Miksi psykopaatti on vaarallinen?

(Kuva 1)

Kimmo Huosionmaa

Psykopaatteja kannattaa varoa. He voivat olla hyvin vaarallisia ihmisiä. Jos tuttavapiiriin kuuluu psykopaatti, niin hän ei varmaan ole sellainen “mukava ihminen”, kuten varmaan kaikki tietävät. Mutta kun sitten mietitään sitä, millainen psykopaatti oikeastaan on, niin kaikissa lääketieteen kirjoissa korostetaan heidän miellyttävyyttään sekä sitä, kuinka nämä henkilöt soluttautuvat toisen ihmisen kaveripiiriin, ja sitten eristävät tämän muusta maailmasta. Tässä tekstissä psykopaatista käytetään myös nimeä sosiopaatti, joka on oikeastaan se kuuluisa “sarjamurhaaja”, eli sosiopaatti ei tarkoita aivan samaa, mutta on kuitenkin läheistä “sukua” tälle persoonallisuushäiriölle.

Mikäli käy niin, että tuollaisen henkilön lähipiiristä sattuu joku haluamaan pois, niin silloin kannattaa muistaa muutamia asioita tällaisen ihmisen ajatusmaailmasta. Yksi niistä on sellainen, että siinä tällainen psykopaatti pitää aina yhden pariskunnan lapsista luonaan, että jos hän kokee pettymyksen, niin silloin saattaa tuolle lapselle tapahtua jotain. 

Ja yksi psykopaatin tuntomerkeistä on juuri sellainen asia, että hän ikään kuin varoittaa siitä, että jos häntä ei totella, niin silloin saattaa jotain tapahtua. Samoin psykopaattien kanssa pitää olla todella varovainen, koska tuollainen persoonallisuushäiriötä sairastava ihminen saattaa suunnitella esimerkiksi hyvin vakavia rikoksia, ja noilla ihmisillä ei ole mitään omaatuntoa sellaisen asian suhteen kuin väkivalta. 

Hän saattaa esimerkiksi pyytää entistä puolisoaan tuomaan hänelle vaikkapa taskuveitsen. Eli tuo henkilö soittaa puhelun, missä hän pyytää puolisoaan tuomaan jonkun “isältä perityn” taskuveitsen mukanaan, ja kun puoliso ottaa sen taskustaan, niin silloin haulikko pamahtaa. Tuosta asiasta on monia erilaisia variaatioita, kuten esimerkiksi sellainen, missä vihamies houkutellaan jonkun talon pihaan kirves kädessään. 

Talon sisällä odottaa joku haulikon kanssa. Tuo tietenkin on murha, mutta sen osoittaminen on vähän hankalaa. Kun ajatellaan sosiopaatin mielenliikkeitä, niin silloin tietenkin pitää muistaa sellainen asia, että tuollainen ihminen on keskivertoa älykkäämpi sekä myös tätä kautta vaarallisempi kuin keskiverto ihminen. Mutta yksi ero tällaisessa ihmisessä on meihin muihin verrattuna. 

Sosiopaatilla ei ole mitään tunne-elämää, ja oikeastaan toinen ihminen on hänelle vain objekti. Eli sosiopaatti ei tee mitään eroa esimerkiksi sen kanssa ampuuko hän vaikka taulua vai ihmistä. Eikä hänellä ole sosiaalista omaatuntoa muunkaan väkivallan suhteen. Tämän takia tuollainen ihminen on hyvin vaarallinen, varsinkin jos joku sitten käy häntä kohtaan väkivaltaiseksi. Tuo on sellainen syy, että se oikeuttaa psykopaatin surmaamaan toisen ainakin tämän omasta mielestä. 

Kun puhutaan noista psykopaateista, niin tässä pitää sitten sanoa sellainen asia, että mikään diagnoosi ei automaattisesti oikeuta sulkemaan ketään mihinkään laitokseen. Se tarkoittaa sitä, että kuka vain voi väittää toista psykopaatiksi, ja jotkut tekevät tätä, kun ovat saaneet sitten nenilleen tappelussa. 

Tällainen diagnoosi sitten muka oikeuttaa toisen ihmisen hakkaamisen, ja vaikka tässä on naisten oikeuksista puhuttu paljon, niin silloin tällöin tulee eteen tilanteita, missä nainen syyttää miestään pahoinpitelystä ilman syytä. Tai tietenkin myös aviomies voi sanoa, että tämä entisen vaimon uusi miesystävä sitten on häntä käynyt hakkaamassa. 

Lähteet:

https://www.mtv.fi/lifestyle/tunteet/artikkeli/miten-psykopaattia-kasitellaan-ei-mitenkaan-sanoo-aiheesta-kirjan-kirjoittanut-thomas-he-ovat-saalistajia/6753530#gs.XST1AJg

Kuva 1:

http://ak7.picdn.net/shutterstock/videos/2569847/thumb/1.jpg

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Poliisilla ei varmaan missään ole kokemusta yksityisissä sukellusveneissä tapahtuneista henkirikoksista

Madsenin sukellusvene ja toimittaja Kim Wall,
joka joutui ehkä Madsenin tappamaksi

Kohta taas sitten kohtaamme lehdessä ihmisen, joka tappoi jonkun toimittajan. Silloin tietenkin voidaan sanoa, että tällaiset tapaukset ovat hyvin järkyttäviä, joten tietenkään kukaan ei saa tuon miehen puolesta puhua, ja muutenkin olisi loistava paikka muistaa hänen mahdollinen asperger-diagnoosinsa, jotta sitten voidaan taas keskustella esimerkiksi siitä, miten pakkohoito olisi sitten pelastanut tämän yhden toimittajan tai naishenkilön. Tietenkin tuo rikos on hyvin järkyttävä, ja haluaisin sitten sanoa sen, että tämä ei ole tarkoitettu puolustamaan murhaa, joka on rikoksena hyvin tuomittava. Kuitenkin se että sukellusveneessä ollut kolmas henkilö sitten ei ole ehkä ilmoittautunut poliisille on hyvin vakava asia, ja ketään ei ole tuomittu ennen oikeudenkäyntiä. Joten mielenkiinnolla odotamme tuon kolmannen henkilön lausuntoa asiasta, mitä tapahtui tuolla veneessä?


Mutta kuitenkin tässä useita päiviä kestäneessä lehtikirjoittelussa varmasti sitten kohtaamme kohta sellaisia tekstejä, missä Madsenin asperger-diagnooseja sekä muita hyvin ikäviä asioita aletaan levitellä. Ja kuten usein tällaisissa tapauksissa sitten täytyy muistaa sellainen asia, että Madsenista ei kukaan enää saa sanoa yhtään hyvää sanaa. Mutta tämän tapauksen käsittely sitten tietenkin on erittäin suuressa osassa nimenomaan MTV3:n kotisivuja. Ja kai tässä minäkin saan sitten kirjoittaa jotain tästä hyvin ikävästä jutusta, missä Madsen on kertonut poliisille satuja, ja jäänyt niistä kiinni, joten ehkä hän kohta tunnustaa tuon teon. Tai sitten hän voi syyttää jotain "tuntematonta miestä", mutta ehkä poliisi ei häntä usko. Ja lehdissä häntä jo sitten syytetään tästä tapauksesta, joten siellä on jo vankiselli varattu tuolle miehelle.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalainen-rikosguru-kim-wallin-sukellusveneen-paloittelusurmasta-madsen-kuristi-kim-wallin-klassinen-tapaus/6554286


Hänen kuolemastaan tietenkin kirjoitetaan paljon, koska se tapahtui sitten yksityisessä sukellusveneessä, jonka eräs mies oli itse rakentanut, ja ehkä tästä tapauksesta saavat muutkin ihmiset nyt esittää spekulaatioita, kun siitä on sitten kirjoitettu useamman päivän ajan suurin kirjaimin. Tässä tapauksessa Tanskan suuri keksijä Madsen on sitten saanut ilmeisesti murhaajan maineen päälleen, ja ainakin häntä näytetään epäiltävän ruotsalaisen toimittaja Wallin murhasta. Tiedättekö muuten että Madsen on konepistoolimerkki, jota valmistetaan edelleen "Port Said" sekä Tokarev-merkeillä.  Kun tuota tekoa ajatellaan, niin tämä asia varmasti on ainakin lyönyt ikävän leiman Madsenin otsaan, ja tietenkin kaikilla meistä on omat teoriamme siitä, mitä oli tuolla veneessä tapahtunut.


Eli kaikki varmaan ovat tietoisia, että nämä Madsenit eivät niitä helpoimpia ihmisiä maailmassa ole, joten sitten tuolla veneessä saattoi tapahtua niin, että noille ihmisille tuli sitten riita keskenään, ja ehkä Madsen sitten käsitti Wallin olevan jotenkin halukas menemään "loppuun asti" illalla, kun tämä toimittaja sitten tuli veneeseen tekemään juttua tästä "Tanskan Edisonista". Ja ehkä sitten se kuuluisa repliikki, että "sori olen varattu" sai Madsenin sitten sekoamaan raivosta tai pettymyksestä. Ehkä hän odotti tuon naisen olevan myötämielinen myös "ei ammattimaiseen suhteeseen", mutta sitten kävi niin ikävästi, että hän sattui olemaan varattu.


Kun lehdistä olen lukenut Madsenin elämästä, ja siitä että hän oli aikoinaan iäkkään isänsä simäterä, niin silloin kyllä olen sitä mieltä, että hänen kaltaistensa ihmisten on usein vähän vaikeaa muodostaa ystävyyssuhteita, tai että noita ihmisiä pelottaa se, että heidät jätetään. En usko että tuolla miehellä, joka oli sitten "lukenut avaruuskilpavarustelusta" nuorena olisi ollut kovin paljoa ystäviä elämässään. Eli ehkä sitten hän oli jotain odottanut tuolta uudelta tuttavuudeltaan, mutta kuten kaikki me tiedämme, niin tuossa tilanteessa sitten käy joskus niin, että tuo kielteinen vastaus aiheuttaa sitten tilanteen, missä toinen menettää malttinsa täysin. Siitä kuinka toimittajat häntä käsittelevät uutisoinnissa huomaa sen, että hän on heistä "jotenkin outo", ja niistä avaruuskilpavarusteluista sitten voisin sanoa, että mitä hänen olisi pitänyt lukea?

