Pilviin voidaan melko helposti tehdä laserin avulla erilaisia kuvioita, sekä mietintä PROJECT TIMBERWIND:istä sekä muista ydinkäyttöisistä lentokoneista

Pilvi-kolmioita sekä  muita outoja pilvikuvioita tutkittaessa voidaan ajatella niin, että nuo kuviot on ehkä tehty taivaalle laserilla, jolla pilveä ikään kuin kaiverretaan tietylle syvyydelle lasersäteellä. Tuo säde sitten hajottaa vesipisaroita tietyltä alueelta, jolloin taiteilija voi sitten tehdä pilveen haluamansa kuvion. Eli laserilla voidaan kaivertaa pilveen kuvioita aivan kuten kiinteään aineeseen, mutta esimerkiksi viljakuvioita tuo laite ei pysty tekemään, koska ainakin kuiva vilja syttyy tuon säteen voimasta palamaan.

Pilvikuvio voidaan muodostaa korkealla lentävään lentokoneeseen, ilmalaivaan tai satelliittiin asennetun laserin avulla, niin että tuon laitteen käyttäjä vain ohjaa laseria haluamassaan kuviossa, jolloin se hajottaa vesipisaroita pienemmiksi tältä alueelta. Kun puhutaan viljakuvioiden tekemisestä, niin se onnistuu joko erittäin suurella määrällä hiilivetyä, jota ruiskutetaan peltoon dieselmoottorin polttoainepumpun kautta, joka kehittää erittäin suuren paineen,  jolloin suuttimen kautta johdettu suurpaineinen helposti haihtuva hiilivety  painaa tuon viljan lakoon, ja näin ei sitten synny mitään kosteutta, koska suurpaineinen propaani haihtuu välittömästi.

Toinen tapa olisi sitten käyttää esimerkiksi RPV-helikopteria, jonka GPS-kaiteeseen ohjelmoidaan tuo haluttu kuvio, ja sitten helikopteri lentää tietyllä korkeudella ja painaa viljaan halutun kuvion puhaltimella. Mutta tuo viljan laon aikaansaamiseen vaadittava teho on niin kova, että tuon RPV:n akku kuluu todella nopeasti. Tai toki voidaan käyttää myös erittäin tehokkaita kaiuttimia, joista lähtevä ääni on niin voimakas, että nuo kasvit painivat lakoon. Mutta silloin pitäisi käyttää ydinkäyttöistä “X-helikopteria”.

Tuollainen helikopteri voidaan toteuttaa ydinparistojen eli RTG:n avulla. Tuollaisia paristoja valmistetaan esimerkiksi sydämentahdistimia varten. Ja niiden avulla voidaan toteuttaa sellainen nanohelikopteri, joka kykenee lentämään jopa vuosikausien ajan. Mutta tietenkin tuollaisten nanohelikopterien lisäksi voidaan ydinparistoja käyttää uuden sukupolven ultraääni, laser sekä mikroaaltouuni perustuvissa aseissa, joihin nuo isotooppi-paristot antavat lähes rajattoman määrän laukauksia.

Mutta ne ovat erittäin kalliita laitteita, joten siksi esimerkiksi ydinkäyttöisiä nanohelikoptereita  tuskin tulee edes valtiollisen käyttöön muuten, kuin ehkä johonkin Saturnuksen Titan-kuun kaltaisiin kohteisiin  suunnatuissa tehtävissä. Mutta kuten olen sanonut, niin ydinkäyttöisen helikopterin valmistaminen on tietenkin aika helppoa, jos projektiryhmältä vain löytyy tarpeelliset luvat noiden isotooppigeneraattorien halussapitoon. Tuolloin  “X”-helikopterin akun paikalle asetetaan isotooppi paristo, jolla sitten tuolle helikopterille luodaan jopa vuosien lentoaika.

