Avaruusluotainten mahdolliset kytkökset aseteollisuuteen ovat jääneet yleisöltä ehkä huomaamatta

Cassini-luotain Saturnuksen lähellä

Kaikki maailman avaruusohjelmat eivät ehkä ole niin kauhean viattomia, kuin mitä ihmisten toivotaan ajattelevan. Avaruusluotaimia voidaan käyttää ohjelmistojen sekä tekoälyn ja autonomisen automatiikan testauksessa aidoissa sekä valvotuissa oloissa, joissa kukaan ulkopuolinen ei pääse niihin käsiksi, ja tätä kautta pilaamaan tutkimusta sekä testausta. Avaruusluotainten avulla voidaan kokeilla sitä, että voidaanko esimerkiksi kaukana lentävän lentokoneen tietokoneohjelmisto sekä sen maalin etsintään käytettäviä rutiineja muuttamaan, niin että sitä ei tarvitse laskea maahan.

Tuollainen tekniikka on tärkeää, kun puhutaan esimerkiksi robottisukellusveneistä sekä ydinkäyttöisistä lentokoneista, jotka partioivat Maapallon merillä sekä ilmassa jopa vuosikausia. Ydinkäyttöisen lentokoneen valmistaminen on hyvin helppoa, eli tarvitaan vain RTG (Radiotermo-generaattori) sekä sirkkelisahan moottori, ja sitten voidaan potkurikone muuttaa sellaiseksi, että se kykenee lentämään useiden vuosien ajan kerrallaan.

Joten tuolla taivaalla voi lentää sellainen esimerkiksi jostain potkurikoneesta rakennettu UCAV/RPV, joka voi tietenkin suorittaa tiedustelutehtäviä, mutta noissa koneissa voi olla myös pommit mukana. Eli tuolloin kyseessä olisi eräänlainen jatkuvasti ilmassa oleva "Predator", joka voidaan ohjata yllättäen mihin tahansa osaan maapalloa, ja sitten voidaan tehdä isku välittömästi, kun käsky tulee. Tuollainen ydinkäyttöinen lentokone kykenee vuosia kestävään ilmatilassa tapahtuvaan tiedusteluun, jos vain sen muu tekniikka kestää, ja sen alasampuminen voi olla hyvin vaikeaa.

Ja ydinsukellusvene tietenkin voi partioida myös ilman miehistöä, ja sitten kun se saa käskyn, niin tuo vene voi tulittaa kohteitaan välittömästi. Mutta avaruusluotainten avulla voidaan testata esimerkiksi kohteen tunnistus sekä hyökkäysohjelmistoja, eli laitteen kykyä etsiä autonomisesti kohteensa, sekä laukaista sitä kohti ammuksia. "Clementine" oli tietenkin loistavaa mainosta U.S NAVY:lle, mutta tuon luotaimen toimintaan liittyy niin sanottu "Meteoriittikoe", mikä tarkoittaa testiä, missä Kuuhun ohjataan iskeytymis luotain, ja ehkä tuossa testissä testattiin autonomisia kohteentunnistustoimenpiteitä, eli sitä kuinka tarkkaan autonomisesti toimiva satelliitti voi kohdentaa maahan esimerkiksi ydinpommin tai kineettisen energian ammuksen, joka voi kiertoradalta pudotessaan aiheuttaa suurta tuhoa.

Asteroidivyöhykkeelle lähetetty luotain voi toimia myös samalla testausiyksikkönä, millä testataan SDI-satelliiteissa käytettävää tekniikkaa. Eli sitä kykeneekö luotain toimimaan niin, että se voi itsenäisesti löytää sekä kohdentaa laserin johonkin kohteeseen.  Tuo luotain toimi asteroidivyöhykkeellä etsien niitä asteroideja, mitä haluttiin tutkia lähemmin, ja koska luotaimen piti tehdä useita radan muutoksia, niin silloin tietenkin sillä piti olla käytössään ionimoottori noiden mutkikkaiden manööverien tekemiseen, ja tietenkin suurten etäisyyksien takia tuon luotaimen tekoälyn piti kyetä täysin autonomiseen toimintaan, ilman että Maa-asema puuttuu mitenkään sen toimintaan.

Tietenkin Mars-mönkijöiden avulla voidaan testata sitä tekniikkaa, mitä tarvitaan esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuksien raivaamiseen, mutta samalla tietenkin tätä saatua tietotaitoa voidaan hyödyntää muiden robottiajoneuvojen ja niiden ohjaustekniikan kehittämisessä. Toisin sanoen niissä testataan inertia-navigaatiojärjestelmää, mikä voisi korvata GPS:n, ja tuon järjestelmän toiminnan pitää olla sellaista, että siinä ei käytetä satelliitteja, koska GPS ei toimi missään osissa Marsia.

