin mitä hän muuten olisi koskaan ollut. Tuo mies on ikään kuin Ranskan versio jostain Paroni Münchausenista tai 1700-luvun Arsené Lupin, joka onnistui puijaamaan aatelisia, jotka uskoivat kaiken mitä tuo mies kertoi. Tai hänen väitettiin kertoneen. Eli saattoi olla niin, että osa hänestä kertovista tarinoista on oikeastaan kreivin itsensä kirjoittamia, jotta häntä ei osattaisi epäillä esimerkiksi huijariksi. Tietenkin tuo puhe esimerkiksi jalokivien parantelusta saattoi olla sikäli totta, että jos kreivillä oli käytössään värjättyjä kristallinpaloja, niin silloin hän saattoi kyetä niitä parantelemaan.

Toisaalta tuossa huijauksessa voidaan käyttää värjättyä sokeria, joka varmasti muotoutuu ilman sen suurempia telepatioita tai “jedivoimia”. Tuohon mieheen liitetään sellaisia tarinoita, että hän aiheutti Katariina Suuren valtaantulon järjestelemällä yleisiä levottomuuksia.Tai toki saattoi tuo kreivi noita mellakoita aiheuttaa esimerkiksi jättämällä leipätilaukset tekemättä, mikä sitten johti Ranskan vallankumoukseen, jos hän sattui olemaan se mies, joka pääsi käsittelemään noita tilauksia, mitä Kreml teki, koska tietenkin etuoikeus kaikkeen oli Kremlillä, ja kun Moskovasta alkoivat leivät loppua, niin seurauksena oli mellakoita.

Tai sitten tuo mies väitti olevansa Ranskan edustaja diplomaattien joukossa, ja ehkä hän esitti kuningas Ludvigin tulevan kylään Tsaarin luokse, jolloin tietenkin leipää tarvittiin. Mutta tuolloin hänen oli varmistettava se, että kukaan ei udellut mitään tuosta olemattomasta vierailusta, koska jos häntä ei olisi uskottu, niin seuraukset olisivat olleet kamalia. Näet ideana oli se, että noissa olemattomissa  leipätilauksissa olisi Tsaarin eikä kunigattaren nimet, millä taattiin Katariinan kansansuosio, kun Pietari sitten syöstiin vallasta.


Samoin hän ilmeisesti väitti olevansa Ludvig XV:n tuttava, ja sai sillä sitten itselleen uskottavuutta. Tuon miehen tarinaan liittyy sellainen episodi, että hän myi esimerkiksi viisastenkiven, millä rautaa voitiin muuttaa kullaksi jollekin Saksalaiselle aateliselle. Ensimmäinen maininta hänestä on vuodelta 1743 Lontoosta ja seuraavana vuotena Edinburgissa, jossa hänet pidätettiin vakoojana. Itse kyllä olen sitä mieltä, että tuo tarina vakoilusta saattoi olla kreivin itsensä sepittämä, jotta hän pääsisi pakoon Ranskaan, ja oikea syy tähän pidätykseen saattoivat olla esimerkiksi maksamattomat lainat, joita sitten häneltä lähdettiin karhuamaan takaisin.


Tietenkin kun varaton kreivi lähti pyytämään kyytiä Ranskalaisesta laivasta, tai Kanaalilla työskenteleviltä kalastajilta, niin tuo “vakoilu” oli paljon parempi syyte, kuin se että hän oli jättänyt velat maksamatta. Ja tietenkin esimerkiksi Jean-Jacques Rousseau:hin varmaan upposi paremmin sellainen isänmaallinen syy paeta Englannista kuin se, että hän oli vain varastanut ihmisten omaisuutta. Syy miksi hän hankkiutui suuren filosofin kanssa juttusille saattoi johtua siitä, että kreivi Saint-Germain halusi tietää millaista oppia kuninkaat saivat yliopistoilta, ja ehkä hän samalla tiedusteli sitä, missä Saint-Germainin nimellä varustettu henkilö voisi opiskella.


Ja ehkä hän samalla ajatteli, että Rousseau olisi ikään kuin hyvä ponnahduslauta, millä kreivimme voisi päästä Ranskan yläluokan kanssa tekemisiin, ja olihan Rousseau aikansa älyköitä, jonka kanssa näyttäytyminen loi älyllisen kuvan kreivistä, joka saattoi myös opiskella retoriikkaa sekä sivistyneitä käytöstapoja.  Samoin hänen aika-ajoin tapahtuneet katoamisensa olivat ehkä johtuneet siitä, että hän oli onnistunut huijaamaan todella paljon omaisuutta tekaistuilla ystävyyssuhteillaan esimerkiksi kuninkaisiin, mutta tietenkin tuolloin oli kyse siitä, että tuo mies varmasti etsintäkuulutettiin. Ja ehkä hän eli sitten jonkun tavallisen ihmisen kuten sepän, maalarin tai maanviljelijän tittelin alla, kunnes taas alkoivat rahat loppua. Se miten tämä mies liittyy esimerkiksi Venäjällä tapahtuneeseen vallan siirtoon saattaa olla pelkkä yhteensattuma.


Eli tuolla Venäjällä saattoi operoida joku Ranskan agentti, joka käytti nimeä “Kreivi Saint-Germain”, ja ehkä tuon Saint-Germain nimisenä huijarina tunnetun  miehen nimi johtuu siitä, että hän oli saanut käsiinsä joitain dokumentteja, jotka oli annettu jollekin Ranskan vakoojalle. Tai ehkä hän oli oikeasti Englantilainen, joka oli vaihtanut paikkaa alkuperäisen “Saint-Germain” nimisen kreivin kanssa, jos tämä oli jäänyt kiinni ja joutunut ehkä ammutuksi paetessaan kohti Ranskaa.  


Kreivi St. Germainin väitettiin olevan joskus kotoisin Romaniasta, mikä sitten loi myytin siitä, että hän olisi Dracula. Tuolloin salaliittoihin tai vampyyreihin uskovat henkilöt vetosivat siihen, että Kreivi Saint-Germainin käyttämä aatelisarvo oli yhteneväinen Romanian kammottavan verenimijän kanssa. Eli tämä asia sitten tietenkin ruokki kaikkia väitteitä siitä, että hän olisi puhunut Euroopan kaikkia kieliä, ja tällaisista väitteistä huijarit pitävät. Heidän henkilöllisyytensä ikään kuin hukkuu johonkin yliampuvaan sekä maagiseen salaliittoon, jolloin noita miehiä ei mitenkään olisi edes voitu tunnistaa siksi henkilöksi, mitä he sitten oikeasti olivat.


Tuollaiset huijarit eivät ehkä olisi edes itseään tunnistaneet noista yliampuvista kuvauksista, ja tietenkin he selvisivät testistä, jossa piti koskettaa hopeaa, jos joku sitten lähti tuota “vampyyritestiä” suorittamaan. Kuitenkin tuosta kreivistä nimeltään Saint-Germain on tehty paljon erilaisia enemmän tai vähemmän mielikuvitukseen perustuvia kirjoituksia, eli hänen on väitetty olevan esimerkiksi “vaeltava Juutalainen”, jonka Jumala tuomitsi kävelemään Maan päällä tuomiopäivään asti, kun hän pilkkasi Jeesusta roikkuessaan ristillä Golgatalla tämän vieressä. Ja uusimpien tarinoiden mukaan hänen aika-ajoin tapahtuneet katoamisensa aiheutuivat siitä, että tuo mies oli aikamatkaaja, joka joutui välillä hyppäämään ajasta toiseen.  


Kuitenkin kun tuota kreiviä ja hänen taustaansa tarkastellaan, niin uskoisin että hän on joko melko onnekas huijari, joka onnistui sitten harhauttaa aatelisia esittäen toimineensa kuninkaan nimissä tai ehkä hän on useita esittäjiä, joiden esitykset ovat nousseet lähes myyttisiin mittoihin, kun Ranskan vallankumouksen aikaan aatelisten tyhmyydelle oli tapana nauraa, ja ehkä tuo kreivi “mitä Germain” oli sellainen tekaistu hahmo, mitä käytettiin näyttämään kansalle, mitä tapahtui, kun toisen käskyjä ei saanut kyseenalaistaa. Samoin tuon tarinan kautta ehkä kerrottiin aatelisten välipitämättömyydestä sekä tuhlailevasta elämäntavasta.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreivi_Saint-Germain




https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Saturday, June 17, 2017

Torin vasara sekä biotekniikan antama mahdollisuus tehdä uusia bakteereja



Nykyään keskustellaan jatkuvasti esimerkiksi elokuvien vaikutuksesta ihmisiin, ja tässä on tullut taas mieleen noiden Viikinkien suuret soturit ja jumalat. Eli jos käydään läpi sitä, mitä Viikingit tekivät kaukana kotoaan, niin tietenkään noiden asioiden ei haluttu päätyvän kenenkään ulkopuolisen korviin, koska se olisi varmaan tiennyt kyseisen viikingin suosion loppumista vastakkaisen sukupuolen silmissä. Siksi he palatessaan nykyisestä Venäjän maalta sitten kävivät  Straja Lagodassa eli Laatokan linnassa takomassa miekoistaan vasaroita, jotta kukaan Sigtunassa asuva ei olisi voinut yhdistää heitä noihin kammottaviin ryöväreihin, jotka terrorisoivat tuota kaukaista maata, ja joilla oli sitten erittäin paha maine, ja sama tehtiin tietenkin myös Sigtunasta lähdettäessä, jotta esimerkiksi lapset eivät olisi kertoneet miekoista mitään väärille ihmisille.

