Kirjoitelman kohteena tällä kertaa on kuvitteellisen Solaris-planeetan nestemäinen olio. Voisiko tuollainen yksinäinen ehkä nano-koneista koostuva ameba olla olemassa?

Kirjailija Stanislaw Lemin luoma fantasiaplaneetta Solaris ja sen nestemäinen jättiläismäinen ameba kuuluvat tieteiskirjallisuuden klassikoihin, ja tuossa klassisessa tarinassa eräs astronautti laskeutuu omituiselle planeetalle, missä on vain yksi olento hänen itsensä lisäksi. Tuo olento on valtameren kokoinen ameba, joka tarinan jatkuessa paljastuu älylliseksi olioksi. Kun mietitään tuollaisen elämänmuodon mahdollisuutta, niin tietenkin se saattaa olla niin erikoinen, että sen fysiologisia prosesseja ei voitaisi edes kuvitella olevan millään maapallon pinnalla esiintyvällä elämän muodolla.

Kuitenkin esimerkiksi kasvit muuttavat epäorgaanista ainesta sellaiseen muotoon, että ne voivat sitä hyödyntää, ja tuo epäorgaanisen aineen muuttaminen tapahtuu usein itseasiassa sienen kautta. Eli kasvi elää symbioosissa sienirihman kanssa, joka ensin muuttaa maaperän kivennäisaineet aminohapoiksi, joita se käyttää omissa prosesseissaan, mutta sitten tietenkin sieni tarvitsee energiaa, ja sen tähden se on solminut symbioottisen suhteen kasvien kanssa, jotka luovuttavat sille sokereita.

Vastapalvelukseksi sieni sitten luovuttaa solukkoaan kasville, joka saa näin valmiita ravintoaineita omien solujen muodostumiseen sekä myös turvaa kaikkia matoja sekä muita pieniä eliöitä vastaan. Mutta kuitenkin ongelmia tulee sitten eteen siinä, että tuo legendaarinen jättiläisameba on omalla planeetallaan yksin, ja tietenkin silloin voidaan sanoa, että laji ei ole mitenkään erityisen elinkelpoinen. Tai se ei ole elinkelpoinen maailmassa, jonka me tunnemme. Näet lajien selviytyminen vaatii meidän planeetallamme mahdollisuutta geneettiseen muunteluun. Tätä muuntelua on myös ihmissuvun sisällä, koska esimerkiksi tumma ihonväri suojaa ihmisen soluja tai tarkemmin ottaen DNA:ta voimakkaalta ultraviolettivalolta.

Mutta kuitenkin jos tuollainen yksin planeetallaan elävä ameeba sitten olisi olemassa, niin toki tuon olion perimä joutuisi ainakin tuon planeetan keskustähden säteilyn piiriin, jolloin sen perimä varmasti olisi alttiina vaurioille, jotka voisivat koitua tuollaisen olion kohtaloksi. Eli vaikka mitään luonnollisia vihollisia ei tuolla oliolla sitten olisikaan, niin sen perimä kuitenkin jossain vaiheessa rappeutuisi, niin että sen elinmahdollisuudet vähenisivät. Tai sitten kyseessä voisi olla oikeastaan polyyppi-yhdyskunnan kaltainen olio, jonka olisi joukko itsenäisesti toimivia olioita, jotka muodostaisivat sitten valtavan makro-kokonaisuuden. Tuollainen yhdyskunta-eliö voisi olla teoreettisesti vaikka ikuinen.

Tuolloin sen jokainen solu toimisi erikseen yksilönä, mutta kuitenkin tuo toiminta olisi aina kohdennettu yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Tuollainen eliöyhteisö voisi olla olemassa jollain planeetalla, mutta sen ongelma olisi se, että jos se kohtaa esimerkiksi viruksia sekä muita bakteereja, niin silloin nämä vieraat oliot voivat teoriassa tuhota tuon yksinäisen ameeban melko nopeasti. Näet jos olento on yksin jollain planeetalla, niin silloin sille ei kehity mitään immuunipuolustusta. Ja silloin sen päivät ovat luetut, koska jos sen solumassan seassa alkaa liikkua viruksia, niin tuollainen olento varmasti kuolisi, koska virukset tarttuisivat sen jokaiseen soluun

Mutta varsin mielenkiintoisen ajatuksen olen myös tuollaisesta nestemäisestä jätistä muodostanut. Se ei ehkä olisi samalla tavoin elävä kuin esimerkiksi maapallolla tavattavat amebat sekä meduusat. Tuollaisen olion alkuperä voisi aivan hyvin olla pii-pohjaisissa nanotekniikkaa hyödyntävissä koneissa, joiden tarkoitus voisi olla esimerkiksi jonkin kuvitteellisen humanoidien aluksen vaurion korjaamista varten luodun järjestelmän osa, jonka tuo hypoteettisen aluksen miehistö olisi ehkä hylännyt. Tuolloin aluksen runkoon tullut vaurio voitaisiin korjata nano-koneiden muodostamalla tahnalla, joka itsekseen etsii vaurioita, ja sitten peittää ne tällä melko paljon liimaa muistuttavalla magneettikenttien avulla ohjattava silikonilla.  

