Taas on pantu pystyyn katuteatteri tuon G-20-kokouksen ympärillä, missä kivet lentävät sekä autoja poltetaan

Nykyään yleinen kuva G-20 kokousten yhteydessä 

Taas on katuparlamentti varastanut shown, kun maailman huippujohtajat kokoontuvat Saksassa, ja sitten tietenkin polttopullot sekä kivet lentävät kohti poliisia, joka sitten tietenkin vastaa voimaan patukoilla sekä kyynelkaasulla. Mutta mitä tämä ikään kuin raivoksi ärtynyt mielenosoittaminen oikeastaan on? Kun puhutaan protestoinnista, niin tietenkin tuollainen G-20 kokous voi aiheuttaa toisille ihmisille närkästystä, koska tuollainen kokous ei edsuta valtaosaa maailman väestöstä, mutta kuitenkin tuollainen mielenosoittajien harjoittama toiminta on ikään kuin selkeä yritys muuttaa protesteja väkivaltaiseksi, mikä sitten oikeuttaa poliisia voimankäyttöön mielenosoittajia vastaan, ja samalla esimerkiksi maailman huippujohtajia voidaan pelotella sillä, että jos mielenosoittajat pääsevät poliisin ketjun läpi, niin silloin heidän henkensä on vaarassa.

Itse olen sitä mieltä, että noilla mielenosoittajilla saattaa olla oikeasti sellainen aikomus, että he provosoivat poliisin tai jonkun valtionpäämiehen henkivartijat ampumaan joukkoa, jolloin tietenkin syntyy erittäin vakava tilanne, missä varsinkin nuoret ihmiset alkavat etsiä kostoa. Tuollainen toiminta tarkoittaa sitä, että nimenomaan nuoria henkilöitä provosoidaan hyökkäämään mellakkapoliisia vastaan tai käyttäytymään muuten provosoivasti, jolloin tilanne muuttuu hyvin nopeasti täysipainoiseksi mellakaksi.

Kuitenkin mellakoiden avulla saatetaan hakea sitä, mitä kukaan ei oikeasti halua, eli rajoituksia sanan sekä kokoontumisvapauteen. Kun poliittisen mellakoinnin historiaa muistellaan tarkasti, niin 1970 ja -80-luvuilla poliittisesti aktiivinen rauhanliike järjesti jatkuvia mielenosoituksia esimerkiksi USA:n sekä muun NATO:n Eurooppaan sijoitettuja ohjuksia vastaan, mutta silloin tällöin silmiin alkoi pistää sellainen havainto, että esimerkiksi Neuvostoliiton SS-20 "Saber"-järjestelmää ei missään mielenosoituksissa tai mielenosoittajien kantamissa banderolleissa  mainittu. Tuolloin huomattiin, että "viralliseksi" kutsuttu rauhanliike ikään kuin vaikeni mm. Neuvostoliiton salaisen poliisin voimankäytöstä sekä poliittisista pidätyksistä eikä sen mielestä esimerkiksi Neuvostoliiton asevoimien kalustoa sopinut paljastaa.

Mutta kun tarkastellaan nykyaikaista rauhanliikettä sekä sen toimintaa, ja samalla myös esimerkiksi USA:n tapaa kommentoida Pohjois-Korean ydinaseita, niin itse kyllä ajattelen sitä, että onko tällaisen toisen maan asevoimien iskukyvyn "mainostamisella" vain sellainen tarkoitus, että sillä peitetään USA:n todellisia aseiden kehitysohjelmia, eli tällä tarkoitan esimerkiksi nimenomaan "Wikileaksiin" "vuodettuja" asiakirjoja, joiden sisältö on sikäli erikoista, että vaikka noita papereita on kovin paljon, niin ne pitävät sisällään lähinnä kahvila laskun tasoisia paljastuksia, eli joskus olen miettinyt, että onko noiden salaperäisten "vuotojen" tarkoitus vain peittää puita metsällä, mikä tarkoittaa sitä, että jos USA:n asevoimien tiedustelu sekä informaatio eli propaganda-sotakone todella haluaa peittää työnsä, niin totta kai sillä pitää olla jotain, millä se peittää todellisen ammattitaitonsa.

