Miksi varis on harmaa?

Varis
Kuva I

Miksi varis on harmaa? Syy tähän tietenkin löytyy luonnonvalinnasta, joka on suosinut harmaita lintuja. kukaan ei luonnossa tepastele ympäriinsä odottaen päätyvänsä toisen ruokalistalle, lukuunottamatta tiettyjä parasiitteja, jotka houkuttelevat saalistajia sieppaamaan ne sisäänsä, ja sitten nämä olennot alkavat loisia esimerkiksi sen suolessa. Jotkut parasiitit myös tappavat uhrinsa esimerkiksi tuhoamalla sen maksan, mutta useimmiten ne vain ikään kuin kulkevat mukana, koska jos parasiitin isäntä kuolee, niin silloin se joutuu vaihtamaan eläintä, ja esimerkiksi monia maksamatoja uhkaavat erilaiset hyönteiset, jotka voivat niitä sitten syödä ilman pelkoa infektiosta tai muusta komplikaatiosta.

 Karike sekä pohjoinen metsä ovat pääasiassa harmaita, joten tietenkin sen takia tuon älykkään linnun kannattaa olla harmaa sekä musta. Varislinnut ovat erittäin älykkäitä eläimiä, jotka elävät yhdyskunnissa, ja eivät useinkaan mitään helppoja saaliita muutenkaan ole, koska ne osaavat pujotella puiden välistä pakoon haukkoja sekä kotkaa, joista jälkimmäinen  on yksi harvoista linnuista, joita variksen tulee pelätä. Suurin osa petolinnuista kuitenkin väistää varista, koska jos se niitä häiritsee, niin silloin se saa koko parven päälleen. 

Mutta pelkkä sulautuminen maastoon ei tee variksesta niin menestynyttä lajia, vaan sen kohdalla tapahtunut värivalinta on paljon monitahoisempi sekä syvällisempi valinta, jonka takana on muutakin kuin tarve sulautua maastoon. Harmaa ja musta ovat värejä, johon silmä ei kiinnity niin helposti, kuin kirkkaaseen väriin, koska petoeläinten kita useimmiten on kirkasvärinen. 

Siksi kirkkaat värit saavat silmän kääntymään automaattisesti kirkkaita värejä kohti. Tietoa siitä, mihin silmä kääntyy käytetään hyväksi esimerkiksi sotila- sekä turvasuja suunniteltaessa. Toki kaikkien petoeläinten kita ei ole kirkasvärinen, vaan esimerkiksi mambojen suut ovat usein mustia, mutta joillakin matelijoilla on sellainen suuosa, että sen väri muuttuu riippuen siitä, että uhkaako käärme vastustajaa vai vaaniiko se saalistaan. Se että uhkaako se vai vaaniiko käärme toista eläintä riippuu sen opponentin koosta, eli siitä pystyykö käärme nielemään saalistaan. Mutta tästä sitten seuraa sellainen kysymys, että miksi sademetsän eläin on kirkasvärinen? 

Joskus kirkas väri toimii houkuttimena, eli tukaanilla esimerkiksi on kirkasvärinen, banaania muistuttava nokka, joka on tarkoitettu houkuttelemaan saalista sen lähelle. Mutta kun puhutaan esimerkiksi papukaijojen kirkkaista väreistä, niin silloin tuo väri kyllä sulautuu melko hyvin sen luonnollisen elinympäristön objekteihin kuten hedelmiin sekä kukkiin. Ja viidakko on tietenkin erittäin värikäs paikka. 

Jossa petolintujen pitää valita tuhansista värikkäistä kohteista. Tällöin petolinnun pitää sitten valita noista kohteista, mitä kohti se lähtee syöksymään. Tämän takia parveilu sekä yhteneväinen käytös sekä höyhenpuku tai karvapeite ovat valttia luonnossa. Linnut pääsevät yleensä maassa elävää petoa pakoon lentäen, mutta tietenkin ilmassa niitä vaanivat muut linnut. Höyhenten tehtävä on paitsi suojata lintua säältä, niin myös tehdä siitä epämiellyttävä saalis, koska terävät piikit saattavat jäädä petoeläimen kurkkuun kiinni.

Ja esimerkiksi kottaraiset lentävät ympäriinsä yhtenäisenä massana, josta petolinnun on vaikea valita kohteensa tuhansien yhteneväisten silmäobjektien keskeltä. Mutta sitten vielä sellainen asia, että miksi esimerkiksi karibujen sekä muiden laumassa elävien hirvieläinten koirailla on sarvet. Syy on sama kuin se, miksi lintumaailmassa koirailla on useimmiten värikkäät höyhenpuvut. Siksi että ne erottuisivat massasta, koska jos nuo eläimet sitten kohtaavat pedon, niin naaraan tehtävänä on saada poikue kasvatettua täysikasvuiseksi, ja vain naaraat voivat lisääntyä, joten jos naaraalla on poikasia tai munia haudottavana, niin koiraan tehtävä on vetää hyökkääjä puoleensa. Toki isoilla linnuilla kuten variksilla, lokeilla sekä haukoilla ja joutsenilla on yhtenevät höyhenpuvut, ja sorsan kaltaiset kasvissyöjäkoiraat vaihtavat vain höyhenpuvun pesimisen ajaksi. 

hkimmo.blogspot.fi

Hyönteisten käyttö robotteina kiehtoo tutkijoita ympäri maailman

Torakka johon on kiinnitetty mikropiiri. 

