Ajatuksia euroalueen talouskasvusta sekä talouden kehityksen muuttamisesta suotuisaksi: Vain innovaation avulla voidaan tuottaa uusia tuotteita, joilla herätetään ihmisten ostohaluja sekä elvytetään markkinoita

Kun puhutaan siitä, miten EU:n talousalueen taloutta voitaisiin piristää, niin ainakin siitä voidaan olla varmoja, että mitään ihmetekoja ei ole sen suhteen luvassa, jotta talous tällä alueella lähtisi kohoamaan korkeuksiin, ja syy tähän on selvä. Koska koko EU on ikään kuin lamassa, ja suuret investoinnit sekä itäisen Euroopan infrastruktuurin kehitys on pysähtynyt, ja uusia jättiurakoita ei ole ehkä luvassa ainakaan siinä mittakaavassa, kuin mitä 1990-luvulla oli, kun kokonaisia valtioita modernisoitiin, niin mitään ihmereseptejä talouden elvyttämiseksi ei tässä sitten ole luvassa, jos halutaan rakentaa taloutta kestävälle kehitykselle. Ja jossain vaiheessa markkinat sitten tukkeutuvat tuotteista, jolloin seuraa kysynnän laskeminen.

Tuodakseen uusia tuotteita markkinoille, tarvitaan sellaista mikä kannustaa ihmisiä innovoimaan sekä kehittämään uusia tuotteita, joita sitten voidaan markkinoida massoille, joilla on jo kaikkea. Vain uudet sekä edistyneemmät tuotteet tuovat imua markkinoille, niin että yhtiö saa tilauksia jatkossakin.  Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita älypuhelimet, joihin on hiipinyt puhelinkohtainen PIN-koodi, joka auttaa puhelimen suojaamisessa myös silloin, kun se jää pöydälle. Jos puhelimessa on pelkkä SIM-lukitus, niin siinä oleviin sosiaalisen median sovelluksiin sekä sähköposteihin pääsee kätevästi käsiksi ottamalla SIM-kortin pois puhelimesta sekä kytkemällä se WLAN-verkkoon.

Kun tuo puhelinkohtainen PIN-koodi  tai sormenjälkitunnistin on lisätty laitteeseen, niin silloin sen sisältämiin tietoihin ei voisi mitenkään päästä käsiksi, vaikka puhelin jäänyt pöydälle tai se varastetaan. Tai sitä olisi käytetty vain WLAN:in kautta, jolloin tuossa laitteessa ei olisi SIM-kortin PIN:iä käytössä. Kestävä talouden nousu syntyy vain aidosta kiinnostuksesta alueen tuotteita kohtaan, ja jos katsotaan esimerkiksi matkapuhelin- tai mobiiliteknologian teollisuutta sekä ICT-alaa yleensä, niin silloin voidaan sanoa, että kaikilla ihmisillä on jo kaikkea tarpeellista, ja samalla voidaan  kysyä suoraan, että tarvitaanko esimerkiksi älylaseja joka-asiassa, mitä ihmiset saattavat ajatella.

Toki älylasit tai paremmin sanottuna "HUD-lasit" (Head Up Display), jotka ovat oikeastaan aikoinaan hävittäjäkoneita varten kehitettyjen näyttölaitteiden muunnelmia voidaan käyttää monipuolisesti hyväksi myös normaalissa elämässä, ja yksi kohde tietenkin voisi olla normaali autolla ajaminen. Eli tuossa tapauksessa auton maskiin olisi asennettu infrapunakamerat, joiden avulla saadaan aikaan selkeä kuva ympäristöstä, vaikka autolla ajettaisiin sumussa tai räntäsateessa, ja ainoa mikä rajoittaa tuon välineen käyttöä on ihmisten yksityisyys, koska nuo infrapunakamerat näkevät vaatteiden läpi. Mutta toki tuo laite voisi olla sellainen, että sitä saisi käyttää vain taajamien ulkopuolella, jolloin ihmisten yksityisyys on turvattu.

Toisin sanoen tuo väline voisi olla sellainen, että se aktivoidaan vasta kun auto ajaa esimerkiksi moottoritien liittymässä olevan portin läpi. Tietenkin älylaseihin voidaan kytkeä sellaisia näyttöjä, jotka ilmoittavat ajoneuvon toiminta-ajan sekä toimintasäteen silloisella polttoaineen kulutuksella. Kuitenkaan älylasien käyttö normaalissa elämässä ei ehkä ole tarkoituksenmukaista, vaikka polku- tai moottoripyöräilijän kypärään voidaan kiinnittää tuollainen lämpökamera, jonka kuva tulee hänen laseihinsa, mikä tietenkin lisää turvallisuutta sateessa ajettaessa, ja tuollainen laite voi hyödyntää esimerkiksi kännykkää datan käsittelyssä. Tuo kypärä voidaan varustaa katsetunnistimella, mikä mahdollistaa esimerkiksi puhelimen käytön ilman käsiä, ja tietenkin tuon laitteiston käyttämä virta voidaan saada polkupyörän dynamosta.