Ja kun puhutaan vaikka Maningin sekä Snowdenin paljastuksista, niin mitään kovin suuria uutuuksia niistä ei selviä. Samoin itse ihmettelen, että mistä nuo miehet sitten saivat ne vuotamansa tiedot käsiinsä. Eli miten maailman neuroottisin tiedustelupalvelu NSA antoi kyseiset paperit noille henkilöille, kun edes normaalissa virastossa ei tuollaista pääse tapahtumaan? Eli jokainen voi sitten kokeilla tällaista vaikka esimerkiksi Kansaneläkelaitoksella, eli pääseekö noiden järjestelmien luottamuksellisiin tietoihin kuka vain mikrotukihenkilö käsiksi?  Mutta tietenkään kun nämä PSY-OP (Psychological Warfare) eli propaganda yksiköt toimivat, niin silloin pitää omaakin punttiin ottaa hiukan tahroja, koska se sitten peittää sen, että jonkin maan turvallisuuspalvelu sekä erikoisjoukot ovat todellisuudessa joidenkin informaatio-operaatioiden takana.

Ja kun asiantuntijat etsivät noita toimijoita, jotka alkavat esimerkiksi estää web-palveluita tai levittää esimerkiksi toisen maan sotasalaisuuksia, niin he kiinnittävät huomiota siihen, että kuka on ikään kuin "puhdas pulmunen". Eli kuka sitten oikeastaan sieltä maailman johtajien takaa huutelee ja kuka kutsuu mielenosoittajia tuon G-20-kokouksen pitopaikan eteen. Tuolloin pitää tehdä sellainen kysymys, että "miten mielenosoittajat uskaltavat heitellä kiviä poliisia kohti"? Eikä heitä tunnisteta tuossa kaupungissa, missä on miljoonia ihmisiä? Eli maksaako joku noiden henkilöiden matkoja kohti Hampuria, missä sitten aletaan heitellä kiviä? Kun puhutaan tuosta katuparlamentista, niin silloin mieleen tulee se, että jos poliisi käyttää liian kovia otteita, niin silloin saattaa tilanne muuttua painajaiseksi, ja tuolla tarkoitan sitä, että onko tuon mielenosoittajien ryhmän tarkoitus oikeasti provosoida tulitaistelua Saksan poliisia vastaan?

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/hampurin-mielenosoitukset-aityivat-kaoottisiksi-melania-trump-loukussa-virka-apua-pyydetty-ympari-maata/6497006#gs.9XBXHCI

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Ranskan vaalit olivat varmasti hyvin vakava takaisku lobbareille, joiden tahtoon on ennen ollut tapana sanoa "kyllä"

Ranskan presidentinvaalien tulos oli sitä, mitä voidaan hyvällä syyllä odottaa. Uusi presidentti sai ensinnäkin taakseen kansainvälistä tukea, joka tullessaan euroopalle mieluiselta taholta kuten USA:n entiseltä presidentiltä Barack Obamalta sekä muutamilta muilta tahoilta satoi tukea tälle euroopan “ei populismiin sekä siihen menetelmiin turvautuvalle vaihtoehdolle”. Kuitenkin voidaan sanoa, että Eurooppa ei ole tämän jälkeen entisensä. Tämä valinta sitten osoitti sen, että todellisuudessa häviäjiä ovat ne taho, joiden ajatuksena on ollut kansallisen itsemääräämisoikeuden lisääminen.

Tuollaiset tahot on helppoa nimetä populisteiksi, vaikka tietenkin tällainen sanamuoto varmasti ei ole mitenkään kovin miellyttävä ajatus. Politiikkaan kuuluu tietynlainen retoriikka, ja tietenkin äänestäjille pitää jotain hyvää sanoa, kun sitten ryhdytään ajamaan omaa asiaa siten, että pyritään valtion johtotehtäviin. Vaikka kuinka haluaisimme olla sellaisia ihmisiä, joihin ei voida vaikuttaa populististen  
menetelmien avulla, niin kuitenkin varmasti kaikki me äänestämme sellaista ihmistä, jolla on meille itsellemme paljon annettavaa.

