Werner Holmbergin metsä-aiheiset taulut kertovat siitä, millainen maailma oli joskus kauan sitten.

"Metsä sadeilmalla"
Werner Holmberg, 1859
(Kansallisgalleria)

Kimmo Huosionmaa

Kun puhutaan taiteesta ja nimenomaan suomalaisesta kansallisromantiikasta, niin tietenkin kaikki ovat nähneet sekä Akseli Gallen-Kallelan että myös Eero Järnefeltin maisemakuvia. Samoin tietenkin metsä-aiheisia maalauksia teki sellainen nimi, kuin Werner Holmberg (1830-1860), joka on onnistunut ikuistamaan sellaisia metsiä, ja asioita, joita voisi kuvitella oikeasti tapahtuneeksi. Ne kertovat jotain siitä, millainen oli sellainen tavallinen päivä jossain maaseudulla, silloin kun maamme oli ikään kuin uinumassa sekä odottamassa sitä, että se herää kuorestaan sekä alkaa elää itsenäisen kansakunnan vapaata elämää. Se tietenkin oli noiden taiteilijoiden aikana lähinnä utopiaa lähenevä asia, joka varmaan oli samanlainen kuin, jos joku sitten tavoittelisi Kuuta taivaalta.


Nuo upeat maalaukset ovat ikään kuin jäänne siitä, mitä suomalainen maalaismaisema oli silloin kauan sitten. Kun tarkastellaan esimerkiksi juuri Werner Holmbergin töitä “Metsä sadeilmalla” (1859) sekä “Suomalainen metsämaisema” vuodelta (1859), niin silloin tietenkin noista töistä voidaan havaita sellainen asia, että niissä puut kuvataan tavattoman suurina. Näistä tauluista välittyy ikään kuin Viikinki-aikaan sijoittuva tarina “Maailman puusta”, mikä säilöö kaiken maailman elinvoiman itseensä. Tuollainen tarinoiden puu on valtavan suuri, ja sen oksilla ylijumala Odin lepää ja lähettää kaksi korppiaan selvittämään ihmisten asioita, sekä kantamaan niitä hänelle, jotta tuo ylijumala voisi sitten tehdä niiden pohjalta päätöksiä. Mutta kun palaamme Viikinkien myyteistä tähän Holmbergin maalaustyöhön, niin niissä puu kuvataan elinvoimaisena sekä ikään kuin voiman hahmona, joka salaperäisenä vangitsee katsojan katseen.

"Suomalainen metsämaisema"
Werner Holmberg, 1859
(Kansallisgalleria)

“Suomalaisessa metsämaisemassa” on kuvattu ikään kuin jonkinlainen massa, joka syöksyy kohti puuta. Tuo puu taas vaikuttaa olevan irti alustastaan. Se on kuin korissa, ja tässä kuvassa vaikuttaisi olevan myrskyinen ilma. Toisinaan taas näen tuon puun syöksyneen taivaalta maahan, ja se seisoo kuin keihäänheittäjän keihäs keskellä tannerta, tai ainakin omasta mielestäni tuo puu vaikuttaa jotenkin keinotekoiselta. Tai sitten se on kaupungin puisto-osaston tuoma.


Tuollainen tapa kuvata puuta varmasti on ollut hyvin mielenkiintoinen, ja Holmberg oli ihminen, joka mielellään kuvasi luontoaiheita. Mikäli Holmbergin elämää ajatellaan noita hänen töitään vasten, niin suurimman osan luomistyöstään tuo nuorena nukkunut taiteilija teki Saksassa, ja ehkä hänellä oli käytössään joitakin piirroksia siitä, mitä hän aikoi maalata, mutta saattoi tietenkin olla niin, että Werner Holmberg maalasi kuvia saksalaisista vaunuista sekä maisemista, ja sitten hän vain tyylitti ne vastaamaan kuvaa Suomalaisesta maisemasta. Ja tietenkin osa hänen kuvistaan saattoi olla synteettisiä. Eli hän saattoi maalata mielikuvituksen sekä oman muistinsa varassa. Se mikä tekee Holmbergista hyvin mielenkiintoisen ihmisen on se, että hän kuoli vähän turhan nuorena. Tuo mies oli vain 30-vuotias kuollessaan. Jostain syystä hän tiesi ennen keuhkotautia kuolevansa nuorena, ja sitten tietenkin herää kysymys, että missä vika oikeastaan oli, kun tuo mies tämän asian ikään kuin ennalta näki?