Näitä gyroskooppiin perustuvia navigaatiolaitteita voidaan käyttää tilanteissa, missä GPS ei toimi. Ja kun nykyään on käytössä myös nanotekniikan osa-alue nimeltään nanomekaniikka, millä voidaan valmistaa erittäin pieniä instrumentteja, niin silloin voidaan ajatella, että esimerkiksi kännyköissä voisi jossain tulevaisuudessa olla tuollainen inertian nimellä tunnettu navigointijärjestelmä, mikä sitten voisi toimia niin, että ensin GPS paikantaa puhelimen johonkin kohtaan, ja sitten inertia alkaa tehdä viivaa kartalle sitä mukaan, miten henkilö on kulkenut.

Joten myös tämä puoli pitää aina huomioida, kun avaruuteen lähetetään luotaimia. Samoin noiden luotainten avulla voidaan kehittää sellaisia tietokoneohjelmia, jotka vetävät osia itsestään pois muistista, kun niitä aletaan ajaa. Tuolloin tietenkin voidaan esimerkiksi vanhojen tietokoneiden elinkaarta pitkittää, jos kyetään luomaan ohjelmistoja, jotka kuluttavat äärimmäisen vähän muistia, ja yksi ratkaisu tähän voisi olla se, että tietokoneohjelmisto vetää osan koodistaan pois keskusmuistista, jos se ei sitä tarvitse juuri sillä hetkellä.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Radio-ohjattavien lennokkien käytöstä tarkkailussa

Radio-ohjattavien helikopterien sekä muiden lentolaitteiden käyttöä ihmisten kotien kuvaamisessa on pidetty erittäin suurena uhkana yksityisyyttä kohtaan. Ne voidaan varustaa esimerkiksi infrapunakameroilla, joilla esimerkiksi aseet näkyvät ihmisten vaatteiden läpi. Ja infrapunavalossa näkee todella hyvin myös ikkunoiden läpi, vaikka huoneissa olisi pimeää. Noissa välineissä voi olla tietenkin laser-mikrofoni, jolla asuntoja voidaan salakuunnella erittäin tarkasti.

Mutta kun noiden välineiden käyttöä pohditaan tarkemmin, niin todellisuudessa niitä ei kovin avoimesti kannata kuitenkaan lennättää ympäriinsä, koska tuollaista lentävää laitetta voidaan aina seurata esimerkiksi kiikareilla tai toisilla UAV-laitteilla, ja voihan tietenkin noilla vartijoilla olla käytössään ihan oikea helikopteri, jolla he voivat varjostaa tuollaista lentävää UAV:tä sinne, mihin se laskeutuu. Ja jos lennokkia on omalta pihalta lennätetty, niin silloin voi tulla jäätävä keskustelu tuosta aiheesta, koska tuolloin kiikarien avulla voidaan noiden lentolaitteiden lähetyspaikka havaita.

 Mutta jos noilla vartijoilla on toinen UAV tai muu helikopteri, niin he voivat nähdä tuon lennättäjän rekisteritunnuksen, jos hän on laitettaan lennättänyt esimerkiksi niin, että hän on matkustanut paikalle autolla, niin silloin hän voi joutua hyvin vakaviin vaikeuksiin noiden asioiden kanssa.Näet jos on tullut kuvattua valtion aluetta, jota ei saa kuvata, niin silloin voi päälle kaartaa sellainen UH-60 "Black Hawk", josta sitten hyppää ulos muutama mukava SWAT-poliisi kyselemään syytä lennätykseen. Valtiolla on myös käytössään radiosuuntima laitteita, joiden avulla noiden RPV:n ohjaussignaalin lähtöpaikka voidaan paikallistaa. Kirjainyhdistelmä RPV(Remotely Piloted Vehicle) tarkoittaa yleensä normaalia radio-ohjattavaa lennokkia ja UAV yleensä kattaa kaikki miehittämättömät ilma-alukset.

Joskus joissakin laitteissa on merkintä (A)UAV taas merkitsee Autonomous UAV:tä, ja monesti näiden autonomisesti toimivien laitteiden hankinta sinällään on siviileille mahdotonta, mutta tilanne on muuttumassa. Näet esimerkiksi kännyköiden GPS-laitteita sekä laskentakapasiteettia voidaan hyödyntää tällaisessa laitteessa. Ja tuolloin tarvitaan oikeasti vain sellainen kännykkäsovellus, mikä kykenee kommunikoimaan UAV:n oman lentotietokoneen kanssa, ja tuollainen ohjausyksikkö voidaan liittää UAV:iin USB-johdolla, joten joka nörtin oma autonominen lentolaite on sitten täyttä totta.   Mutta kuitenkin tuollainen lennokki voi olla autonominen, jolloin se ei sitten tarvitse jatkuvaa ohjaussignaalia, mutta noiden välineiden akilleen kantapää on GPS-laite, jota ne käyttävät navigointiin.