Tuollainen piistä sekä raudasta koostuva nanotekniikkaa hyödyntävä "älymassa" voidaan varustaa sen sisään upotetuilla ohjaus-yksiköillä, jotka ohjaavat tuota massaa eteenpäin. Piistä koostuvat nanokoneet voidaan valmistaa hyvin pienissä tuotantolaitoksissa, ja niistä käytetään nimeä "ferrosilikaatit", eli kyseessä on piipohjainen molekyyli, joihin on liitetty rauta-atomeja. Kyseinen aine muistuttaa siis ulkoisesti melko paljon silikonia, mutta on sitä paljon käyttökelpoisempaa. Ja tuon massan sekaan on upotettu noita magneetteja, joilla muotoa ohjataan paikasta toiseen.  

Ja jos tuo kuvitteellinen nano-koneryhmä olisi sitten hylätty jollekin planeetalle, niin se voisi kasvaa niin suureksi, että lopulta nuo nanokoneet peittävät koko taivaankappaleen. Syy tähän voisi olle se, että jos noiden koneiden tuotantoyksiköt kulkevat mukana, niin silloin tuo kone saattaisi saada päähänsä alkaa kasvamaan.

Nuo tuotantoyksiköt eivät välttämättä olisi mitään kovin suuria, vaan ne olisivat enemmänkin ehkä sokeripalan kokoisia kemiallisia reaktoreita, joiden tehtävänä olisi valmistaa lisää noita molekyylejä, jotka olisivat tuon nanotekniikkaa hyödyntävän ratkaisun pohjana. Ja tietenkin niiden pitäisi myös valmistaa sellaisia nanokokoisia älysirulla varustettuja sähkömagneetteja, joilla sitten tuota massaa voidaan ohjata.

https://sites.google.com/view/solariskirjoitelma/etusivu

http://solariksenjattti.webnode.fi

Miksi vampyyrit eivät koskaan elokuvissa käytä aurinkovoidetta tai peitä ihoaan latexilla?

Vahanukke tai vampyyri-aiheiset kauhufilmit varmasti saavat jokaisen ihmisen maailmassa joko kiljumaan kauhusta tai oksentamaan päivällisen elokuvateatterin lattialle.  Kuitenkin voidaan ajatella, että esimerkiksi ihminen, jonka immuunijärjestelmä ei kestäisi kosketusta luonnollisten bakteerien kanssa voisi peittää ihonsa jonkinlaisella vahalla, joka suojaa häntä bakteereilta. Joten miksi esimerkiksi Kreivi Dracula ei sitten peitä ihoaan vahalla tai latex-maalilla, jotta hänen herkkä nahkansa ei sitten palaisi auringossa. Tuolloin tarunhohtoinen vampyyrikreivi voisi siirtyä saalistamaan päivällä, jolloin ihmiset sitten eivät ehkä kyseistä Transsilvanialaista verenimijää osaisi palätä. Syy miksi vampyyrejä käsitellään niin paljon elokuvissa sekä kirjallisuudessa johtuu siitä, että legendan mukaan vampyyrit nuo olennot ovat kuolemattomia. Ja se mikä ihmisiä kiehtoo eniten maailmassa on tietenkin kuolemattomuus.

Kautta aikojen ihminen on halunnut elää ikuisesti, ja siksi tuollainen yöllä liikkuva olento varmasti kiinnostaa kaiken maailman tarinankertojia, sekä ikävä kyllä myös esimerkiksi Erzébeth Báthoryn kaltaisia sosiopaatteja, joista ainakin tämä äsken mainittu otti verikylpyjä pysyäkseen nuorena. Idean veren nuorentavasta vaikutuksesta tuo Unkarilainen sarjamurhaaja oli saanut juuri vampyyritarinoista, joissa vampyyrit joivat verta pysyäkseen nuorina. Samoin vahalla tai pikaliimalla voidaan peittää myös esimerkiksi käsien kapilaarikuviot jolloin ampuma-aseisiin ei jää sormenjälkiä, mikä sitten tietenkin varmasti ei jätä ketään kylmäksi, eli varmasti myös rikolliset tietävät tämän asian, ja siten osaavat myös sormenjälkien kanssa elää.

Kuitenkin vahanukkeja katsellessa mietin joskus, että koskahan joku noista esineistä sitten koputtaa olkapäälleni. Kun ajatellaan ihmistä, jolla on jonkinlainen autoimmuunisairaus, mikä johtaa pigmentin poistumiseen ruumiista, niin tietenkin silloin pitää henkilön peittää oma ihonsa, jotta hän ei kohtaisi auringon UV-säteilyä, mikä sitten polttaa hänen ihonsa. Seuraavaksi sitten mietitään hiukan sellaista mahdollisuutta, että olisiko vampyyri-tarinoiden takana sellainen asia, kuin ihminen joka on saanut ehkä jonkun virustartunnan.  Joten olisiko vampyrismi siten jonkinlaisen viruksen tai bakteerin aiheuttama sairaus.