Kuitenkin tässä tapauksessa voimme sanoa, että kukaan meistä ei ole immuuni populismille. Vaikka toinen osapuoli kuinka tuntuisi olevan sellainen, jonka mielipiteitä me haluaisimme kuunnella, niin aina voi käydä niin, että hän ei kuitenkaan suurta ihmismassaa kykene miellyttämään. Tietenkin valtiollinen sekä kansallinen itsemääräämisoikeus ovat asioita, joiden kanssa on aina välillä tehtävä selväksi se, että isojen valtioiden intressit EU:ssa voivat olla hiukan erilaisia kuin pienten valtioiden. Samoin Hollannin käsitys esimerkiksi yhteisestä puolustuspolitiikasta voi olla hieman eri asia kuin Suomen käsitys samoista asioista. Oman maamme itärajan pituus on vähän yli tuhat kilometriä, joten sen takia voidaan keskustella siitä, että mikä on meidän oma etumme tässä asiassa.

Yhteinen puolustuspolitiikka voi näet johtaa siihen, että Suomi joutuu osaksi NATO:n sekä Venäjän välistä konfliktia. Ja kuitenkin samalla tavalla voidaan keskustella siitä, että kunnioittaako kukaan meidän omaa aluettamme, jos sitten todellisessa elämässä aletaan käydä todellista sotaa. Kuitenkin voidaan sanoa, että jos emme rauhan aikana osoita tukea niille, jotka ovat joutuneet aggression kohteeksi.

Venäjä on sen verran vahva toimija maailman kaikilla kentillä, ja sen ydinaseita pelätään todella paljon, joten jos tuollainen konflikti sitten alkaa, niin uskon että kovin moni valtio ei sitten myöskään Suomelle tule aseita toimittamaan. Näet harva valtio maailmassa kuitenkaan haluaa sotaa Venäjää vastaan. Samoin toisten valtioiden päämiesten uhkaaminen ei varmasti ole kenenkään mielestä kovin järkevää. Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi Venäjä haluaisi sitten hyökätä Suomeen, niin silloin tietenkin sen johdon pitää tällainen asia sitten jotenkin perustella, ja perusteluksi kelpaa hyökkäys tuon valtion kansalaisia vastaan.

Termillä “tiedustelupalvelu” on kansainvälisessä politiikassa oma merkityksensä. Tämä termi voi tarkoittaa esimerkiksi puolisotilaallisia joukkoja tai erilaisia erityistoimenpiteitä käyttäviä valtiollisia ryhmiä, jotka voivat esimerkiksi kerätä tietoa kohdemaastaan sekä esimerkiksi suorittaa hyökkäysvalmisteluja kuten salamurhia ja sabotaasi-tehtäviä ja niiden tehtävänä on myös trollata tappiomielialaa kohdemaassaan. Tuosta toiminnasta vastaavat näiden laitosten alla toimivat INFO-OP eli informaatio-operaatioihin koulutetut osastot.

Se että esimerkiksi joku tiedustelupalvelu tekisi yhteistyötä äärioikeiston kanssa voisi olla tällaisen hyökkäyksen kannalta perusteltua. Nimittäin silloin saadaan aikaan “maskirovka”, eli “mainilan laukausten” kaltainen provokaatio, mikä oikeuttaa tuon maan johdon muiden silmissä ryhtymään sotatoimiin valitsemaansa kohdetta vastaan. Tuohon aggressioon riittää sitten sellainen asia, että maamme viranomaisten katsotaan olevan kyvyttömiä suojelemaan tuota vähemmistöä.  Politiikkaan kuuluu muuten sellainen retoriikka, että kukaan ei varmasti toista ehdoin tahdoin uhata, vaikka se ehkä joskus olisi muka loistava sanamuoto.