Koska jos Viikingit ryöstivät jonkun kaupungin, niin heitä tietenkin lähdettiin etsimään, ja jos heidän kotikylänsä sitten olisi löytynyt, niin silloin olisi joku voinut kostaa noille ihmisille. Vaikka Viikinkejä pidetään nykyään sekä kauppiaina että ryöstäjinä, oli ryöstöjen kohdalla asia niin, että niistä ei sopinut puhua kuninkaan kuullen, eli tuollainen toiminta tapahtui virallisesti ilman kuninkaan suostumusta. Ja tietenkään mitään Valdemaria ei sitten saatettu noloon tilanteeseen, vaan kun hänelle käytiin maksamassa kymmenyksiä, niin silloin tietenkin kaikki ryöstösaalis oli sulatettava ja niistä oli tehtävä harkkoja, jotta kuningas ei sitten joutuisi noiden ehkä Normadiassa tai Venäjällä tapahtuneiden ikävien asioiden takia vaikeuksiin.

Joten ryöstäminen oli tietenkin virallisesti viikinkiryhmien ilman kuninkaan lupaa tekemää laittomuutta, josta olisi sitten seurannut vaikeuksia, mikäli he olisivat jääneet noista asioista kiinni. Vaikka osa ryöstöistä tietenkin saattoi olla kuninkaan määräämiä lisäverojen hankintaa varten annettuja tehtäviä, niin kuitenkaan hän ei halunnut jäädä tuollaisesta kiinni, joten siksi tietenkin asiat hoidettiin huomaamattomasti, jotta kukaan ei saanut tietää kuninkaan olevan rahapulassa, ja tietenkin Viikingit olivat Keski-Eurooppaan nähden sen verran etäällä, että heidän syykseen saatettiin laittaa jonkun paikallisen kreivin asioita, ja sitten vain pidettiin huoli siitä, että kukaan ei käynyt Viikingeiltä itseltään kysymässä mitään.

Siksi heidät esitettiin tuolloin paljon huonommassa valossa, kuin mitä Viikingit todellisuudessa olivat. Heidän myyttinen olemuksena eräälaisina surullisen hahmon ritareina on jäänyt ihmisten mieliin, ja heidän maineensa elää vielä nykyäänkin. Tässä sitten mieleeni tuli joskus sellainen asia, että mitä jos esimerkiksi Viikingeillä oli joskus sellainen kuningas, jonka nimi oli Thor. Hänellä saattoi olla miekka, joka oli tehty Uraani-235:stä, ja jos tuollainen miekka kohdistui vastaavaan esineeseen, niin silloin seurauksena olisi ollut ydinfissio.


Tuosta asiasta tietenkään ei ole mitään sen kummempia todisteita, joten tämä on vain sellaista ajatusten kulkua sekä ajan tappamista. Mutta voidaan hyvin kuvitella tilanne, missä kuninkaalla on käytössään vaikka uraanista valmistettu miekka tai sepän vasara, jossa on puolet kriittisen massan vaatimasta uraanin määrästä, ja toinen puoli tuosta uraanista olisi sidottu johonkin alasimeen. Ja kun kuviteltu kuningas löi tuota alasinta, olisivat alamaiset takuulla sen huomanneet, kun siihen syntyi sitten hallitsematon ydinfissio sekä sienen muotoinen pilvi. Itse en tällaiseen ehkä usko, mutta aina välillä mieleeni tulee ajatus siitä, että miksi nimenomaan Thor-jumalalla on tuollainen vasara, jolla hän sitten heittelee muita jumalia.

Tietenkin on mahdollista, että tuollainen varhainen ydinpommi olisi tehty, mutta se olisi tietenkin vaatinut niin rikasta uraanimalmia, että tuollainen ajatus on lähinnä kiehtovaa pohdintaa. Kuitenkin se että monissa varhaisissa uskonnoissa jumalia rauhoiteltiin uhreilla aiheuttaa lisää mielenkintoisia ajatuksia, siitä että olisiko jollain varhaisista kansoista käytössään jotain biologisia aseita tai muuta vastaavaa. Koska silloin kauan sitten jumalille jätettiin konkreettisia lahjoja, niin silloin tulee mieleen, että olivatko jumalat normaaleja ihmisiä? Eli joitakin henkilöitä, jotka elivät piiloutuneina yhteisöön, ja jotka omasivat esimerkiksi tietynlaista tietoa myrkyistä tai bakteereista, kuten taidon, miten botuliinia tuotetaan.

Tai ehkä he olivat tunteneet sormustinkukan tai muiden sarjakukkaisten kasvien myrkyllisyyden sekä sappitattien hallusinaatioita aiheuttavan vaikutuksen, jonka kautta he sitten hallitsivat yhteisöään, niin että jos uhrilahja ei miellyttänyt, niin sitten ehkä noiden ihmisten ruokaan lisättiin sappitattia tai digitaalista eli sormustinkukkaa, jolloin yhteisö sitten sai hallusinaatioita. Ja jos jostain ihmisestä haluttiin eroon, niin hänelle syötettiin vain esimerkiksi lupiinia.  Silloin kyllä varmasti kyseessä olisi ollut melko pelätty henkilö, jonka taitoja kunnioitettiin. Saattoi olla niin, että tuo mahdollinen johtava luokka sitten hallitsi jonkun puhemiehen kautta näita yhteisöjä, ja  saattaa olla mahdollista, että esimerkiksi druidit olisivat olleet heidän esikuviaan.

Geeniteknologian avulla voidaan tietenkin tuottaa sellaisia “jumalten kirouksia”, että niiden edessä jopa kovimpien kauhuelokuvien hahmot kalpenevat. Eräässä TV-elokuvassa oli puu, jonka sisältä tuli organismeja, joiden jäljiltä ei metsureista jäänyt yhtään mitään jäljelle, ja tuo sitten esitettiin jonain muka harhana, vaikka kyseinen organismi sitten vastaisi täysin sellaista koejärjestelyä, missä luontoon päästetään keinotekoisia eli geenimanipuloituja bakteereja, joihin on liitetty siirtogeenejä useista erilaiisista elöistä. Itseasiassa näiden eliöiden luettelo ei mikään kovin pitkä ole, ja jos puhutaan tilanteesta, missä organismiin siirretään esimerkiksi sellainen geeni, mikä ohjaa tulikärpäsen valon tuottoa, niin silloin voidaan kyseistä organismia valvoa erittäin tarkasti, koska syntyvä lusiferiini saa sen hohtamaan pimeässä.

Geenin siirtoa varten pitää vain löytää tulikärpäsiä tai kaloja, joilla on valoa tuottavia soluja. Noiden solujen geneettinen materiaali vain liitetään johonkin tohveli-eläimeen tai vastaavaan organismiin, jossa ne sitten ohjaavat tuon olennon tuottamaan lusiferiinia, mikä auttaa sen erottamisessa muista organismeista.

Asioista on tapana tehdä vaikeampia kuin mitä ne ylipäätään ovat, ja siksi esimerkiksi bioteknologian avulla voidaan luoda keinotekoinen organismi, joka kehittää botuliinin lisäksi samanlaista kudoksia tuhoavaa tai verta hyydyttävää myrkkyä kuin musta leski hämähäkki tai kalkkarokäärme sekä samalla ruuansulatusentsyymejä, joita mm. ihminen kehittää, kun me syömme ruokaa. Jos kyseinen keinotekoinen organismi sitten voisi irti päästessään olla maailman vaarallisin ase, eli eräänlainen todellisen elämän Andromeda Strain.


Tuollaisten olioiden jäljiltä ei sitten ihmisestä olisi mitään jäljellä, joten tuollainen olio voisi olla täydellinen biologinen ase, mikä exterminoi kohteensa välittömästi, eikä siitä jäisi mitään jäljelle. Kyseisten organismien tuotanto on melko helppoa, ja sen takia tällaisista asioista pitää aina välillä keskustella hyvin vakavasti, koska tuollainen organismi sitten varmasti täyttäisi kaikki kauhuelokuvien mitat päästessään irti.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Sunday, May 7, 2017

Miksi joku haluaa purkaa valtioliittoja sekä miksi ylipäätään on etnisiä vähemmistöjä?