Olen nimittäin joskus päätellyt, että esimerkiksi vampyyrit olisivat ihmisiä, joilla olisi ollut  ehkä jonkinlaista rabies sekä vesi- tai tuhkarokko-virusta muistuttavan eliön aiheuttama  sairaus, mikä tekisi heidän ihostaan sellaisen, että se ei ollenkaan kestäisi auringonvaloa, ja ehkä tuo sairaus sitten pakotti jotkut heistä juomaan verta, jotta nämä henkilöt saisivat tarvitsemaansa rautaa. Monet ihmiset saavat vuosittain nimenomaan näitä iho-oireita aiheuttavia sairauksia, joten ehkä tuon vampyrismiksi kutsutun ilmiön takana on jonkinlainen virus, joka tekee ihmisestä sellaisen, että hänen makuaistinsa muuttuu yliherkäksi, ihonsa helposti palavaksi sekä hänen ruuansulatuksensa sellaiseksi, että tuo henkilö ei enää kykene juomaan vettä, mikä viittaa jonkinlaiseen rabiestartuntaan eli raivotautiin tai vesikauhuun.  

Näin voitaisiin vampyrismiä selittää esimerkiksi rabies-tartunnalla, ja ehkä tuolle salaperäiselle virukselle olisi käynyt kuten monille muillekin organismeille. Joko se on nimetty vaikkapa rabies- tai hanta-virukseksi, tai ehkä  on ehkä muuttunut joksikin vaarattomaksi versioksi omasta itsestään tai kun ihmiset ovat kehittäneet itselleen vastustuskyvyn tätä virusta vastaan. Kuitenkin monissa kirjoissa tai elokuvissa käsitellään tilannetta, missä tuollainen virus voisi muuttaa DNA:n sellaiseksi, että se kykenee korjaamaan itsensä, mutta kuitenkaan tuo DNA ei sitten enää kestä säteilyä. Jos ajatellaan sitä, että jokin virus saisi aikaan oireita, missä ihminen joutuu elämään jatkuvassa pimeydessä eikä hän kykene syömään esimerkiksi käristettyjä ruokia, niin toki hänellä olisi erittäin hyvät elämäntavat.

Tuollainen henkilö ei altisutuisi monityydyttyneille rasvahapoille eikä myöskään auringon suora UV-säteily sitten aiheuta hänelle DNA:n tuhoutumista, niin silloin kyllä tuollainen ihminen voisi elää melko paljon pidempään kuin tavallinen henkilö. Ja tietenkin erakkomaisten elämäntapojensa takia tuollainen vampyyri ei kuitenkaan kovin usein joutuisi esimerkiksi väkivallan kohteeksi, ja ehkä tämä heidän mahdollinen tapansa juoda verta oli myös se asia, mikä sitten ehkä saattoi käynnistää ajojahdin.

Mutta kuitenkin jos vampyyrejä olisi joskus kauan sitten ollut olemassa, niin silloin voidaan ajatella tilannetta, missä tuo kuvitteellinen virus olisi muuttunut  “vampyyrivirukseksi” vasta kun se olisi siirtynyt ihmisen soluihin, niin silloin tietenkin olisi voinut käydä niin, että nuo virukset hävitettiin esimerkiksi noitavainojen yhteydessä. Tai sitten tietenkin tuollainen “vampyyri” sitten jossain vaiheessa aiheutti sitten sen, että ihmiset alkoivat häntä etsiä, ja kun sitten tämä verenimijä saatiin kiinni, niin häntä odotti rovio sekä mestaaminen.

Se miksi tässä kirjoittelen nimenomaan vampyyreistä sekä ihon vahaamisesta, johtuu siitä, että noista asioista tehdään paljon elokuvia. Vai eikö Kreivi Dracula ole sitten joku maailman tunnetuimmista hahmoista, mitä kirjailijat koskaan ovat luoneet. Ja tietenkin jos puhutaan esimerkiksi uuden ajan vampyyritarinoista, joihin kuuluvat sekä alienit että muut vastaavat kauhu- sekä SciFi-kauhuelokuvat, niin tuolloin voidaan miettiä sellaista vaihtoehtoa, että mitä jos meistä joskus tehdään kopio.

Oma kehomme kloonataan välittömästi syntymän jälkeen, ja tuo keho toimii sitten varalla olevana kehona, mikäli ihminen jotenkin menettää toimintakykynsä. Tuolloin riittää, että toinen keho laitetaan kasvamaan elatus-altaaseen, ja sitten sitä pidetään keinotekoisessa anestesiassa, jotta varsinainen “kenttämies” voidaan sitten siirtää tuohon varalla olevaan kehoon. Vaikka kloonaus tietenkin on vaikeaa, mikäli tarkoitus on luoda suoraan aikuinen. Mutta jos sikiö jaetaan blastula-vaiheessa, jolloin solut eivät vielä ole erikoistuneet, niin silloin tuo kloonaaminen onnistuu.