Ranskan presidentinvaalit ovat asia, mikä varmasti oli tappio monille tahoille, joista yksi on EU:n loppua toivovat lobbarit. Noiden tahojen mielestä koko unionia ei edes tarvita, vaan paras keino ajaa omia asioita olisi se, että kaikki EU-maat toimivat vain omaa kansallista etuaan ajatellen. Se että Ranskan kansa äänesti siten kuin se äänesti ei välttämättä tarkoita sitä, että mikään vaihtoehto olisi oikeastaan kovin paljoa toista parempi. Se että emme maksaisi EU:n jäsenmaksuja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että tuota samaa kustannuserää ei tulisi jostain muusta viranomaistoiminnasta. Jos emme olisi Schengen-alueen jäseniä, niin silloin meidän pitäisi hoitaa itse tulli- sekä rajavartiolaitoksen toiminta, ja tietenkin se sitten maksaa rahaa, koska nuo välineet mitä tuossa työssä sitten tarvitaan eivät ole mitään kovin halpoja, ja silloin emme saisi esimerkiksi lainata muiden maiden välineitä samalla tavalla.

Kuitenkin se sitten taas lisäisi omaa kansallista päätöksentekoa koskevaa päätäntävaltaa, mutta kuitenkin se että me emme itse tee esimerkiksi kaikkea rajavalvontaa koskevaa työtä ei kuitenkaan tarkoita, ettei tuota työtä tarvitse jossain tehdä. Kun puhutaan siitä, että schengenin tarkoitus on nimenomaan keventää EU:n rajavalvontaan kohdistuvia kustannuksia, niin usein unohdetaan sellainen asia, että on maita, jotka ovat toisten EU-maiden ympäröimiä, ja käytännössä kaikki tavara, mikä EU:hun tulee tullataan muualla kuin tuossa maassa.

Meillä taas on sitten Venäjä rajanaapurina, mikä taas lisää maamme  omien viranomaisten työtaakkaa, ja etelässä sitten tietenkin odottaa joukko afrikkalaisia, joiden kohtelu on todella ongelmallista. Nimittäin on olemassa kansainväliseen merilakiin liitetty pykälä, jonka mukaan haaksirikkoisia on autettava, ja ketään ei saa jättää mereen hukkumaan. Ongelma sitten on se, että nämä ihmiset jotka onnellisesti pyrkivät Eurooppaan saattavat kaataa veneensä, jotta he pääsisivät uimalla maihin. Ja tässä sitten eteen tulee sellainen asia, että osa maailman maista on säätänyt sellaisen lain, jonka mukaan maalle päässeet pakolaiset otetaan vastaan olipa heidän pakolais-statuksensa sitten humanitäärinen tai puhtaasti elintasoon perustuva.

Tähän pakolaisten ryntäämiseen euroopan alueelle ei kukaan ole todellisuudessa varautunut. Lobbareille jotka ovat luottaneet massiiviseen lehdistön käyttöön sekä populismiin ja uhkailuun on tämä Ranskan vaalien tulos kuitenkin varmasti karvas tappio. Ennen on ollut tapana ikään kuin myöntyä tuollaisten pesäpallonmailoja heiluttavien äärijärjestöjen edessä, jolloin sitten “on vain ollut pakko” tehdä sellaisia päätöksiä, jotka eivät miellytä äänestäjiä. Samoin tällä tuloksella jyrättiin “katuparlamentti”, joka sitten koki tylyn tappion. Tämä tulos oli varmasti hyvin ikävä niille, jotka haluavat heilutella pesäpallomailoja omien ääripään aatteidensa edistämiseksi.   

http://lobbareidentappio.webnode.fi

https://sites.google.com/view/lobbareidentappio/etusivu

Kansanäänestykset ovat hyvä tapa antaa kansalle päätösvaltaa eri asioissa, mutta äänestäjän on tiedettävä myös ratkaisunsa seuraukset.

