Showing posts with label sosiaaliset suhteet. Show all posts
Showing posts with label sosiaaliset suhteet. Show all posts

Wednesday, July 4, 2018

Ai niin miten se kuskiksi lähtenyt kaveri mahtaa tästä taksi-uudistuksesta miettiä?



Chevelle 454 SS  Vm.1970
Kuva I


Kimmo Huosionmaa

Aina silloin tällöin mieleeni tulee sellainen asia, että joskus aina kaverit pyytävät jotain ryhmän jäsentä tulemaan kuskiksi illalla, jotta heidän ei tarvitse maksaa taksia. Ja sitten tietenkin tuollainen kostea ilta saattaa hiukan venyä, mikä sitten näkyy myös kuljettajaksi päässeen henkilön silmien painumisena väkisin kiinni, sekä siinä, että vatsassa alkaa tuntua tyhjältä. Se kotona syöty Reissumies ei varmaan riitä koko illaksi, ja vaikka lähdön hetkellä puhuttiin vain parista tunnista, niin kuitenkin tuolla kapakassa ollaan neljään aamulla.


Kun taas kuljettaja ehkä viettää loppuillan jossain Kebab-paikassa, koska hän varmaan haluaa sitten jotain syödä, kun alkaa vatsa kurnia, ja ilma täytyy mukavista jutuista, kun muut siinä treffejä sekä jatkoja sopivat. Tuo kuljettaja ei tietenkään noihin jatkoihin pääse, koska hänen pitää palauttaa auto isukille tai veljelle, koska tämä tarvitsee sitä aamulla työmatkaan. Tuolloin aina välillä mieleeni tulee sellainen kysymys, että voisiko tuollainen kuljettaja sitten laskuttaa näistä ajamista koskevista palveluksista?


Nimittäin kun ajatellaan sitä tilannetta, missä joku on tullut toisille kuljettajaksi jotain ravintola-iltaa varten, niin tuo ilta on kyllä aivan varmasti työtä. Eli silloin tietenkin pitää olla selvin päin eikä myöskään keskusteluun aina pääse mukaan, kun tuollainen kuljettaja on niin kauhean tylsä tyyppi. Ja samalla sitten sattuu vielä joku kertomaan sellaisia tarinoita, kuinka joku toinen kuljettaja on laittanut auton aina lämpimäksi, kun hän on "kavereitaan" lähtenyt viemään kapakkaan. Mutta tietenkin aina välillä tulee mieleen, että olisiko tuollainen palvelu kuitenkin maksullista?


Ainakaan en itse muista noita kertoja kovin upeina, ja niissä sitten jäi mieleen vähän sellainen tunne, kuin olisin käytetty rätti. Mutta sitten tietenkin voidaan sanoa, että juuri tällaisten upeiden tai ainakin opettavaisten kokemusten jälkeen lähdin opiskelemaan, enkä tätä päätöstä ole koskaan katunut jälkeenpäin. Ja ehkä nuo silloiset kaverit olivat se syy, miksi sitten päätin lopettaa tietyn vaiheen elämästäni. Tuo huono kokemus tästä tietyn tyyppisten ihmisten elämästä ehkä säästi minut vankilalta.


Mutta silloin kauan sitten oli mielessäni vain se asia, että olin antanut käyttää itseäni hyväksi. Ja tuolloin kuulin korvissani naurua sekä kikatusta ja kommentteja, että kuinka nuo kaverit voivat pyytää minulta ihan mitä vain, ja miten tyhmä muutenkin olin. Mutta kyllä päivä sitten lopulta risukasaan paistoi, kun psykiatri sanoi, että olen patologinen valehtelija, jolle tuottaa tyydytystä kertoa kaikenlaisia valheita toisille ihmisille. Eli tämä juttu voi olla totta tai tarua, kuten Alibi-lehdessä sanotaan "Matkasellissä" kerrotuista jutuista.


Kuva I


http://www.kaisercarart.com/images/fast-freds-70-chevelle-454-muscle-car-big.jpg

Monday, January 2, 2017

Ihmissuhdetaitoihin kuuluu myös taito riidellä, mutta aina pitää selvittää syy konfliktiin. (Kukaan ei yksin tappele, ja oikealla rikollisella on taito valehdella sujuvasti)

Sosiaaliset taidot ovat erittäin tärkeitä ihmisen elämässä, ja se että osaa asettua toisen asemaan on taidoista tärkein. Tuolloin ei eteen tule sitten turhia konflikteja, mutta tämän asian kuitenkin moni ihminen ymmärtää täysin väärin. Termi “toisen asemaan asettuminen” ei tarkoita samaa kuin alistuminen sekä jatkuva toisen ihmisen myötäily. Eli myös omaa tahto saa ihmisellä olla, ja jokainen ihminen maailmassa saa omaa järkeä käyttää. On olemassa ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi esimiesasema merkitsee lupaa tehdä alaiselle mitä sattuu huvittamaan, mikä ei tietenkään ole mitenkään mukavaa.