Nanoteknologiaa pidetään maailman suurimpana keksintönä. Se on näkymättömien eli äärimmäisen pienten koneiden rakentamista. Näitä äärimmäisen pieniä koneita tuotetaan kemiallisesti tai muunneltujen solujen avulla, jotka voivat tuottaa tarpeeksi pieniä molekyylejä, joista voidaan tuottaa näitä äärettömän pieniä molekyylin kokoisia robotteja. Mutta toki on myös toinen mahdollisuus tuottaa äärettömän pieniä robotteja, jotka ovat kyllin vahvoja kuljettamaan esimerkiksi pieniä tarkkailu- tai paikannuslaitteita kohteisiin.

Tässä tehtävässä voidaan käyttää aivan tavallisia steriloituja hyönteisiä. Eli esimerkiksi torakoita tai jotain kärpäsiä voidaan "kouluttaa" etsimään vaikka huumekätköjä tai palopasäkkeitä. Nämä hyönteiset voidaan myös manipuloida geneettisesti siten, että ne voivat vaikka etsiä palopesäkkeitä tai paikallistaa huumekasveja tai kätkettyjä huumeita. Niiden myrkkyä voidaan tuottaa tetrimaljassa, mutta kaikkein kiehtovin ratkaisu olisi rakentaa hybridirobotti, jossa elävän hyönteisen jotain ravinnonhankkimista tai vastaavaa toimintaa hyödynnetään esimerkiksi tiedustelussa tai vastaavassa toiminnassa.

Eli esimerkiksi kovakuoriaisen ruumiiseen voidaan kiinnittää nanoteknologisesti valmistettu tarkkailulaite, ja sen ravinnon hankinta käyttäytymistä hyödyntämällä voidaan tämä tunkeilija sitten houkutella ryömimään kohti tarkkailtavaa taloa, ja kun se on saapunut oikeaan paikkaan, niin sitten tämä hyönteinen vain surmataan. Yksi pelottavimmista ratkaisuista olisi manipuloida äärimmäisen myrkyllinen mehiläinen tai ampiainen korvaamalla sen myrkyn valmistamista ohjaava geeni vaikka Mustan Lesken vastaavalla geenillä.

Toki tämä myrkyn kehittymistä ohjaava geeni voidaan ottaa vaikka kasvista, jolloin voidaan luoda esimerkiksi Risiinipistoksia jakava ampiaisparvi, jos tuon kasvin geenejä siirretään sellaiseen kohtaan tuossa pistiäisen perimässä, että se alkaa tuottaa risiiniä normaalin myrkkynsä tilalle. Mehiläinen olisi houkuttelevampi vaihtoehto tällaisen elävän salamurharobotin osaksi kuin ampiainen, koska se kuolee kerran pistettyään, ja tuo yksilö voidaan varustaa mikropiirillä, jonka avulla sitä ohjataan. Sen jälkeen nämä hyönteiset tietenkin steriloidaan, jotta ne eivät leviä huomaamatta uusille alueille, mutta tällainen mahdollisuus kyllä varmasti kouraisee vatsasta, että jossain asevoimien laboratorioissa kehitetään tällaisia eläviä aseita, joten tästä geenimanipulaatiosta sekä nanotekniikasta, jonka avulla voidaan valmistaa keinotekoista DNA tai RNA-pätkiä, joita voidaan liittää mihin tahansa kohtaan eliön perimässä.

Tällaisen bioteknologisen komponentin liittäminen robotiin on sikäli kiehtova ajatus, koska emme varmaan kovin paljoa kärpäsistä pidä, joten tällöin eivät luonnonsuojelujärjestöt kovin paljon protestoisi. Ja siksi esimerkiksi lihakärpästen käyttö rikostutkinnassa voisi kiehtoa vaikkapa viranomaisia. Nämä lihakärpäset voitaisiin viljellä mädässä lihassa, jonka jälkeen ne varustetaan esimerkiksi pienillä GPS-laitteilla, ja sitten nämä kärpäset lähetetään lentoon. Niiden liikettä seurataan GPS:n avulla, ja kun tyhmä näitä hyönteisiä laskeutuu johonkin kohtaan lähtee poliisi katsomaan tilannetta. Hyönteisten opettaminen esimerkiksi muoviräjähteiden sekä huumeiden etsintään tapahtuu kasvattamalla niitä näiden räjähteiden kanssa, tai antamalla esimerkiksi lihakärpäsille huumeita niiden toukkavaiheen aikana. Sen jälkeen ne etsivät kaikki huumekätköt, ja ateroivat niiden sisällön vatsaansa.