Ja silloin maassa oleva tarkkailija vertaa tuon UAV:n käyttäytymistä taivaalla siihen tietoon, mitä GPS-satelliittien paikantimet antavat, ja tuolla toiminnalla tuo lentolaite paikannetaan, jonka jälkeen satelliitit löytävät sen paikan, mihin UAV-laskeutuu. Ja joissain GPS-laitteissa on sellainen ominaisuus, että ne voidaan etäkäytöllä kytkeä olemaan auki, jolloin nuo valvojat saavat tietää, mihin tuota laitetta sitten viedään, ja seurauksena voi olla kotitarkastus. Tuollaista laitetta käytetään myös tilanteissa, joissa noiden lentolaitteiden tarkoitus on paikallistaa maastossa olevia loukkaantuneita. Silloin tuollainen lentolaite lasketaan näiden loukkaantuneiden viereen, minkä jälkeen pelastusryhmä voi suunnata tuohon pisteeseen. Tuollainen UAV voidaan muuten varustaa imukupilla, jolloin se voidaan laskea esimerkiksi ajoneuvon päälle, jolloi tuon kohteen liikkumista voidaan valvoa erittäin tarkasti.

Tarkalleen ottaen GPS-järjestelmiä on maailmassa kolme, eli Eurooppalainen Galileo, Amerikkalaisten NAVSTAR sekä Venäläisten GLONASS. Noiden järjestelmien eroa ei normaalisti havaitse, mutta kun tarkkoja ollaan, niin joissakin osissa maailmaa voidaan muiden paikannusjärjestelmien kuin esimerkiksi NAVSTAR:in toiminta estää radiohäirinnän avulla, jolloin tietenkin mikään muu kuin NAVSTAR:ia käyttävä paikannuslaitteisto ei toimi, ja tämä tietenkin rajoittaa autonomisten UAV-laitteiden toimintaa. Samoin normaalien radio-ohjattavien lennokkien eli RPV:n toimintaa voidaan rajoittaa radiohäirinnän avulla, jolloin niiden toiminta vaikeutuu.

Tietenkin  UAV:n voi joku pudottaa normaalilla haulikolla, ja tuolloin sen valmistusnumeroita voidaan käyttää maksajien jäljittämiseen. Nämä valtiolliset toimintamallit ovat kuitenkin niitä mukavampia, näet jos UAV:tä on käytetty esimerkiksi huume- tai laittoman asekaupan kuvaamiseen, niin silloin voi edessä olla paljon pahempi tilanne, ja tuolloin nämä kuvat kannattaa viedä suoraan poliisille. Näet jos tuollainen UAV on kuvannut asuntoa, jonka pöydällä on rynnäkkökivääreitä sekä kokaiinia, niin silloin voi olla edessä erittäin vakava tilanne, jos noita kuvia yritetään käyttää esimerkiksi kiristykseen.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Googlen villi Robottiauto kolaroi bussin kanssa

Kuva I

Tänään aamulla lukaisin uutisen, jonka mukaan Googlen robottiauto (Kuva I) oli kolaroinut bussin kanssa. Se ei huomioinut takaa tulevaa liikennettä, mistä seurasi kylkien osuminen yhteen. Kun tällaisia asioita tapahtuu, niin se osoittaa kuinka vaativa suoritus robottiauton kehittäminen ylipäätään on, koska se ei voi väistellä niin, että lentokorkeus asetetaan yli maanpinnan korkeimman kohdan, jolloin lentokoneen vain täytyy lentää suoraan, Ja kadulla on väistämistilaa paljon vähemmän kuin ilmassa lentävällä lentokoneella, millä on ympärillään kilometrikaupalla tyhjää tilaa. Tämän takia robottilentokoneen kehittäminen on paljon helpompaa kuin robottiauton, koska auton tapauksessa pitää ohjelmiston kehittäjien ottaa huomioon niin paljon enemmän muuttujia, kuin robottilentokoneen rakentajien. eli tuon auton pitää huomioida jokainen liikennemerkki, jalankulkija sekä kaikki muut mahdolliset uhat. Ja kun ajetaan liikenteessä, niin auto ei saa kuitenkaan olla sellainen, että se kiltisti pysähtyy jokaisen eteen tulevan henkilön tai esineen edessä, koska aina pitää ottaa huomioon esimerkiksi ryöstön mahdollisuus.