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kim-wallin-mysteeri-syvenee-sukellusveneessa-oli-kolmas-matkustaja-henkilollisyys-selvilla/6554020#gs.=bUbeKk

Se että tämä tapaus sattui toimittajalle jossain sukellusveneessä, mitä ohjasi paikallinen keksijä tietenkin tuo sille paljon julkisuutta, mutta kuitenkin tuollaisia tapauksia sattuu päivittäin jossain ilotyttöjen maailmassa, ja muutenkin tässäkin tapauksessa voidaan sitten kirjoittaa monia muitakin asioita tuosta Madsenista, joka sitten tietenkin leimataan Asperger-lapseksi, joka olisi voitu sijoittaa johonkin laitokseen. Ja tietenkin tuollaisissa tapauksissa voidaan katsoa sitten sitä, että niissä ei sitten kenenkään tarvitse kestää noita Madseneita, joita voidaan pitää hiukan omituisina, jos heidät suljetaan johonkin laitokseen.


Nyt kun tuon toimittajan hyvin surullista kohtaloa ajatellaan, niin tietenkin seuraavaksi toimittajat muistavat sen, että tuosta Madsenista ei saa koskaan sanoa mitään hyvää, ja sitten taas muistetaan kuinka upeita lääkkeitä sitten saa ostaa apteekista. Eikä Madsenissa koskaan saa kukaan nähdä muuta kuin hänen diagnoosinsa sekä ehkä vikansa, ja saavathan lehdet tästä tapauksesta sitten taas syyn päivitellä sitä, kuinka tuollainen ihminen joka sitten sai päähänsä rakentaa itse raketteja sekä sukellusveneitä saa kulkea vapaana. Mutta vaikka tässä sitten vähän ajattelin purkautua tämän tapauksen takia, niin silti voisin sanoa, että antaa poliisin tehdä työnsä kunnolla, niin ehkä tämä asia sitten selviää jossain vaiheessa.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Millainen olisi John Carpenterin ohjaama rekka-kauhuelokuva.

Olen joskus ajatellut, millainen olisi sellainen rekka-elokuva, missä joku mediavirus ottaisi kuskit hallintaansa, ja ehkä kauhun legenda John Carpenter olisi oikea henkilö ohjaamaan tällaisen elokuvan. Tuo ajatus mediaan upotetun “triggeriviestin” toimivuudesta Carpenter esittää elokuvassa “The mouth of madness”. Tuossa uskomattoman väkivaltaisesssa kauhuelokuvassa esitetään tilanne, missä joku kauhukirjailija onnistuu luomaan joukkohysterian, ja tällaisissa asioissa John Carpenter on oikeasti melko hyvä.

Jotta hänen luomansa kauhukirjailija Sutton Kane kykenisi käyttämään mediavirusta, ja saattamaan ihmiset raivon valtaan tarvitaan periaatteessa vain traumaattinen kokemus, joka yhdistäisi useita eri ihmisiä. Sitten heille vain esitetään sellainen mediakooste, joka ikään kuin suututtaa heidät äärimmäiseen raivoon, ja tämän takia esimerkiksi psykoterapeutit eivät missään nimessä saa antaa mitään papereita ulos toimistostaan. Psykologisten eli terapiaan perustuvien opetusmetodien käyttö on vaarallista, koska siinä automatisoidaan ihmisen toimintaa. Tuolloin Sutton Kanen vain pitäisi sitten tietää sellainen fraasi, joka on esimerkiksi koulun pihalla ymmärretty käskynä lähteä tappelemaan, niin hän voisi sitten alkaa raivoamaan täysin holtittomasti.

Kun esimerkiksi jossain koulun pihalla jollekin koulun oppilaalle näytetään keskisormea, niin hän saattaa silloin ryhtyä suoraan fyysiseen hyökkäykseen tuota keskisormen näyttelijää kohtaan, ja kun häneltä kysytään syytä tuohon käytökseen, niin hän vain sanoo “se oli kutsu tulla tappelemaan”. Tuolloin tähän merkkiin on jossain liittynyt sellainen lataus, että se merkitsee automaattista fyysistä konfliktia toisen henkilön kanssa, että oppilas sitten lähtee “ottamaan toisen kanssa erää”. Sama koskee eräitä fraaseja kuten toisen vanhempien haukkumista, ja joissakin kulttuureissa toisen vanhempien haukkuminen aiheuttaa jostain syystä avoimen tappelun. Ja kun tuon fraasin sanoo jonkun tuohon kulttuuriin kuuluvan henkilön kuullen, niin hänen verenpaineensa alkaa välittömästi nousta.

Periaatteessa kyseessä on eräänlaisten refleksiin perutuvien liikesarjojen “katojen” opettamisesta. Tuota menetelmää käytetään esimerkiksi itsepuolustuslajien opettelussa, ja jos oikein kammottavia kauhukuvia halutaan viljellä, niin joku karaten opettaja voisi esimerkiksi ikään kuin huonon pilan motivoimana opettaa jollekin oppilaalleen sellaisen iskun, minkä tuo henkilö sitten antaa automaattisesti täydellä voimalla, ja tuo saattaa aiheuttaa vastapuolelella olevan ihmisen kuoleman, eli hän voisi opettaa sellaisen liikkeen, että isku suuntautuu suoraan uhrin ohimoon tai silmään, mikä sitten merkitsee vähintää sairaalareissua.

Tämä perustuu siihen, että kun ihminen tekee tiettyjä liikesarjoja todella monta kertaa, niin se sitten tekee tuosta liikkeestä ikään kuin automaattisen. Tuolloin ihmisille opetetaan vain joukko liikesarjoja, ja tämä sitten merkitsee sitä, että esimerkiksi lentokoulun opettaja voi opettaa oppilastaan vetämään nokkaa hiukan liikaa ylös, jolloin kone sakkaa ja seuraa vaaratilanne. Mutta ihminen voidaan opettaa tietyllä tavalla tuntemaan vihaa tietyissä tilanteissa. Kyseinen metodi on oikeastaan vain se muunnelma, että kun toinen näyttää toiselle keskisormea, niin tämän täytyy heti ryhtyä tappelemaan, ja sama koskee tiettyjä sanoja. Jos jotain tiettyä sanaa seuraa aina tappelu, niin lopulta pelkkä sana riittää saattamaan ihmisen raivon valtaan.

Mikäli  tuohon tilanteeseen liittyy esimerkiksi kannabiksen käyttöä, niin se voi lisätä toiminnan yllytyksen tasoa, jolloin ihminen saattaa menettää täysin harkintakykynsä. Tämä John Carpenterin elokuvaan sopiva malli, missä sovelletaan “ei lääkinnällistä” toimintaa voisi liittyä subliminaaliseen käskytykseen. Kyseinen kauhukuva liittyy tilanteeseen, missä esimerkiksi rekkakuskille on syötetty kannabistabletteja, ja sitten tuohon ajoneuvoon suunnataan sublminaalista yllytystä, eli tuolloin käytetään sellaisia ääniaaltoja, jotka tulevat sellaisella taajuudella, että ihminen ei niitä kuule tai tiedosta. Mutta kuitenkin ne vaikuttavat aivoihin, niin että ihminen kokee ne samalla tavoin kuin oikean puheen

Tuolloin voisi Carpenterin elokuvista tulla totta, jos vaikka johonkin rekkaan on asennettu kaiutin, joka sitten lähettää tällaisia piiloviestejä kuljettajalle. Kannabis tai muut huumausaineet tehostavat tuollaisen käskytyksen vaikutusta, ja on hyvin vaarallinen aine varsinkin sellaisessa tapauksessa, jossa henkilö ei ole ennen tuota mietoa huumetta kokeillut. Tuo aine eli tetrahydrokannabinoli aiheuttaa ihmisille yllykkeenomaisia reaktioita, ja jos käytetään subliminaalista käskytystä, niin silloin tuo vaikutus voimistuu. Voidaan käyttää myös esimerkiksi jossain Mafian omistamassa  ostoskeskuksessa, missä asiakkaille annetaan ensin vaikkapa kannabisteetä, ja sitten ryhdytään soittamaan kappaletta, missä on viesti, mikä käskee myymään oman asunnon. Infraääni on sikäli vaarallista, että sitä eivät eläimet havaitse, joten tuolloin voidaan komentamista jatkaa pitkään, ennen kuin kukaan huomaa mitään.

Ja tietenkin ääniefektejä voidaan luoda myös ilmaan radioaaltojen avulla muodostetuilla valokaarilla, jotka saavat ilman molekyylit liikkumaan kuten kaiuttimien kalvot, mutta tuo laite on täysin virtuaalinen, ja siksi sen käytöstä ei ehkä kärähdä niin helposti. Sillä voidaan esimerkiksi ylittää parikin huoneistoa, kun halutaan luoda ääniä naapurin asuntoon. Tuolloin riittää vain se, että kaksi radioaaltoa leikkaa toisensa tietyssä kohdassa, niin silloin ihminen saattaa alkaa kuulla ääniä, ja kun naapuria lähdetään asialla vaivaamaan, niin tietenkään mitään ei seinän takaa löydy, joten tuollaisen välineen uhri sitten ehkä viedään mielisairaalaan.  Kun puhutaan  huumeen liittämisestä subliminaaliseen käskytykseen, niin tietenkin se lisää ihmisen alttiutta toimia kuten tuo salaperäinen kaiutin tai sen kautta soitettu nauha sitten käskee. Itse en tätä toimintatapaa ole keksinyt, vaan se on esitelty muuten jossain “Twilight zone”-tyyppisessä elokuvassa.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Miten tiedustelu puretaan, ja miksi ihmiset uskovat lain voimaan liian helposti?