Brexit eli Britannian ero EU:sta on tuonut heille eteen sen,  mitä olen suomalaisista sanonut. Kakusta ei voi nauttia pelkkiä rusinoita. Kun tuo valtio erosi EU:sta, niin se tietenkin otettiin vastaan riemuiten, ja EU:n kaatumisesta alettiiin spekuloida laajemmin. Ja kukaan ei varmaan kuitenkaan Britanniassa osannut silloin EU-vastaisuutta sekä kansallista identiteettiä korostavassa ilmapiirissä ajatella, että pääsy EU:n sisämarkkinoille saattaa tuolloin vaikeutua, koska Britannian haluttaisiin silloin osallistuvan myös EU:n päätöksentekoon sekä sen maksuihin jotka koskevat viranomaisyhteistyötä rajojen ylitse. Vaikka Britannia tietenkin tulee toimeen ilman EU:ta, niin kuitenkin voidaan sanoa, että sen kauppa EU:n kanssa mutkistuu, koska tietenkin sisämarkkina-alue vaatii tiettyjä tulleja sekä veroja, ja samalla kun olen kirjoittanut laivaväylistä , jotka menevät Britannian sivuitse, niin en ole muistanut mainita sitä, että tuo sama tavara voidaan kyllä laivata Rotterdamiin suoraan ilman Britannian apuakin.

EU:n etu näissä tulevissa neuvotteluissa, mitkä koskevat saarivaltakunnan asemaa siihen nähden on se, että Britannia sijaitsee sisäkauppa-alueen ulkolaidalla, ja sillä on oma valuutta, ja tietenkin huomattava osa EU:hun tulevasta tavarasta tuodaan Britannian kautta. Mutta kuitenkin se, että Britannia on verraten sivussa sisäkauppa-alueesta takaa se, että tuo ero ei ehkä ole muuten niin tuntuva asia, kuin jotkut luulevat. Eli EU:n sisäisiä kuljetuksia ei varmaan kovin paljoa hoideta tuon maan läpi, ellei sitten kyseessä ole Irlantiin menevistä rekoista.

Britannia tietenkin on iso EU-maa, joka omaa loistavan menneisyyden sekä suuren roolin NATO:ssa, mutta niin suuri tuo maa ei ole, että sen toiminnan vaikutus esimerkiksi EU:n manneralueeseen vaikuttaisi kovin paljon. Ja kun keskustellaan esimerkiksi tuosta Brexitistä, niin totta kai tuo kansanäänestys sitten sattui sopivaan aikaan, eli Kreikan talouskriisi sekä maailmankaupan lama tietenkin saivat britit tekemään päätöksen, joka silloin tuntui oikealta. Mutta kuten tiedämme, niin tuo brexit ei varmasti tuonut vain upeita asioita brittien elämään. Vaikka britannia on tärkeässä asemassa esimerkiksi NATO:ssa, niin EU:ssa toki osaavat muutkin tehdä politiikkaa, ja kiristää muita esimerkiksi tuontitulleilla.

Tuo ero EU:sta toki sai aikaan sen, että tiettyjen poliitikkojen viljelemä tapa pitää kansanäänestyksiä kaikista maailman asioista varmasti tuli ihmisten tietoisuuteen, ja antoi heille mahdollisuuden vaikuttaa asioihin, mutta kukaan ei varmasti koskaan arvannut sitä, että oikeaan aikaan pidetty kansanäänestys toisi eteen tilanteen, missä Britannia jättää EU:n taakseen, vaikka toki media kampesi voimalla tuota yleistä mielipidettä EU:ta vastaan, koska se ei jatkanut talouskasvua ja tuonut briteille työpaikkoja.

Samoin lamaa sekä lukukausimaksujen nostamista oli helppo vyöryttää EU:n niskoille, vaikka makrotaloudessa eli monikansallisissa talousyhteisöissä pätevät samat säännöt kuin kansallisissa talouksissa, eli ennen pitkään nousukautta seuraa lama. EU:n talouden pitkän nousun sai aikaan se, että sosialistiset maat muuttuivat markkinataloutta harjoittaviksi valtioiksi 1990-luvulla, ja niiden infrastruktuurin kehittäminen eli "jälleenrakentaminen" toi sitten rahaa EU:n taskuun.