Kun puhutaan valtioiden välisistä suhteista, niin tietenkin välillä tulee eteen tilanne, missä joitakin valtioiden välisiä sopimuksia aletaan arvioida syystä tai toisesta uudelleen. Tuollainen tilanne tulee usein eteen silloin, jos valtioiden välillä on ensin valinnut esimerkiksi avunantosopimus, mikä sitten on muodostunut yksipuolisesti tulikituksi opinkappleeksi, missä toinen osapuoli on vain hyötynyt, tai muuten toiminut sopimuksen henkeä vastaan.


Tuollaisia tilanteita on syntynyt varsinkin kuningasvallan aikaan, kun kuningas on tehnyt sopimuksen jonkin alueen johtajien kanssa, ja ehkä tuo alunperin puolustusta koskeva sopimus on sitten muuttunut sellaiseksi, että toinen osapuoli vain jostain syystä jatkuvasti sivuutetaan. Tuolloin sopimukset olivat kuninkaan omissa nimissään tekemiä, mutta ne sitoivat koko valtiota. Näet tuolloin kuningas oli jumalan edustaja maan päällä, ja ainoastaan paavi oli nimellisesti hänen yläpuolellaan, mutta usein tuo Rooman kirkon johtaja ei mitenkään puuttunut siihen, mitä kuninkaat omilla maillaan tekivät.


Yleensä tuollainen sopimus on saattanut koskea esimerkiksi alue-liitoksia, joissa kumpikin osapuoli on aluksi katsonut hyötyvänsä, ja samoin syy miksi joku alue  on vapaaehtoisesti liittynyt toiseen, on ollut se, että toinen osapuoli on luvannut kunnioittaa tuon alueen ihmisten perinteisiä elinkeinoja kuten kalastus sekä mahdollisesti torikauppaa, Noiden elinkeinojen harjoittaminen on ehkä laissa säädetty siten, että tuon alueen asukkailla on yksinoikeus noihin elinkeinoihin.


Mutta kuten varmasti tiedämme, niin elinkeinorakenteen muutos voi sitten aiheuttaa hyvin ikäviä asioita tuollaisella alueella, koska se saattaa sitten johtaa suhteiden negatiiviseen kehitykseen, ja varsinkin jos torikaupan kaltaisia asioita varataan jollekin kansanryhmälle, niin se sitten aiheuttaa tilanteen, missä joku sitten päättää hyötyä noista asioista. Se mikä tällaiselle alueelle on usein luvattu, on se että torikauppias voi vaatia sitä, että hän palvelee asiakkaita omalla kielellään, ja että esimerkiksi virkamiehen on tuotava tulkki paikalle, jos toinen osapuoli ei sitten tuota kieltä satu osaamaan.


Tällainen tilanne usein sitten saa aikaan sen että esimerkiksi kuninkaan lähipiiri voi silloin ryhtyä kuiskuttelemaan kuninkaan korvaan sellaisia asioita, että “missään muuallakaan ei majesteetin tarvitse tuollaista tehdä”. Tämä tietenkin saattoi aiheuttaa sen, että kuningas ei maksanut palveluksista, joista hänen piti maksaa. Se oliko tuollainen toiminta sitten kuninkaan itsensä komentamaa, vai tehtiinkö sitä muiden toimesta hänen nimiinsä, jotta tuo valtionpäämies voitiin eristää yhteiskunnasta.  Oli paljon parempi kaikille, että  Toki monissa voidaan sanoa, että kuningasta  saatettiin johtaa harhaan, ja ehkä lääninherrat sitten väittivät maksaneensa noista palveluksista, vaikka olivat panneet rahan omiin taskuihinsa tai väärentäneet kuitin. Tilanne saattoi olla myös sellainen, että lukutaidoton sotilas oli yksinkertaisesti ymmärtämättömyyttään laittanut rahan taskuunsa ja lähtenyt oluelle.


Vaikka laki sanoo jotain, niin silloin voidaan kuningasta vaivata sillä, että lakia voidaan aina muuttaa. Samoin nimenomaan vanhoissa sopimuksissa kaupankäynnillä tarkoitetaan nimenomaan torikauppaa eikä mitään supermarketteja. Tuollainen asia saattaa vaikuttaa hyvin pieneltä, mutta se saattaa merkitä tuollaisen etnisen alueen väestölle hyvin paljon. Näet noissa paikoissa ammatit sitten periytyvät isältä pojalle, ja se sitten saattaa aiheuttaa vakavia taloudellisia menetyksiä tuollaisen alueen kalastajille, jos esimerkiksi kalaa aletaan tuoda muualta. Samoin tuo toinen osapuoli sitten saattaa joutua halveksituksi omien ammattiensa takia.


Yksi väestönryhmä joka Euroopassa on joutunut vainon kohteeksi ammattiensa takia ovat juutalaiset, jotka ovat euroopan sisällä oleva pikemminkin uskonnon takia etninen ryhmä, jonka elinkeinot ovat olleet perinteisesti pankkitoiminta sekä myös taiteen tekeminen. Ja tietenkin se että heiltä oli maaan omistaminen kiellettyä, mikä sitten pakotti tuota kansanryhmää myös perimään korkoa esimerkiksi lainaamastaan rahasta, koska piti heidänkin jostain saada rahaa elämiseensä. Syy siihen, miksi nimenomaan juutalaiset joutuivat harjoittamaan rahan vaihtamista sekä pankkitoimintaa ja nimenomaan rahan lainaamista sekä teatteritoimintaa johtuu siitä, että tuohon aikaan toreilla myytiin lähinnä omassa maassa kasvatettuja tuotteita, ja vaikka maat olivat torpparien viljelemiä, niin nuo tuotteet piti tietenkin esittää tuolle alueen työnjohdolle, joten juutalaiset eivät mitään saaneet viljellä.


Tai ainakaan viljelyksien tuotteita ei saanut myydä, joten siksi heidän elinkeinonsa muuttui rahanlainaamiseksi, mikä johti ehkä osittain siihen, että pankkitoiminta sekä talous- ja kulttuurielämä valui heidän käsiinsä.  Kuitenkin tuo koron periminen tietenkin muuttui tuolloinkin  joskus sellaiseksi, että voitiin puhua koronkiskonnasta, mikä sitten sai aikaan sen, että ihmiset saivat kohtauksen. Toki pankkitoimintaa sekä rahan lainaamista harjoittivat myös kristityt, ja kuuluisin rahan lainaamisella rikastunut suku on tietenkin Medicien perhe.


Tietenkin tuollainen toiminta sai aikaan sen, että kun ihmiset eivät viitsineet maksaa velkojaan takaisin, niin silloin he alkoivat syytellä noita rahanlainaajia eli pankkiireja koronkiskonnasta. Kuitenkin pankkitoiminta vaatii vaitioloa, että kukaan uskaltaa sieltä rahaa lähteä hakemaan, ja tuosta rahan lainaamisesta sitten tuli myöhemmin pankkitoimintaa siten, että koska rahanvaihtajat eivät voineet rahaa pitää mukanaan, tai kolikoita tarvitseva ei voinut jäädä kaupunkiin, niin nuo rahanvaihtajat kirjoittivat kuitteja, joita vastaan toisessa kaupungissa oleva vastaavaa toimintaa harjoittava elinkeinonharjoittaja sitten antoi kolikoita takaisin.


Mutta ongelma oli siinä, että kultarahoja vaihtoi hopeaan tai pronssiin lähinnä ritarien luokka, koska tavallisista elintarvikkeista ei kovin suuria laskuja tullut, mutta noita tuotteita sitten ostettiin usein. Kuitenkin kultaraha oli sellainen asia, että sen arvo oli valtavan suuri verrattuna kansan rahaan. Ja silloin piti tuo raha vaihtaa pienempään, koska kojujen pitäjä ei voinut maksaa takaisin kultarahoista, joita hänellä ei saanut olla edes ehkä hallussaan. Ja tietenkin joskus ritarit maksoivat asioista, joista ei olisi pitänyt maksaa. Se sitten altisti nämä ihmiset kiristykselle. Mutta sitten tietenkin papit tekivät samaa, ja joskus seurakunnan kassa sitten päätyi erilaisiin rientoihin.