Tiedustelupalvelun purkaminen ei mikään kovin helppo prosessi ole, vaikka ihmiset niin ilmeisesti kuvittelevat. Tai oikeastaan heidän halutaan ajattelevan, että Gestapo ja Stasi ovat vain jotain historiallisia jäänteitä, jotka pyyhitään lain muutoksilla pois ihmisten mielistä. Kuitenkin nuo laitokset työllistivät aikoinaan hyvin paljon ihmisiä, joille jäi sitten kaikenlaista tietoa haltuunsa, ja vaikka kyseessä on ollut poliittinen poliisi, joka on valvonut ihmisten mielipiteitä, niin kuitenkin aina joskus on salakuuntelussa paljastunut ihan oikeita rikoksia, joita on painettu villaisella.

Esimerkiksi välillä turistit ovat puhuneet puhelimissa huumekaupoista tai tullimiesten lahjonnasta, ja jättäneet esimerkiksi ilotyttöjen palveluita maksamatta. Tuollaisia tapauksia on aina välillä ilmennyt, missä esimerkiksi joku vähän turhan rikas henkilö olisi maksanut tullimiehille siitä, että hän on saanut tuoda “vähän ylimääräistä” Suomeen. Tai sitten on maksettu siitä, että joku kaveri on sitten viety tullin takahuoneeseen, ja riisutettu alasti. Mutta kuitenkin myös sellaisia tapauksia on varmasti ollut, missä Stasin käsiin tullut ilmianto on peräisin esimerkiksi henkilön veljeltä tai tämän vanhemmilta, jotka ovat halunneet “täydellisen nuoren” tai sitten vain osoittaa lojaalisuuttaan suurelle sosialistiselle valtiolle, joka sitten heitä on palkinnut sotilasarvoilla.

Tällaisissa tapauksissa on saatettu käyttää psykiatrisia sairaaloita siihen, että tuollainen kapinallinen nuori saadaan “taltutettua” tai oikeammin vääntää siihen muottiin, mikä on vanhempien mielestä parasta. Ja tietenkin se että tällaisissa perheissä saattaa olla niin, että joku sisaruksista menestyy opinnoissaan paremmin kuin toinen herättää kateutta. Tuollainen asia sitten hoidettiin joskus ilmoittamalla tuollainen henkilö stasille vastavallankumouksellisten ajatusten levittämisestä, mikä tiesi lähetettä psykiatriseen hoitoon.

Tuollaiset asiat varmasti olivat “mannaa” stasin virkailijoille, joiden tehtävänä oli kaikkien valtion vihollisten tuhoaminen. Ja mitä luulette noissa paikoissa sitten oikeasti tapahtuneen? Uskoisin että tuollaisissa paikoissa on työskennellyt henkilöitä, joilla ei mitään psykiatrista koulutusta ole, ja varmasti myös muita laiminlyöntejä on tapahtunut. Tuollaiset asiat olivat mahdollisia siksi, että valtion järjestelmä piti esimerkiksi vastavallankumoukselllista agitaatiota sekä ajattelutapaa eräänlaisena infektiona, joka piti kitkeä yhteiskunnasta pois. Nuo laitokset olivat hyvin ankeita, ja niillä oli paha maine, jotta infektio eli valtion kannalta väärä ajattelutapa  ei olisi muuttunut epidemiaksi, ja saastuttanut koko yhteiskuntaa.

Kun DDR sitten romahti, niin tietenkin osa Stasin virkailijoista varmasti olisi joutunut johonkin vastuuseen teoistaan, mutta silloin he saattoivat esimerkiksi itse ottaa noihin valvonnan kohteena olleisiin henkilöihin yhteyttä, ja esitellä itsensä ja kertoa olleensa se mies, joka valvoi juuri tuota perhettä. Eli ensinnäkin täysin viattomia ihmisiä lisättiin ilmiantajien listoille, jotta  koko kansa saatiin sidottua tuhon urkintaa sekä toisinajattelijoiden pelottelua varten luotuun koneistoon. Netissä liikkuu ilmeisesti tarkoitushakuisesti irti laskettuja huhuja siitä, että Angela Merkel sekä muita Saksan huippupoliitikkoja olisi ollut Stasin ilmiantaja.

Nuo tarkoituksellisesti irti lasketut huhut ovat saattaneet rohkaista mediaa levittämään CIA:n ja NSA:n yhteisoperaatioita BND:n eli Saksan tiedustelun kanssa tehtäviä yhteisoperaatioita koskevia tietoja, sekä siihen, että Saksaa alettiin ikään kuin kammeta irti NATO:sta. Se oliko Angela Merkel oikeasti Stasin tiedottaja en voi sanoa mitää, mutta hänen nimensä on saatettu lisätä noille listoille kiristämistä ajatellen.

Eli noihin arkistoihin ei ole välttämättä mitään luottamista, ja tällaiset merkinnät on saatettu tehdä Saksan yhdistymisen jälkeen, joten noista mahdollisista papereista pitää tehdä musteen kemiallista koostumusta koskeva analyysi, mikä paljastaa onko tuo muste sitä mitä käytetään lännestä ostetuissa kirjoitustarvikkeissa. Tuollainen analyysi tehdään laser-spektroskopian nimellä kutsutulla menetelmällä, ja se paljastaa musteen alkuaineiden suhteen. Tuossa testissä mustetta kuumennetaan laserilla, ja sen jälkeen tuota höryä katsotaan spektroskoopilla, mikä paljastaa siinä olevat alkuaineet. Silti se kertoo vain sen millaista muste on, ei sitä mistä se on ostettu, Kuitenkin tuota mustenäytettä verrataan muihin Stasin papereihin, ja jos Stasi on ostanut tuon musteen keskitetysti, niin näytteen yhtenevyyttä voidaan silloin pitää viitetodisteena siitä, onko tuo paperi kirjoitettu Stasin toimesta.

Samoin paperin selluloosasta voidaan etsiä esimerkiksi jäänteitä maaperästä, missä tuo puu on kasvanut, sekä kemikaaleista, millä selluloosaa on keitetty, ja näitä tietoja voidaan verrata muihin Stasin papereihin, ja jos papereissa on eroja, niin silloin voidaan sitten päätellä se, onko kyseinen arkki peräisin muusta kuin Stasin normaalisti käyttämästä erästä. Eli osa noista papereista on ehkä ollut vesileimalla varustettuja, mutta olisiko tällaista erikoispaperia käytetty Merkelin kaltaista nuorempaa henkilöä koskeviin merkintöihin on toinen asia.

(https://adarapress.com/2015/10/19/was-angela-merkel-a-stasi-informer-some-say-ja/)

Sitten he saattoivat kertoa, että tuo henkilö, joka istui esimerkiksi mielisairaalassa oli toisen perheenjäsenen ilmiantama, ja että vankilan tai psykiatrisen laitoksen  papereihin oli saatettu merkitä olematon henkirikos, jotta vartijat olisivat olleet “kovia ja korrekteja”. Noin he varmistivat sen, että ihmiset eivät uskaltaneet kertoa noista paikoista mitään kenellekään. Tuo temppu perustui siihen, että vaikka henkilö oli saanut tuomion poliittisin perustein, niin silti pareissa saattoi olla virheellinen merkintä, jolla oli kaksi tarkoitusta.

Ensinnäkin tarkoitus oli saada vartijat käyttämään kovia otteita noita vankeja kohtaan sekä edistää näiden henkilöiden eristämistä  yhteiskunnasta. Tällaista menetelmää kutsutaan “polit isolatoriksi” eli poliittiseksi eristämiseksi. Vaikka nuo laitokset olivat päältä päin katsottuna psykiatrisia laitoksia, niin todellisuudessa ne olivat vankiloita, missä olevat henkilöt nimettiin psykiatrisiksi potilaiksi. Näin heidän “agitaationsa” uskottavuutta vähennettiin.

Mutta jostain syystä tämä osa tuon valtion historiaa on käsitelty hiukan liian nopeasti. Joten itse olen sitä mieltä, että osa noista ilmi annetuista sekä psykiatristen syiden takia sairaaloihin toimitetuista  henkilöistä saattaa olla oikeasti ulkomaalaisten ilmiantamia, ja se saattaa olla hyvin epämiellyttävä asia joidenkin ihmisten mielestä. Syy miksi poliittisia vankeja alettiin nimittää psykiatrisiksi potilaiksi johtuu siitä, että noin heidän uskottavuuttaan voitiin vähentää, ja tietenkin tällaisissa laitoksissa käytettiin ainakin ennen kovia otteita, jotta nuo potilaat eivät sitten tekisi vastarintaa. Mutta on asioita, joista aina kannattaa hiukan keskustella. Nimittäin osa noista psykiatrisia sairaaloita koskevista artikkeleista varmasti on väärennettyjä.

Tuollaista väärentämistä tehtiin siksi, että noilla kauhujutuilla haluttiin paljastaa esimerkiksi väkivaltaisia sairaanhoitajia, ja silloin tietenkin julkisessa sanassa keskusteltiin siitä, kuinka joissakin psykiatrisissa sairaaloissa hakattiin potilaita, eikä niiden johtoa koskaan rangaistu. Esimerkiksi joistakin näistä laitoksista kirjoitettiin tarinoita, missä henkilökunta sai toimia mielensä mukaan, ja jos henkilö haki niihin töihin, niin silloin loukku räpsähti. Sillä artikkelilla saatiin sitten ihmiset hakemaan tuollaiseen laitokseen töihin, mistä seurasi saman tien matka kohti jotain sellaista, mitä kutsutaan elinkautiseksi mielisairaan hoidoksi. Eli nuo henkilöt pidätettiin sairaalan alueelle, ja lähetettiin sinne valkeaan linnaansa, missä hoidettiin väkivaltaisia ihmisiä.