Ja samalla tavoin voidaan RTG:llä luoda myös ydinkäyttöinen Predator-lennokki. Eli siinä vain sirkkelisahan moottoriin liitetään RTG, joka antaa tuolle välineelle todella pitkän lentoajan. Tuollainen laite voidaan muuten asentaa mihin tahansa potkurikoneeseen, ja nimenomaan potkurikoneen muuttaminen ydinkäyttöiseksi on sen ulkoisen potkurijärjestelmän takia paljon helpompaa kuin suihkumoottoria käyttävän lentokoneen, koska tuolloin ei tarvita erillistä polttoainetta. 1960-luvun alussa USA:n hallituksella oli PROJECT TIMBERWIND-niminen ohjelma, missä pyrittiin valmistamaan ydinkäyttöinen ramjet-moottori siten, että normaaliin patoputkimoottoriin tehtiin sellainen muutos, missä sen normaali palotapahtuma korvattiin valokaarella, ja siihen tarvittava sähkövirta saatiin aikaan siten, että tuon moottorin polttoaineena käytettävää vetykaasua johdetaan samalla turbogeneraattorin kautta, jolloin se antaisi moottorille sen valokaaren sytyttämiseen tarvittavan sähkövoiman. Tuollainen kaarisuihkumoottorin nimelläi kutsuttu laite ei mikään kovin tarkka ajoaineestaan ole, vaan  se n läpi voidaan johtaa vaikka vettä. Ja muistakaa että tuon moottorin kohdalla valokaari saa aikaan sen, että syntyy tarvittava lämpötila, jotta ajoaine saadaan syöksymään taaksepäin.

Jotta tuo kone kykenisi sitten lähtemään paikaltaan asennettiin siihen läppäjärjestelmä, joka sulki tuon putken edestä, jolloin kone kykeni lähtemään lentoon ilman apuvoimaa. Tuosta moottori-järjestelmästä  kehitettiin myöhemmin konventionaalinen PDWS eli (Pulse Detonation Wave System), joka on oikeastaan V-1: eli  “lentävän pommin” läppämoottorin uudelleen muotoiltu malli, missä tuo putki on muotoiltu RAMJET:in muotoon. Tuolloin tämä kone saa valtavan suuren nopeuden, mutta tuo järjestelmä korjaa noiden RAMJET:ien ongelman, eli niillä ei normaalisti voi lentää hitaasti. RAMJET-moottori voidaan käynnistää vasta noin Mach-1 nopeudella, mutta tietenkin tuollainen lentokone voi kiihdyttää ensin tuohon nopeuteen normaaleilla turbiineilla, jonka jälkeen patoputkimoottorit käynnistetään, kun patopaineen nousu tuossa putkessa on riittävän suuri.

Jos koneesta halutaan tehdä vielä nopeampi, niin silloin pitää muistaa se, että RAMJET:in eli patoputkimoottorin tehokas toimintanopeus rajoittuu MACH 6:een, jonka jälkeen voidaan ryhtyä käyttämään SCRAMJET:ia, joka voidaan käynnistää vasta noin nopeudella Mach 6, ja tuolloin kiihdytys tapahtuu siten, etät kone kiihdyttää ensin tavallisilla turbiineilla nopeuteen, missä RAMJET voidaan käynnistää, ja sitten tuo patoputkimoottori kiihdyttää konetta kunnes SCRAMJET voidaan käynnistää. Tuolla moottorilla voidaan saavuttaa Mach 12 nopeuksia, jos se käyttää normaalia kemiallista palamista kehittääkseen työntövoimaa.

Mutta ydinkäyttöisillä malleilla voidaan päästä vielä suurempiin nopeuksiin, ja teoriassa sillä voidaan lentää vaikka toisille planeetoille. Tuolloin alukseen voidaan liittää NASA:n uusi mikro- tai radioaaltoihin perustuva moottori, missä radioaaltoja laitetaan kimpoamaan moottorissa edestakaisin, jolloin tuo alus ei tarvitse erillistä polttoainetta. Vaan energia voidaan tuottaa kierrättämällä jäähdytysnestettä aluksen sisällä turbogeneraattorin läpi. Tai sitten tuohon RAMJET:iin voidaan kiinnittää WARP eli magnetodynaaminen ajojärjestelmä, joka imee sen läpi avaruuden ioneja, ja kiidättää alusta läpi planeettainvälisen avaruuden.