Uhkaaminen kansanääsetyksillä on poliitikkojen keino antaa vastuuta kansalle, ja samoin se antaa ihmisille kuvan siitä, että poliitikko haluaa kuunnella äänestäjiä. Ja kuitenkin tuo kansanäänestys sitten selkeytti tilannetta, eli se sitten ei enää jättänyt arvailuille sijaa, eikä kenenkään tarvinnut enää lähteä spekuloimaan noilla asioilla. Kuitenkin unohdettiin se, että EU on valtioiden välinen liitto, johon ei mennä kansallisella päätöksellä. Toisin sanoen EU ei välttämättä enää sitten valtiota huoli takaisin, vaikka se panisi toimeen kuinka monta kansanäänestystä.

Kuitenkin EU on muuttunut hyvin paljon kauppaliitosta, joten sen takia meidän pitää aina välillä arvioida maamme suhdetta tuohon liittoumaan. Kuitenkin pitää muistaa sellainen asia, että jos sieltä eroamme, niin sitten saamme varmasti täyttää tullikaavakkeita maamme rajoilla. Ja toki Saksa on hieman toisessa paikassa kuin Suomi, eli sen kautta kulkee tietenkin luonnollinen tie euroopan markkinoille, joten tuon valtion kanssa tietenkin ollaan vähän eri tavalla kuin myös syrjässä EU:n ytimestä olevan Suomen kanssa. Eli esimerkiksi Venäjän kaasu kulkee Eurooppaan vedenalaisessa putkessa, mikä kulkee pohjoiseen Saksaan Itämeren pohjaa pitkin.

Noin ei Venäjä ole riippuvainen Baltian maiden sekä Puolan suopeudesta, kun se vie kaasua länteen. Eikä sen tarvitse tuolloin ottaa monia maita huomioon kun kaasua tuodaan länsimaiden markkinoille. Venäjän johto tiedostaa, sen että historiallisista syistä se ei ehkä kovin suosittu esimerkiksi Puolassa ole. Ja kaasuputkelle tietenkin tarvitaan kaksi kulkuväylää, koska Ukrainan tilanne on osoittanut sen, että tuo kaasuntoimitus voi häiriintyä konfliktien takia myös venäjän lähialueilla. Samoin syvänteiden kautta kulkeva vedenalainen putki on turvassa terroristeilta, koska se on silloin tavallisten sukeltajien saavuttamattomissa, mikä on nykymaailmassa erittäin tärkeää, kun tällaisia energiaratkaisuita aletaan suunnitella.

Ja Ukrainan tilanne on hyvin kiusallinen sekä EU:lle että Venäjälle, jotka varmasti haluavat normalisoida suhteensa hyvin nopeasti, koska tuollainen asia kuin sota, on varmasti hyvin ikävä asia niille, jotka haluavat käydä kauppaa EU:n ja Venäjän välillä, ja yksi tuollainen toimija, jonka johto saa harmaita hiuksia tuosta sodasta on Gazprom, joka myy kaiken Venäjän kaasun ulkomaille. Jos tuota kaasua ei haluta ostaa, niin silloin tuo valtiollinen yhtiö jää ilman miljardejaan, mikä takaa sen, että myöskään Venäjän eliitti ei saa ostaa silloin haluamiaan länsimaisia tuotteita markkinoilta, eikä maa saa tarpeellista pääomaa oman infrastruktuurinsa kehitykseen.

vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Kyllä kansa tietää, sanoi presidentti Kekkonen

"Kyllä kansa tietää" sanoi tasavallan presidentti Urho Kekkonen aikoinaan. Ja tämä tietenkin on näkynyt osittain myös brittien toiminnassa tämän kansanäänestyksen jälkeen. Eli he ovat nyt sitten lopulta etsineet tietoa EU:sta. Tämä toiminta kuvastaa hyvin kansanäänestyksen ongelmia. Kysymys on nimittäin siitä että onko ihmisillä oikeasti käsitystä siitä, että mistä asioista kansanäänestys sitten oikeastaan pidetään? Samoin onko heille kerrottu, miksi tuota päätöstä ei tehdä parlamentissa, vaan se annetaan suoraan kansalle?