Jos pappi oli juopotellut sekä tuhlannut kirkon kunnostamiseen varatut rahat, niin silloin hän varmasti joutui luopumaan omasta virastaan, mutta kyllä hätä keinot keksii. Nimittäin tietenkin juutalaisia voitiin syyttää myös tästä asiasta, ja samoja syytöksiä latelivat myös perheenisät, joiden piti tuoda markkinoilta kotiin syötävää, mutta raha meni sitten viinaan. Tuon jälkeen tietenkin lapset ja vaimo olivat nälissään, ja tuollaista toimintaa saatettiin pitää hiukan moraalittomana. Se mistä tuon asian näki, oli usein se että perheen päällikkö oli lihava, ja muu perhe sitten olivat kuin luurankoja. Tällaisten perheiden pojista tehtiin usein sitten santarmeja, joiden tehtävä oli kukistaa kapinoita sekä pitää yllä yleistä järjestystä. Kuitenkin usein oli tapana syytellä juutalaisia tällaisesta asiasta, ja muutenkin yhtenevän ja näkyvän vähemmistön päälle on helppoa vyöryttää sellaisia asioita, mistä nämä eivät edes olleet vastuussa.


Varmasti myös esimerkiksi Medicejä haukuttiin juutalaisiksi, vaikka he eivät tätä olleet, koska noita henkilöitä pidettiin yleisesti pelkkinä kähmijöinä sekä juonittelijoina, mutta se miksi Medicien huonoa huonoa mainetta korostetaan  tietenkin johtuu lähinnä siitä, että he ovat nykyisestä  Italiasta, ja tuolloin Italia oli alue, missä oli hyvin paljon pieniä kuningaskuntia. Ja tuolloin eivät nuo ruhtinaat sitten kovin helposti sotaan lähteneet. Mutta tietenkin velkoja perittiin myös isompien valtioiden aatelisilta, ja vaikka avoimeen sotaan ei voitu lähteä, niin tietenkin esimerkiksi espionage-menetelmät kuten garrotten eli kuristusköyden käyttö olivat hyviä tapoja herättää pelkoa ja kunnioitusta myös muiden aatelisten keskuudessa. Syy muuten miten rahamarkkinat päätyivät 1800-luvulla juutalaisten käsiin johtuu siitä, että heillä oli valmiiksi suhteita, joita voitiin hyödyntää pankkitoiminnassa sekä kokemusta esimerkiksi koron määräämisestä, Koska jos korko on säädetty liian ylös, niin silloin tietenkään kukaan ei lainaa pankista rahaa.


Varsinkin rahan lainaaminen korkoa vastaan on se, mistä pankki saa rahoitusta omia liiketoimiaan varten. Nykyään pankkien saamat voitot ovat tietenkin valtavia, koska pankki saattaa olla oikeasti pelkkä tietokone jossain kellarissa, ja sellaisen virtuaalisen liiketoiminnan  harjoittaminen ei kovin paljon rahaa vie. Eikä noiden sopimusten sekä vakuuksien tarkasteluun kovin suurta henkilökuntaa tarvita, ja jos vakuudet löytyvät, niin silloin tietenkin myös rahaa on tapana antaa asiakkaalle. Tuolloin riittää se, että pankkivirkailija sitten painaa rastin ruutuun, ja rahat siirtyvät tilille.


Mutta tässä vaiheessa sitten palataan taas valtioiden välisiin liittoihin, jotka ehkä joku sopimusen osapuolista saattoi haluta purkaa. Tai sitten sopimustekstejä haluttiin muutella, kun ajat sekä elinkeinorakenteet muuttuivat, jolloin ihmisten piti sitten muuttaa esimerkiksi kaupattavien tuotteiden valikoimaa. Se saattoi merkitä jopa perinteisten tuotteiden kuten kalojen kaupan loppumista, kun tilalle tuli sitten rautaesineitä sekä muita kestotuotteita. Kun valtioliittoja ajatellaan, niin tietenkin aina löytyi joku yläluokan henkilö, joka sitten hyötyi tuosta liitosta, ja siksi kun asioita lähdettiin ajamaan, niin silloin tietenkin saattoi käydä niin, että kuningas ei tuohon liiton purkuun suostunut, ja aikoi syyttää noita ihmisiä esimerkiksi valtiopetoksesta.


Tämä asia  sitten merkitsi  kuolemantuomiota, koska kuninkaan esittämä syyte oli aina myös tuomio, joten tuolloin piti asiaa lähteä ajamaan väkivallalla. Tuolloin piti tietenkin varmistaa sellainen asia, että kaikki jotka lähtivät taisteluun myös ottivat siihen osaa, eivätkä myöskään kavaltaneet tovereitaan. Siksi oli tärkeää, että erityisesti kapinan johtajat, jotka tiesivät kaikki nimet sekä paikat, mihin aseita kätkettiin sidottaisiin tuohon toimintaan. Siksi oli tärkeää, että kapinan johtajiksi valitut tappaisivat taistelussa korkeimpia ritareita. Näet tuota toimintaa seurattiin siksi, että sillä saatiin selville se, että mihin asti tuon mahdollisen petturin valtuudet riittivät. Eli ketä hän sai sitten oikeasti tavoitella piti selvittää, koska jos sitten kävi niin, että nuo henkilöt pettivät ryhmänsä, niin seuraukset olivat tietenkin vakavat. Se mikä tehtiin joskus kauan sitten Bannockburnin kentällä pätee aivan samalla tavoin myös nykyään. Ja siksi historiasta kannattaa ottaa oppia.

Sunday, January 29, 2017

Miksi platoninen ajattelutapa mairittelee sotilaita?


Platonilainen ajattelutapa miellytti nimenomaan spartalaisia sotilaita, koska se ikäänkuin vapautti heidät vastuusta, kun puhutaan sodista. Eli hän teki sotilaista ikään kuin vain käskyjen vastaanottajia tai välittäjiä, kun taas valtiossa valtaa pitivät hänen valtiomallissaan filosofit, jotka sitten myös kantoivat vastuun päätöksistään. Eli Platon tekee omassa filosofisessa mallissaan ihannevaltiosta sellaisen, että tuon hänen valtionsa käskyt jakaa filosofien ryhmä, joka johtaa kaikkea toimintaa ikään kuin kasvottomasti, ja jonka edustajia nuo sotilaat sitten ovat.

Toisin sanoen nämä taistelijat, tai miksi heitä nyt sanotaan ovat valtion johtajien edustajia helootteihin eli orjiin, joiden asema on lähinnä sellainen, että heitä tarvitaan tuossa Platonilaisessa ihannevaltiossa ainoastaan välttämättömään tuotantoon, ja kuten varmaan kaikki arvaavat, niin Platon ei jostain syystä asettanut sotilaalle muuta velvollisuutta kuin taistella valtion nimissä kaikkia vihollisia vastaan, mitä valtion johto sille antaa. Ja samalla sotilaat niin mukavasti eristivät valtiota johtavat filosofit kansasta, joka tekee työtä eli raataa pelloilla. Mutta kuten me nykyihmiset tiedämme, niin tietenkään mikään työ ei kuitenkaan ole pelkkää pelloilla raatamista, vaan myös tiettyjä muita asioita piti tuottaa, jotta valtion falangi olisi iskussaan. Ja tuo asia olivat pronssi- ja rautamiekat sekä panssarit, joita ilman ei noita sotilaita olisi ollut.

Platonin ongelmana tuossa mallissa oli se, että miekat ja panssarit sekä kilvet eivät valmistuneet itsekseen, ja siksi piti olla seppien ammattikunta, joka valmisti noita välineitä. Ja missään nimessä mikään sotilas ei niitä saanut ryhtyä tekemään, koska hän olisi silloin vaarantanut koko Platonisen yhteiskunnan ja voinut varustaa esimerkiksi oman falangin, joka olisi irrallaan valtiota johtavien filosofien komennosta. Se olisi saattanut aiheuttaa sen, että falangin päällikkö olisi voinut ruveta kuvittelemaan olevansa esimerkiksi Spartan kuningas, ja siitä olisi sitten seurannut varmasti monta mukavaa juttua kerrottavaksi.  Samoin pelloille ei sotilaiden olisi hyvä mennä, koska näitä hurjia falangien miehiä hallittiin ruuan avulla. Jos puhutaan siitä, että nuo miehet olivat täydellisiä tappokoneita, joiden rinnalla nykyaikainen kommandosotilas ja hänen koulutuksensa ovat leppoisia kävelyretkiä.

Noiden falangien miesten tuli surmata itsensä jos kuningas sattui käskemään. Toisin sanoen Spartan sotilaat olivat ikään kuin ihmisrobotteja, joita tuotettiin vain yhtä asiaa varten, nimittäin taistelemaan Spartan puolella, ja samalla tottelemaan omia esimiehiään kuin robotti, ja kun hän sitten palasi taistelusta, niin tietenkin silloin ongelma oli sellainen, että tuo henkilö sitten saattoi saada osakseen mainetta sekä suosiota, mikä ei miellyttänyt varmasti Spartan kuningasta. Todellisessa Platonin ihannevaltiosta oli reaalisosialismiin verrattavissa oleva ilmiö, jonka tarkoitus oli hiukan siloitella esimerkiksi Spartan kaltaisen valtion kuninkaan kivikovaa mainetta. Tuo "reaaliplatonismin" idea oli siinä, että Spartan kuningas oli yksinvaltainen ulospäin, ja hän tietenkin silloin oli siinä asemassa, että tuota miestä vihattiin, mutta jossain tapauksessa hän joutui hakemaan muualta tukea.