Kun palataan tuohon ydinkäyttöiseen alukseen, niin silloin pitää muistaa, että tuollaisella ydinkäyttöisellä avaruussukkulalla voidaan lentää vaikka toiselle planeetalle.  Syy miksi tuo patoputki haluttiin kyseisessä projektissa  pitää avoimena johtuu jäähdytyksestä. Tuollainen ydinreaktori sitten kehittää todella paljon lämpöä, joten tuo ramjetin putki pitää varustaa putkistolla eli jäähdyttimillä, jossa kiertävä neste sitten siirtää lämpöä ulos aluksen kuoresta ja pitää reaktorin viileänä. Samalla toki pitää sanoa, että reaktorin jäähdytystä ei koskaan hoideta vain yhden jäähdyttimen avulla, vaan koneessa on useita kohtia, mistä tuo jäähdytysjärjestelmä kykenee sitten siirtämään lämpöä aluksen ulkopuolelle.  

Reaktorin jäähdytystä tehostettiin lennon aikana johtamalla sen kuorelle syöksyilmaa, jotta se pysyisi tarpeeksi viileänä. Tämä projekti oli siis sellainen “Study project”, missä liittovaltion insinöörit suunnittelivat teoreettista mallia ydinkäyttöisen avaruussukkulan toteuttamiseksi.  Ydinvoimaa käyttävällä lentokoneella on muuten erittäin suuri kapasiteetti juuri sen takia, että tällainen kaarisuihkumoottori antaa mahdollisuuden käyttää ajoaineena vaikka vettä, jolloin tuo kone kykenee operoimaan melkein miten pitkään hyvänsä.

http://projecttimberwind.webnode.fi

Mustat kolmiot sekä niiden yhteys mielikuvitukselliseen TR3B "ASTRA" lentokoneeseen ja "SOLAR WARDEN"-ohjelmaan

Yllä on melko erikoinen pilvikuvio, jonka kuitenkin olettaisin olevan sääilmiö, mutta se sai mieleeni palaamaan erään UFO:ja koskevan tarinan, joka on kummastuttanut minua vuosien ajan, ja se kertoo Belgiassa nähdyistä objekteista, joita voidaan pitää melko luotettavina sekä hyvin dokumentoituina havaintoina lentokoneesta, jota ei pitäisi olla olemassakaan. Olette varmaan kuulleet puhuttavan “Mustiksi kolmioiksi” kutsutuista UFO:ista (Black Triangle UFO), joita silloin tällöin nähdään myös Suomessa. Tuon lentolaitteen väitetään olevan huippusalainen vakoilukone, joka kykenee leijumaan ilmassa täysin äänettömästi. Tietenkin jotkut noista “Mustista kolmioista” ovat varmasti omituisia pilviä, ja esimerkiksi Lockheed-Martin “Skunk Works”-divisioonan kerrotaan käyttäneen UFO-havaintoja hyväkseen, kun he ovat rakentaneet huippuluokan lentokoneita, joista osa on edelleen salaisia.

Yhdysvalloissa yhtiöiden osastoja kutsutaan divisjooniksi kuten esimerkiksi “Chrysler corporations  racing division” on tuon yhtiön kilpa-autoja valmistava osasto. Viraliselta nimeltään “ Lockheed Skunk Works” on siis “Lockheed-Martin special engineering division”.  Tuollaiset omituiset pilvimuodostelmat sitten saavat aikaan sen, että osa insinööreistä ammentaa niistä innovaatioitaan noita huippusalalaisia lentokoneita piirrettäessä.