Eli onko ihmisille jaettu tarpeeksi oikeaa ja asiallista tietoa aiheesta, josta heidän pitää tehdä päätöksiä. Toisin sanoen tietävätkö ihmiset oikeasti, mistä kaikesta he kansanäänestyksen yhteydessä päättävät? Ja onko heille selitetty sitten se, miten tuo päätös vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä tai muihin heitä koskeviin asioihin? Kansanäänestyksen ideana on se, että ihmisten mielipidettä eri asioista kuunnellaan, mutta yksi asia kuitenkin on jäänyt ikään kuin piiloon, kun puhutaan suorasta demokratiasta, ja se koskee parlamenttia.

Näet kaikissa eurooppalaisissa maissa ylin valta on parlamentilla, jossa tehdään kaikki lain säätämistä koskevat päätökset. Ja kansanäänestykset eivät ole mitenkään kovin yleisiä asioita läntisessä Euroopassa. Eli se että parlamentti kysyy kansalta mielipidettä on yleensä merkki heikkoudesta. Syy miksi olemme siirtyneet edustukselliseen demokratiaan johtuu siitä, että kun lakia säädetään, niin silloin pitää sen valmistelussa olla hyvin tarkkana, ja perehtyä huolellisesti paitsi lakitekstiin, niin myös edustajan pitää pohtia lain vaikutusta yhteiskuntaan.

Eli tämän takia on ihmisiä, joiden mielestä mitään kansanäänestyksiä ei pitäisi koskaan edes pitää. Heidän perustelunsa on se, että suuri osa äänedtäjistä ei edes oikeastaan tiedä, mitä heidän äänestyskäyttäytymisensä tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan. Ja tietenkin äänestäjä saattaa uskoa, että esimerkiksi juuri ero EU:sta tuo automaattisesti hänelle työpaikan. Mutta kun tehdään vaikeita päätöksiä, niin kansan taakse on helppo mennä piiloon. Kun päätös jostain asiasta siirretään kansalle, niin se sitten ikään kuin vapauttaa parlamentin vastuusta, sekä siirtää huomiota pois sen tekemistä koulutus- yms. tukien leikkaamisista. Näin poliittiset päättäjät osoittavat välittävänsä kansasta, jolta he ovat juuri leikanneet pois mahdollisuuden päästä esimerkiksi yliopistoon ja sitä kautta päästä kohoamaan yhteiskunnan portailla.

Pelko ja viha kaupungin kaduilla

Kun puhutaan esimerkiksi äärioikeiston saapumisesta vasemmiston kokouksen lähelle sekä sitä, että he kuvasivat median mukaan tätä tapahtumaa, niin silloin he toimivat kuten vastaavat järjestöt ovat kautta koko Euroopan toimineet. Eli otetaan potentiaalisen vastustajan kokous pelottelun kohteeksi, ja sitten koko juttu alkaa toimia kuten sen pitääkin toimia. Tällä tarkoitan sitä, että tuohon kokouspaikan viereen ilmaantuu muutamia pilottitakkiin sekä maihinnousukenkiin pukeutunutta henkilöä, jotka kuvaavat melko avoimesti kokousväkeä. Äärioikeisto pelottelee ihmisiä islamisteilla sekä sillä, että jokainen joka heitä vastustaa saa nenilleen, vai onko asia kuitenkaan niin mustavalkoinen, kuin mitä yleensä annetaan ymmärtää.


Samalla huudellaan muutamia iskulauseita, sekä käyttäydytään muuten passiivisesti. Tuon toiminnan tarkoitus on pelottaa vastapuolta, sekä osoittaa omaa voimaa. Eli kun kuvataan yleisellä paikalla, niin lain mukaan tuohon toimintaan ei voida puuttua ollenkaan. Poliittiset järjestöt ovat normaaleja julkisia yhdistyksiä, joiden jäsenistö maksaa jäsenmaksunsa sekä pitää omia kokouksiaan, joita mielellään esitellään televisiossa, mutta kun paikalle lennähtää muutama skinhead, niin sitten on taas ryhmä peloteltu asianmukaisesti oikeaan ryhtiin. Se että nuo skinheadit sitten kuitenkin valitsivat vasemmiston kokouksen esiintymistään varten  tietenkin tuo heille paljon julkisuutta,