Kun ajatellaan sitä, että hän liikkui paljon luonnossa tehden työtään, niin on hiukan ihmeellistä, että hän sitten tunsi olevansa jotenkin sairas. Hän sitten keuhkotaudin murtamana menehtyi kaksi vuotta sen jälkeen, kun tuo mies sai 28 vuotiaana professuurin Weimarin akatemiaan. Hän kieltäytyi tehtävästä, koska tiesi kuolevansa, joten itseäni kyllä kiinnostaisi tietää se, mistä hän tuon tiedon sai? Näet kukaan taiteilija ei varmasti tuosta tehtävästä kieltäytynyt, koska se takasi toimeentulon sekä myös sen, että taiteilija sai oppilaita. Eli tuolloin varmaan oli jonkun mielessä käynyt kysymys, “missä nyt mennään?", kun Holmberg tuon viran hylkäsi.

Lähteet

“Metsä sadeilmalla”
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mets%C3%A4_sadeilmalla

“Suomalainen metsämaisema”

http://kokoelmat.fng.fi/app?si=NG.M.+

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

https://pimeakronikka.blogspot.fi/p/werner-holmbergin-metsa-aiheiset-taulut.html

Arvio Leonardo da Vincin taulusta "Pyhä Anna kolmantena"

Kuva I

Leonardo da Vinci on maalannut monia tauluja, joista on tullut legendoja, ja tässä arvioidaan yhtä hänen tunnetuimmista kristillisistä töistään, jonka nimi on “Pyhä Anna kolmantena” tai tarkasti käännettynä “Neitsyt  ja lapsi yhdessä Pyhän Annan kanssa” (Neitsyt Maria, Jeesuslapsi, lammas ja Pyhä Anna ). (The virgin and child with St. Anne), joka on tauluna vähintään yhtä kiehtova, kuin Leonardon mestariteos “Mona Lisa”, joka on hänen kuuluisin työnsä. Pyhä Anna on siisn Jeesuksen äidin Neitsyt Marian äiti, mutta en ihan usko että Leonardo on noita hahmoja tuohon kuvaan omasta päästään maalannut. Kuvassa yksi (Kuva I) on lopullinen, kirkossa esitetty versio, mutta kuvassa kaksi (Kuva II) on tutkielma taulua varten, ja siinä on toinen lapsi, joka ehkä on tuon maassa istuvan kaksoisveli- tai sisar. Joidenkin mielestä kuva saattaa esittää Ranskan kuninkaallisia, mutta siihen ei ole varmaa vastausta.

Ehkä tuo taulu on alkujaan joku muotokuva, joka on mahdollisesti jätetty noutamatta, ja sitten Leonardo on hiukan “parannellut” sitä, jotta saisi tuosta taulusta jotain tuloja. Virallisen tarinan mukaan se tilattiin Firenzeläisen Santissima Annunziata -kirkon alttaria varten, mutta tuo saattaa kyllä olla puhtaasti tekaistu asia. Eli tuossa teoriassa Leonardo on silloin ehdottanut tuon kirkon papille, että hän antaa kirkon haltuun tämän ehkä ateljeeseen jätetyn taulun, jolloin pappi sai sitten laadukkaan työn halvemmalla, kuin lähtemällä tilaamaan alusta asti tehtyä maalausta.