Osa näistä havainnoista tietenkin on pelkkiä meteorologisia ilmiöitä, eli esimerkiksi hyvin alhaalla oleviin pilviin yllättäen repeytyvä aukko voi näyttää avaruusalukselta tai lentokoneelta. Noiden mustien kolmioiden väitetään olevan joukko vakoilukoneita, joiden koodinimi on tarinoiden mukaan joko “ TR3 Black Manta” tai “TR3B ASTRA”, joka olisi tuon ensin mainitun koneen evoluutiomalli, jonka saavat käyttöönsä vain kaikkein luotettavimmat  komentajat, jotka tekevät työtään Pentagonissa. Jos tarkemmin ajatellaan, niin tuollainen TR3B voisi hyvin olla eräänlainen “super-predator”-lennokki, jota sen lentäjät eivät edes näkisi ulkoapäin. Sillä sitten eliminoidaan turhat todistajat sekä tietovuodot, joita tuon projektin tai konseptin silminnäkijät voisivat aiheuttaa.

Toisin sanoen sitä lennettäisiin etänä keinotodellisuuden eli VR-lasien sekä pallosimulaattorien avulla, ja tuo laitteisto olisi interaktiivisessa satelliitti sekä Internetin kautta tapahtuvassa yhteydessä tuohon lentokoneeseen. Tarinoiden mukaan sen lentäjät eivät tiedä lentävänsä tuota konetta. Kuitenkin tuon TR3B:n epäillään olevan ydinkäyttöinen lentokone, joka kykenee jopa planeettojen väliseen lentoon, ja siksi sitä ei haluta näyttää missään julkisuudessa. Joten tässä sitten tulee mieleen sellainen asia, että olisiko Bob Lazar aikoinaan työskennellyt tuon koneen tai sen reaktorien parissa AREA-51:llä.  Tuon koneen ydinreaktori olisi itseasiassa kiihdytin, missä fissiomateriaali olisi sulassa tilassa, ja tuota radioaktiivista kappaletta sitten kieputetaan tuossa renkaassa magneettien avulla, jolloin se ei ehtisi polttaa reikää kiihdyttimen ulko-osiin.

Tuossa kiihdyttimessä tai kiihdytinreaktorissa käytetään tarinoiden mukaan erittäin korkeasti radioaktiivista, synteettisesti valmistettua alkuainetta kuten Lawrenciumia tai Einsteiniumia, jotta sen massa saadaan muutettua erittäin pieneksi. Tuollaisen reaktorin teho sekä sen tarjoama toimintasäde olisi valtava verrattuna vetykäyttösiin ramjeteihin, joita tiedetään myös kokeiltavan tuolla nevadan koealuella. Nuo TR3B-koneet ovat ilmeisesti osa PROJECT SOLAR WARDEN-nimistä ohjelmaa, missä USA:n ilmavoimat tutkii mahdollisuutta lentää toisille planeetoille tai ehkä vieläkin pidemmälle kohti tähtiä. Joten olisiko tuo kyseinen lentokone tai super-avaruussukkula sitten oikeastaan sellainen laite, että siihen voidaan asentaa tarunhohtoinen WARP-ajojärjestelmä.

Kun katsotaan noita lentokoneita, joiden tietoja USA jakaa julkisissa kanavissa, niin silloin tietenkin huomaa, että ne ovat todella loistavia laitteita. Joten itse kyllä sitten mietin aina välillä, että mikä mahtaa olla tuon asevoiman todellinen iskukyky, ja mitä se sitten jättää omista varusteistaan kertomatta? Kun mietitään TR3B:n toimintaa, niin sillä olisi varmasti todella paljon kapasiteettia ajateltaessa esimerkiksi toisten planeettojen tutkimusta. Se voisi samalla lentää matallalla planeetan ilmakehässä, mutta tarpeen tullen vetäytyä kiertoradalle. Ydinvoimaa käyttävä raketti ei ole mitenkään erityisen tarkka ajoaineen suhteen, joten reaktorin läpi voidaan pumpata mitä tahansa ainetta, minkä se saa sitten sulamaan.