Ja tuo tuki oli tietenkin sellaista, että sitä ei kukaan voinut suoraan lähestyä. Kuningas tietenkin sai aina välillä ohjeita esimerkiksi oraakkelin välityksellä, mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt oraakkelia. Todellisuudessa tuo ennustaja oli mies tai nainen, joka toimitti tuolle kuninkaalle käskyn, joka tuli filosofeilta, joiden henkilöllisyys oli tietenkin salattu, Näet koska kuningas oli toimeenpanevan vallan johtaja, niin hän sai sitten paljon valtaa, mikä liittyi hänen työhönsä. Ja tuolloin oli vaara siitä, että tuo mies saisi päähänsä ruveta suosituksi. Kuten nykyään niin tuolloin antiikin Kreikassa oli poliitikkojen saatava kansan enemmistö taakseen, ja tuolloin saattoivat sitten sukset mennä noiden filosofien kanssa hieman ristiin. Se olisi saattanut sitten saada aikaan sellaista, että kuningas olisi sitten voinut haluta surmata  filosofeja.

Filosofit olivat sen takia platonisessa ajattelutavassa ikään kuin valtiota hallitseva luokka, joka ei kuitenkaan tehnyt operatiivisia päätöksiä. He olivat kuin jokin tietokonemaailman "Pilvipalvelu", josta kuningas sai tukea omille päätöksilleen, ja heidän roolinsa on lähinnä yleisjohdollinen sekä neuvoa-antava. Eli missään nimessä kuninkaan ei noita neuvoja tarvinnut noudattaa, ja siksi oraakkelien antamat ennustukset olivat välillä hyvin moniselitteisiä. Näin ei oraakkelien tarvinnut sitten pelätä sitä, että jos sotaretki meni huonosti, niin häntä siitä syytettäisiin. Kuitenkin esimerkiksi Thermopylain tappion jälkeen Spartalaiset syyttivät oraakkeleita lahjusten ottamisesta, ja heitä syytettiin siis samalla tuosta Spartalaisten tappiosta.

Oraakkeli oli hoviastrologian esikuva, ja hänen tehtävänsä oli tukea kuninkaan päätöksiä. Samoin hänen kauttaan toimitettiin sellaisia tietoja, että oliko kuninkaan sotaretkille luvassa tukea ulkoapäin, ja samoin kohteista hankittu tiedustelutieto toimitettiin kuninkaalle oraakkellien kautta. Esimerkiksi termi "Marsin ylikulku" saattoi tarkoittaa monia asioita, mutta yksi saattoi olla se, että toinen kuningas oli valmis hyökkäämään yhteisen vihollisen selustaan tai muuten estämään sen etenemistä esimerkiksi romauttamalla siltoja.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Tuesday, November 29, 2016

Bysantin keisarinna Theodora sekä keisari Justianuksen omituinen toiminta tuossa valtakunnassa


Kun puhutaan keisarin asemasta antiikin Roomassa sekä myöhemmin Bysantin valtakunnassa, niin tietenkin tuota hänen asemaansa pitää katsoa tuon ajan naisen asemaa vasten. Tuolloin kristinusko alkoi levittäytyä eurooppaan, ja se oli jo Bysantin eli Itä-Rooman valtakunnan valtionuskontona, ja tuolloin esimerkiksi oli vallalla sellainen käsitys, että mies on perheen ehdoton päällikkö, ja tuon takia naisen asema ei tuona aikana ollut mikään kovin kehuttava. Itse epäilen että tuo sanoma Raamattuun on kirjoitettu joidenkin bysanttilaisten toimesta, jotka ovat halunneet korottaa keisarin asemaa yhteiskunnassa, koska kaikki mitä muissa perheissä tehtiin oli suoraan siirrettävissä keisarillisiin perhesiin.

Ja tuolloin ei tullut kuuloonkaan, että nainen tekisi valtiollisia päätöksiä, joten tietenkin Raamattu oli helppo väline, jolla naisen suu saatiin tukittua yhteiskunnassa, koska tuolloin "seurakunta" sekä "yhteiskunta" olivat yhtä koska kirkko sekä valtio olivat sama asia, ja kun Paavali käski naisen vaieta seurakunnassa, niin bysantin valtakoneisto siirsi tuon komennon suoraan myös muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan.  Toki oli olemassa "mahtinaisia", joista kuuluisin oli tietenkin Bysantin kuuluisa Keisarinna Theodora, joka väitteiden mukaan oli kurtisaani sekä karhunkesyttäjän tytär. Kuitenkin hän käytti valtaa lähinnä miehensä Justianuksen kautta, eikä silloin itse pitänyt mitään julkisia puheita tai ollut muutenkaan sopimaton keisarin rinnalle, missä hänen velvollisuutensa oli syöksyä nuolen tielle, jos hänen miestään uhattiin.

Karhunkesyttäjä tarkoittaa yleensä ehkä turvallisuusmiestä tai jotain muuta vastaavaa. Kuitenkin itse olen aina ollut sitä mieltä, että tuo tarina keisari Justianuksen rakastumisesta ilotyttöön saattaa olla oikeasti täysin sepitteellistä. Eli toki oli olemassa keisarinna nimeltään Theodora, mutta uskon että tuo tarina hänen tavallisista sukujuuristaan ei ehkä ole aivan totta. Näet tietenkin keisari oli mies, jota kannatti vietellä, joten toki hänen kanssaan halusi viettää yön myös moni ylhäisaateliin kuuluva nainen.

Saattaa olla niin, että Theodora esitettiin kansalle tuollaisena vähän säälittävänä hahmona, jotta keisari Justianus muuttuisi kansan edessä inhimillisemmäksi olennoksi, jonka surmaaminen saisi aikaan hiukan kyyneleitä kansan silmissä.  Kun puhutaan keisarinnan taustasta, niin yleensä historioitsijat kertoivat noita ihmisiä trollattiin, jotta heidän tuttavansa ymmärtäisivät heidät unohtaa. Eikä keisarinnan perheen ollut mitenkään järkevää pitää heihin mitään yhteyttä, koska tuolloin nämä ihmiset olisivat voineet saada keisarin virkaan kuuluvia asioita selville. Samoin keisarinnan kuoltua tehtiin hänestä hiukan moraalisesti epäilyttävä, jotta keisarin omat kädet pysyisivät puhtaina. Eli paljon sellaista ikävää, mitä ei olisi voitu perustella kansalle muulla kuin keisarin omalla egoilulla tai itsekkyydellä.

Toisin sanoen keisarinna toimi myös keisarin omana kilpenä, eli otti itseensä esimerkiksi mielenosoitusten väkivaltaisia murskaamisia yms. Kun puhutaan keisarinnan asemasta keisariin nähden, niin keisari oli tietenkin perheen päällikkö. Ja hän tietenkin oli se, jolla on ollut viimeinen sana kaikkiin asioihin. Keisarinnan velvollisuus oli tietenkin suojella kruunua, ja raamatun näkemys siitä, että mies on perheen päällikkö tukee tuota asetelmaa. Eikä Bysantissa tietenkään naisen asema ollut muutenkaan mitenkään kehuttava. Saattaa olla niin, että keisarinna ei noita titteleitä eläessään ole saanut. Jos keisarinna tai keisari olisivat luopuneet purppurasta, mikä oli keisarin sekä hänen lähipiirinsä yksinoikeudella käyttämä vaate, niin silloin tuo pariskunta olisi päässyt hengestään. Näet keisarillisia salaisuuksia ei toki ollut hyvä levitellä pitkin katuja.

Keisarilla oli paljon asioita, joista hän ei varmasti halunnut koskaan puhua julkisesti, ja yksi niistä oli se, että hän esimerkiksi oli naittanut perheenjäsenensä il-kaanille, joka oli alhaisempi kuin tuo bysantin yksinoikeutettu hallitsija, ja siitä olisi voitu vetää sellainen johtopäätös, että hän olisi ollut mongolien vasalli, koska il-kaani vastasi toimistaan Pekingin suukaanille. Ja  toki keisarin perheenjäsenen oli mentävä naimisiin hänen vertaistensa kanssa, ja tuolloin olisi ehkä eteen tullut sellainen asia, että Bysantista olisi alettu puhua "Bysantin kaanikuntana", mikä oli tietenkin pahin loukkaus, minkä hän saattoi kuulla. Ja kristityn naittaminen jollekin pakanalle oli varmasti vastoin kaikkia tuon ajan periaatteita.

