Kun puhutaan vaikkapa metsissä vaeltamisesta, niin kaikki ajattelevat varmaan, että aarniometsissä sattuu eniten kuolemantapauksia, mitkä johtuvat esimerkiksi kuoliaaksi jäätymisestä. Se ei muuten ole totta, koska eniten kuolemantapauksia sattuu ihmisille, jotka eivät ole menneet kauas metsiin, vaan yksinkertaisesti ovat lähteneet tavalliseen illanviettoon, ja sitten sammuneet hankeen. Syy tähän on siitä selvä, että kaukaisissa aarniometsissä ihminen ikään kuin osaa varoa kyseistä tilannetta, ja hän on monesti paljon paremmin varustautunut kuin esimerkiksi juhlimaan lähtevä henkilö. Mikäli jotain yllättävää tapahtuu, niin retkeilijä varmasti on ainakin hankkinut villapaidan sekä lämpimiä alusvaatteita, joiden avulla hän selviää hengissä. Samoin lumivyöryä pidetään usein vaarallisena, mutta ihmiset ymmärtävät sen tarkoittavan aina ns. levy-vyöryä, missä lumi kulkee pitkin rinnettä eräänlaisena levynä. Esimerkiksi Ensimmäisessä Maailmansodassa Itävaltalaiset torjuivat Italian hyökkäyksiä laukaisemalla keinotekoisia lumivyöryjä heidän päälleen dynamiitilla. Ja noita ruumiita kaivataan vielä nykyäänkin ylös lumen alta. Myös liittoutuneiden tuhoojapartiot laukoivat aniittilankoja lumen sisällä, jotta saksalaisten toiminta Alpeilla vaikeutuisi, ja nuo väijytykset vaikuttaisivat onnettomuuksilta.
Tuo lumi on niissä vyöryissä pakkautunut ruhjovaksi levyksi, mikä murskaa kaiken tieltään. Mutta he eivät ole koskaan ajatelleet, että pölyvyöry on oikeastaan vielä vaarallisempi kuin laattamainen vyöry. Eli kun puuterilumi alkaa ikään kuin irrota rinteestä, niin ilman tiheys alkaa kasvaa, jolloin vyöryn edessä alkaa kulkea pakkautuneen ilman muodostama painerintama, missä ilma voi puristua kovemmaksi kuin teräs. Ja sitten tietenkin myös ilma täytyy penistä jäänpaloista, joiden nopeus voi olla jopa yli äänennopeuden. Jos nuo jäänpalat osuvat ihmiseen, niin silloin seuraukset ovat samanlaisia, kuin suunpeusluotien jäljiltä, eli esimerkiksi talo saattaa puhaltua paikaltaan. Mutta tuo lumivyöry on myös muutta tavoin vaarallinen, eli se jäädyttää ihmisen muutamassa sekunnissa, sekä myös imee onkaloista ilman pois. Tuo puuterivyöry on sikäli vaarallinen, että sitä ei mielletä vaaralliseksi. Ja tuon vyöryn syöksyessä alas rinnettä, alkaa sen sisälle muodostua staattista sähköä, mikä aiheuttaa valokaaria tuon ilmiön keskellä, ja ilman lämpötila voikin yllättäen alkaa nousta. Kuitenkin keinotekoista puuterivyöryä voidaan käyttää esimerkiksi rinteiden raivauksessa, missä halutaan nopeasti luoda laskettelurinne johonkin kohtaan.
Mutta vaikka kuinka olisimme tietoisia lumivyöryjen vaaroista, niin kukaan ei meitä ole esimerkiksi informoinut siitä, kuinka vaarallista on nousta tavalliselle jakkaralle, missä sattuu usein pahempia onnettomuuksia kuin lumivyöryissä. Tai kun kuljemme vuorilla, niin silloin tietenkin pelkäämme kaiken maailman vyöryjä, mutta samalla emme tule ajatelleeksi, että esimerkiksi katoille jäänyt lumi voi haudata ihmisen täysin, jos sitä ei ajoissa oteta pois. Todellisuudessa tuo riski joutua jäänpalojen lävistämäksi kadulla on paljon korkeampi kuin esimerkiksi Himalajalla, missä ihmiset osaavat varoa tuota jäääpuikkoa. Todellisuudessa talojen profiili on paljon vaarallisempi kuin suurin osa rinteistä, koska lävistävä jääpuikko voi siellä roikkua vapaasti, ja jos se osuu ihmiseen, niin vaikutus on sama kuin, jos henkilön päähän putoaisi keihäs. Ja tuon takia esimerkiksi lentokoneen WC:hen tai vesitankkiin tullut vuoto voi aiheuttaa erittäin vakavia tilanteita, jos taivaalta alkaa pudota nyrkin kokoisia jäänpaloja.
Kun lentokone lentää noin 10 kilometrin korkeudessa, niin vesi jäätyy välittömästi, kun se putoaa lentokoneesta, ja tuloksena on superrakeita, joiden takia esimerkiksi rakenteille voi aiheutua vaurioita, ja ihmisiä voi myös kuolla, jos lentokoneen takaa aletaan suihkuttaa vaikkapa paloletkulla vettä. Tuon ilmiön käyttämistä aseena on pohdittu jo pitkään, ja esimerkiksi ilmatankkauskoneita voidaan suoraan käyttää tällaiseen operaatioon. Ainoa muutos, mikä noiden koneiden säiliöihin pitää tehdä, on varustaa ne valtavalla tehosekoittajalla, joka pitää tuon veden liikkeessä, tai sitten käyttää niin väkevää suolaliuosta, että vesi ei jäädy edes -80 asteen pakkasessa. Tällöin syntyy sadetta, mikä jäädyttää kaikki eliöt maan päältä. Ja jos tuollaista konetta käytetään vaikkapa tulen sammuttamiseen, niin sen sammutusteho moninkertaistuu, koska kylmä vesi sitoo tehokkaammin lämpöä kuin lämmin vesi. Tämän takia esimerkisi nestemäistä typpeä voidaan käyttää myös esimerkiksi ydinvoimaloiden palojen sammuttamiseen, koska tuolloin maksimoidaan se, että tuo jäähdytysefekti metsäpalojen kohdalla on mahdollisimman suuri.