Samalla tekniikalla voidaan toteuttaa taistelukoneeseen tai taisteluhelikopteriin laitteisto, missä lentäjä voisi hallita aseita sekä muita järjestelmiä ilman, että hänen täytyy kohottaa kättään ohjaussauvasta.  Kun mietitään mitä tällainen laitteisto tekisi esimerkiksi sotilaille, jotka voisivat sitten linkittää niihin esimerkiksi aseidensa kameratähtäimet, joiden avulla he voivat tulittaa kohteitaan tähdätyillä laukauksilla, ilman, että he sitten edes katsovat tätä, tai että heidän ei tarvitse sitten muuta kuin työntää aseen piippu jostain reiästä sisään. Tällä vain haluan sanoa, että nämä välineet ovat kaksikäyttötuotteita, joiden kehittämisessä sitten pitää muistaa myös seuraukset, eli mitä tapahtuu, mikäli jotain menee vinoon.

marxjatalous.blogspot.fi

Merkantilismista avoimeen innovaatioon

1. Sisämarkkinoihin perustuva kauppa ei toimi

Merkantilistinen kauppapolitiikka perustuu siihen, että tuo valtio valmistaa kaiken itse. Eli se ei käy ollenkaan ulkomaankauppaa. Tuo malli saattoi olla hyvin järkevä tapa hoitaa asioita 1800-luvun alussa, mutta kun tuotteiden tekninen taso kohosi, niin silloin tietenkin täytyi tuotteita alkaa tuoda ulkomailta. Tätä ei tehty siksi, että valtio halusi luopua määräävästä asemastaan talouden ohjaajana, mutta voidakseen tuottaa uusia höyrykäyttöisiä sota-aluksia tai muita tuotteita kuten uusia tykkejä sekä makasiinikivääreitä, niin silloin tietenkin noiden tuotteiden mallikappaleet piti hankkia ehkä salaa. Kuten varmaan huomaatte, niin sotatekniikka oli ensimmäisiä asioita, joissa tarvittiin tehokasta sekä luovaa innovaatiota, ja tuon ikävän tekniikan kautta on jatkuvan innovaation periaate siirtynyt  myös muihin tuotteisiin.

Sitten insinöörit voisivat luoda uudet versiot noista välineistä, mitä ei 1800-luvulla myyty missään nimessä ulkomaille. Silloiset insinöörit sekä komentajat päättelivät, että mikään valtio ei anna parasta asealan osaamistaan ulkomaille, ja tuolloin monet nykyään tunnetut sekä vanhentuneet alan tuotteet ovat olleet ennen vientikiellossa. Tuolloin oli vallalla sellainen näkemys, että parhaat sotateollisuuden tuotteet pidettiin tuottajavaltion omassa käytössä, ja jos niitä myytiin, niin silloin tarjoilla oli ns. "export-malleja", joissa oli heikompi tulivoima kuin valtion omaan käyttöön varaamissa sarjoissa oli. 1800-luvulla tavalliset ihmiset eivät juuri tekniikkaa tarvinneet, ja vasta höyryveturi toi tarpeen koneinsinöörien palkkaamiseen muualle kuin asevoimiin tai kauppalaivastoon. Sitä ennen ainoat  maalla työskentelevät insinöörit olivat rakennusmestarit, jotka valvoivat rakennusten valmistamista. En tiedä oliko tuolloin edes koneinsinöörien ammattikuntaa olemassa.

2. Avoin insinöörityö  sekä avoin innovaatio on kannattavaa yhtiöiden kannalta

Merkantilismi tietenkin takasi sen, että valto kauppa oli hyvin hallinnassa, mutta samalla huomattiin, että oli tavattoman kallista valmistaa kaikki tuotteet itse. Oli paljon järkevämpää ostaa joitain tuotteita ulkomailta, vaikka merkantilismi kuitenkin toimi, koska tuolloin esimerkiksi puuta oli helppoa tuottaa lähimetsästä. Mutta koska valtion piti pysyä kehityksessä mukana, niin tarvittiin paljon suurempi innovaatiorajapinta, kuin mitä merkantilismi pystyy tarjoamaan. Suppeassa suunnittelu- sekä toteutusympäristössä jäävät usein nuo virheet huomaamatta, mikä lisää vilpin mahdollisuutta, sekä tarvetta tuoda jatkuvasti uusia versioita esimerkiksi jostain moottoreista.

Nykypäivän multilateraalinen kauppa työvoiman sekä valuutan ja tuotteiden vapaine liikkumisineen tekee mahdolliseksi myös ns. "vapaan innovaation". Tuote ei siis ole aineellista, vaan se voi olla esimerkiksi SOAP Service Orientated Application and Product-ratkaisu. Sinä yhtiön tuotto perustuu aineettomaan tuotteeeseen tuotteeseen, kuten mikrotukipalveluihin, jossa yhtiö saa pääosan tuloistaan palvelun kautta. Siinä myös suunnittelun sekä tuotekehityksen osaamista ei rajoiteta mitenkään. Eli nykypäivän teollisuus on hektinen työpaikka, missä verkottuneiden suunnitteluratkaisujen esittelyyn ei tarvitse kysyä lupaa. Tuotteistaminen oli se sitten fyysisen kappaleen tai tietokoneohjemiston valmistamista  on jatkuvaa toimintaa. Se perustuu siihen, että yrityksen tuotteita kehitetään jatkuvasti siten, kuin asiakas haluaa. Jos yhtiö jää paikalleen polkemaan, niin se sitten lopulta kuolee asiakkaiden puutteeseen.

charelesfort.blogspot.fi