Johtiko joku Walleniusta harhaan, kun hän lähti kapinaan yhdessä Vihtori Kosolan kanssa keväällä 1932?

Panssareita Helsingin kaduilla Mäntsälän
kapinan aikaan 6.3.1932

Kun kenraali Wallenius lähti Mäntsälässä 1932 Vihtori Kosolan mukaan muuttamaan Suomea sotilas- tai vähintään oikeiston edustajien johtamaksi diktatuuriksi, niin olihan hänen ollut pakko tietää, että tuo teko merkitsisi loppua hänen uralleen maamme puolustusvoimissa, joten miten oli mahdollista, että tuo mies sitten meni tekemään sellaista, että hän ryhtyi kapinoimaan laillista esivaltaa vastaan. Joten oletteko koskaan ajatelleet, että kenraali Wallenius saattoi olla olosuhteiden uhri, joka kuvitteli jostain syystä saaneensa presidentti Svinhufvudilta luvan tehdä tuo kapina, mikä olisi siirtänyt lisää valtaa maamme oikeisto sekä suojeluskuntien käsiin? Tuolloin Mäntsälän kapinan aikaan maamme asevoimat toivat panssareita kaduille, ja niitä oltiin valmiit käyttämään kapinan kukistamiseen, jos vain käsky kävisi.

Oliko joku noista Mäntsälän kapinaan osallistuneista miehistä sitten väittänyt, että Kosola sekä muu tuohon kapinaan osallistuneet suojeluskuntain henkilöstö olivat saaneet siunauksen tuolle perustuslain vastaiseen toimintaan. Tämä sitten johti siihen, että Wallenius joka toimi Talvisodan alussa Lapin armeijakunnan komentajana siirrettiin Viipurinlahden toimintaryhmään, mutta 3. Maaliskuuta hänen tilalleen nimitettiin Kenraaliluutnantti Lennart Oesch.

Koko tarinan voitte lukea Walleniuksen WikiPedia-sivulta, ja Walleniuksen omapäisyys oli varmaan osasyynä hänen erottamiseen, vaikka tietenkin myös tuon miehen lehdistön käsittelytaito sekä tämän kautta saama huomio saattoi Mannerheimin varjoonsa. Ja tietenkin tuollainen asetelma, missä esimies oli alaisensa peitossa saattoi puolustusvoimat sellaiseen tilanteeseen, että heidän oli erotettava Wallenius. Vaikka toki tuo erotus johtui myös siitä, että Wallenius ei noudattanut esimiestensä käskyjä. Mutta itse olen tässä lähteenä käyttänyt lähinnä tuota Wiki-sivua sekä siinä olevia linkkejä, ja siksi tietoni tuosta tapauksesta perustuvat julkiseen lähteeseen.

Mikäli noista valtasuhteista sitten puhutaan vakavasti, niin varmasti Mannerheim koki alaisensa saaman huomion todella kiusallisena. Mutta kun tuo kenraalimajuri lähti sitten avoimesti kapinoimaan, niin oliko joku sanonut hänelle, että Mannerheim olisi sivuutettavissa, ja oliko Walleniukselle sitten luvattu ehkä puolustusvoimien komentajan paikkaa. Mutta tuolloin Mannerheim oli niin voimakas hahmo, että häntä ei kukaan oikeasti uskaltanut haastaa, joten joutuiko Wallenius vain pilan kohteeksi, jossa joku sitten uskotteli hänellä olevan presidentin tuen takanaan.

Wallenius hankki myöhemmin lääkärintodistuksen päästäkseen jatkosodassa rintamalle, ja tuon lääkärintodistuksen ansiosta tuo mies poistettiin upseeriluettelosta, eli hän sotilasarvonsa ja sitten jatkosodan aikaan sekä sen jälkeen hän asui tukkikämpässä kirjoitellen kirjoja. Kun puhutaan tuosta Walleniuksen tapauksesta, niin hän toki oli saanut Mäntsälän kapinasta 9 kuukautta vankeutta, joka oli muutettu vapausrangaistukseksi mikä tarkoittaa ehdollista vankeutta, mutta kuten tiedämme niin, kenelläkään kenraalilla ei saa olla rikosrekisteriä. Se että Walleniuksella oli huonot välit Mannerheimiin varmasti olivat silloin vuonna 1932 kaikkien tiedossa, eli ei ollut salaisuus että Mannerheim ei tuosta kenraalimajurista pitänyt.  

