Muinaisten tekniikan ihmeiden tutkiminen vaatii mielikuvitusta sekä järjestelmällisyyttä

Muinaisia tekniikan ihmeitä tutkittaessa pitää huomioida sellainen asia, että vaikka jokin esine olisi olemassa, niin se voi silti olla uniikkikappale. Tällä tarkoitan sitä, että oli välineitä, joita valmistettiin vain hallitsijoiden omaan henkilökohtaiseen käyttöön. Tällaisia välineitä olivat esimerkiksi kuninkaan miekat, joilla korostettiin hänen asemaansa yhteisöissä. Niitä tilattiin usein kaukana asuvilta mestareilta, jotka eivät tietenkään saaneet puhua paikallista kieltä.

Tuolla tavalla varmistettiin, että vain hallitsijoilla oli tiettyjä välineitä. Yksi tuollainen väline oli tietenkin teräsmiekka, joka oli ennen Bessemer-konvertterin keksimistä erittäin kallista. Vaikka tuo konvertteri missä ylimääräinen hiili saatiin poltettua raudasta keksittiin vuonna 1855, tiedettiin toki että hiili vahvistaa rautaa, jos sitä lisätään siihen viisi prosenttia. Kuitenkin tuo menetelmä mahdollisti teräksen massatuotannon, vaikka yksittäisiä teräksestä tehtyjä esineitä oli sitäkin ennen valmistettu.

Samoin kullattuja miekkoja oli valmistettu jo ennen ajanlaskumme alkua ainakin lehtikullasta tehtyä kultausta käyttäen, ja tuollainen miekka oli tietenkin hyvin kallis. Näet kultauksen valmistamisessa piti olla hyvin huolellinen, jotta kosteutta ei päässyt lehtikullan ja raudasta tehdyn terän väliin, ja samoin kultauksen piti olla niin tiivis, että se sulki raudan täysin sisäänsä. Jos metallien väliin pääsi yhtään kosteutta, niin miekan terä ruostui poikki, vaikka siihen olisi liitetty sinkistä tai lyijystä tehty pala, joka esti sähkökemiallisen korroosion, koska se oli rautaa epäjalompaa.

Tuollainen miekka leikkasi muiden miekkojen teriä  poikki melko helposti, koska sähkökemiallinen korroosio sai aikaan sen, että vastustajan miekka antoi periksi. Toki kultaus olisi ollut helpompi suorittaa elektrolyysin avulla, mutta se olisi vaatinut paristoa, ja jos Bagdadin paristo on todella mesopotamialaisten tekemä, niin silloin varmasti noita kultauksia on tehty moniin esineisiin.

Mutta kuten tiedämme, niin tuon pariston on voinut tehdä esimerkiksi Abwehr tai NKVD jonka agenteilla olisi ollut tarvetta muinaismuistoiksi naamioituihin paristoihin, joita he olisivat voineet käyttää yhteydenpitoon tarkoitettuja radioita huomaamattomasti. Olen joskus miettinyt sitä, että kuinka loistavia tekniikan tuotteita nuo muinaiset sivilisaatiot oikeastaan osasivat tehdä, eli olisiko temppeliherroilla mahdollisesti ollut kiekkoja, joiden perän sisällä oli gyroskooppi. Tuolloin voidaan hyvinkin raskaasta miekasta tehdä tarkasti ohjautuva. Mutta se olisi tietenkin vaatinut hyvää kösityäläistaitoa jotta tuohon välineeseen olisi saatu upotettua gyroskooppi, joka olisi sitten laitettu pyörimään vetämällä se käyntiin kuin moottorisaha tai ruohonleikkuri.

Se kuitenkin olisi vaatinut hyvää laakerointia, joten ehkä tämä saavutus olisi kuitenkin vain mielikuvituksen tuotetta, kuten miekka minkä terässä on elektrodeja, joilla saadaan aikaan sähkömiekka. Tuollainen väline olisi vaatinut todella hyvää virtalähdettä, jotta sähkövirta olisi saanut aikaan valokaaren, mikä olisi katkaissut vastapuolen miekan kahtia, eli tämä väline sitten olisi vain Sci-Fi kirjoissa tai elokuvissa, vaikka toki tuo miekan tupessa oleva gyroskooppi voi toimia myös generaattorina. Kuitenkaan en usko, että oikeasti keskiajan ritareilla tuollaisia välineitä olisi ollut.

Mutta aina saa mielikuvitusta käyttää tällaisten asioiden kanssa, ja ehkä jollain suurella mestarilla on tällainen väline ollut hallussaan, sitä emme voi käydä keskiajan ritareilta kysymässä, että oliko heillä tuollaisia miekkoja ennen aikakoneen rakentamista. Kun puhutaan tieteiselokuvien jediritareista, niin noita valosapeleita voi ehkä joskus kaukaisessa tulevaisuudessa olla kahdenlaisia, ensin on sellainen joustava hiilikuidusta tehty pussi, jota kuumennetaan niin kovaan lämpötilaan, että se leikkaa mitä tahansa metallia. Tuollainen äärimmäisen kovia lämpötiloja kestävä hiilikuitupussi voidaan sitten puhaltaa ulos valosapelin kahvasta, ja sitä tässä mielikuvituksen luomassa laitteessa lämmitetään johtamalla siihen voimakasta sähkövirtaa, jolloin siitä tulee erittäin kuuma.