Jos esimies tiuskii alaisilleen ja huutaa heille naama punaisena sekä teettää jollekin yksittäiselle henkilölle vain ikäviä asioita kuten vessojen pesua, niin en kuitenkaan itse uskoisi toisen tästä pitävän, ja muutenkaan en usko että kukaan siitä pitää, että ensimmäisenä työpäivänä tuo tuleva pomo kertoo sitten sen työsuhteen päättymispäivän. Tuollainen toiminta ei ole mitenkään erityisen rakentava vaihtoehto, kun aletaan keskustella työmotivaatiosta. Samoin esimerkiksi riitely kuuluu tietenkin ihmisten välisiin suhteisiin. Eli sosiaaliset taidot mitataan vasta silloin kun eteen tulee konfliktitilanne, missä joku menettää oikeasti malttinsa.

Se että johtaja tuolloin katsoo työsuhteen päättyneeksi ei varmasti ole esimerkiksi kotona tapahtuvan perheriidan yhteydessä oikea ratkaisu, eikä tuollainen potkujen antaminen ehkä työelämässäkään ole se oikea vaihtoehto, koska yksipuolinen oman esimiesaseman korostaminen ei varmasti auta mitenkään tilannetta, jossa joku on esimerkiksi juuri kohdannut läheisen ihmisen menetyksen. Tietenkin johtaja voi lähettää ihmisen kotiin, mutta se saattaa aiheuttaa kuitenkin ristiriitoja, jotka purkautuvat esimerkiksi ravintolassa tapahtuvana välienselvittelynä, ja tietenkin työmailla oletetaan ihmisten olevan aikuisia, ja toki aikuistenkin välillä on joskus riitatilanteita. Ja kuten varmaan tiedämme, niin oikeasti konflikteissa ei ole välttämättä niin sanottua absoluuttisen oikeaa kantaa tai puolta, joka olisi selvästi oikeassa. Kun puhutaan noista työpaikkojen ikävistä tapahtumista, niin silloin se mitä näemme saattaa olla vain jäävuoren huippu pitkään jatkuneessa vihanpidossa.

Kun kaksi aikuista ihmistä käy toisiinsa kiinni, niin silloin he eivät ehkä aloita spontaanisti tappelua, vaan kyseessä saattaa olla jopa vuosia aikaisemmin alkanut vihanpito, jonka juuret saattavat johtaa jopa jonnekin ala-asteen pihalla tapahtuneeseen koulukiusaamiseen, tai muihin asioihin jotka eivät ole päätyneet työhönottajien tietoon. Eli kuten kaikki me tiedämme, niin jos aikuiset ihmiset käyvät toisiinsa kiinni, niin kyseessä on hyvin vakava asia, koska varsinkin meidän yhteiskunnassamme on pidetty kunniassa sitä, että ihmiset selvittävät asioitaan puhumalla sekä hillitsevät itsensä myös silloin, kun toinen on jotenkin ärsyttävä. Jos ihmiset sitten ovat aloittaneet vihanpidon jo vuosikymmeniä sitten, niin silloin kotiin lähettäminen saattaa laukaista väkivaltaisen reaktion, koska juuri tämä teko saattaa olla se viimeinen pisara, ja toinen osapuoli saattaa silloin pitää tuota kotiin lähettämistä pelkkänä toisen henkilön suosimisena. Ja kuten tiedämme, niin kukaan ei koskaan yksinään tappele.