Thursday, September 22, 2016

Runoihin tai tarinoiden kätketty viesti saattoi ennen pelastaa elämän

Kelttiläinen risti Irlnnissa

On olemassa runoja, joilla on syvällisempi merkitys kuin pelkkä ihmisten viihdyttäminen. Se merkitys saatettiin piilottaa esimerkiksi viittauksiin johonkin vitsauksiin tai muihin vastaaviin asioihin. Runojen tarkoitus oli tietenkin tehdä esityksestä esimerkiksi helpommin laulaen esitettävä, mutta myös vakavia asioita kätkettiin niihin. Niihin saatettiin upottaa sanoja, joilla ei sinällään ollut mitään kieliopillista merkitystä, mutta kuitenkin niillä viitattiin esimerkiksi joihinkin sotapäälliköiden saamiin tehtäviin, tai siihen että uudet tuulet puhalsivat valtiossa.

Kun kuningas antoi käskyn esimerkiksi "lisäveron perinnästä", mikä saattoi johtaa siihen, että koko maakunta poltettiin, niin tietenkin hänen piti muistaa se, että lähetti saatettiin pakottaa näyttämään tuo käskykirje jollekin siellä matkalla, tai sitten hän saattoi sen itsekin avata, joten silloin tuo kirje piti saada näyttämään runolta. Tai joskus joku linnan työntekijä halusi hiukan varoittaa ihmisiä esimerkiksi uuden hallitsijan ankaruudesta, ja silloin tietenkin etsintäkuulutettujen oli parasta häipyä metsiin, jotta kuninkaan miehet eivät heitä mistään kylistä tapailleet, jolloin seurauksena saattoi olla hyvin kivulias kuolema.

Mutta runoihin tietenkin piilotettiin myös mainintoja käskyvaltasuhteesta. Eli lyhyt riimi "keyser, heyser, demon, meyser" ei ehkä tarkoittanut silloinkaan mitään, mutta siihen saatettiin piilottaa käskyvaltasuhteet sekä tehtävä, minkä joku osasto oli saanut. Vaikka sanoilla ei ehkä kieliopillista merkitystä ollutkaan, niin silti niissä saatettiin kuvata esimerkiksi sitä, että joku tehtävä oli tullut suoraan hallitsijalta, ja sana "demon" tarkoitti joskus sitä, että joku noista kenttäjohtajista  oli saanut käskyn polttaa sekä surmata ihmisiä jostain maakunnasta.

"Meyser" saattoi sitten tarkoittaa sitä, että tuo henkilö sitten oli määrä surmata tuon teon jälkeen, jotta tiedot kuninkaan rahapulasta ei päätynyt mihinkään vääriin korviin, ja sillä sitten pidettiin kansa tyytyväisenä. Tuohon käskyvaltasuhteeseen kuului sitten termi "voimamies", mikä tarkoitti sitä, että joku oli saanut valtuudet koota joukko jotain tehtävää varten, mutta sana "voimakaksikko" taas tarkoitti sitä, että vain alipäälliköt operoivat kentällä, ja varsinainen komentaja oli taaempana piilossa ihmisten katseilta.

Yleensä kertomusten sekä runojen maininta rakeista sekä viljan lakoamisesta tarkoitti sitä, että ihmisiä aiotaan surmata, ja raekuuro tarkoitti joskus esimerkiksi tulinuolia, ja tietenkin nuo sanat, millä ei ollut merkitystä muuten saattoivat tarkoittaa sitä, että tekosyynä käytettiin noituutta. Joskus runoihin tai tarinoihin on piilotettu riimuja, joista tärkein tietenkin on jo mainitsemani "todesrune", joka kertoi taistelijan kuolleen, mutta sillä merkittiin myös se, että onko myös ryhmän johtaja kuollut. Lebesrune taas tarkoitti sitä, että taistelija tai taistelun johtaja oli elossa. Mutta muillakin riimuilla on merkitys, eli niillä merkittiin se, että onko esimerkiksi kuvaus jostain taistelusta edes ylipäätään totta, vai onko kyseessä ainoastaan romaanityyppinen mielikuvitustarina, jossa puhutaan sankareista.

Samoin noihin viesteihin kätkettiin tieto siitä, että oliko kuningas mahdollisesti paennut taistelukentältä. Ja sana "kuningas" tietenkin tarkoitti palkkasoturien päällikköä eikä valtion johtajaa. Samalla myös täytyy tarkentaa, että sana "keisari" tarkoitti sitä, että odotettavissa on kovia aikoja, ja valtion asenne tiettyihin huvituksiin tulisi tiukentumaan, eli ehkä sensuuria koskeva määräys minkä rikkomisesta oli selvitty ennen pienellä sakolla muuttuisi nyt kuolemalla rangaistavaksi. Ja sitten tietenkin yötaivaan merkki merkitsi sitä, että se mitä välinettä voittoon oikeasti oli käytetty on paras jättää mainitsematta.

Samoin tiettyjä riimumerkkejä käytettiin siihen, että esimerkiksi palkkasotureista koostuvan ryhmän jäsenet olivat vaarassa joutua myrkytetyiksi, tai että heidän saamansa palkkio oli ehkä käyty ilmoittamassa ryöstösaaliiksi, jolloin tietenkin seurauksena oli kuolemantuomio. Noin valtionjohto sitten ajatteli säilyttää kansansuosion ihmisten edessä, eli se syytti noita palkkasotureita liian kovista otteista tai murhista, jotka se oli sitä ennen itse valtuuttanut. Ja näin onnettomat palkkasoturit sitten vietiin ihmisten eteen hirtettäviksi.

Tai sitten se, että oliko tuon ryhmän toiminta ollut sitä, mitä sen pitikin olla, ja samalla merkittiin sellaisia asioita, kuin että johtiko johtaja niin, että hänet voitiin jatkossakin palkata noihin töihin. Kun puhutaan siitä, että mitä kaikkia merkityksiä runoihin voi liittyä, niin tietenkin niihin merkittiin muitakin asioita kuin pelkkiä taisteluita, eli kalevalainen  "vaka vanha Väinämöinen tietäjä iän ikuinen" saattoi merkitä sitä, että joku johtaja sitten piti itseään hyvin viisaana henkilönä, Ja toki hän saattoi vaikuttaa mukavalta mieheltä, mutta jos hänet sitten sattui joku hankkimaan vihollisekseen, niin "tietäjä iän ikuinen" tarkoitti sitä, että tuo onneton asioiden levittelijä sitten kuristettiin tai myrkytettiin ja ruumis katosi johonkin suohon, josta niitä vielä nykyäänkin löytyy aina silloin tällöin, kun soita kuivataan.

Ja samalla sen avulla opetettiin lapsille, miten sellaista ihmistä piti lähestyä, jotta puheväleissä pysytään. Samoin se että joku manataan suohon ei ollut mikään hyvä juttu ollenkaan, eli se tarkoitti sitä, että jos "vaka vanha Väinämöinen" ei sitten henkilöstä pitänyt, niin hänet hukutettiin jokeen. "Tietäjä iän ikuinen" taas tarkoitti yleensä sitä, että tuolla miehellä oli paljon ilmiantajia ympärillään, jotka mielellään kertoivat hänelle kaiken, mitä muut olivat tuossa valtapiirissä tehneet. Joten aina piti ennen pitää huolta siitä, että mitään mitä ei halunnut tulevan toisten tietoon ei myöskään saanut käydä levittelemässä missään, koska silloin "vaka vanha Väinämöinen" sitten saattoi esimerkiksi suuttua, ja henkilö saatettiin kuristaa sen takia. Eli olikohan Kööpenhaminassa näytillä oleva "tollundin mies" sitten vain puhunut hiukan sivu suunsa, jolloin hänet sitten oli yllätetty, ja kuristettu garrotella sekä heitetty suohautaan.

http://hkimmo.blogspot.fi/p/runoihin-tai-tarinoiden-katketty-viesti.html

hkimmo.blogspot.fi

Saturday, July 23, 2016

Kuinka tehdään ritarien tai maanihtien ("Landsknecht"-ryhmien) päälliköitä ja miten heidän kovuutensa taattiin?