Taulusta on löytynyt infrapunavalolla piirustuksia, kuten hevosen pää sekä pääkallo, mutta saattaa olla niin, että Leonardo on jostain syystä poistanut huolellisesti sinisen alueen alla olevan kuvan, jolloin infrapunakuva ei paljasta sitä, mitä sen alla oikeasti oli. Eli ehkä hän pelkäsi jonkun tutkivan taulua puhaltamalla sitä hienolla jauholla tai sitruunamehulla, joten hän sitten väritti tuon kohdan tasaiseksi, jotta alueelle ei jäisi mitään painaumia.

Kuva II

Eli hän on sitten maalannut ehkä alkuperäisen lapsen pois, ja muutenkin muuttanut työtä Tuossa tutkielmassa on kuitenkin toinen lapsi, joten sitä pidetään viittauksena Jeesuksen kaksoisveljen olemassaoloon, mutta itse uskon että tuo lapsi oli vain sattuma. Ehkä kyse on ollut kuninkaallisesta perheestä, jolloin tietenkään kaksoisveljen olemassaolo ei ollut "sopivaa".  Eli tuo maalaus ehkä oli tarkoitettu jollekin muulle, mutta sitten se muutettiin katoliselle kirkolle sopivammaksi. Jostain olen saanut mielikuvan, että joku olisi sanonut noiden taulussa olleiden naisten olleen sisaruksia, ja että tuo lapsi ehkä olisi jonkun piispan tai kardinaalin avioton lapsi, mistä olisi ehkä tullut jollekin seurauksia, koska tuolloin papeilla oli ehdoton naimakielto, eli heitä ei missään nimessä olisi vihitty, ja tuolloin kyseinen nainen olisi voinut saada kuolemantuomion, koska ajan hengen mukaan tällaiset asiat olivat aina naisen vika. Ja ehkä nuo naiset olivat nunnia, jotka olivat hairahtuneet, ja Inkvisitio olisi heidät voinut tuosta teosta polttaa, koska tuolloin Euroopassa elettiin aivan yhtä fundametalistista aikaa kuin mitä nykyään jossain kovan linjan arabimaissa  eletään.


Tai sitten tuo mahdollinen muutos on tapahtunut jostain muusta syystä, eli tuota lasta ei vain haluttu näyttää. Kuvassa yksi (Kuva I) on maalaus sellaisena, kuin se asetettiin näytille. Kuvassa kaksi (Kuva II) taas on tuota työtä varten tehty luonnos, joka kuitenkin saattaa olla ihan itsenäinen työ, tai ehkä Leonardo on esittänyt sen itsenäisenä työnä, jos hänen ateljeensa on tarkastettu. Kun ensimmäisessä kuvassa olevaa tilannetta katsotaan, niin siinä “Neitsyt” on hyvin vapautunut, ja myös “Pyhä Anna” on aivan riemuissaan saadessaan olla läsnä tuona hetkenä. Toisessa kuvassa mikä on taulua varten tehty luonnos taas ylempänä oleva naishenkilö vaikuttaa ikään kuin jotenkin suunnittelevan jotain katalaa. Tai ainakin siinä esiintyy ikään kuin varjomainen tunnelma, ja tuo naisen hahmo on ikään kuin karvalampi sekä valmiimpi pahaan, kuin ensimmäisessä kuvassa.



Voidaan ehkä olettaa, että nuo kuvat on aikoinaan näytetty katsojille  samaan aikaan, ja niiden tarkoitus on ehkä ollut varoittaa siitä, että mitä viattomimman hahmon takana saattoi olla henkilö, joka oikeasti oli toiselle hyvin kateellinen. Mutta ehkä tuolla tauluparilla on vielä syvempi merkitys, eli se saattaa olla varoitus esimerkiksi jakomielitaudista tai sivupersoonahäiriöstä, joka kyllä tuolloin Leonardon aikaan saatettiin melko hyvin osata kuvata, vaikka vasta 1800-luvun lääkärit saivat tuon taudin kuvattua tarkasti.