Tuollaisen ydinkäyttöisen avaruussukkulan reaktoria voidaan jäädyttää pumppaamalla sen läpi polttoainetta, mutta samalla pitää muistaa se, että tuo kone pitää varustaa suurilla jäähdytysrivoilla, joiden avulla se voi siirtää lämpöä avaruuteen. Tuo TR3B on varmasti myös päällystetty LCD-näytöillä, joiden avulla kamerat luovat sen toiselle puolelle kuvan koneen taustasta sekä timantti-lasilla, jolloin se sulautuu taustaansa kuin kameleontti. Kun mietitään tuon TR3B:n mahdollista toimintaa planeettojen välisenä avaruus-sukkulana, niin uskoisin että Stanislaw Lemin kirjassa “Kuoleman planeetta” mainittu “Kosmokator” olisi ehkä toiminut tuon TR3B:n innoittajana. Siinä esitellään avaruusalus, jolla Neuvostoliittolainen miehistö lentää Venukseen, ja löytää sieltä valtavan laseraseen sekä itsensä tuhonneen sivilisaation jäänteet. Tuo kirja on kirjoitettu aikaan, jolloin Neuvostojärjestelmän arvostelemisesta seurasi vankeustuomio.

Siinä esitetään sellainen oikeastaan melko mielenkiintoinen näkemys Tunguskan räjähdyksestä vuodelta 1908, ja sen mukaan alienin avaruusalus olisi lentänyt maan ilmakehään tehtävänään heijastaa Venuksen kuvitteellisen sivilisaation  rakentama valtavan tehokkaan laserin avulla muodostettu säde takaisin Venukseen. Tuossa kirjassa leikitään sellaisella ajatuksella, että venuksen asukkaat olisivat sitten rakentaneet valtavan laserin ensin omaksi turvakseen meteoriitteja vastaan, mutta sitten Venukseen olisi syttynyt sisällissota, ja he olisivat päättäneet käyttää tuota asetta toisiaan vastaan, jolloin heidän olisi pitänyt lähettää lasersäde maahan, josta se sitten olisi ohjattu takaisin tuolle planeetalle.  

Mutta tietenkin tämä on pelkkää luovaa kirjoittamista, mitä Lem on harjoittanut kirjoittaessaan romaaniaan. Olipa tuolla Venuksessa ollut sivilisaatio tai ei, niin silti tuo planeetta on erittäin kaunis näky ilta- ja aamutaivaalla.  Kuitenkin tuon aluksen yhteneväisyydet tämän salaperäisen TR3B.n kanssa ovat melkoiset. Joten ehkä tuo Lockheed-Martinin suunnittelija on sitten hyödyntänyt Lemin kirjaa tehdessään jotain sellaista, mitä koskaan ennen ei olla edes kuviteltu voitavan toteuttaa.  Kun mietitään esimerkiksi “Solar Warden”-ohjelmaa, niin silloin tulee mieleen sellainen projekti, jota kutsutaan nimellä “Starlight Coalition”. Jos tässä nyt sitten ryhdytään oikein hiuksia halkomaan, niin silloin tietenkin voidaan kuvitella, että tuo termi voisi tarkoittaa ihmisiä, jotka ovat syntyneet ulkoavaruudessa, mutta itse en tätä ehkä kuitenkaan voisi koskaan todistaa.

Kun pohditaan esimerkiksi USA:n ilmavoimien projekteja, niin tietenkin voidaan sanoa, että mikään tekninen väline ei koskaan yksin voita sotia. Mutta kuitenkin heidän toimintansa perustuu siihen, että on tietenkin oltava välineitä, joilla sitten vihollisia haastetaan todellisessa tilanteessa, mutta kuitenkin tuollainen jatkuva salailu sitten tietenkin on erittäin mielenkiintoista, vaikka varmasti tuolla valtiolla on todella suuria salaisuuksia.

Kuitenkin esimerkiksi Kiina ja Venäjä ovat esitelleet uusia hypersoonisia risteilyohjuksia, jotka iskevät kohteisiinsa erittäin suurella nopeudella, ja noiden ohjusten käyttämä tekniikka perustuu samaan WIG (Wing In Ground)-tekniikkaan kuin EKRANOPLAN-koneiden lento. Tuo tekniikka takaa sen, että ohjus voi lentää todella matalalla sekä suurella nopeudella, jolloin sen havaitsemisesta osumaan on todella lyhyt aika. Nykyaikaiset älykkäät komponentit mahdollistavat sen, että risteilyohjus ensin ikään kuin hiipii tietylle etäisyydelle kohteestaan, ja sitten käynnistää RAMJET-eli patoputkimoottorin, joka sitten kiihdyttää sen jopa Mach-6:n nopeuteen.