Tai sitten voidaan käyttää ionisuihkua, joka vangitaan magneettikenttään. Silloin syntyy ionipatsas, joka leikkaa kaikkea tunnettua ainetta, mutta virtalähde on tällaisen laitteen ongelmana. Valosapeli tai ionipatsassapeli voi tulevaisuudessa olla työkalu, millä astronautit vuolevat palasia jostain kappaleista, joiden pitää sopia alusten ruumaan. Mutta kuten olen kirjoittanut, niin valosapeli tietenkin on vain mielikuvituksen tuotetta, ja ainakaan itse en ole koskaan kuullut siitä, että missään miekassa olisi oikeasti ollut gyroskooppia tai mitään sähköisiä teriä. Kuitenkin noista asioista voidaan aina kirjoitella mitä huvittaa, ja onhan noissa “Game of thoneseissa” sitten sellaisia versioita miekoista, että oikein hirvittää.

Kuninkaan miekan kultauksesta ja muista sähkökemiallisen jännitesarjan ilmiöiden hyödyntämisessä käytetyistä asioista

Kuninkaan miekka saatettiin ennen aikaan kullata, jotta sen avulla voitiin sitten katkoa muita miekkoja, koska sähkökemiallinen syöpyminen perustuu siihen, että kulta saa epäjalomman metallin syöpymään. Tuollainen kullattu miekka oli siksi erittäin haluttu väline, mutta sen valmistaminen oli erittäin suurta tarkkuutta sekä huolellisuutta vaativa prosessi, missä miekan terän ympärille valettiin kultaa tai se päällystettiin lehtikullalla, mutta tuo prosessi ei varmasti käynyt aivan jokaiselta sepältä mitä eteen sattui kävelemään. Joskus miekkoja sabotoitiin siten, että niiden kahvan eteen laitettiin kultahippu tai kultalanka, joka sitten aiheutti miekan katkeamisen.

Tuo kultaaminen piti tehdä niin, että miekan terään tai muihin osiin ei päässyt yhtään kosteutta, ja miekan terän piti peittyä kokonaisuudessaan kutaan, niin että siihen ei tullut yhtään sellaista kohtaa, missä rauta oli kosketuksissa ilman kanssa, ja siksi tuo prosessi oli erittäin vaativa. Samoin jos miekan kultaukseen tuli vaurio, niin silloin sen alla oleva rauta ruostui välittömästi, ja tämä sitten eliminoitiin liittämällä miekan terään lyijyä. Tämä johtuu siitä, että kulta on jalompaa kuin rauta, ja sen tähden sähkökemiallinen syöpyminen on tuolloin erittäin voimakasta.

Jopa kuparin sekä raudan kanssa on ongelmia, ja jos putkiliitos tehdään niin, että kupari liitetään suoraan rautaan tai teräkseen, niin silloin tuo epäjalompi metalli syöpyy puhki. Kuitenkin tuota syöpymistä ehkäistään esimerkiksi laivoissa hitsaamalla sinkkipaloja laivan runkoon, jotta sen potkuri ei syövyttäisi rautakylkeä puhki, kun rauta-atomin elektronit alkavat siirtyä kohti kuparia. Tämän takia myös LVI-kirjoissa neuvotaan, että koskaan ei saa kupariputkea liittää suoraan teräsputkeen, koska tuolloin liitokseen tulee nopeasti vuoto, ja joskus laivan pohjalle pudonnut kultahippu on aiheuttanut erittäin vakavia syöpymisvaurioita laivoille, jos niitä ei olla huomattu, ja on olemassa väitteitä, että SOE:n agentit ovat sabotoineet saksalaisia sota-aluksia pudottamalla kultahippuja niiden rungolle. Se on sitten aiheuttanut voimakkaan sähkökemiallisen syöpymisen, joka on heikentänyt niiden runkoa todella paljon.

Baghdadin paristo

Jos kahden jännitesarjassa eri syöpymisarvoilla varustettua metallia liitetään yhteen, niin jotta epäjalompi metalli ei lähtisi syöpymään, niin silloin tietenkin pitää tuohon yhdistelmään liittää kolmas metalli, joka on noita kahta metallia epäjalompi. Ennen miekat joskus upotettiin sulaan lyijyyn, jotta ne eivät ruostuisi, mutta kuten varmaan arvaatte, niin tuo osa metallurgiasta on ollut valtiosalaisuus. Eli tämän takia kuninkaan miekkaan laitettiin yleensä pieni sinkki- tai lyijypala, joka sitten esti miekan syöpymisen, jos kultakerrokseen tuli repeämä. Tuollainen kullttu miekka leikkasi erittäin hyvin varsinkin rautamiekkoja, ja tuon takia on asevoimissa kokeiltu luoteja, joissa on kultainen päällys.

Eli kyseinen ammus on oikeastaan tavallinen teräsvaippaluoti, jonka päälle on elektrolyysin avulla tehty kultakerros, joka antaa tuolle ammukselle paljon suuremman läpäisykyvyn, koska tuo kulta syö edessään olevaa terästä tehokkaasti, ja vaikka ammus ei läpäisi esimerkiksi ajoneuvoa kokonaan, niin se voi aiheuttaa vakavan syöpymisvaurion, jos se jää rungon sisään. Tuo väline merkitsisi sitä, että kiväärin piippu pitää päällystää hiilikuidulla, mikä estää sen syöpymistä, kun tuo ammus kulkee aseen piipun lävitse.

Se että miten kuninkaan miekka oikeasti päällystettiin on varmasti kuitenkin riippunut paikasta ja valtiosta, eli jos elektrolyysi on jossain tunnettu, niin sitä on voitu käyttää noiden esineiden päälystämiseen. Mutta tämä tietenkin edellyttää sitä, että esimerkiksi Baghdadin paristo olisi todella ollut noiden miekan tekijöiden käytössä. Elektrolyysillä voidaan tietenkin päällystää esine täydellisesti, mikä vähentää syöpymistä sekä myös tekee pinnasta ohuen ja tasaisen, jolloin voidaan tehdä kullattuja ammuksia.

pseudotiedetta.blogspot.fi