Kun tuota taulua tarkastellaan erittäin huolellisesti, niin voisin kyllä hyvin olla sitä mieltä, että siinä olevan sinisen alueen alle on kätketty jokin lapsen kuva, joka sitten on huolellisesti peitetty tuollaisella sinisellä alueella, joka tietenkin saattaa muistuttaa lintua, mutta ehkä tuon muodon tarkoitus on vain ollut peittää tuo Neitsyen sylissä makaava lapsi, ja sitten tuohon kuvaan on maalattu toinen lapsi, koska ehkä tuo ensimmäinen lapsi ei ollut jostain syystä sitten ollut sellainen, jonka Leonardo tai hänen asiakkaansa halusi kuvaan. Ja kuvaan on sitten kätketty koodi eli lammas, joka kuvastaa noiden ihmisten rakastettavaa luonnetta, vaikka varmaan katolisessa opissa lammas symboloi Kristuksen kärsimystä, mutta tässä tapauksessa se voi merkitä myös lapsen avuttomuutta.


Maalarina Leonardo da Vinci oli äärimmäisen pikkutarkka, ja hänen kaikki teoksensa ovat loistavia tutkielmia, mutta kun niitä vähän lähemmin tarkastellaan, niin niistä sitten löytyy paljon syvällisempiä asioita, kuin mitä ihmiset usein ajattelevat. Eli niissä ei ole vai kätkettyjä koodeja, vaan myös vihjauksia asioihin, jotka ovat olleet ikään kuin mysteerejä ihmisille kautta aikojen.


Silloin tällöin mieleeni tulee se, että kuka tuo alkuperäinen lapsi sitten oli? Oliko hän oikeasti jotenkin vammainen, koska tuo henkilö on poistettu kuvasta, vai miksi lapsi on ehkä maalattu uudestaan? Tuon maalauksen nimi on hiukan erikoinen, koska yleensä on tapana puhua “Neitsyt Mariasta”, jos tarkoitetaan Jeesuksen äitiä. Joten oliko kyseessä sitten tapaus, missä neitsyeksi itseään väittänyt nainen synnytti lapsen, joka oli ehkä peräisin jostain nuoren ritarin kanssa vietetystä yöstä? Jossain tietenkin on sanottu, että tuolloin Leonardon aikaan on ollut tapana vaieta kaiken maailman suhteista, mutta kai tuolloinkin on ymmärretty, mitä voi tapahtua, jos juhlissa otetaan liikaa viiniä, ja sitten on menty niin sanoakseni liian pitkälle.


Mutta kuka tuo mahdollisesti tämän sinisen alueen alle maalattu lapsi olisi ehkä ollut on tietenkin arvoitus. Ja miksi tuo lapsi on häivytetty, eli eikä hän sitten ollut sellainen, mitä olisi haluttu esitellä? Arvoitus näet on sitten sellainen, että miksi tuo taulu on tilattu, jos tuota lasta ei haluttu?  Onko “Pyhän Annen” tai häntä esittäneen ihmisen  ilme tuossa mustavalkoisessa tutkielmassa merkki siitä, että lapsella on ollut sellaiset kasvonpiirteet, joita hän ei halunnut nähdä. Eli voidaan ehkä olettaa että kuvassa olevat henkilöt ovat mahdollisesti sisaruksia, ja ehkä tuon lapsen kasvot olisivat muistuttaneet jonkun tunnetun kirkonmiehen kasvoja, joten tietenkin tällaista lasta piti suojella. Tai sitten jostain muusta syystä kyseinen taulu päätyi kirkon haltuun, kun sitä ei koskaan noudettu.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pyh%C3%A4_Anna_kolmantena_(Leonardo_da_Vincin_maalaus)

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Leonardon taulu sekä mietteitä siitä miksi se on niin hirveän arvokas

Italialaiset tutkijat olettavat, että tämä taulu
on Leonardo Da Vincin kadonnut taulu