Tuollaisen aseen torjuminen on todella vaikeaa, koska sen keula on usein muotoiltu sellaiseksi, että tutkat eivät sitä havaitse, ja samoin infrapunajälki on suoraan kohti tulevassa patoputkimoottorilla varustetussa ohjuksessa melko pieni. Joten sen takia nuo aseet ovat erittäin pelottavia laitteita, varsinkin jos sattuu istumaan laivassa, johon on kohdennettu tuollainen huippuluokan älykäs ase. Tuollainen huippuluokan ristelyohjus voidaan ampua ensin ballistiselle lentoradalle, mistä se sitten pudotetaan takaisin ilmakehään.

Tämän jälkeen ohjus voi siirtyä hyvin matalalle lentoradalle, ja oikeastaan se voi toimia kuin joku antipodipommittaja, joka hyppii ilmakehän ulko-osien ja avaruuden välillä kuin joku kivenpala, mikä heitetään veteen ja laitetaan pomppaamaan pintajännityskalvosta. Tuolla tavoin liikkuvan aseen torjunta nimenomaan kineettistä energiaa hyödyntävillä vasta-aseilla on erittäin vaikeaa, ja tietenkin se voi sitten sukeltaa alas, ja edetä maanuoliaisen tavoin kohti kohdettaan.

https://en.wikipedia.org/wiki/Black_triangle_(UFO)

https://sites.google.com/view/blacktrianle/etusivu

Venus eli UFO:jen kuningatar sekä muita ilmakehän ilmiöitä.

Venus-planeetta

Tänään taas kävelin kohti kotia, ja muistelin sitä, että Venus-planeettaa sanotaan UFO:jen kuningattareksi. Silloin tällöin olen miettinyt tuota Arthur C. Clarken kirjassa olevaa mainintaa, ja kysynyt itseltäni, että miten joku voisi pitää planeetta Venusta eli ilta- ja aamutähteä UFO:na? Jokainen meistä tuntee tuon planeetan sen kirkkaudesta sekä siitä, että se näkyy nimenomaan aamulla sekä illalla, koska kyseinen kappale on meistä aurinkoon päin.

Kuitenkin aina silloin tällöin voidaan sanoa, että myös luonnolliset meteorit voivat käyttäytyä erittäin erikoisesti ja muutella suuntaansa, jos niiden koostumus olisi sellainen, että tuo meteoriitti olisi koostunut kahdesta eri kovuusarvon omaavasta aineesta. Tuolloin voisi käydä niin, että kun kyseinen kivipala saapuu maapallon ilmakehään, niin siitä palaa esimerkiksi pieni kulma pois, koska se koostuu ehkä jäästä, joka sitten sulaessaan muuttaa meteorin aerodynaamisia ominaisuuksia. Tuolloin voi pieni kivenkappale muuttaa suuntaa saapuessaan ilmakehään.

Mutta kuitenkin osa noista meteoreista käyttäytyy todella oudosti, ja yksi erikoisimmista ilmakehän ilmiöistä ovat tietenkin tulipallot, joita näkyy varsinkin talvella. Syy näihin tulipalloihin on usein pieni pala jäätynyttä ammoniakkia, joka sitten räjähtää saapuessaan maapallon kaasukehään. Tai sitten kyseessä on itseasiassa avaruuspölyn peittämä lumipallo, joka syöksyessään kaasukehään räjähtää palasiksi, Toki tuollaisen avaruuskiven sisään voi jäädä vettä tai jotain muuta helposti höyrystyvää jäätä , ja kun tuo kivi saapuu ilmkehään, niin silloin tuo sulavan jään laajetessaan aiheuttama murtuma repii meteorin kappaleiksi. Eli nämä ovat niitä luonnollisia selityksiä erilaisille oudoille kaasukehän ilmiöille, mitä me ihmiset  monesti ihastelemme.