Kuitenkin tuolloin ihmisen klooni olisi saman ikäinen, kuin tuo varsinainen “tarinan päähenkilö”, jolloin tietenkin voidaan suoraan kysellä sitä, että kuka tuollaisesta toiminnasta hyötyisi? Kun mietitään sitä, miten tämänkaltainen toiminta  hyödyttää esimerkiksi valtiollista toimintaa, niin aiheesta voitaisiin tehdä loistavia jännityselokuvia. Nimittäin olisi varmaan hienoa ajatella sellainen elokuvan juoni, missä joku henkilö kloonaa sikiön, ja sitten toinen noista lapsista sitten motivoidaan opiskelemaan ammattisotilaaksi, joka ottaa sitten jossain vaiheessa paikkansa vaikka SEAL TEAM 6:ssa tai SAS:ssä.

Sen jälkeen kyseinen mielikuvituksen luoma operaattori viilettää ympäri maailmaa ampumassa ihmisiä, ja tuo hänen klooninsa sitten voidaan orientoida vaikka viettämään tavallista perhe-elämää, jotta kukaan ei sitten erottaisi sitä, että tuon henkilön klooni kävisi suorittamassa arkaluonteisia tehtäviä. Tai sitten tuo “kenttäklooni” voidaan varustaa sellaisella pään sisään asennetulla EEG-laitteella, joka lähettää hänen ajatuksensa eli aivojen sähkökäyrän suoraan satelliitin kautta jollekin asemalle. Ja jos tuo operaattori sattuu kaatumaan, niin hänen “varahenkilönsä” otetaan silloin käyttöön.

Tuolloin tuohon elatus-säiliöön laitettu keho vain kuntoutetaan normaaliksi ihmiseksi. Silloin tietenkin pitää käyttää sähköiskuihin perustuvaa treenvälinettä, jonka toiminta perustuu sähkön avulla aikaan saatuun somulanttiin. Tällaista välinettä kaupataan aina välillä erilaisilla “ostoskanavilla”, ja tietenkin tuo aivosähkökäyrä sitten pitää siirtää tuon kloonin aivoihin, jotta se voi ottaa tuon “päähenkilön” paikan. Ja tietenkin tuota käyrää voidaan pätkiä, niin että siellä ei sitten mitään raskauttavaa ole.

https://sites.google.com/view/vampyyritjalatex/etusivu

http://vampyyritjalatex.webnode.fi

Mietelmä siitä mitä kaikkea voivat ajattelemattomasti tehdyt käyttäytymiskokeet sekä geenien ja lajien siirrot aiheuttaa ihmiskunnalle

Elokuvassa “Jurassic Park” käsitellään biotekniikkaa elokuvan keinoin. Tuossa elokuvassa eräs tutkija palauttaa dinosaurukset henkiin kloonauksen avulla, joka on melko yksinkertainen. Siinä matelijan tai sammakkoeläimen hedelmöittyneen munasolun tuman perimäaines vaihdetaan dinosauruksen DNA-molekyyliin. Tuossa elokuvassa esitelty tekniikka, mitä käytettiin kloonien valmistamiseen on melko yksinkertaista, ja siinä pitää sitten ainoastaan olla sellaista DNA:ta saatavilla, mikä on tarpeeksi ehyttä toimiakseen solun tumassa. Ja dinosaurusten fossiileista ei juurikaan voida käyttökelpoista DNA:ta uuttaa.  

Mutta kuitenkin voidaan olettaa, että esimerkiksi Antarktiksen tai Grönlannin ikijään alla voisi olla niin hyvin säilyneitä dinosaurusten jäänteitä, että niistä voitaisiin saada tarpeeksi perimäainesta, jotta sitä voidaan menestyksellisesti siirtää matelijan tai linnun vasta hedelmöitetyn munasolun tai yksisoluisen alkion tumaan. Kuitenkin se että me saisimme käsiimme tarpeeksi hyvin säilynyttä DNA:ta on hyvin epätodennäköistä, sillä tämä vaatii sitä, että dinosaurus on ollut sellaisessa paikassa, missä säteily tai kemikaalit eivät olleet tuhonneet sen perimäainesta. Tuollainen tilanne olisi voinut syntyä silloin, jos dinosaurus on esimerkiksi vajonnut suohon, ja sitten on sen päälle satanut lunta.

Tuolloin on voinut käydä niin, että dinosauruksen DNA-molekyyli olisi saattanut säilyä riittävän eheänä, jotta se voidaan imeä pois solujen tumista. Silloin dinosaurusten kloonaaminen onnistuisi ilman monimutkaisia nanoteknologiaan perustuvia ratkaisuja. Tuo tekniikka on yksinkertaisuudessaan sellainen, että hedelmöitetyn munasolun tumasta otetaan perimäaines pois, ja se korvataan yksinkertaisesti uudella DNA:lla. Tuo toimenpide ei sinällään mikään kovin hankala ole, vaan pikemminkin syy tähän on se, että tiedemiesten oletetaan noudattavan lakeja sekä myös toimivan oikeasti luonnon puolesta. Se mikä dinosaurusten kloonaamisessa  pelottaa sekä tutkijoita että myös tavallisia ihmisiä on sellainen asia, kuin että tuolloin biotooppiin tuodaan eläin, jolla ei ehkä ole ollenkaan luonnollisia vihollisia. Se saattaa aiheuttaa erittäin vakavia seurauksia missä tahansa ympäristössä. Kuitenkin noiden eliöiden kloonaaminen kiinnostaa varmasti monia sellaisia tahoja, jotka vastaavat esimerkiksi asevoimien biologisesta sodankäynnistä.