Leonardo Da Vincin tuntematon taulu on löytynyt, ja lähtöhinta sille on todella korkea, ja en usko kenenkään yksittäisen ihmisen hankkivan tuollaista 53 miljoonaa euroa maksavaa taulua huvikseen seinälleen. Noiden renessanssiajan mestareiden tauluja sekä muita töitään kuten anatomista kuvitustaan arvostetaan todella paljon, ja siksi näiden alkuperäisten teosten arvo on todella korkea, vaikka toki ”Da Vinci Koodin” kaltaiset uskomukset tauluissa olevista koodeista, jotka johtavat valtavien aarrekätköjen oville tietenkin nostavat niiden arvoa.Monissa Tuon ajan tauluissa kuvataan esimerkiksi jeesusta, mutta osassa tapauksista on mallina toiminut ilmeisesti nainen, jolle vain on sitten jälkeenpäin maalattu parta.

Tuon tarinan tästä koodista on saattanut keksiä joku 1600-luvun taideteosten välittäjä, saadakseen tauluja myytyä ovat tuollaisen tarinan kehittäneet, jotta saisivat tehostettua omia liiketoimiaan. Ja mikähän mahtaisi olla tehokkaampi tapa kaupata tauluja, kuin väittää siinä olevan salainen koodi, joka vie taulun omistajan jonkun suuren aarteen lähelle. Eikä kukaan voinut mennä kuolleelta taiteilijalta kysymään, onko noita koodeja olemassa vai ei. Mutta kuitenkin voidaan sanoa, että osaan piirroksista tai tauluista on piirretty esimerkiksi aseita tai karttoja, joten siksi nuo salaperäiset ”koodit” ovat totta. Ja tietenkin vaatteissa olevat merkit kertovat siitä, kuuluuko joku ihminen johonkin järjestöön tai muuta vastaavaa. Eli niistä näki suoraan sen kuinka lähellä kuningasta joku ritari on ollut.

Kun puhutaan noihin tauluihin sekä piirroksiin kätketyistä koodeista, niin tietenkin voidaan sanoa, että esimerkiksi luurangon luut sekä selkäranka voidaan piirtää siten, että niihin kätkeytyy kartta , mikä toimii siten, että tuollainen anatominen kuva pannaan tiettyyn mittakaavaan piirretyn kartan päälle, ja sitten tuosta kuvasta löytyy esimerkiksi kartta kaupungin puolustusjärjestelmän toteuttamiseksi. Eli kylkiluut ovat olleet juoksuhautoja, sydän taas kaupungin paikka, sekä selkäranka on ollut tie, mistä ratsuväki hyökkää omien joukkojen läpi. Samoin noissa piirroksissa on asioita, joissa neuvotaan esimerkiksi sitä, mihin salamurhaaja työntää tikarinsa, jotta hän ei sotkisi kaikkia paikkoja vereen, mutta toki niihin on piilotettu myös myrkkykäärmeitä, joiden myrkky voidaan toimittaa erittäin huomaamattomasti uhriin.

Yksi inhottavimmista tavoista oli käyttää kobran myrkkyä, joka valutettiin lankaa pitkin uhrin päälaelle, jolloin hän sitten koki melko nopean kuoleman. Ja tietenkin nuo mestarit maalasivat tai piirsivät myös kuvia anatomian oppikirjoihin. Noissa kuvissa sitten oli kuvaus siitä, miten erilaisten myrkkyjen vaikutus ilmenee ihmisen ruumiissa. Samoin niihin on kätketty tietoja siitä, millaisia varusteita kaupungin puolustajilla oli käytössään, eli noihin lintujen kuviin oli kätketty ballistojen sekä kanuunoiden kuvia, sekä varsin yksityiskohtaisia kuvia tykeistä, niiden laveteista sekä esimerkiksi rihlatuista kivääreistä, joita käyttivät lähinnä tarkka-ampujat, joiden aseet kantoivat kauas.