Vasemmistolaisten kokouksissa käy paljon näkyviä kulttuurielämän sekä toimittajakunnan edustajia, joiden avulla  nuo pilottimiehet sitten saavat paljon enemmän julkisuutta, kuin mitä he muuten saisivat. Ja asian ydin on siinä, että noiden henkilöiden olemus kuitenkin pelottaa noita vasemmistolaisia. Kuvaaminen sekä lievä provosointi oikeassa paikassa tuovat kyseisille järjestöille arvokasta julkisuutta, jota ne eivät muuten saisi. Mutta kun puhutaan skinheadeista, niin he kuitenkin avoimesti ovat ulkomaalaisvastaisia. Eli nuo pilottitakkia käyttävät miehet eivät leiki muuta olevansakaan, kuin joukko "vihaisia miehiä", jotka eivät asenteitaan mitenkään peittele.

Mutta nuo henkilöt eivät ole ainoita rasisteja, mitä euroopasta löytyy tälläkin hetkellä. Näet joidenkin ihmisten mukaan myös vasemmistolaisten joukossa on ihmisiä, jotka suhtautuvat vihamielisesti ulkomaalaisiin. He vain eivät tuo mielipidettään kovin helposti esille, koska  pelkäävät äänestäjien katoavan. Kuitenkin noista henkilöistä on mukava istua puoluevaltuustoissa, sekä kertoa kaikille, kuinka heidän mielestään pakolaispoltiikkaa pitää hoitaa, ja tietenkin se oikea kanava tällaiselle huutelulle on oppositiossa,  Tietenkin hallituksen haukkuminen on mukavaa, kun se tietenkin takaa noille poliitikoille sitten paikan Eduskunnassa. Mutta ulkoisen vihamiehen löytöminen saa tietenkin puolueväen pelkäämään,ja siksi myös noista skineistä on tullut joillekin poliitikoille pelastus, kun he haluavat lisätä esimerkiksi poliisin määrärahoja sekä muita viranomaisten valtuuksia.

Ja jostain syystä nimenomaan äärioikeistoa pidetään jotenkin pelottavampana ilmiönä kuin äärivasemmistoa. Vaikka kumpikin osapuoli käyttää väkivaltaa toimissaan. Kuitenkin on kysytty sitä, että kuka oikeastaan hyötyy noista skinheadeista, jotka varmasti ovat pelastaneet useita poliitikkoja sekä poliiseja syytteiltä. Eli joissakin tapauksissa vaikuttaa hiukan siltä, että nämä "äärioikeiston" jäsenet ovat olleet paikalla vain kääntääkseen puolueväen keskusteluja esimerkiksi poliisin kutsumiseen. Joten ainakin itse olen epäillyt kyseessä olleen ainakin Baijerissa sellainen tilanne, missä palkatut avustajat ovat hyökänneet jonkun poliitikon vaalitlaisuuteen, jotta tämä saisi tukea sekä symptiaa äänestäjiltä, jotka ottavat tuollaisen toiminnan aitona demokratian puolesta toimimisena.

Joillakin euroopassa oleskelevilla pakolaisilla saattaa olla taustallaan esimerkiksi toimimista jonkun maan turvallisuuspoliisissa tai sitten heillä on muuta salattavaa. Joten jotkut varsinkin ulkomaalaistaustaisten  poliitikkojen saamat uhkaukset saattavat kyllä olla muiden maahanmuuttajien tekemiä. Näet monille muslimeille esimerkiksi naispoliitikot ovat täysin vieras asia heidän omalle uskonnolleen. Samoin monista muslimeista saattaa olla kiusallista, kun heidän lapsensa eivät enää haikaile perinteisten islamin arvojen perään, mikä heikentää esimerkiksi perheen pään asemaa lapsiinsa nähden.

pseudotiedetta.blogspot.fi