Kun puhutaan vaikkapa Velociraptor-hirmuliskoista, niin niiden käyttö ihmisten apuna erilaisissa operaatiossa varmasti kiinnostaa esimerkiksi Edgewoodin arsenalia, joka on muutenkin näissä asioissa kunnostautunut. Kun puhutaan siitä, millaisia kokeita liittovaltio on tehnyt esimerkiksi ihmisillä, niin silloin tietenkin voidaan miettiä sitä, mitä he ovat tehneet eläimillä. Kun keskustellaan laittomasta toiminnasta, niin lähes kaikki maailman asevoimat ovat tehneet kokeita, mistä ei olla jostain syystä haluttu keskustella. Noihin kokeisiin on kuulunut esimerkiksi antisosiaalisten ihmisten kouluttamista asevoimissa erilaisiin erikoistehtäviin sekä muitakin käyttäytymistieteeseen kuuluvaa tutkimuksia, joka kuitenkaan ei varmasti ole kestänyt lähempää tarkastelua.

Osa näistä ohjelmista on käsitellyt sellaista asiaa, mitä kutsutaan nimellä “hallittu sosiopatia”, missä täysin tunneköyhää henkilöä on koulutettu käyttäytymään ikään kuin normaalisti sosiaalisissa tilanteissa. Tämä koulutus on kuulemma ollut hyvin menestyksellistä, ja se on perustunut siihen, että henkilöä on opetettu jäljittelemään tunteita. Kyseessä on ollut ohjelma, jolla kuulemma on ollut tekemistä kammottavan ARTICHOKE-ohjelman kanssa. Tuollaiset antisosiaaliset persoonallisuudet ovat oikeastaan täysin tunteettomia, joten sen takia heitä on ajateltu käyttää erilaisissa erikoistehtävissä, koska näiden henkilöiden on helppoa salata esimerkiksi kovia rikoksia, ja siksi esimerkiksi tiedustelupalvelujen erikoistehtäviä suorittavat ryhmät kautta maailman ovat olleet tällaisista persoonallisuuksista kiinnostuneita.

Ensimmäiset kokeet noiden ihmistyyppien värväämisestä esimerkiksi teloittajiksi tehtiin jo keskiajalla, ja silloin esimerkiksi ritareiden joukosta etsittiin henkilöitä, jotka olivat valmiita surmaamaan myös naisia ja lapsia, jos oikea henkilö sattuisi niin käskemään. Tällaisia operaatioita suoritettiin myös tämän jälkeen, mutta vasta Toisen Maailmansodan jälkeen alkoi tulla tietoja siitä, mitä psykiatria voi asevoimien käytössä olla. Tuolloin tulivat ilmi ne sotarikokset, mitä Natsit tekivät, ja silloin alettiin pohtia, miten nämä “totenkopf kommando”-osastoon kuuluneet miehet kykenivät salaamaan tämän toiminnan.

Silloin esimerkiksi huomattiin, että laillistetut sekä hyvämaineiset lääkärit suorittivat vankien murhaamista antamalla myrkkypiikkejä, sekä lähettivät uhreja kaasukammioon ilman mitään tunteita. Vaikka tuo toiminta oli varmasti erittäin stressaavaa, niin silti kyseiset henkilöt kykenivät salaamaan tämän toiminnan jopa omilta perheiltään. Tällaista kutsutaan pahuuden banaaliudeksi, eli nämä henkilöt eivät osoittaneet mitään tunteita ketään kohtaan istuessaan oikeudessa.

Kuitenkin termi “baanaali pahuus” on peräisin eräältä gangsterilta nimetään “Banana Joe”, joka piti huumekauppaa tai murhia pelkästään liiketoimena, ja kun häneltä kysyttiin esimerkiksi huumekaupoista, niin silloin hän kertoi narkomaanien olevan mielestään vain tyhmiä ihmisiä, joiden kohtalona oli kuolla luonnollisen valinnan perusteella. Ja kuten tiedämme. niin nämä filosofiaan perehtyneet mafiosot ovat todellisia ajattelijoita, joiden takaa löytyy monia kuolemattomia lauseita. Yksi kaikkein suurimmista mafian miesten ideoimista ajatuksista on se, että “he ikään kuin nopeuttavat luonnollista karsintaa”. Tällaisten vitsien kertojat varmasti saavat aikaan sen, että ihmisten niskakarvat nousevat pystyyn. Kuitenkin esimerkiksi sotilasjohtajat ovat aina olevinaan niin vastuuntuntoisia, että oikein itkettää. He eivät aina muista ajatella tekojensa seurauksia, kun nämä henkilöt kouluttavat niitä kovia sekä korrekteja tyyppejä johonkin asevoimien erikoisasastolle.