Maanihtien käyttämiä
asuja 1500-luvulta
Kuva I

Kun puhutaan virkaritaristosta, niin heidän tehtävänsä oli edustaa kuningasta kansalle, mutta samalla myös kukistaa kapinoita sekä herättää herranpelkoa kaikkialla, missä he sattuivat kulkemaan. Ongelma oli siinä, että noilta korkeasti koulutetuilta virkamiehiltä odotettiin myös jotain palveluksia kuninkaalle, ja jos heillä oli liikaa ystäviä, niin silloin saattoi edessä olla eturistiriita, joten jokainen virka-aateliin kuuluva joutui läpikäymään syvällisen kasvatusmetodin, jotta hän muistaisi sen, että vain kuningas tai ylempi ritari olivat ne, joita hän palveli. Ja ongelma sitten oli siinä, että jos henkilöä on liikaa nuoleskeltu, niin hän ei osaa olla kova, silloin kun on tarvetta.

Joskus nuo maanihdit veivät lapsia linnoihin kasvatettaviksi, jos esimerkiksi vanhemmat antoivat heitä töihin velkojen maksamista varten. Ja toki keisarillinen kasvattaja sitten kertoi auliisti noille lapsille, että heidän vanhempansa olivat heidät jättäneet noiden miesten käsiin, koska eivät itse viitsineet omia velkojaan maksaa, joten he siirsivät omat velkansa jälkipolvien maksettaviksi. Ja tietenkin tuollainen asia kerrottiin tuolle lapselle, jotta hän voisi sitten liittyä puhtain omatunnoin noihin maaseudun palkkasoturijoukkoihin, ja tällä perusteella esimerkiksi Dracula sekä Venäjän Tsaari valikoivat omat palatsikaatilaisensa, joiden kovuus sekä viha normaaleja ihmisiä kohtaan taattiin tuolla hylkäämisellä.

Siksi noiden ritarien tai maanihtien, jota joskus heist käytän, koska "Landsknecht"-sanalla ei ole suomessa vastiketta, vaikka se suomennetaan joskus palkkasoturiksi, mutta kuitenkaan kyseessä ei ole varsinainen palkkasoturijoukko, vaan periaatteessa kuninkaan tai keisarin edustajana toimiva viranomainen, jolle kuuluivat erilaiset kapinoiden kukistamiset sekä rangaistusten toimeenpaneminen. Santarmilaitos eli gendarmerie nationalen tyyppiset raskaasti aseistetut poliisvoimat ovat tämän laitoksen perustamia, ja nykyään Ranskan sekä Itävallan santarmit eli poliisin erikoisjoukot ovat maailman tunnetuimpia lainvalvojia, ja Italiassa se sama laitos tunnetaan nimellä "Carabienrina", mutta tuollaisten poliisimiesten päälliköksi ei kuka vain päässyt.

Sillä heidän linjansa piti tietenkin olla "kova ja korrekti" myös omaa lääniä kohtaan, joten jos olette noita vanhoja sävelmiä katsoneet, niin silloin tietenkin huomaatte varmaan, että monen kovaotteisen päällikön nimessä on sana "berg" eli "mäki". Eli Jörg Von Frundsberg tai Karl Weinsberg olivat erittäin tehokkaita miehiä, joiden varaan kuningas tai keisari laski usein kapinoiden kukistamisen tai toisen maan kuninkaan surmaamisen. Joten miksi nimenomaan nämä saksan "mäkeläiset" olivat niin kamalassa maineessa? Todellisuudessa syy tuohon kovuuteen löytyi kasvatusjärjestelmästä, missä vain niin sanottujen "mäkitupalaisten" eli alitorpparien tai torpparien palkkaaman väen pojista tehtiin noita maanihtejä, joiden kovuus taattiin tuolla vanhempien alhaisella asemalla.


Nuo varsinkin 1500-luvulla vaikuttaneet sotilasosastot käyttivät usein korostetun värillisiä vaatteita, jotta heitä ei tunnistettaisi kotona. Näet tiettyjen tekojen kuten kokonaisten perheiden surmaamisen sekä kokonaisten kylien polttamisen  perusteleminen saattoi olla hyvin vaikeaa, kun surmatuilla ei ollut edes aseita. Nämä osastot olivat eräänlaisia "totemkopfverbänden"-osastojen esiasteita, joita värvättiin myös ulkomailta terrorisoimaan maaseutua, jotta kuningasta pyydettäisiin suojelemaan kansaansa, joka ehkä nääntyi verojen alla, ja pieni verilöyly sitten varmasti käänsi ihmisten katseet pois hallitsijan toiminnasta.

Kun tämä maanihti astui sitten uuden isäntänsä palvelukseen, niin hänen ensimmäinen tehtävänsä oli jäännösverojen perintä sekä luvattoman rakennuskannan poistaminen, minkä tuo uusi kuninkaallinen virkamies hoiteli sitten kovalla ja korrektilla tyylillä, mikä tarkoitti sitä, että tuon torpan tai talon luvatta rakennettu rakennuskanta poltettiin maan tasalle, ja sitten myös väki meni kuninkaallisille työmaille tekemään niitä rästiveroja kuninkaalliseen kirstuun, jotta verokirjat saatiin täsmäämään todellisuuden kanssa. Samoin maanihtien tehtävä oli valvoa sitä, että esimerkiksi torppari ei esiintynyt talollisena tai että talo ei antanut linnan toimivaltaan kuuluvia lupia millekään torpalle. Tai sitten kukaan ei esimerkiksi ollut pistänyt verorahoja taskuunsa. Eli kun puhutaan siitä, mikä torppa oikeastaan oli, niin silloin voidaan jo nimestä päätellä se, että siinä kohtaan jotain asioita "torpataan" eli pysäytetään.

Tuolloin ennen vanhaan kaikki verot maksettiin ensin talolle, mutta että maan isäntä ei olisi vienyt verorahoja kuninkaan taskuista, ja ilmoittanut esimerkiksi torpparien tehneen tuon varkauden, niin ensin viljat koottiin torppien varastoon, josta ne kuljetettiin talon kautta linnaan, ja apuvoudit kävivät katsomassa nuo torppien laarit, jotta voitiin miettiä paljonko viljaa kuningas otti itselleen. Samoin linna sekä talot, torpat sekä mäkituvat tietenkin tarvitsivat syötävää, joten osa veroista jäi tietenkin alueen ihmisten elämiseen. Jos ihmisillä ei ollut ruokaa, niin silloin sitten he eivät jaksaneet tehdä työtä, tai saattoivat nousta kapinaan. Ja tietenkin esimerkiksi nälänhädän yllättäessä mäkitupalaisten asema oli ehkä parempi kuin kellään, koska he saattoivat siirtyä toiselle alueelle. Mutta torpparien sekä talollisten ongelma oli siinä, että heidän elämänsä oli sidottu maahan. Jos alueelle sitten syntyi kapina, niin maanihtien tehtävä oli sen kukistaminen, ja arvatkaa miten nuo torpparit sitten kohtelivat alaisiaan. Ja vain siitä, jolle oltiin lapsena oltu kovia voi aikuisena tulla kova.

charelesfort.blogspot.fi

Thursday, June 2, 2016

Egyptiläisten käyttämä rauta ei ole Maapallolta (Menneiden aikojen metallurgien sekä kemistien viisauksia)

Kuva I

Kuten MTV3:n kotisivuilta voitte lukea, niin egyptiläisten eräässä tikarissa käyttämä rauta ei ole peräisin Maapallolta. Egyptiläisten aikaan raudan käyttö oli muutenkin melko harvinaista, koska tuo metalli oli vaikeasti muokattavaa, mikä teki siitä kallista käyttää. Kun puhutaan miekoista sekä ylipäätään lyömä-aseista ja nuolenkärjistä, niin niiden valmistamisen sekä käyttökelpoisuuden välillä on aina ollut kompromissi, ja siksi esimerkiksi miehistön käyttämät miekat, haarniskat sekä muut välineet oli usein valmistettu pronssista, mutta kun puhutaan metsästysnuolista, niin ne oli usein tehty puusta, koska tuolloin ne oli helppo valmistaa.

Pronssinuolet taas oli varattu lähinnä sotilaille, koska he tarvitsivat kärjen, mikä läpäisi nahkapanssaria. Kuitenkin nimenomaan metallikärkisten nuolten valmistaminen oli vaikeaa, koska se vaati erikoisvälineet eli ahkion sekä muotin ja hiontavälineet, joiden avulla kärjestä tehtiin terävä. Myös miehistön miekat olivat pronssia, koska sillä taattiin johtajien työturvallisuus, ja pronssimiekka ei lävistänyt niin hyvin rautapanssaria.

Miekat ovat myös erittäin osia erilaisissa kansantarinoissa, ja esimerkiksi tarunhohtoisesta englannin kuninkaalle mukaan kuuluneesta Excalibur-miekasta on tehty myös elokuvia (Kuva I), jotka ovat enemmän tai vähemmän tuohon vanhaan tarinaan pohjautuvia. Itse uskon että Excalibur oli vain jokin leima, mikä osoitti miekan olevan kuninkaalle varattua omaisuutta, ja jos tuo Arthur sitten oli todellinen hahmo, niin hän saattoi vain löytää tuon miekan jostain.