Kuitenkin Wallenius sitten osallistui tuohon fiaskoon päättyneeseen mäntsälän kapinaan sen sotilaallisena keulahahmona, ja kuten tiedämme, niin tuollainen teko varmasti sitten sai aikaan sen, että tuon miehen ura kenraalina oli päättyvä. Itse olen aina ajatellut kenraalien olevan asevoimien “parhaita poikia”, jotka varmasti osaavat tehdä päätöksiä vaikeissa paikoissa säilyttäen samalla harkintakykynsä. Kuitenkin tuollainen tapaus, missä kenraalikuntaan kuuluva upseeri lähtee tieten tahtoen kaatamaan laillista esivaltaa varmasti ei ole mitenkään kovin yleistä edes maailmanlaajuisesti ajatellen.

Kun tuo mies sitten lähti tekemään sitä, mistä hän sitten nousi kuuluisuuteen, niin silloin hänen piti tietää, että jos tuo kapina epäonnistuisi, niin hänet olisi voitu tuomita todella kovaan vankeustuomioon. Toki ennen Mäntsälän tapausta tuo Wallenius oli toiminut “hiukan” sopimattomasti lähtiessään muutamien Lapuan liikkeen miesten kanssa “kyyditsemään” Presidentti Ståhlbergia ja tämän vaimoa kohti itärajaa, ja silloin tietenkin kaikille oli selvää, että maassamme aiottiin puuttua poliittiseen elämään aseellisiin voimiin tukeutuen. Tuolloin oikeisto lobbasi kovalla kädellä “kommunisti-lakeja”, joiden tarkoitus oli tukahduttaa vasemmiston toiminta maassamme.

Ståhlbergin kyydityksen tarkoitus oli osoittaa, että oikeistoa ei sitten saanut vastustaa. Kun tuota Joensuuhun päätynyttä kyyditystä jälkeenpäin ajatellaan, niin saattaa olla niin, että noilla kyydin järjestäjillä oli sitten todella pahoja aikomuksia, ja uskon että noiden kyyditettävien eli entisen presidentin sekä hänen vaimonsa mielessä oli pelko siitä, että he päättäisivät päivänsä pistoolin luoti päässään. Tuo tapaus sitten aiheutti vastalause-myrskyn, ja vaikka kommunistilait astuivat voimaan, niin ne olivat kuitenkin melko säyseitä verrattuna siihen, mitä niiden piti olla.

Tällaiset lait kuitenkin ovat todella vaarallisia, koska kuka tahansa voidaan niiden takia pidättää, ja mikä tahansa poliittinen liike katsoa kommunistiseksi, jos se vastustaa työnantajien kantaa esimerkiksi palkkaamista koskeviin asioihin. Eli kun noista kommunisti-laeista puhutaan, niin silloin tarkoitetaan lakeja, joiden ansiosta voidaan esimerkiksi jokainen lakkolainen erottaa sekä pidättää, koska lakko tietenkin vaikeuttaa työnantajien asemaa. Samoin nuo lait tai tuolloin vallalla ollut lain tulkinta sekä kansallinen käytäntö pitivät sisällään sellaisia osia, joiden ansiosta voitiin sanoa, että Valpo eli Valtiollinen poliisi muuttui oikeastaan työnantajien vartiointi-yhtiöksi.

Silloin oli tapana, että työnantajien edustajat saivat vilkaista Valpon tai EK:n eli Etsivän keskuspoliisin arkistoja, joissa sitten oli merkintöjä ihmisten “sosialistisista mielipiteistä”. Tuo merkintä aiheutti sen, että henkilön työnsaantimahdollisuudet vähenivät huomattavasti, ja samoin Valpo painosti ihmisiä ilmiantamaan esimerkiksi naapureitaan vetoamalla siihen, että se nimeää henkilön kommunistiksi. Ja tietenkin tuolloin oli sellainen tapa, että kun Valpo tuli kyselemään ihmisiltä heidän salaisista agiotintikanavistaan, niin silloin tietenkin vieressä seisoi yhtiön työnjohtaja, joka sitten kertoi, että “jos ei punikkeja löydy”, niin sitten henkilö “pääsi itse tuolle listalle”, mikä tarkoitti, että töitä oli turha lähteä hakemaan. Tuolloin tuo “punikkilista” oli tietenkin kaikkien suuryritysten johdon käytössä, ja työnantajien eli vuorineuvosten piireissä sitten kierrätettiin noita nimiä, ja ajan henki oli sellainen, että jos joku yhtiö sitten palkkasi “punikkeja”, niin sen kanssa ei tehty mitään liiketoimintaa. Ja tietenkin noita “kommunisteja” savustettiin pois työpaikoilta esimerkiksi epäämällä heiltä työkaluja tai työnjohdon taholta tehtiin selväksi sellainen asia, että jos joku on tuollaisen “punikin”  kanssa tekemisissä, niin hän sai sitten siirtyä vessoja pesemään, mikä tarkoitti seuraavaksi potkuja. Joten tällaisista asioista oli silloin vuonna 1932 kysymys, kun nuo suojeluskuntalaiset lähtivät kaatamaan hallitusta saadakseen lisää oikeistolaisia näkemyksiään julki.