Tuolloin mm. mafian jäseniä on värvätty toimimaan esimerkiksi  operaatioissa, joissa vihollisen sotilaita on lahjottu antautumaan, ja tietenkin tunnetuin näistä toimista on sisilian valtaus 1943, kun CIA:n edeltäjä OSS (Office of Strategic Services)otti mafian jäsenten avulla yhteyttä italialaisiin joukkoihin ja painosti näitä antautumaan liittoutuneille. Tuolloin kukaan ei ajatellut, että esimerkiksi jotkut mafian miehet olivat mukana operaatioissa vain luodakseen liikesuhteita valtameren yli. Jo tuolloin 1940-luvulla tuosta operaatiosta keskusteltiin hyvin vakavasti FBI:n ja asevoimien johdon välillä, ja syynä tähän keskusteluun oli se, että esimerkiksi eräs Salvatore Lucania, jonka FBI tunsi nimellä “Lucky “Luciano” kuului niihin miehiin, joita OSS ajatteli käyttää tähän operaatioon.  

Asevoimien koulutusjärjestelmä on tarkoitettu normaalien ihmisten eikä sosiopaattien koulutukseen.  mikäli tuollaiseen paikkaan otetaan henkilöitä, jotka eivät ole sitä, mitä heidän pitäisi olla, voivat tulokset olla varsin kamalia. Ja kun keskustellaan esimerkiksi biologisesta torjunnasta, missä suojellaan vaikkapa kasveja, niin aina eivät nuo suojelijat ehdi tajuta sitä, mitä he oikeastaan tekevät.   Kuitenkin voidaan hyvin sanoa, että missään nimessä ei ole turvallista tuoda mitään lajia mihinkään ympäristöön, mihin se ei kuulu, ja hyvänä esimerkkinä voidaan vaikka ajatella tilannetta, missä vihreän mamban kaltaisia eliöitä päästetään johonkin Floridan kaltaiseen paikkaan.

Kyseisellä eliöllä on sellainen ominaisuus, että Floridan alkuperäiseen eläimistöön kuuluvat lajit eivät ehkä osaa tätä isokokoista sekä erittäin myrkyllistä käärmettä metsästää ollenkaan. Mutta kun puhutaan vastuuttomasti tehdystä kokeilusta, niin silloin voidaan ajatella sitä, että joku Porton Down kaltainen laitos alkaisi risteyttää jotain hyönteisiä esimerkiksi biologista sodankäyntiä koskevia kokeita varten tuolloin voidaan ajatella niin, että tuo laitos käyttäisi pohjana esimerkiksi mäkäräisiä, koska hyönteisten hallinta on tehokkaampaa sekä helpompaa kuin bakteriologisten aseiden. Riittää että alue myrkytetään hyönteismyrkyillä, jotta hyönteiset saadaan tuhottua.

Tuolloin voidaan kehittää sellainen siirtogeeninen mäkäräinen, jonka sylkirauhasten syljen tuotantoa ohjaava geeni vaihdetaan esimerkiksi mustan lesken myrkkyä tuottavaan geeniin, jolloin tuo eliö muuttuu biologiseksi aseeksi. Näiden hämähäkkien myrkky aiheuttaa ihokuolion, joten silloin voidaan kehittää hyönteinen, joka surmaa uhrinsa erittäin tehokkaasti. Toki tuollainen hybridigeeneillä varustettu mäkäräinen sopii hyvin esimerkiksi kauhuelokuvan “pääpahiksen” rooliin. Se varmasti olisi hyvin tehokas sekä vaarallinen biologinen ase,jonka käyttö voidaan rinnastaa sotarikoksiin. Tai oikeastaan tuon aseen käyttö varmasti olisi sotarikos, jos siitä jää joku kiinni.

Mutta voidaan sanoa, että tuollaisten hyönteisten käytöstä ei ehkä useinkaan jäädä kiinni, koska kukapa epäilisi hyönteisiä biologiseksi aseeksi, joka on manipuloitu surmaamaan kohteensa  yhtä armotta kuin muutkin massatuhoaseet tekevät. Kuitenkaan ei kukaan varmaan epäilisi hyönteisparven olevan oikeasti massatuhoase, joka ei kohdettaan erottele. Ja jonka uhriksi voi joutua kuka vain, joka kävelee väärässä paikassa väärään aikaan, joten tällainen eliö sopisi hyvin myös kauhuelokuvien aiheeksi.

https://sites.google.com/view/dinossicpark/etusivu

Maailma on täynnä niin monta ihmeellistä asiaa, joista yksi on Latimeria ja toinen on mulkosilmäinen Hauki. Ne panevat ajattelemaan, että mitä voisi esimerkiksi radioaktiivisesta jätteestä johtuva radioaktiivinen kuormitus aiheuttaa jollekin eliöille.

Yllä: Latimeria eli "Airokala"

Me kaikki olemme kuulleet tällaisista tapauksista, missä esimerkiksi kalastaja vetää vedestä jonkun omituisen kalan tai muuta vastaavaa. Kun tällaisia tapauksia ajatellaan, niin silloin varmasti tulee mieleen sellaisia ajatuksia, kuin että "mitä jos laittaisin tuon kalan lautaselleni". Ja silloin varmasti nälkä lähtee saman tien. Tällaiset hiukan omituiset kalat kannattaa antaa aina ketuille tai muille metsän eläimille, koska ne saattavat olla kasvainten vaivaamia, ja silloin niiden liha ei kovin hyvältä maistu. Kuitenkin joskus tulee eteen tapauksia, joissa muuttunut kala on ollut jotenkin myös ihmiselle vaarallinen.