Mutta mukana on ollut myös lähinnä salamurhaajien käyttöön tarkoitettuja koottavia kivääreitä, joiden tukki on naamioitu kitaraksi, ja jonka piippu muistuttaa kävelykeppiä. Eli melko vaarallinen oli tuo Leonardon maailma, missä salamurhaajien avulla raivattiin tunteettomasti kilpailijoita pois tieltä. Myös kasvien kuvia maalattiin tuolloin renessanssiajalla, ja valtaosa niistä käsitteli kasveja, joita ei missään nimessä voinut syödä. Usein tiedon hankkiminen sekä tutkimus saavat alkunsa siitä, kun jokin menee vikaan. Kuka nyt tutkisi sellaisia asioita, joissa kaikki onnistuvat täysin niin kuin on suunniteltu. Ja tutkijoiden motiivina on usein ollut jokin negatiivinen asia.

Se tietenkin on vähän ikävää, koska tutkimuksia voisi tehdä myös aiheesta, miksi joku rakennustyömaa onnistui täydellisesti. Eli mikä oli se syy siihen, että kaikki sujui sillä kertaa oikein, vaikka kaikissa muissa työkohteissa on jokin asia jäänyt aina rempalleen. Ja silloin pitää miettiä, että onko joku sitten poistunut silloin työmailta, ja onko aikaisempia projekteja sabotoitu ehkä työn pitkittämisen takia. Tuo sabotaasi voisi olla vaikka väärin neuvottu rekka, ja miksi joku olisi tuota rekkakuskia neuvonut väärin? Ehkä kyseisellä henkilöllä on ollut rakennustyömaita kodin lähellä, ja hän lyhyen työmatkan toivossa sitten päättää hidastaa työn valmistumista, jotta hän voisi käydä kodin lähellä töissä. Eli joskus motiivi tällaisessa työssä, mikä ikään kuin kaivaa kuoppaa oman yhtiön alta, on sitten ollut sellainen että joku henkilö on halunnut vain lyhyen työmatkan, ja ihmismielen merkillinen ominaisuus on se, että juuri tällainen toiminta sitten on usein varsin lapsellisesta syystä johtuvaa.

Puhuttaessa taiteilijoista sekä insinööreistä, niin usein esimerkiksi Jules Vernen kirjojen kuvituksille naureskelleen, mutta toki avaruusalus voisi olla taipuisa samaan tapaan kuin junakin taipuu vaunujen välissä olevien liitosten kohdasta, ja kun se tarvitsisi sitten jäykkää rakennetta, niin silloin noiden vaunumaisten moduulien välissä olevat jäykistyslevyt sitten työntyisivät noissa moduuleissa oleviin aukkoihin. Ja sitten tuosta taipuisasta rungosta tulisi jäykkä, kun jäykkää rakennetta tarvitaan. Joten tulevaisuuden sukellusvene voisi muistuttaa jättimäistä toukkaa, joka ryömii meren pohjaa mukaillen eteenpäin.


Kun se tarvitsee jäykkää rakennetta, niin silloin vai jäykistyslevyt työnnetään noiden runkomoduulien välistä, niin että rakenne jäykistyy, kun aluksen pitää edetä nopeasti. Itse olen ajatellut sellaista mahdollisuutta, että ehkä syvyyksistä kohoava aavejuna voisi selittyä sillä, että joku kokeilee sukellusveneissään taipuisaa runkorakennetta käytännössä. Ja ehkä tulevaisuuden lentokone on sekä sukellusvene että lentokone samassa rungossa, eli kyseessä olisi lentokone joka voi hiipiä vesistöjä pitkin kohteensa lähelle, ja kun isku on suoritettu, niin silloin tuo kone vain lentää tiehensä. Tuo voisi olla käänteentekevä ratkaisu esimerkiksi rynnäkkökoneita ajatellen, joiden pitää toimia huomaamattomasti, kunnes ne iskevät kohteeseensa. Tuolloin taas on nopeasti suoritettu pako-operaatio paikallaan, jotta koneita ei ehditä tulittaa, kun ne ovat iskeneet maaliinsa, jolloin isku tietenkin on paljastunut myös viholliselle.

kirjabloggaus.blogspot.fi