Eli robottiautoon tarvittava tekniikka on jo olemassa, kun puhutaan "rautapuolesta" eli mikropiirien sekä muiden sensorien ja tietotekniikan teho on riittävä siihen, että ajoneuvo voi ajaa kadulla ilman kuljettajaa. Mutta ohjelmistopuolessa on vielä parannettavaa, joten robottiautoa pitää kyllä vielä odottaa. Toki puoliautonomisia malleja on esimerkiksi NEST eli ydinhätätilayksikön käytössä, eli noita ajoneuvoja ohjataan keskuksesta käsin, ja niitä käytetään äärimmäisessä säteilyssä, sekä myös USA:n ja muiden maiden asevoimilla on kauko-ohjattuja jeeppejä sekä muita robotteja. Mutta se että voimme kehittää auton, joka ajaa itsenäisesti kadulla, on kuitenkin mahdollista. 

Tietokoneiden kehittyminen tekee mahdolliseksi sen,että voidaan kehittää autonomisesti maantietä pitkin kulkeva ajoneuvo, ja tämä autonomia on sikäli tarpeellinen, että auto joutuu välillä pois GPS:n piiristä, ja esimerkiksi pysäköintitaloon ajaminen onnistuu tällaiselta autolta erittäin hyvin, mikäli se saa käyttöönsä tuon pysäköintitalon kartan WLAN:in kautta, ja kun robottiauto menee pysäköintitaloon, niin sitä alkaa ohjata inertianavigaattori, joka ohjaa ajoneuvoa etukäteen tehdyn reitin mukaan. Se että auto ei törmää muihin ajoneuvoihin johtuu sen tutkista sekä kehittyneestä elektroniikasta,mikä kommunikoi muiden ajoneuvojen kanssa, jotta nuo robotit sitten osaavat toimia pysäköintihallissa jouhevasti. Tuo ajoneuvo siis hakee pilvipalvelimelta tukea tilanteessa, missä sen oma laskentakapasiteetti ei riitä. Kuitenkin robottiautosta on pitkä matka robottiin, mikä käy kaupassa ihmisten puolesta. Tuollaisen kaupassa käyvän robotin pitää tietenkin hallita sosiaalinen kommunikaatio, sekä osata valita tuotteet hyllystä, mutta kuten tiedämme, niin robotti ei ole ihminen. Se voi valita tuotteet esimerkiksi RFID-laitteiden perusteella, ja jos sillä on käytössään supermarketin pohjakaavio, niin silloin kaupassa käynti sujuu erittäin nopeasti. 

Tuollaisia ihmistä muistuttavia robotteja on ideoitu esimerkiksi siltä pohjata, että niiden avulla voidaan kuvata luontoelokuvia, tai poistaa esimerkiksi mustia mamboja ihmisten pihoilta. Ne jäljittelevät liikkeissään ihmistä, mutta niiden tietokoneohjattu hydrauliikka on erittäin nopeasti toimivaa sekä voimakasta. Ja tuollaisia robotteja tutkii sekä NASA että Pentagon, koska niiden avulla voidaan tutkia sekä toisia  planeettoja että käydä sotia.. Mutta noissa roboteissa on myös kauhituttava mahdollisuus esimerkiksi ryöstää pankkeja tai tehdä terrori-iskuja, Jos tuollainen robotti joutuu vääriin käsiin,, niin se voi saada aikaan kauhistuttavaa jälkeä, ja hiilikuitupanssarilla varustettuun robottiin eivät tavalliset poliisaseet tehoa. Samoin niiden ohjaaja ei välttämättä jää kiinni teostaan, jos hän osaaInternetissä peittää jäkensä. 

Pentagonin sekä Kremlin roolista robottien kehittämisessä

(Kuva 1)

Kuten äskeisestä kirjoituksesta huomasitte, niin tarkalleen ottaen robotteja ei kehitetä ollenkaan taisteluvälineiksi. Eihän ristelyohjustakaan ole alun perin kehitetty aseeksi, vaan kompaktiksi autonomiseksi vakoilukoneeksi, kunnes joku sitten keksi asentaa tuohon pieneen sekä alkeelliseen robottilentokoneeseen taistelukärjen, mikä muutti MACE-nimisen välineen ensimmäiseksi oikeaksi ristelyohjukseksi, joka pystyi lentämään vain suoraan. Syynä oli 1950-luvun teknologian asettavat rajoitteet, jonka takia tuo laite ei voinut lentää mutkitellen erityisten "Waypointien" eli reittipisteiden mukaan, vaan hyrräkopassi salli sen lentää ainoastaan suoraan. Mutta avaruustutkimuksen siivellä kehitetään jatkuvasti mutkikkaampia tietokoneohjelmia, joiden avulla robotti voi toimia melkein täysin ilman ihmisen puuttumista sen toimintaan, ja tuo tietenkin houkuttaa sodanjohtoa kehittämään niistä täydellisempiä sekä aunomomisempia aseita, joiden avulla se pystyy tuhoamaan vihollisia tehokkaammin sekä armottomammin.