Tuolloin puhutaan kalasta, jonka lihassa on ollut jotain myrkkyä tai sitten niiden piikit ovat pitäneet sisällään kudosmyrkkyjä. Kun me näemme muuttuneen kalan, niin tietenkään kukaan tuskin uskoo, että kyseessä saattaa olla esimerkiksi syvänmeren kala, joka on saapunut tähän maamme vesialueella olevaan syvänteeseen, ja siellä ryhtynyt saalistamaan, Vaikka alla olevassa jutussa on kyse hauesta, jolla on joku sairaus, niin täytyy huomauttaa, että syvänmeren kaloissa on hyvn paljon sellaisia lajeja, jotka muistuttavat ulkoisesti pintavesien kaloja, mutta ovat siis kuitenkin oma lajinsa. Ja tuo syvänmeren kala voi olla todellisuudessa tappavan myrkyllinen, vaikka sen ulkonäkö muistuttaa pintavesien kaloja. Yllä olevassa kuvassa oleva "Latimeria" eli "Airokala" muistuttaa ulkonäöltään haukia, mutta on kuitenkin oma lajinsa.

Tuollaiset tuttujen lajien erikoiset yksilöt voivat myös antaa muistututksen siitä, että kaloillakin voi olla geneettisiä häiriöitä, ja silloin tietenkin tulee mieleen se, että mitä aiheuttaa mahdollinen kemikaali- tai radioaktiivinen kuormitus vesistöissä kalojen perimälle, ja se tietenkin olisi ehkä mukava tietää, mitä esimerkiksi syvänteisiin upotetut radioaktiiviset aineet ovat tehneet kaloille, jotka ovat ehkä munineet noiden tynnyreiden väleihin, ja kuten tiedämme, niin perimän muutos voi olla myös suotuisa. Se että darvinistit sanovat jotain muutosta lajin kannalta suotuisaksi, ei tarkoita sitä että se olisi minkään muun lajin kannalta mitenkään erityisen hyvä asia.

Kun puhutaan perimän vaikutuksesta lajiin tai yksilöön, niin silloin tietenkin tulee mieleen se, että kaikkea meidän toimintaamme ohjaa perimä. DNA-molekyylin kaksoiskierre määrää huomattavan osan meidän lajimme luonteesta, ja silloin tietenkin voidaan puhua vaikka siitä, jos radioaktiivinen säteily aiheuttaisi vain jonkin kalan pituuskasvun muuttumisen sellaiseksi, että se ei pysähdy ollenkaan. Tuolloin voidaan sitten miettiä mitä tapahtuisi, jos vastaan tulisi 5-metriä pitkä hauki. Mutta kuten olen tässä sanonut, niin geneettisen perimän muutos voisi aiheuttaa  sen, että esimerkiksi jonkun yksilön käytös muuttuu aggressiiviseksi. Tuosta aiheesta sitten on tehty liuta kauhuelokuvia, joiden sisällön voi jokainen meistä arvata.

Tuo voi johtua esimerkiksi poikkeavan ulkonäön aiheuttamasta hylkimisestä, mikä sitten saa tuon eläimen kokemaan torjumista muiden saman lajin yksilöiden taholta. Se että muut ikään kuin hylkäävät tuon eläimen saa varmasti aikaan yksinäisyyden tunnetta, ja esimerkiksi valaat ovat normaalisti hyvin sosiaalisia eläimiä. Mutta jos parvi alkaa käyttäytyä yhtä yksilöä kohtaan aggressiivisesti sen poikkeavan ääntelyn tai ulkonäön takia, niin silloin saattaa edessä olla valas, joka ei aivan niin "ystävällinen" enää ole.

Sama koskee myös ihmistä. Jos kaikki palaute mitä hän saa on negatiivista. sekä kaikki yritykset lähestyä muita torjutaan tai ne päättyvät väkivaltaisesti, niin seurauksena on sitten varmasti henkilö, joka käyttäytyy hyvin epäsosiaalisesti muita kohtaan.  Se sitten voi aiheuttaa "vakavia sosiaalisia kohtaamisia" kaduilla. Eli kuten kaikki tiedämme, niin mallioppimisen kautta sitten myös ihminen oppii sen, onko väkivalta oikeutettua vai ei. Ja kuten varmaan kaikki tietävät, niin esimerkiksi Rudolf Höss oli vankilassa kokenut pahoinpitelyä sekä väkivaltaa, ja sitten hän siirsi nuo oppimansa tavat suoraan Auschwitziin, missä hän sitten kuvitteli tekevänsä oikein, kun hän sitten teki tekoja, joita voi pitää mailman kammottavimpina rikoksina.