Väkivaltatilanne pitää aina selvittää, ja jos joku sitten alkaa olla sellaisessa mielentilassa, että hän käy toiseen ihmiseen kiinni, niin silloin tietenkin pitää ryhtyä tutkimaan sitä, mikä tuollaisen käytöksen saa aikaan. Ja tuollainen tilanne tietenkin on sikäli mielenkiintoinen, että silloin pitää ryhtyä miettimään sitä, mitä tuollainen ihminen ei ole kirjoittanut CV:hensä. Kun puhutaan esimerkiksi CV:ssä olevista aukoista, niin tietenkin viranomaiset tietävät aina mitä henkilö on tehnyt, vaikka hän ei olisi esimerkiksi merkinnyt vankeustuomioita tai pitkäaikaista työttömyyttä noihin kaavakkeisiin. Mutta ongelmallista on sellainen kuviteltu tilanne, missä sitten henkilö merkitsee hakemukseen jotain epämääräistä ulkomailla oleskelusta, mutta mitään töitä ei siellä olla sitten tehty.

Tietenkään jokaista vironmatkaa ei koskaan mihinkään CV:he ole kirjoitettu. Mutta jos ulkomaille suuntautuvien matkojen kesto on ollut vuosia, niin silloin kyllä hiukan ihmetyttää se, että mitä tuolloin on oikeastaan tullut tehtyä. CV tietenkin on erittäin hyvä tapa tiedustella sitä, millainen työntekijä on muualla ollut, mutta tietenkin voidaan sanoa, että oikealla rikollisella on varmasti suhteita, joilla hän saa sitten työkokemuksen näyttämään asialliselta. Jos ajatellaan sitä, että joku kirjoittaa CV:hensä esimerkiksi omaavansa kokemusta metallitöistä, niin se voi tarkoittaa esimerkiksi työtä jossain autohajottamolla tai sitten esimerkiksi kassakaappien auki leikkaamista polttoleikkurilla.

Toisaalta se voi tarkoittaa myös replica-aseiden muuttamista toimiviksi tai sitten laittomien aseiden valmistamista 3D-printterien avulla. Tuollainen metalliesineitä valmistava 3D-printteri pystyy valmistamaan minkä hyvänsä aseen suoraan CAD-kuvasta, joten niiden avulla voidaan tuottaa melkein mitä hyvänsä konetuliaseita, mitä voidaan kuvitella. Ja tuollainen tekniikka on todella vaarallista väärissä käsissä. Tämän takia esimerkiksi työkokemukseen merkittyjen työpaikkojen omistajien sekä vastuuhenkilöiden taustat pitää aina tutkia, jos halutaan tehdä todellisia turvaselvityksiä. Kuka vain voi väittää olevansa vaikka moottoripyörien korjaaja, mutta tehdä todellisuudessa rikoksia.

Ja uskoisin, että kukaan rikollinen ei lähetä työtodistusta työpaikasta, tai esittele suosittelijaa, jota ei ole olemassakaan. Eli noilla ihmisillä on aina kaikki näennäisesti kunnossa, mutta kun puhutaan tuosta “korjaamosta”, niin se saattaa olla hyvinkin erikoinen yhtiö, mikä tarkoittaa sitä, että nuo yhtiöt ovat ehkä sellaisia, että niissä ei käy koskaan ketään asiakkaita tai työväki seisoo pihalla koko päivän tekemättä yhtään mitään, jolloin tietenkin mieleen tulee se, mistä tuollainen toimitiloja tarvitseva yhtiö kuten autokorjaamo sitten saa rahaa toimintaansa? Tuollainen metalliverstas on erittäin hyvä peiteyhtiö esimerkiksi juuri asekauppiaille, koska tuolla tavoin he voivat perustella esimerkiksi sorvien sekä muiden metallityökalujen hankkimisen, ja nuo aseet voidaan kuljettaa paikalle esimerkiksi metalliromun seassa.

pimeakronikka.blogspot.fi

Sunday, June 5, 2016

Robinson efekti eli tilanne missä henkilö kasvaa ympäristössä, missä hänelle ei koskaan valehdella

Robinson Crusoe ja "Perjantai"
Kuva I

Ihmisten käyttäytymisestä voidaan päätellä hyvin paljon heidän asemastaan yhteiskunnassa, ja jos henkilö on tottunut komentamaan muita, niin se sitten paistaa tuosta ihmisestä läpi. Eli hän ei ehkä koskaan tee itse oma-aloitteisesti yhtään mitään, vaan komentaa aina muita tekemään kaikki työt. Mutta kuten tiedetään, niin esimerkiksi komentamaan ei ihminen koskaan oikeastaan synny, vaan hänet kasvatetaan tuohon komentavaan rooliin siten, että hänelle annetaan tilaisuus käskyttää muita. Mutta kun puhutaan kasvamisesta sekä komentamaan oppimisesta, niin silloin tietenkin ihminen saa jostain mallia, missä toisen komentaminen on jotenkin ymmärretty oikeutetuksi toimintamalliksi.