Mielenterveydellinen hoito on kuitenkin asia, joka on esimerkki kolikosta, jolla on kaksi puolta. Toisaalta sen tarkoitus on eristää kaiken maailman Jammu Siltavuoria yhteiskunnasta, mutta esimerkiksi muutamissa tapauksissa, missä tuomari on joutunut antamaan itselleen hyvin ikävän tuomion, niin silloin hän on lähettänyt syytetyn psykiatriseen hoitoon, jolloin heitä ei tarvitse kuunnella oikeudessa. Tuollaisia tapauksia ovat lähinnä pikkurikokset, joita kuitenkaan ei haluta tuomita, koska tuo tekijä voisi saattaa tuomarin vaikeaan asemaan. Eli lähinnä kyse on toistuvista näpistyksistä sekä erilaisista seinäkirjoituksista tai sen kaltaisesta häiriköinnistä.

Ja noissa tapauksissa tietenkin pitää muistaa, että osa noista tuomioista koskee varmasti pelkää sotkemista, mutta tietenkin mukana on myös poliittisia mielipiteitä koskevia tuomioita. Mielenterveyshoitoa on kautta aikojen käytetty poliittisten vankien nujertamiseen sekä heidän eristämiseen, mutta samalla pitää muistaa, että on olemassa myös oikeasti mielisairaita ihmisiä, jotka saattavat olla hyvin väkivaltaisia. Tässä voidaan sitten vielä todeta, että mikään järjestelmä ei ole missään nimessä täydellinen.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Palkkionmetsästäjiä sekä hallittua sosiopatiaa

Kuva elokuvasta "Tombstone"

Elokuvien kammottavin sarjamurhaaja “Dr. Hannibal Lecter” aloitti tuossa synkässä tarinassa nimeltään “Nuori Hannibal” uransa kokemuksella, missä hänen sisarensa syötiin joidenkin saksalaisten SS-miesten toimesta. Itse olen sitä mieltä, että sota jätti jälkeensä todella paljon ihmisiä, joiden sielunelämä oli  todella pahoin häiriintynyttä. Jotkut ihmiset löytävät sodasta sen “todellisen luonteensa”. Tällä tarkoitan sitä, että he alkavat pitää ihmisten surmaamisesta, ja varmasti joku siellä palvelevista henkilöistä on alkanut pitää ihmisten surmaamisesta. Hän saattoi muuttua sellaiseksi, että tuollainen alkujaan hiukan häiriintynyt henkilö on alkanut ajatella ihmisistä, että nämä ovat eräänlaista riistaa.

Tuossa mallissa henkilö on alkanut mieltää sodan sellaisena asiana tai tilana, missä tuo henkilö on ikään kuin jollain safarilla, missä hän metsästää riistaa, jota me sanomme ihmiseksi. Kyseinen henkilö on varmasti ollut alkujaankin hiukan häiriintynyt, mutta sitten sota on nostanut hänestä sellaisen piirteen esiin, mitä emme varmasti halua löytää naapuristamme. Kun puhutaan tuosta Anthony Hopkinsin esittämään hahmoon, niin historiallinen vastine kyllä tuolle murhaajalle löytyy varmasti esimerkiksi Pohjois-Amerikan historiasta, jossa jotkut turkismetsästäjät ovat aikoinaan siirtyneet eläimistä ihmisiin.

Nuo todella häijyt miehet leikkasivat surmaamiltaan intiaaneilta hiuksia, ja ei ainakaan sellaisessa joukossa, joita esimerkiksi Sheridanin ja Cusslerin miehet olivat ollut helppoa ansaita nimeä “Hurja Bill”, jonka tuo mies ilmeisesti muutti tyylikkäämmäksi “Wild Bill”:iksi työskennellessään sheriffinä, ja itse olen sitä mieltä, että tuo “Hurja Bill saattoi olla sellainen liikanimi, joka oli oikeastaan tuota miestä imarteleva, ja kun hän työskenteli esimerkiksi asevoimien tiedustelijana, niin tietenkin silloin saattoi hänen tähtäimeensä tulla myös aseettomia henkilöitä. Kun mietitään esimerkiksi USA:n sisällissotaa 1860-luvulla, niin nuo armeijan tiedustelijat eivät tuolloin olleet mitään kovin hyvämaineisia henkilöitä, ja saattoi olla niin, että he sitten terrorisoivat säälittä vähän kummallakin puolella olevia maatiloja ryöstösaaliin toivossa.

Mutta kuten tiedämme, niin niin osa niistä tiedustelijoista hankki sitten sisällissodan jälkeen kyseenalaista mainetta esimerkiksi pankkirosvoina. Tietenkin tunnetuin näistä rosvoista oli Jesse James, joka sitten kuoli pidätyksen yhteydessä.

Kuitenkin noita hiukan kyseenalaista mainetta niittäneitä miehiä tarvittiin, kun kenraali Ulysses S. Grant aikoinaan lähti sitten murtamaan etelän puolustusta, ja toki myös “Dixien miehet” kylvivät terroria ympäriinsä, ja varsinkin kun etelä alkoi hävitä, niin silloin nuo komennuskunnat muuttuivat vaarallisiksi. Niiden jäsenet saattoivat hyökätä aivan kenen hyvänsä ihmisen kimppuun, kun niiden jäsenet epätoivoisesti hankkivat varoja maanpaossa elämistä varten. Ja tietenkin on olemassa väitteitä siitä, että esimerkiksi Cussler tai Sheridan olisivat päästäneet näitä etelän sissejä pakoon, jos he tekisivät armeijalle palveluksia.

Tuo palvelus olisi ollut se, että nämä henkilöt olisivat sitten surmanneet noita etelän kartanonherroja ja yhteistoimintamiehiä. Toisin sanoen he olisivat saaneet käteensä listan henkilöistä sekä kartanoista, jotka piti tuhota. Ja kun lista oli käyty läpi, niin nuo miehet olisivat olleet vapaita. Tietenkin myös pohjoisen “kuolemanpartiot” saattoivat esiintyä etelän taistelijoina, kun he herättivät vihaa ja pelkoa “dixietä” kohtaan. Ja tuolloin sitten saattoi käydä niin, että joku meni tällaisessa toiminnassa hiukan liian pitkälle.

Nuo sotilaat saattoivat ottaa surmaamiltaan ihmisiltä päänahat mukaansa, jotta vastapuolen joukkoja vihattaisiin enemmän. Ja kun armeija lähti intiaanisotaan, niin silloin esimerkiksi kuuluisa eversti Fetterman jäi kiinni siitä, että hänen miehensä surmasivat joukon maanmittareita, jonka jälkeen tuota tekoa “paranneltiin” hakkamaalla ruumiita sapeleilla, jotta ampumahaavat eivät olleet näkyneet. Ensimmäiset tutkimukset näistä asioista tehtiin jo USA:n intiaanisotien aikana, kun tuollaisesta toiminnasta tehtiin raportteja Washingtoniin. Ja tietenkin jos tuollainen kokemus sattuisi omalle kohdalle, niin silloin jokainen meistä varmasti olisi sen jälkeen hieman tärähtänyt. Mutta tuo kohtaus jätti mieleeni sellaisen kammottavan ajatuksen, että miten monta “tavallista” murhaa on aikoinaan vyörytetty esimerkiksi einsatzkommando-osastojen syyksi?

Tällä tarkoitan sitä, että esimerkiksi juuri suuren luokan sotarikollisten nimiin on helppoa työntää omia rikollisia tekoja. Kun Toinen Maailmansota raivosi Euroopassa, niin silloin tietenkin maan puolustaminen oli pääosassa, ja mitään rikoksia ei ehditty oikeastaan koskaan tutkia. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että Toinen Maailmansota on asia, jonka kanssa on osattu elää jo pitkään. Ja sen veteraanit eivät enää kovin vaarallisia ole johtuen heidän korkeasta iästään, mutta sen jälkeen on tullut eteen uusia sotia. Noissa uusissa sodissa esimerkiksi tiettyjen erikoisjoukkojen jäsenten valintaperusteena on käytetty niin sanottua “hallittua sosiopatiaa”, missä psykiatrit arvioivat sen, että kykeneekö henkilö tekemään niin sanottuja eliminointi-tehtäviä sekä olemaan hiljaa näistä teoista.

Mutta menikö joku sitten ehkä Korean tai Vietnamin sodissa vähän pidemmälle, ja alkoi valita esimerkiksi sissien päälliköiden tarkka-ampujia sellaisten ihmisten joukosta, jotka ehkä pitivät noista tehtävistä. Mikäli henkilö ikään kuin pitää toisen surmaamisesta, niin silloin hän saattaa tällaisissa tehtävissä saada yllykkeen siihen, että kauriit vaihtuvat muuhun “riistaan”. Jos ihmisellä ei ole sosiaalista omaatuntoa, niin silloin tulos voi olla kammottava.

Stanley Kubrikin "Kellopeliappelsiini" heijastelee modernia ja ehkä hyvinkin vaarallista näennäisen liberaalia trendiä, missä ongelmia hoidetaan psykokirurgialla mieluummin kuin vankiloilla

Vuonna 1971 Stanley Kubrik niminen ohjaaja teki elokuvan nimeltään Kellopeliappelsiini (Clockwork orange), joka on kuuluisa kohtauksesta, missä päähenkilöä koulutetaan olemaan "hyvä ja positiivinen ihminen". Tuon britanniassa kuvatun elokuvan maailma on ikään kuin fantasiaa, missä väkivaltainen nuorisoryhmä terrorisoi ihmisiä, ja sitten myöhemmin heidät pidätetään, ja viedään kasvatuslaitokseen, missä käytetään erityisiä psykokirurgisia menetelmiä noiden ihmisten kouluttamiseen. Elokuvan lopussa sitten tuo "uudesti" syntynyt johtaja saa kohdata itsensä ja väkivaltaisuutensa, kun hän menee tapaamaan entisiä tovereitaan.