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/hurjat-kuvat-kalastaja-hammastyi-mulkosilmaista-morko-haukea-ei-sita-uskaltanut-syoda/6362202

Ihmiskunnan kantaäidin kirous

Puusavanni
Kuva I

Me ihmiset eli Homo Sapiens laji olemme pohjimmiltamme lähtöisin samasta apinasta, joka eli joskus kauan sitten Afrikan tasangolla, ja jos löytäisimme tuon apinan jäännökset, niin ehkä niistä löytyisi vastaus siihen kysymykseen, miksi olemme sellaisia kuin mitä olemme. Eli syy siihen miksi me ihmiset olemme niin väkivaltainen laji voisi selvitä ihmiskunnan kantaäidin DNA:ta tutkimalla, ja samalla myös analysoimalla hänen elinympäristöään. Eli vaikka tuosta luurangosta ei ehkä olisi paljoa jäljellä, niin siinä olevien alkuainejäämien avulla voidaan selvittää tuon muinoin Afrikan savanneilla vaeltaneen apinan elintapoja, ja sitä miksi meistä ihmisistä tuli sellaisia kuin mitä me olemme vielä nykyäänkin.

Me ihmiset olemme tietenkin erittäin erikoinen sekä ainutkertainen laji, joka on oikeastaan ainoa eliö omalla planeetallaan, joka tekee järjestelmällisesti väkivaltaa muita lajitovereitaan kohtaan, mutta samalla tuomitsee sen toisaalla. Mutta tämä asia ei kuitenkaan ole ainoa, mikä tekee meistä erikoisia olentoja. Meillä on tietenkin peukalo- pikkusormiote, eli voimme koskettaa pikkusormeamme peukalolla, mikä tekee esimerkiksi neulan käyttämisestä helpomman. Ja ehkä luonnollinen valinta muutti jonkun apinaryhmän käen sellaiseksi, että se pystyi käyttämään neulaa ja lankaa, koska naisten piti pystyä ompelemaan miehille vaatteita, ja koska he paremmin pystyivät lahjomaan kumppaneitaan ompelemillaan vaatteilla, niin sen takia nainen, joka pystyi koskettamaan peukalollaan pikkusormea oli paremmassa asemassa miehiin nähden.

 Uskon muuten oikeasti että esihistoriallisissa yhteisöissä nimen omaan nainen hoiti taloustyöt miesten metsästäessä, koska esimerkiksi karhun raahaaminen kylään tai leiriin otti varmasti voimille, ja jo silloin oli työt jaettu sen mukaan, että kenellä riitti voimat niiden tekemiseen. Mutta kun puhutaan ihmisestä lajina, niin meistä tekee erikoisen se, että olemme ainoa laji, joka tekee tietoisen valinnan sen mukaan, että käyttääkö hän väkivaltaa voi ei. Eli kysymys kuuluu, että miksi vain meillä ihmisillä on niin isot ja sillä tavoin verkottuneet aivot, että voimme ajatella abstraktioita, eli mallintaa asioita, mitä emme suoranaisesti näe mielessämme? Kun puhutaan siitä, että oliko ihmisen lähtöpaikka joku savanni, niin itse kyllä olen sitä mieltä, että ihminen on lähtöisin puuaavikolta.

Termi puuaavikko tarkoittaa savannia missä on sekä harvaa puustoa että myös korkeaa heinää. Siellä eläminen olisi ollut tietenkin mukavampaa kuin pelkällä ruohoaavikolla, koska puista saa myös suojaa keskipäivän polttavaa hellettä vastaan, koska ne tarjoavat myös varjoa aurinkoa vastaan.Sademetsä taas olisi vilissyt petoja, ja siellä ihminen olisi menestynyt liikkumalla puussa, mutta laskeuduimme puusta ja nousimme seisomaan silloin, kun muutimme asumaan savannille, missä pysty asento auttoi petojen paikallistamisessa. Mutta kun puhumme siitä, mitä tuon ihmiskunnan kantaäidin löytyminen merkitsisi koko ihmiskunnalle, niin tuota luurankoa tutkimalla voisimme selvittää syyn siihen, miksi meillä kaikilla ei ole esimerkiksi allergioita, eli liittyykö liikaherkkyys jollekin ravintoaineelle johonkin muuhun asiaan, eli mitä esimerkiksi palvelee sitrushedelmä-allergia, joka on monille ihmisille hyvin kiusallinen asia?

Toisin sanoen: miksi jotkut ihmiset ovat allergisia, ja missä vaiheessa alkoi luonnonvalinta heidän kohdallaan suosia liikaherkkyyttä aiheuttavia geenejä? Mutta kun puhutaan esimerkiksi sellaisesta hypoteettisesta asiasta, kun sellaisesta kuvitteellisesta tilanteesta, että joku alien olisi manipuloinut meitä, niin sen voisimme myös jäljittää tuosta luurangosta, eli sen avulla voimme teoriassa selvittää, että olemmeko kaikki homogeenisia ihmisiä, vai että onko meidän joukossamme henkilöitä, joilla on muiden lajien DNA:ta. Toki tämä ajatus nyt oli sitä paljon puhuttua filosofointia, ja sen tarkoitus ei ole olla muuta kuin ajatuksia herättävää.

charelesfort.blogspot.fi