Näet yleensä  normaali ihminen hiukan arastelee toisen silmitöntä käskyttämistä, koska hän pelkää kostoa. Mutta jos henkilö saa tuosta toiminnasta posetiivista palautetta, niin hän sitten ei arastele muiden käskyttämistä. Kuitenkin pitää aina miettiä sitä, miksi kukaan ei puutu tuollaiseen toimintaan? Jos henkilö näkee isänsä tai äitinsä sellaisessa valossa, että tämä saa tehdä, mitä haluaa selviten siitä aina, niin silloin tietenkin "herrojen elkeet tarttuvat renkiin", eli poika toimii noissa tilanteissa kuten samaa sukupuolta oleva vanhempi toimii hänen nähtensä. Tällä sitten tarkoitan, että pojasta polvi paranee. Nuo samat elkeet, mitkä tekevät johtajia alaistensa edessä ikään kuin kopioituvat hänen lastensa käytökseen, koska lapsi jäljittelee aikuisten käytösmalleja.

Mutta jos hän ei koskaan koe lapsena esimerkiksi varkautta, niin hänestä tulee hyvin äkkiä naiivi. Eli kyseinen henkilö saattaa antaa toisen henkilön käteen asioita, joita kukaan terve ihminen ei koskaan edes antaisi toisen koskea. Tuollainen jotenkin eristyneessä paikassa kasvanut henkilö saattaa esimerkiksi pyytää toista ihmistä lähettämään itselleen rahaa taksilla. Eli jos ihminen on asunut jossain autiolla tai suppean ihmispopulaation asuttamalla  saarella koko ikänsä, niin hän saattaa uskoa aivan kaiken, mitä muut ihmiset hänelle sanovat.

Tuo johtuu siitä, että kukaan ei tuolle henkilölle yksinkertaisesti uskalla valehdella, koska hänellä on jokin auktoriteetti, millä hän voi muita pelotella esimerkiksi yhteisöstä pois sulkemisella.  Ja tuo ilmiö missä naiivi suhtautuminen aiheuttaa myöhemmin vaikeuksia ihmisen muuttaessa suurempaan yhteisöön korostuu sitä mukaan, mitä korkeammassa asemassa yhteisössään tuo henkilö on ollut. Eli muut opettavat henkilölle pienestä pitäen, että hän on jotenkin ylempänä kuin he, ja tuota ilmiötä kutsutaan joissain tapauksissa Robinson Crusoe-ilmiöksi, jossa henkilöllä on ase tai muu auktoriteetti, mutta hän luulee muiden palvovan itseään omien henkilökohtaisten ominaisuuksiensa takia. Robinson Crusoe on malliesimerkki henkilöstä, joka on yksin maailmassa, eli hänen ei ketään tarvitse huomioida, ja sitten hänellä on "Perjantai" eli toveri, joka sitten palvoo häntä, ja elää vain herraansa varten.

Jossain oppikirjossa tuota ilmiötä kutsutaan St. Helens-efektiksi, ja se on kuullemma peräisin siitä, että tuon St. Helenan saarelta kotoisin oleva henkilö oli kirjoittautunut Lontoon yliopistoon. Siellä oli huomattu, että henkilö oli muuten täysissä järjissään, mutta häneltä puuttui ikää kuin kritiikki muiden ihmisten vaikuttimia kohtaan. Eli tämä henkilö saattoi pyytää huonetoveriaan hakemaan hänelle rahaa samalla, kun hän kävi heidän yhteisessä huoneessaan. En tiedä tarinan todenperäisyyttä, mutta en pidä tuota tapausta täysin mahdottomana. Sama ilmiö on myös havaittu esimerkiksi tahitin heimopäälliköiden lasten tapauksessa, kun he ovat matkustaneet esimerkiksi johonkin suurkaupunkiin. Nämä henkilöt eivät osaa itse tehdä yhtään mitään, vaan komentelevat mieluummin muita tekemään jokaisen asian. Eli he karjuvat toisille käskyjä jatkuvasti, ja jopa ikkunan auki saaminen on heistä vaikeaa, ja siksi nämä henkilöt sitten komentelevat muita tekemään pienimmänkin asian puolestaan.

charelesfort.blogspot.fi

Newtonian and Einstein models are still useful tools.

The Einstein and Newtonian gravitational principles are still “hard stuff”. And today, we can say that all gravitational models are suitable...