(Kuva 2)

Vaikka nykyaikaiset robotit vielä ovat Joysticilla ohjattavia, ja niiden käytöstä tekee päätöksen ihminen, mutta noiden robottien käyttöä rajoittaa sekä ECM-järjestelmien toiminta, että tilanne missä ne joutuvat paikkaan, jossa niiden yhteys katkeaa esimerkiksi betoniraudoituksen takia. Sen takia roboteista pyritään tekemään entistä autonomisempia, ja tuo saattaa aiheuttaa tilanteen, missä sotakoneet lähtevät yksin toimimaan taistelukentällä, ja tuo tietenkin aiheuttaa moraalis-eettisiä ajatuksia, koska se että robotti tekee itse päätöksen tulikomennosta on aivan uusi jopa sotilaiden mutkikkaissa ajatuskuvioissa.

Tämän lisäksi Pentagon on kehittelemässä tai oikeastaan ottanut käyttöön maassa liikkuvia taistelurobotteja, eli niin kutsuttuja "minitankkeja" (kuva 1), joissa saattaa olla tehokas hybridimoottori tai polttokennoon perustuva sähköinen ajojärjestelmä, joka tekee niistä äänettömiä , jos ne liikkuvat kumipyörillä (Kuva 2). Aseistuksena niissä voi olla konekivääreitä, ohjuksia sekä laser-aseita, eli tässä tarkoitan 1-5 kw hiilidioksidi- tai rubidiumlaseria tai muita suoran energian aseita, joilla tuo minitankki voi uhata vihollista erittäin tehokkaasti, ja tuo laser itsessään voi olla kiinteä, mutta suuntaus tapahtuu kääntöpeilin avulla. Mutta tietenkin myös ihmistä tai koiraa muistuttavia "terminaattoreita" (Kuva 3) voi olla kehitysasteella. Nuo koiralelua muistuttavat robotit voivat olla sellaisia, että niiden suuhun asennetaan asejärjestelmä, kuten kranaatinheitin tai konetuliase.

(Kuva 3)

Mielenkiintoinen ratkaisu olisi tietenkin näyteikkunan mallinukeksi naamioitu (Kuva 3)robotti, jonka pinta olisi muovia, mutta sen alla olisi kromista valmistettu tietokoneohjattua hydrauliikkaa käyttävä liike- sekä tukirunko, ja sen ranteessa voisi olla tuollainen alle kilowatin tehoinen laserase. Ja kun tuo robotti haluaa käyttää tuota laseriaan, niin se vain kääntää ranteensa alaspäin. Tuo taistelurobotti voidaan naamioida esimerkiksi mallinukeksi (Kuva 4), ja tuoda paikalleen näytetikkunaan, ja kun H-hetki koittaa, niin tuo Terminaattori sitten lähtee taistelemaan joko ihmisen ohjaamana tai autonomisena yksikkönä.

 Tuo robotti voisi olla polttokennokäyttöinen, eli se kävisi tyhjentämässä tuopillisen hiilivetyä huoltoasemalla lähtiessään tehtävään, tai sitten sen säiliöön olisi varattu polttoainetta polttokennoa varten. Kyseinen robotti voi esimerkiksi suojella ostoskeskusta ryöstöiltä ja valvoa ympäristöään tehokkaasti. Ja jos joku haluaa käyttää tätä laitetta väärin, niin riskinä on se, että tuon robotin käsiin laitetaan hansikkaat, joissa on mikrokaiverruksena jonkun toisen ihmisen sormenjäljet, joiden avulla voidaan harhauttaa viranomaisia luulemaan, että joku ihminen on tehnyt rikoksia, ja toki nuo terminaattorit myös osaavat myös tavallisia aseita käyttää, ja noiden Joysticilla ohjattavien robottien muuttaminen autonomiseksi on melko helppoa, eli niihin pitää vain asentaa autonomisen toiminnan mahdollistava ohjelmisto, niin jollain "onnellisella" sitten olisi käytössään ihan oikea Terminaattori.

(Kuva 4)