Ja ehkä Merlin oli alun perin joku seppä tai pappi, joka sitten opetti Arthurille lukemista, ja ehkä tuo kuningas oli sitten joku kyläpäällikkö tai vastaava, joka sattui asumaan tarinan kirjoittajan lähellä. Eli nuo kansantarinat voivat olla aivan pelkkiä keksittyjä juttuja, joita kerrottiin pelkän viihteen takia. Ja olivathan nuo ritarit toki aikansa "julkkiksia", joiden seikkailuista kerrottiin paljon tarinoita, ja tuo "Pyhä Yrjö sekä lohikäärme" satu saattaa olla kertomus siitä, kuinka Yrjö (George)-ritari kohtasi liekinheittimen jossain taistelussa.

 Eli kyseistä ritaria kohti siis suihkutettiin  kreikkalaista tulta, eli alkoholin sekä jonkin sideaineen seosta. Toisin sanoen hän hyökkäsi liekinheitinasemaa vastaan, ja ehkä nimi George oli hyvin yleinen tuon ajan tarinoissa päähenkilöistä käytetty nimi, ja ehkä ritarien puhdasotsaisuus sekä hyveellisyys sitten alkoivat hiukan tympiä ihmisiä, jotka näkivät hiukan toisenlaisia ritareita ympärillään, ja kukaan vanhempi henkilö ei samaa tarinaa sitten jaksanut kuunnella kerran toisensa jälkeen. Eli kansantarinat olivat vanhan ajan elokuvaesityksiä, mitä kokoonnuttiin kuuntelemaan työpäivän jälkeen.

Nuolissa nimenomaan näkyi aseiden hankinnan ongelma, nimittäin teräskärkiset nuolet upposivat parhaiten miesten haarniskoihin, mutta niiden valmistaminen on kuitenkin kallista, ja tuo metalli tunnettiin kiinassa kuitenkin vasta 200-luvulla, joten nämä faaraon miehet joutuivat käyttämään vain rautanuolia. Kun puhutaan teräksen valmistamisesta, niin tuo hiilipitoinen metalliseos oli aikoinaan valtiosalaisuus, joten en tiedä milloin terästä alettiin valmistaa euroopassa. Eli erilaisia kokeiluita sekä yksittäisiä teräsesineitä on varmasti tehty jo keskiajalla, mutta kyseisen metalliseoksen hinta laski raudan tasolle vasta, kun bessemer-konvertteri (Kuva II) patentoitiin 1855.
Kuva II

Kun teräs sitten keksittiin sai miehistö käsiinsä rautamiekat, mutta johtajille tuli terästä olevat varusteet. Kaikkein tärkein oli tietenkin kuninkaan miekka, minkä piti korostaa hänen asemaansa valtion johdossa, joten se oli uniikkivaruste, mikä tehtiin meteoriittikivistä, ja tuo sitten tietenkin kohotti hänen itsetuntoaan, ja samalla kansalle kerrottiin, että tuo miekka oli peräisin taivaasta. Eli myös Excalibur oli oikeastaan miekan laatumerkintä, joka saattoi tarkoittaa esimerkiksi kromilla päällystettyä teräsmiekkaa tai meteoriittikivistä taottua versiota. Syy miksi tuo meteoriiteista taottu tikari on kestänyt ruostumattomana 3000 vuotta johtuu siitä, että tyhjiössä raudasta poistuu kaikki kaasu, minkä takia se pinnoittuu tasaisella oksidikerroksella.

Tuollaisia avaruuden olosuhteita voidaan toki jäljitellä maan pinnalla esimerkiksi suorittamalla raudanvalmistus tyhjiössä. Eli kun valokaari alkaa sulattaa masuunissa olevaa malmia, niin silloin se tyhjennetään kaikista kaasuista, jolloin myös sulasta raudasta poistuu kaikki kaasu. Mutta tuolloin ennen vanhaan nuo miekat olivat tärkeä osa valtion virkapukuja, ja kyseessä oli paitsi ase, niin myös valtion viranhaltijan tunnus, mikä kuvasti tietenkin hänen asemaansa tuon valtakunnan johdossa, ja takasivat tuon miehen arvovallan noina kaukaisina aikoina, jolloin kuningas oli jumalan asemassa ja valtioiden rajoja ei vielä ollut olemassakaan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bessemer-prosessi

Wednesday, May 4, 2016

Unser Liebe Frau eli rakastettu neitsyt maria




Tämä on siis laulu , joka kertoo palkkasotureista (Liite 1 tekstin lopussa, jos haluatte kuunnella). Se on sävelletty joskus 1500-luvulla, ja kuuluu sarjaan ikiaikojen musiikkia. Palkkasotureiden lauluksi tuo kuitenkin on hiukan erikoinen, ja siitä sitten jotkut ovat saaneet päähänsä, että maanihtien ("Landknecht") joukossa saattoi olla naisia. Toki laukun väitetään kertovan Neitsyt Marian suojelusta, mutta uskon että noilla aikansa kovanaamoilla ei kuitenkaan kovin harras näkemys uskonnosta ollut.  Termi on myös kiertoilmaus, mikä tarkoittaa Neitsyt Mariaa.

Vaikka 1500-luvulla sodat olivat jotenkin hyväksyttävämpiä kuin nykyisin, niin kuitenkin jokin raja niissäkin oli. Eli vaikka kuningas tai keisari saattoi kutsua kansansa aseisiin, niin hän ei sitä mieluusti kuitenkaan tehnyt. Näet aseiden antaminen talonpojille oli hengenvaarallista, koska ensinnäkin silloin kansa saattoi kapinoida. Mutta vaarallista oli myös feodaaliarmeijan kutsuminen aseisiin, koska se saattoi taistella vain 100 päivää, koska peltotyöt piti käydä tekemässä. Joten valtionpäämiehen luottokaarti oli palkkasotureista koostuva joukko, jota kuningas sitten käytti haluamallaan tavalla.

Nuo palkkasoturit saivat yleensä kuninkaan kanssa sovitun korvauksen palveluksistaan, sekä myös osansa valloitettujen kaupunkien kullasta sekä jalokivistä. Mutta kuten tiedämme, niin ostettu uskollisuus rajoittuu usein siihen, että kun noiden sotilaiden palkka on maksettu, niin he sitten lähtevät kotiinsa. Tämän vuoksi jokainen itseään kunnioittava kaupunki piti hallussaan suuria määriä kultaa sekä timantteja, jotta tuo palkkasoturijoukko voitiin lahjoa.

Kuten laulussa sanotaan, niin nämä miehet olivat "köyhiä palkkasotureita", joiden motiivina oli palkan hakeminen. Nämä sotilaat eivät mitään kovin luotettavia olleet, koska kaupungin todelliset aarteet ovat olleet sen arkistot. Noissa arkistoissa oli maininnat siitä, mitä sopimuksia tuo kaupunki oli tehnyt. Samoin kaikkien kaupungin aatelisten sukupuut olivat varmoissa holveissa, ja niistä ilmeni aikoinaan se, että onko tuo kuningas tai keisari oikeastaan edes oikeutettu kruunuunsa.

Eli kuten tiedämme, niin nuo paperit olisivat voineet esimerkiksi aiheuttaa sen, että joku kruunupää olisi menettänyt päänsä, koska hän ei oikeastaan olisikaan ollut oikeutettu kruunuunsa. Samoin kuninkaallinen kirjeenvaihto kaupungin isojen poikien kanssa olisi voinut olla hyvin kiinnostavaa luettavaa. Mutta päästäkseen käsiksi noihin arkistoihin, täytyi 1500-luvun kuninkaan tietenkin valloittaa kaupunki, joka oli valtion asemassa. Jokaisessa kaupungissa oli tuolloin oma lainsäädäntö, ja sen johtajat olivat kuninkaan asemassa kaupunkilaisiin.

Siihen oli hyvä käyttää ulkomaisia palkkasotureita, jotka eivät osanneet lukea noita arkistojen tekstejä. Tuon takia esimerkiksi hugenotit eivät osanneet etsiä temppeliherrojen asiakirjoja, kun he saapuivat pidättämään noita ritareita vuonna 1307. He ryntäsivät luostarin kultavarastoon, ja päästivät nuo miehet pakoon mukanaan aikansa räjähdysherkin arkisto, mistä näkyivät kaikki pappien ja kuninkaallisten luotot sekä muut sitoumukset, jotka he taatusti halusivat salata kansalta.

Liite 1

https://www.youtube.com/watch?v=mJSU0Fzj-BE

charelesfort.blogspot.fi

Gluons and the strong nuclear interaction.

When we think about energy flow from the strongest to the weakest. Free energy. That causes an atom’s decay. It is formed. Or. Released in t...