Tuo lähes kulttimaineeseen noussut elokuva heijastelee aikakautensa ilmiöitä kuten LSD:tä sekä Vietnamin sodan kauhuja. Elokuva ei ole koskaan menettänyt ajankohtaisuuttaan, ja sitä voidaan pitää erään nykyään vallalla olevan yhteiskunnallisen trendin ilmentymänä. Tässä trendissä vankeja kohtaan osoitetaan liberalismia sekä ymmärrystä, ja siinä varsinainen vankeinhoito on korvattu erilaisilla lääkinnällisillä sekä kirurgisilla menetelmillä, missä ihmisen luonnetta muutetaan lobotomian kaltaisilla leikkauksilla, missä aivojen aggressiokeskukseen eli amygdalaan tai mantelitumakkeeseen, mikä on raivokohtausten keskus ruiskutetaan sytostaattista myrkkyä tai sitä muuten tuhotaan, jolloin ihmisen impulsiivinen käytös loppuu, ja siksi psykokirurugiaa voidaan pitää melko varmana tapana estää ihmisiä tekemästä uusia väkivaltarikoksia. Mutta sitä voidaan käyttää myös autoritäärisen hallituksen toimesta ihmisten vaientamiseen.

Tuollaiset leikkaukset ovat yhdessä lobotomian kanssa kuitenkin vaarallisia, koska niissä voidaan ihmisen tunne-elämä latistaa hyvin tehokkaasti, mutta samalla leikkauksen kohteen luovuus sekä omatoiminen toiminta latistuu. Kuitenkin noiden leikkausten avulla saavutetaan parempia tuloksia sikäli, että tuolloin väkivaltaisen henkilön vankilapakoa ei enää tarvitse pelätä Yhtä paljon kuin ennen. Samoin kun noita hyvin väkivaltaisia vankeja ei enää tarvitse sitten vartioida kovin tarkoin, niin vankiloiden kustannukset laskevat. Mikäli noita psykokirurgisia menetelmiä verrataan esimerkiksi perinteisiin vankiloihin, niin silloin varmasti kenenkään ei noita ihmisiä tarvitse enää pelätä. Perinteisiä "koppihoitoja" ajateltaessa pitää muistaa se, että tietenkin osa noista vangeista oli oppinut läksynsä vankiloissa, mutta osa taas sitten kovettui vankiloissa vielä kovemmiksi, ja sitten tietenkin tuli joskus eteen sellainen tilanne, missä kuolemantuomion käyttöä piti ryhtyä harkitsemaan, mikä tietenkin lisäsi vankien pakenemiseen liittyviä riskejä.

Kuitenkaan koskaan muistettu sosiopaattisen persoonallisuuden tärkeintä tuntomerkkiä nimittäin heidän viehättävyyttään ei oltu koskaan mainittu valamiehistöille tai tuomareille. Tai varmaan he olivat lukeneet sarjamurhaajien olevan miellyttäviä ihmisiä, mutta he eivät varmaan tienneet koskaan, mitä se sana "viehättävä" oikeasti tarkoitti. Ollakseen vakuuttava täytyy sairaan ihmisen kehittää jokin asia, millä hän saa uhreja houkuteltua luokseen. Ja jos tuollainen kylmä sekä hyvän manipulointitaidon omaava henkilö sitten istuu oikeudessa, niin hän saattaa hyvinkin osata antaa itsestään sellaisen kuvan, että hän ikään kuin on uhri. Sosiopaattisen persoonallisuuden ikävin piirre on se, että nämä henkilöt eivät koe tekevänsä väärin, kun he pahoinpitelevät tai surmaavat uhrejaan, ja heidän ajatusmaailmansa on sellainen, että kaikki mitä he muuallakin tekevät on oikein. Ja jos sitten joskus käy niin, että poliisi saapuu kotiovelle, niin aina hänellä on selitys kaikkeen. Syytä on hänen vanhemmissaan, jotka eivät ole hänelle ostaneet lahjoja.

Tai sitten syytä on yhteiskunnassa, mikä ei päästänyt tuota henkilöä yliopistoon, vaikka hän oli lintsannut koulusta, ja todistus oli täynnä hylättyjä arvosanoja. Toki noita arvosanoja vain antoivat liian tiukat opettajat, jotka eivät ymmärtäneet sitä, kun tuo henkilö hoiti naapurin syöpämummoa koko päivän. Eli tuo hoito on saattanut olla sellaista, missä potilas on suoraan nukutettu unilääkkeillä, ja sitten hänet on pantu makaamaan muovilla peitetyille lakanoille, ja siinä sitten on tuo henkilö sitten jäänyt katselemaan televisiota tai pelaamaan tietokonepelejä alakertaan. Tuolla tavoin saadaan aikaan se, että naapurit ihastelevat sitä, kuinka altruistinen toinen henkilö on, ja joissakin tapauksissa syy ei ole kuitenkaan tuossa hoitajassa. Varsinkin nuoren henkilön ollessa kyseessä syy saattaa löytyä siitä, että esimerkiksi alkoholistivanhemmat ovat laittaneet lapsensa tuollaisen syöpäpotilaan hoitajaksi, ja tietenkään tuollaisella keskenkasvuisella ihmisellä ei ole mitään koulutusta tai kokemusta hoitaa noita asioita.

 Mutta toki saattaa olla niin, että tuo paikka on annettu jollekin aikuiselle, joka sitten on siirtänyt sen vaikka omalle lapselleen. Sosiopaattien paras temppu on uskotella, että he ovat altruisteja, mikä sitten vie heitä aiottujen uhrien läheisyyteen. Eli tällaisissa tapauksissa on ollut kyse ehkä sairaanhoitajan pätevyyden omaavasta henkilöstä, jonka toiminta on muuttunut huumeiden ja alkoholin käytön takia vastuuttomaksi. Puhuttaessa esimerkiksi rasismista tai väkivallasta, niin lapsi oppii nuo asiat hyvin nuorena, mikäli heidän vanhemmillaan on tapana käyttää rasistisia ilmauksia kotonaan. Jos henkilö on sellainen, joka sitten tekee toistuvia väkivallantekoja, niin silloin tietenkin olisi hyvä, että hänen käytöstään hoidetaan psykokirurgisilla menetelmillä, jotta tuollainen henkilö sitten ei olisi vaaraksi ympäristölleen. Vankiloiden ongelma on siinä, että niissä ihmiset oppivat mielistelemään psykiatreja, ja he saattavat olla hyvin hurmaavia ehdonalaisesta päättävän lautakunnan edessä, mutta sitten kadulla taas sama vanha meno jatkuu. Vangit oppivat hyvin nopeasti vastaamaan psykiatreille siten, että he antavat noille ihmisille parhaan mahdollisen kuvan itsestään.

 Eli arvioijille kerrotaan sitä, minkä nämä haluavat kuulla, ja siksi esimerkiksi täydellinen sosiopaatti voi päästä kaduille tekemään rikoksia. Kuitenkin on pakko sanoa, että nämä henkilöt ovat vain pieni vähemmistö vangeista, mutta samalla he ovat hyvin näkyvä osa vankeinhoidon työtä. Näet he ovat niitä ihmisiä, jotka täyttävät lehtien etusivut, ja kuitenkin vain yksi miljoonasta ihmisestä on tuollainen. Ja kun puhutaan niistä huonoista kotioloista, niin maailmassa on vaikka kuinka paljon ihmisiä, joilla on huonot kotiolot, mutta he eivät kuitenkaan ole mitään lehtien etusivuja täyttäviä ammattirikollisia, joten pelkät huonot kotiolot eivät selitä siitä, miksi jollain ihmisellä sosiopatia puhkeaa täyteen kukkaansa jolloin hän muuttuu ihmiseksi, jolla on sellainen asenne, että muut ihmiset ovat olemassa vain hänen omien tarpeidensa tyydyttämistä varten.

metsantarinoita.blogspot.fi

M.Night Shyalmalan uusin elokuva kertoo sivuperoonallisuushäiriöstä, ja itse ihmettelen, että miksi mielenterveyden keskusliitto ei tästä sitten nosta meteliä

Janus-jumalaa esittävä
patsas Rooman ajoilta

Sivupersoonallisuushäiriö eli Dissosiatiivinen identiteettihäiriö (engl. dissociative identity disorder, DID, "monipersoonahäiriö" tai "sivupersoonahäiriö") on ilmiö, jota ei kovin paljoa olla käsitelty uutisissa tai psykologian tunneilla, mutta siitä on kyllä tehty vähän erikoisia kauhuelokuvia. Noiden elokuvien juoni on se, että ihminen voi olla Kain ja Abel samassa ruumiissa, eli toinen hänen persoonallisuuksistaan voi olla oikeasti avoin ja valoisa ihminen, joka välillä jostain syystä muuttuu esimerkiksi kylmäverikseksi tai laselmoivaksi sarjamurhaajaksi, jolla ei ole mitään omaatuntoa, mikä tietenkin on mahdollista.

Sivupersoonallisuushäirö tunnetaan sellaisilla nimillä kuin "Kain ja Abel-syndrooma" sekä ehkä tunnetumpi nimitys tälle omituiselle psyykkiselle sairaudella on "Janus-syndrooma", joka on saanut nimen roomalaisen kaksikasvoisen jumalan mukaan, jonka toiset kasvot irvistävät kun toiset hymyilivät. Alla on wikipediasta poimittu teksti, jossa kuvaillaan sitä, miksi tuollainen sairaus sitten puhkeaa.

"Olennainen osa dissosiatiivista identiteettihäiriötä on dissosioiminen. Se on puolustusmekanismi, jolla mieli suojautuu traumaattisia kokemuksia vastaan. Dissosiaatiossa ikävät muistot eristetään arkitodellisuudesta ja näin pystytään säilyttämään normaali toimintataso, aivan kuin mitään traumaa ei olisi koskaan sattunutkaan. Jos traumaattinen kokemus toistuu tarpeeksi usein, siirretään kaikki siihen liittyvät asiat toiseen persoonaan, mikä voi aiheuttaa persoonien täydellisen eriytymisen."

"DID:n kehittymisen pääsyy onkin toistuva, vakava trauma, joka on alkanut persoonallisuuden muodostumiselle tärkeässä iässä, tavallisimmin ennen 5–8 ikävuotta.Trauman aiheuttaja on yleensä aikuinen, joka nauttii lapsen luottamusta ja johon lapsen on pakko turvautua. Lapsi ei myöskään saa ympäristöstään tukea trauman käsittelyyn."