Mutta kun puhutaan esimerkiksi siitä, että noista tulipaloista lähtee viheltävää tai rätisevää ääntä, niin tietenkin jos tuollaisen kosmisen kiven sisään on jäänyt kaasua, niin silloin se purkautuu ulos samalla tavalla kuin höyry purkautuu painekattilasta. Tai sitten kyse on ilmakehän yläosissa olevan pilven aiheuttama, ja tuolla pilvessä tapahtuu silloin se, että sen pienet jääkiteet varautuvat hangatessaan toisiaan, minkä jälkeen pilvessä  alkaa salamoida. Tuon sähköilmiö on sitten sellainen, että sitä tehostaa ilmakehän yläosiin suunnattu radiosäteily, joka varaa tehokkaasti pilviä sähköisesti. Eli vaikka tutkat sekä radiot eivät suoraan aiheutakaan kaikkea ilmakehässä olevien pilvien varautumista tai pilven sisäistä salamointia, niin ne takuulla tehostavat tuota ilmiötä.

Sähköisesti varautuneita pilviä on ajateltu joskus käyttää aseina, jolloin tuo toiminta olisi sellaista, missä vihollisen pommikoneiden reitille tehtäisiin keinotekoisia pilviä suihkuttamalla ilmakehään nestemäistä kaasua, mikä saa aikaan okluusiorintaman. Ja sitten noihin pilviin suunnataan parin megawatin radiolähetin, mikä varaa nuo pilvet sähköisesti. Tuolloin pilviin voidaan suunnata kaksi radiolähetintä, joilla saadaan aikaan se, että pilven hiukkaset kuumenevat jopa tuhansiin asteisiin, jolloin syntyy sitten plasmaa, mitä voidaan ohjata magneettikentän avulla kohti noita lentokoneita. Tai sitten voidaan valmistaa keinotekoinen ”stratocumulus”, mitä myös ukkospilveksi kutsutaan, jolloin tietenkin esimerkiksi laskuvarjojoukkojen operointi vaikeutuu.

Mikäli keskustellaan siitä, mitä esimerkiksi sähkömagnetismi voi saada aikaan ilmakehässä, niin radioaallot aiheuttavat joskus sellaisen ilmiön, että ilmaan syntyvä plasma saa aikaan sen, että radiosignaali ikään kuin imeytyy tuohon plasmakerrokseen, eikä tuolloin voi kimmota ionosfääristä, mikä sitten tietenkin estää GPS-laitteen toiminnan. Kuitenkin voidaan ajatella, että vihollisen päälle muodostetaan kemikaalien avulla keinotekoinen ukkospilvi, jonka avulla heidän toimintaansa vaikeutetaan. Voimakas salamointi sekä vesisade sitten aiheuttavat sen, että vihollinen sitten hukkuu mutaan, ja salamat voivat haitata esimerkiksi radiolaitteiden toimintaa.  Kun puhutaan vanhoista tutuista chemtraileista, niin vaikka lentokonetta ei näy, niin niitä voi silti muodostua.

Korkealla lentävä suihkuhävittäjä tai siitä lähtevä ilmakartio voi aiheuttaa sellaisen ilmiön, missä alailmakehään muodostuu tuollainen nauhamainen pilvimuodostelma, joka saa aikaan paljon spekulaatioita äänettömistä lentokoneista, mutta toisinaan myös tutkat aiheuttavat tuollaisia säteittäisiä pilvimuodostelmia, ja sitten nuo chemtrail-pätkät syntyvät usein siitä, että hävittäjä tai joku muu kone lisää pieneksi hetkeksi tehoa, jolloin ilmaan jää ohut nauhamainen tiivistymisvana. Mutta jos palataan siihen, kuinka Venusta joku luulee UFOksi, niin silloin kyllä on mielestäni kyse esimerkiksi huumaantumisesta. Jos henkilö on yllättäen saanut huumausaineita tietämättään, niin hän saattaa kadottaa tilan havaitsemiskykynsä. Näet yleensä tuota planeettaa ei luulla miksikään lentäväksi esineeksi, koska se on niin kauhean tunnettu kohde taivaalla.

marxjatalous.blogspot.fi