"Yleensä traumaa salaillaan tai se kielletään. Moni katsoo lisäksi, että lapsella on oltava perinnöllinen alttius dissosiaation runsaaseen käyttöön. On myös arveltu, että lapsi, joka ei osaa käyttää dissosiaatiota ylivoimaisen traumatisoivassa tilanteessa sairastuu muihin psykiatrisiin sairauksiin. Perheessä saattaa myös olla dissosiaatiohäiriöstä kärsiviä aikuisia, jotka käytöksellään vahvistavat lapsen dissosiatiivisten mekanismien käyttöä."

(https://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiatiivinen_identiteettih%C3%A4iri%C3%B6)



Tuon jumalan kasvot olivat eri suuntiin, ja tuota jumalaa esittävän patsaan avulla viestitettiin esimerkiksi sotapäällikölle, että onko hänen toimillaan rooman siunaus, vai lähetettiinkö hänet sitten suoraan mestauslavalle. Mutta kun palataan sivupersonnallisushäriöön, niin siinä ihmisellä voi olla jopa kymmeniä sivupersoonia, jotka eivät ole mitenkään yhteydessä toisiinsa. Eli tuolloin ihminen voi esimerkiksi käydä kaupassa tai elokuvissa muistamatta tuota asiaa ollenkaan. Ja se että nuo sivupersoonallisuudet voivat olla hyvin erilaisia keskenään ovat innoittaneet ihmisiä tekemään kammottavia kauhuelokuvia tuosta sairaudesta, joka voi olla hyvin traumaattinen sekä invalidisoiva osa ihmisen elämää.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Dissosiaatio_(psykologia)

Vai mitä itse miettisitte, jos ette aamulla muistaisi, mitä olette tehnyt edellisenä päivänä viime päivien aikana. Sivupersoonallisuushäiriön on kuvannut aikoinaan Dr. Sigmund Freud, joka tutki eräiden potilaiden outoa käytöstä, ja sai eräästä heistä irroitettua yli 50 erilaista henkilöllisyyttä käyttävää persoonallisuutta, joilla ei ollut mitään tekemistä toistensa kanssa, ja osa noista sivupersoonista olisi saattanut olla melko vaarallisia toisille ihmisille. Mutta kuten tiedämme, niin minkään asian kanssa ei pidä leikkiä, jos sitä ei tunneta.

Sivupersoonan syntyminen on sellainen prosessi, mikä johtuu usein psyykkisestä väkivallasta, joka sitten synnyttää ihmisen mieleen reaktion, mikä saa aikaan dissosiaation. Myös fyysinen väkivalta aiheuttaa psyykkisiä oireita, ja samoin sellaiset tapaukset, kuin ihmisen lähipiiriin kuuluvan henkilön kuolema. Fyysinen väkivalta on joko tahatonta tai tahallista, mutta varsinkin tahallisessa tapauksessa sitä sitten tehostetaan usein psyykkisellä alistamisella.

Sivupersoonat voivat olla toistensa vastakohtia, ja ne eivät välttämättä tiedä, mitä toinen persoonallisuus tekee. Joten tuossa Freudin tai jonkun muun psykiatrin kehittämässä  teoriassa mikä koskee sivupersoonien tekemistä väkivallanteoista, puhutaan vallitsevasta persoonallisuudesta. Tuota syndroomaa hoidetaan yleensä psyykenlääkkeiden sekä psykoterapian avulla, missä ihmisen mieli yritetään yhdistää. Tuo terapia on melko pitkään kestävä vaihe ihmisen elämässä, ja se ei ole mitään miellyttävää toimintaa.

Kun ihminen sitten kohtaa jotain sellaista, mikä järkyttää häntä, niin silloin hän vaihtaa ikään kuin tuon suojelevan persoonallisuutensa vallitsevaksi. Sivupersoona syntyy silloin kun ihminen ikään kuin tarvitsee jotain suojelemaan omaa psyykeään tai itseään. Samoin joissain tapauksissa sivupersoona syntyy tilanteissa, missä ihminen joutuu vetämään jotain roolia, ja sen jälkeen tuo esitys ikään kuin jää päälle, ja silloin ihminen ikään kuin muuttuu roolihahmokseen. Toinen mahdollinen syy sivupersoonan kehittymiseen saattaa olla aivokurkiaisen irroitusleikkaus, joka sitten erottaa aivopuoliskojen kommunikaation toisistaan, jolloin ihmiseen voi kasvaa kaksi täysin kehittynyttä yksilöllistä ihmistä samaan ruumiiseen. Ja kaikki noiden leikkausten kanssa työtä tehneet tietävät, että aivopuoliskot eivät välttämättä edes pidä toisistaan, vaikka ovat samassa ruumissa.

Sivupersoona on sairaus tai psyykkinen tila, mikä ei välttämättä merkitse sitä, että ihminen tekisi sen enempää rikoksia kuin kukaan muukaan, joten sen takia pelkkä diagnoosi ei merkitse sitä, että ihminen tekisi rikosta. Mutta kun puhutaan siitä, että tuollainen ihminen ei välttämättä muista, mitä hän on tehnyt lomallaan, niin se sitten altistaa tuollaisessa tilassa olevan ihmisen hyväksikäytölle, joka voi merkitä sitä, että häntä voidaan melko helposti manipuloida tunnustamaan tekoja, joita hän ei ole tehnyt.

Itse ihmettelen sitä, että miksi mielenterveyden keskusliitto ei noihin elokuviin mitenkään ota kantaa. Kun puhutaan sellaisista elokuvista kuin "Uhrilampaat" sekä muut alan elokuvat, joihin kuuluvat myös ajattomat klassikot kuten "Isäpuoli-elokuvat", niin niissä kyllä tarpeettomasti leimataan psykiatrisia potilaita, ja samalla myös esimerkiksi noissa elokuvissa esitetään asioita, tavalla joka estää varmasti mielenterveyspotilaita solmimaan ihmissuhteita. Mutta kun tätä mielenterveyskuntoutujien  keskusjärjestön toimintaa verrataan vaikkapa Parkinsson-potilaiden vastaaviin järjestöihin, niin itse en ole nähnyt yhtään kirjoitusta, joka sitten puolustaisi psykitristen potilaiden oikeuksia, mutta kuitenkin esimerkiksi alkoholisteja sekä rikollisia puolustetaan kaikissa medioissa hyvin näkyvästi aina silloin tällöin.

Myös esimerkiksi noissa kouluampumisissa on turhan paljon käyty läpi sitä, että nuo ampujat ovat olleet mielenterveyshoidossa. Kuitenkaan ei koskaan olla keskusteltu siitä, että ovatko he olleet sitten oikeasti missään hoidossa, eikä siitä että ainakin osalla massamurhaajista on ollut ohimolohkon kasvain aivoissa, mikä voi muuttaa ihmisen käytöstä todella paljon, ja se muutos ei ainakaan mikään kovin pesitiivinen ole ollut, ja myös esimerkiksi aivoihin tullut syfilis voi aiheuttaa ihmisen muuttumisen murhaajaksi. Eli noissa tapauksissa varmasti on ollut kyse fyysisestä sairaudesta, mikä on muuttanut ihmisen luonteen täysin.

pimeakronikka.blogspot.fi

Mielenterveyden häiriöitä on helppo käyttää hyväksi, kun ihmistä johdatellaan johonkin asiaan, mitä hän ei muuten haluaisi tehdä

Psykiatrisen terveydenhuollon ammattilaisia koskee aina vaitiolovelvollisuus, vaikka tapaus vaikuttaisi miten tavalliselta hyvänsä. Tämä johtuu siitä, että noiden potilaiden oikeusturva saattaa vaarantua todella paljon, jos heidän sairauksiaan sitten julkistetaan. Ihmiset pelkäävät mielenterveyspotilaita usein aivan syyttä, ja kuten varmaan tiedätte, niin tuota palkoa lietsotaan sellaisilla elokuvilla kuten "Hannibal", jossa sarjamurhaaja on tietenkin psykiatristen potilaiden stereotyyppi, ja tuossa elokuvassa hän tietenkin syö uhrinsa.

 Tuo osa tästä elokuvasta varmaan on tehty siksi, että tuo hahmo vaikuttaisi jotenkin hirveämmältä kuin mitä se muuten olisi. Noita elokuvia katsellessa tulee mieleen sellainen ajatus, että miksi mielenterveyspotilaiden järjestöt eivät niihin koskaan ole reagoineet, vaikka muuten esimerkiksi parkinsonin tautia sairastavien potilaiden järjestöt sitten nostavat äläkän jokaisesta asiasta, mikä kohdistuu heidän omaan eturyhmäänsä. Kun puhutaan siitä, miksi esimerkiksi psykiatrisiin potilaisiin kohdistuvia ennakkoluuloja voidaan käyttää säälittä hyväksi, on se, että joku voi yksinkertaisesti pahoinpidellä tällaista potilasta, ja sitten hän voi esimerkiksi valehdella oikeudessa, että toinen kävi häneen käsiksi.

Samoin joidenkin ihmisten mielestä mielenterveyspotilaiden päälle voidaan vyöryttää omia rikoksia kuten murhia. On olemassa tapauksia, joissa tuollaisen potilaan omistamaa veistä on käytetty murhaan, ja koska kyseistä välinettä on käsitelty hansikkaiden kanssa, niin silloin tuo potilas on joutunut epäillyksi rikoksesta, mitä hän ei ole edes tehnyt. Rikollinen mieli on erittäin inhottava, ja joidenkin rikollisten mielestä heillä on oikeus tehdä mitä hyvänsä. Kun Düsseldorfin vampyyriä Peter Kürtenia jahdattiin poliisin toimesta 1920-luvun lopulla, niin jotkut normaalit rikolliset sitten yrittivät mielistellä poliisia ja saada tekojaan anteeksi kun he lähtivät ajamaan tuota mieleltään sairasta miestä takaa.

Tuollainen tapa on todella erikoinen, eli rikolliset joiden tapa toimia kiristäessään esimerkiksi suojelurahaa on aivan yhtä raaka kuin noiden hirviöiksi kutsuttujen sarjamurhaajien tapana on tuolloin sitten tarjota ikään kuin "virka-apua" poliisille. Nuo ns. "normaalit rikolliset" eivät varmasti tuntisi mitään surmatessaan viattomia ihmisiä eivätkä he myöskään välittäisi mitään esimerkiksi siitä, kun heidän kauppaamansa huumeet orjuuttavat ihmisiä, tulevat ikään kuin esiintymään "apupoliiseina".

Tuolloin käy usein niin, kuin Fritz Langen vuonna 1930 ohjaamassa elokuvassa "M-kaupunki etsii murhaajaa" tapahtui  he vain sitten ottavat jonkun ihmisen kadulta, ja hakkaavat hänestä irti "tunnustuksen", jota sitten esitellään oikeudessa muka suurena lahjana poliisille. Psykiatrinen potilas toki on harhojensa vanki, mutta kuitenkin on sanottava sellainen asia, että jokaisen ihmisen tulee yhteiskunnassa kantaa vastuunsa. Tuolla tarkoitan sitä, että jokainen meistä on oikeuden edessä vastuussa vain siitä, minkä olemme itse tehneet. eli muiden puolesta ei täällä tarvitse lähteä vankilaan.

 Jos joku toinen ihminen tekee pahaa toisille, niin toki hänet pitää teoistaan saattaa vastuuseen. Mutta vain niistä teoista joita hän itse on mennyt tekemään, eikä muiden tekoja saa hänen päälleen kaataa. Kun puhutaan erittäin rajuista psykiatrisista sairauksista kuten esimerkiksi sivupersoonallisuushäiriöstä, joissa ihminen saattaa olla kaksi täysin poikkeavaa henkilöä samassa ruumiissa, ja joissakin tapauksissa molemmilla persoonilla on myös omat muistot, niin silloin tietenkin on hyvin houkuttelevaa lähteä käyttämään tällaista potilasta hyväksi, ja uskotella hänelle, että hän on tehnyt esimerkiksi murhan tai käynyt hajottamassa naapurin ikkunan.

http://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/il-mies-raiskasi-rajusti-skitsofreniaa-sairastavan-14-vuotiaan-uhkasi-hivilla/6249540

pimeakronikka.blogspot.fi

Miksi tiettyjä kirjoja ei saa lainata kukaan muu kuin se, jolla on siihen hyvät perustelut?

Pasewalkin mielisairaala
Kuva I

Tässä kirjoituksessa termi "koulu" tarkoittaa myös aikuisoppilaitoksia, eli en tässä tapauksessa tarkoita mitään erityistä oppilaitosta, vaan niputan kaikki peruskoulut, lukiot, ammattikoulut sekä yliopistot saman termin alle, niin silloin minun ei tarvitse muistella kaiken maailman ikärajoja tai muita ohjeita, jotka liittyvät aineiston hankintaan.  Kun puhutaan kouluista sekä niiden johtamisesta, niin joissakin oppilaitoksissa on esimerkiksi kirjoja kielletty jostain ihmeellisestä syystä.

Kyseessä ei juuri koskaan ole ollut kovaa pornografiaa sisältänyt kirja, joita yleensäkin on kirjastoissakin vaikea lainata. Eli tällaisia kirjoja ei juuri koskaan ole edes harkittu hankittavaksi koulujen  kirjastoihin, niiden melkoisen arkaluonteisuuden takia, ja ne saa jokainen halukas sitten lainata yleisestä kirjastosta, jos vain ikä riittää, koska joissain maissa tällaista aineistoa koskee ikäraja. Syy noiden kirjojen kieltämiseen koulujen kirjastoista on monesti se, että niitä ei ole lainattu, koska ihmiset pelkäävät sitä, että joku heille alkaa sitten tuosta aukoa päätään.

Dr. Prof. Edmund Forster
(1878-1933)

Mutta sitten on kirjoja, joita ei saa lainata kuin henkilö, jolla on tähän aineistoon lupa. Ja tuollaisia kirjoja ovat usein sellaiset psykologian sekä kasvatutieteen tutkimukset, joissa käsitellään sitä, miten ihmisestä tulee esimerkiksi massamurhaaja, ja yksi alan kirjoista on eräiden aikansa parhaiden psykiatrien kirjoittama loistava teos "Making a monster", joka käsittelee Adolf Hitlerin saamaa psykoterapiaa, jolla oli ilmeisesti jotenkin ratkaiseva osuus hänen seuraavissa elämänvaiheissaan, jotka johtivat miljoonien ihmisten kuolemaan. Kirjaa ei pidä sekoittaa opukseen nimeltään "Making Adolf Hitler, joka on melko helposti saatavissa netistä. Joidenkin lähteiden mukaan Hitlerin viha juutalaisia kohtaan johtui siitä, että Forster oli muka juutalainen, mutta itse en tätä kyllä usko, koska vastuullisesti toimineella lääkärillä kuten Forster ei ollut mitään syytä kertoa uskonnollista kantaansa potilaalleen. 

Syy miksi Hitler oli hoidettavana Pasewalkin mielisairaalassa vuonna 1917 johtui siitä, että hän sai ikään kuin shokkikohtauksen seurauksena tilapäisen sokeuden. Syytä tähän sokeuteen etsittiin nimen omaan Pasewalkissa, missä Dr. Forster käytti häneen tavallista terapiaa, missä potilaan kanssa ollaan himmeässä huoneessa ja häntä rauhoitetaan, mutta kävikö Forster sitten jossain vaiheessa ulkona, ja sitten Hitler piestiin sillä välin jonkun vääpelin toimesta? Sitä millainen esimies Hitler itse oli ei koskaan olla käyty missään läpi, mutta tuo hakkaaja on saattanut olla joku Hitlerin simputtama mies, mutta siitä, että oliko hänen ryhmässään sotamiehiä ei olla kerrottu. Jos joku on sitten piessyt Hitlerin tuossa terapiahuoneessa, niin silloin hän on osittain vastuussa holocaustista sekä Toisen Maailmansodan syttymisestä. 

Tai ehkä joku sitten oli esiintynyt juutalaisena lääkärinä nimeltään Forster ja piessyt Hitlerin tai katkonut hänen kätensä. Oli miten oli, niin se mitä Pasewalkissa tapahtui sai sitten aikaan sen, että Hitler muuttui lopullisesti hirviöksi, jolle mikään ei riittänyt. Toki hänelle sattui niin ikävästi, että kyseisen miehen lapsuus oli melko kamala, ja hän sitten oli sotilasarvoltaan korpraali, joka ei koskaan päässyt lomille.  Mutta kuten tiedämme, niin korpraaleilla on sikäli ikävä tapa toimia, että he ovat sitten sotamiehille aivan sitä, mitä simputtaja voi olla. Eli jos Hitler on jatkuvasti simputtanut alaisiaan sekä tehnyt heistä ilmoituksia, ja komentanut heidän varusteitaan itselleen, niin silloin saattaa olla niin, että joku alainen on sitten suuttunut. Tai Hitlerin syntymäpaikka Itävallassa on aiheuttanut sitten ongelmia tuolla Saksan armeijassa. Eli oliko Hitler saanut kotimaassaan kuolemantuomion sotilaskarkuruudesta, kun niin oli pelästynyt?

Eli kuten varmaan arvaatte, miksi noita kirjoja ei saa lainata kuka hyvänsä? Se johtuu siitä, että kukaan ei saa luoda hirviötä uudestaan. Noiden kirjojen sekä raporttien perusteella voidaan luoda vastaava tilanne sekä elinolosuhteet, kuin mitä tuolle hirviölle järjestettiin, ja jos hänen elämänsä ikään kuin kopioidaan jonkun toisen henkilön elämään, niin silloin saattaa edessämme seisoa uusi Adolf Hitler. Ja noiden raporttien rajoitetulla lukijakunnalla yritetään estää uusien hitlerien synty. 

Dr. Karl Kroner
(1878-1954)

Nämä miehet eivät muuten kovin vaarallisia ole, elleivät he saa sitten jotain valtion korkeaa virkaa tai puoluetta ympärilleen, jolloin tilanne muuttuu äärettömän vaaralliseksi. Yleensä ihmiset pitävät noita henkilöitä lähinnä joteenkin naurettavina, ja niin pidettiin tuota pieniviiksistä miestä, joka kiljui fanaattisesti antisemitististä tekstiä, jota höystettiin välillä karjumalla sanaa "lebensraum" eli elintila, mikä tarkoitti sitten sitä, että Saksa tarvitsi uusia alueita tai hyvitystä Versaillesin rauhasta. Adolf Hitlerillä sekä Saddam Husseinilla on paljon yhteistä, eli heidän politiikkansa muistuttavat toisiaan, vaikka viiksien koossa on hiukan eroa.

Eli oliko joku sitten lukenut tuon kirjan "making a monster" ja tehnyt jonkinlaisen kasvatustieteellisen kokeen tuon oman väiteensä mukaan Tikritistä kotoisin olevan miehen kanssa? Eli tietenkin voidaan ajatella, että jotkut imaamit tai mullahit ovat luoneet oman "Adolf Hitlerin" noiden hänestä tehtyjen psykoanalyysien sekä  Pasewalkin valtion mielisairaalan ylilääkärien  Dr.prof.  Edmund  Forsterin ja Dr. Karl Kronerin muistiinpanojen ja hänen nuoruudestaan peräisin olevien dokumenttien perusteella. Eli lähtikö tuo aikoinaan vuonna 1933 Saksasta kadonnut raportti todellisuudessa esimerkiksi brittien vakoojien mukana kohti arabiaa, missä se ehkä kopioitiin. Joidenkin lähteiden mukaan "Making a Monster" todellisuudessa on Adolf Hitlerin kanssa työskennelleiden psykiatrien kirjoittamien hoitoraporttien puhtaaksi kirjoitettu versio.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Euroopassa ja USA:ssa on väkivallan kierre, joten kannattaa olla varovainen

Euroopassa sekä USA:ssa on meneillään väkivallan kierre, jota tehostaa se, että nämä tapaukset ovat olleet erittäin suurella profiililla uutisoituja asioita, mikä houkuttaa nimen omaan julkisuuden motivoimia henkilöitä tekemään tällaisia näennäisen järjettömiä asioita. Kun puhutaan sarja- sekä massamurhaajista, niin näissä tapauksissa on vaarana se, että muut samalla tavoin ajattelevat henkilöt alkavat jäljitellä noita tekijöitä.

Eli kun puhutaan esimerkiksi lehdissä sekä blogeissa ja sosiaalisessa mediassa tapahtuvasta kommentoinnista, niin se ei missään tapauksessa saa olla sellaista, että joku väkivaltaa ihannoiva henkilö sitten alkaa olettaa ihmisten hyväksyvän massamurhaamisen. Tuollainen teko pitää aina tuomita, eikä tekijää missään tapauksessa saa lähteä ihannoimaan, vaikka hänen lapsuutensa olisi ollut kovin vaikea. Ja kaikki missään nimessä heitä ei saa  hyväksyä, eli jos massamurhajaa ikään kuin kehutaan, niin se saattaa yllyttää muita jäljittelemään noita tekoja, joiden seurauksena tuhannet ihmiset joutuvat kärsimään.

Kun puhutaan sarjamurhaajista kuten Zodiac-killer, tai muista korkean profiilin tappajista, niin silloin tällöin on ollut havaittavissa se, että he saavat kaikki erilaisia jäljittelijöitä, ja tämä koskee myös esimerkiksi Breivikiä, jonka teko on äärimmäisen raaka, ja nuo jäljittelijät saattavat tehdä rikoksiaan siksi, että he yrittävät saada vieritettyä omia tekojaan noiden äärimmäisiä väkivallantekoja tehneiden henkilöiden päälle. Samoin kun puhutaan antisosiaalisesta persoonallisuudesta, joka saa tyydytystä aiheuttaessaan toisille tuskaa, niin noissa tapauksissa he saattavat liioitella tekojensa raakuutta, jotta pääsisivät esimerkiksi vankimielisairaalaan.

 Eli nämä mielenhäiriöön vetoamiset ovat kuulemma melko yleisiä juuri huumemiesten sekä muiden väkivaltarikollisten parissa, kun he kärähtävät toistuvista pahoinpitelyistä sekä muutamista murhista, niin silloin kyllä oikeudessa esitetään niin onnettomia tarinoita, kuinka tuollaisen henkilön lapsuus oli huono, mikä ajoi hänet ties mille "hannibal lecterin" tielle, ja näin kovaan sekä toistuvaan väkivaltaan syyllistynyt mafiamies sitten yrittää välttää pakkolaitos- tai kuolemantuomiota. Ja tietenkin asianajajat jostain syystä mielellään tuollaista ihmistä puolustavat. Mutta kun puhutaan esimerkiksi tällaisista Breivikin kataisen ihmisen teoista, niin tuollaisten suuren profiilin väkivallantekojen vuosipäivät ovat sellaisia, mikä nostaa tietenkin vastaavien iskujen riskejä, koska näiden sosiopaattien sielunelämä on sellainen, että he ikään kuin pitävät tuollaisia Breivikejä jonkinlaisina rock-tähtinä, joihin he sitten haluavat samaistua, mutta mitenkään erikoista ei ole se, että myös tavallisia jengiampumisia on yritetty laittaa jäljittelijöiden tiliin.

Mutta kun mietitään sitä, mikä saa ihmisen tekemään tuollaisia tekoja, niin ei riitä se, että hän vihaa jotain henkilöitä tai kansanryhmää. Että ihmisestä tulee massamurhaaja, niin silloin pitää hänelle itselleen tapahtua jotain sellaista, mikä saa vihan ikään kuin patoutumaan hänen päässään, ja sitten jonain päivänä tuo viha ikään kuin purkautuu järjettömänä väkivaltana. Massamurhaajien kohdalla ovat jotkut tutkijat puhuneet "laajennetun itsemurhan" käsitteestä.

Kun henkilö lähtee tekemään tuollaisia tekoja, niin toki hän tietää poliisin todennäköisesti  käyttävän kuolettavaa voimaa häntä kohtaan, joten ehkä hän joissakin tapauksissa haluaa tuhota mahdollisimman monta elämää, ennen kuin hän itse menehtyy. Kuitenkin joissakin tapauksissa on tapahtunut niin, että tuollainen äärimmäinen rikollinen on ainakin yrittänyt päästä pakoon, ja joskus kuvaillaan sitä, että heillä on ollut ikään kuin kuvaaja paikalla, joten juuri tässä iPhonen avaamista koskevassa jupakassa olen ajatellut, että onko jollain jotain salattavaa tuon rikoksen kanssa, eli onko kyseinen massamurhaaja kertonut aikeistaan hänelle ennakolta.

Eli joku huumemies on päättänyt tehdä parista kilpailijasta selvää, ja kuten tiedämme, niin he eivät myös paljoa sivullisista välitä. Ja toki sitten kun joudutaan oikeuteen, niin siellä on hyvä kertoa, kuinka äänet päässä pakottivat tappamaan ihmisiä. Kun puhutaan tällaisia äärimmäisiä rikollisia koskevasta tiedotuksesta, niin se ei missään nimessä saa olla sellaista, että noita tekoja hyväksytään eikä sellaista, että massamurhaajaa ihannoidaan. Eli tuollaiset sairaat teot pitää aina tuomita, jotta kukaan ei niitä pidä hyväksyttävänä tapana saada huomiota, ja saa siitä yllykettä tehdä vastaavaa jollekin muulle ihmiselle.

pseudotiedetta.blogspot.fi

WLAN tukiasemat sekä naapurisopu

Tässä Facebookissa on jaettu tiedotteita, joissa taloyhtiön hallitus on ilmeisesti komentanut WLAN-modeemeja pois päältä, mitä perustellaan ihmisten kohtaamilla terveyshaitoilla. En kuitenkaan usko sitä, että kyseessä on aivan tavallinen taloyhtiö, vaan ehkä tämä on jokin tukiasunto. Todellisuudessa nämä WLAN-tukiasemat saattavat joskus toki aiheuttaa häiriöitä ihmisten induktiosilmukoihin, jos ne toimivat samalla taajuudella. Mutta yleensä näissä kuulokojeissa on tämä taajuus huomioitu. Monissa näistä tukiasuntoloista on jotenkin omituisia sääntöjä, kuten esimerkiksi suihkun käyttöä koskevia rajoituksia, mitkä eivät ihan normaaleja ole. Tässä puhun nyt sekä Suomessa että ulkomailla sijaitsevista tukipalveluista,  eli tämä ei ole palkästään Suomea koskeva kirjoitus.

Tukiasunnoissa tai miksi tätä asumismuotoa nyt ylipäätään halutaan kutsua on paljon sääntöjä, joiden tarkoitus lienee tehdä ihmisten elämästä vaikeampi, kuin mitä se oikeastaan on. Osa tuollaisten paikkojen sääntökyhäelmistä on tehty ainoastaan siksi, että henkilökunta saa kohotella itseään sekä "kavereitaan" toisten yläpuolelle, ja niiden työntekijöiden käsitys omasta itsestään sekä ammatistaan on usein se, että nämä asukkaat ovat heitä varten. Toisin sanoen nuo sairaanhoitokoulutuksen saaneet henkilöt ovat noissa paikoissa pikemminkin työnjohtajina kuin todellisina tukihenkilöinä. Monissa noista paikoista puhutaan siitä, että potilaat ottavat osaa sääntöjen laadintaan, mutta todellisuudessa nuo potilaat ovat lähes poikkeuksetta henkilökunnan valitsemia. Ja rivipotilaita sitten käytetään lähinnä matalaa koulutustasoa vaativissa tehtävissä joita ovat esimerkiksi siivous tai lumen luominen, joissa on myös paljon pimeää työvoimaa tarjolla.

Tietenkin poikkeuksiakin on, mutta nämä ikävät tapaukset, missä esimerkiksi potilaita on kuollut joko hoitohenkilökunnan tahallisen toiminnan tai onnettomuuden seurauksena kertovat siitä, että jotain noissa paikoissa on pielessä. Eli jos puhutaan siitä, että tulipalon sattuessa vain pari sairaanhoitajaa on vuorossa, ja potilaat on lääkitty liikuntakyvyttömiksi, niin silloin voidaan puhua erittäin ikävästä laiminlyönnistä tai jopa tahallisesta kuolemantuottamuksesta. On paljon ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi sairaanhoitajilla on oikeus vapaa-aikaan. Mutta monissa noista tukiasunnoista sekä kehitysvammaisten hoitolaitoksista asuu ihmisiä, joiden luona ei käy oikeastaan kukaan.

Tuo sitten aiheuttaa sen, että noiden potilaiden oikeusturva on melko huono, ja tuolloin saattaa jollekin hoitohenkilökunnan jäsenistä tulla eteen se, että hän menee työssään liian pitkälle. On paljon sairaaloita sekä yksityisiä hoitolaitoksia, joissa on liian vähän henkilökuntaa, ja silloin tietenkin tulee heti mieleen se, että esimerkiksi yöt ovat paljon rauhallisempia, jos potilaat tai asiakkaat nukkuvat. Siksi näissä paikoissa potilaille annetaan unilääkkeitä, jotta he eivät kävelisi käytävillä. Sairaanhoitajien sekä lääkärien ykstyisyyteen vedotaan hirvittävän usein noissa paikoissa, kun esimerkiksi sosiaalisen median käyttöä halutaan rajoitttaa, vaikka ulospäin ilmeisesti puhutaan lähinnä potilasturvallisuudesta.
pseudotiedetta.blogspot.fi