Tuolloin tietenkin hyvässä muistissa olivat sisällissodan tapahtumat, ja tietenkin silloin jo puhuttiin siitä, kuinka joidenkin “rintamamiesten” ansiot rajoittuvat aseettomien torpparien tai kenen hyvänsä muun ampumiseen. Eli tietenkin sisällissota oli asia, mikä sai ihmisissä sitten esiin raadollisuuden sekä ihmismielen synkimmät puolet. Ja tietenkin esimerkiksi omia velkojia oli tuolloin helppoa käydä ampumassa.

Tuota tehtiin muuten ilmeisesti molemmilla puolilla rintamaa, ja saattoi olla niin, että esimerkiksi myös valkoiset tekivät sitä, että ampuivat lähes ketä vastaan sattui tulemaan, ja jos kivääreitä ei sitten löytynyt, niin noiden ruumiiden viereen vain laitettiin kiväärit, jotta nuo murhat näyttäisivät oikeutetulta tappamiselta. Todellisuudessa noiden ampumisten motiivina on ollut vain ryöstömurha, missä kartanon tai minkä muun rakennuksen tahansa irtaimisto sitten siirtyi noiden miesten haltuun, ja tuo rikos  sitten peitettiin olemattomalla teloitukseksi kutsutulla murhalla. .

Tietenkin myös punaiset saattoivat vain vaihtaa nauhat hihassaan, sekä vyöryttää omia tekemisiään muiden niskoille. Ja kun puhutaan noista “valkoisten tuomioistuimista”, niin niiden niskoille on varmasti laitettu aivan syystä tiettyjä epäoikeudenmukaisuuksia sekä mielivaltaisia tuomioita, mutta kuitenkin on saattanut tapahtua niin, että kirjurit ovat kirjoittaneet kuolemanrangaistuksia noille listoille, vaikka tuomio olisi ollut muuta.

Samoin vartijoille on saatettu kertoa muunnettua totuutta tuomion laadusta, ja sitten kun henkilöt ovat lähteneet pois, niin heidät on surmattu “pako-yrityksen” yhteydessä. Ja tietenkin osalla noista vartijoista varmasti oli paljon salattavaa. Eli he eivät olleet koskaan ampuneet aseellista miestä, vaan heidän kaikki ampumisensa ovat olleet “teloituksia”, joita voidaan toki kutsua aiheesta murhan nimellä.

www.kosolajawallenius.webnode.fi

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

PRISM sekä ääriliikkeiden monet kasvot

Kuva I

PRISM on ohjelma, joka on noussut ihmisten tietoisuuteen erään Snowden-nimisen miehen ristiretken ansiosta, mutta kuten varmaan tiedätte, niin "P" on kirjain, mikä viittaa enemmänkin psykologiseen- tai propaganda- eli informaatio-operaatioon. Eräiden analyysien mukaan PRISM on oikeastaan ohjelma, jossa ikään kuin  rohkaistaan ääriliikkeiden edustajia esiintymään avoimemmin, mikä tietenkin auttaa esimerkiksi poliisia sekä etsimään kontakteja noista ryhmistä, niin myös ryhmän jäsenten tunnistamista. Ääriryhmät toimivat aina samalla tavoin riippumatta ajasta, eli kansalaissodan punaisista sekä valkoisista ja Lapuanliikkeestä (Kuva I) n lyhyt matka nykypäivän skinheadeihin, eli silloin 1920- ja 30-luvuilla menetelmät olivat aivan samat kuin nykyään, eli ihmisten pelottelu aseiden esittely sekä vihjailu poliisien parissa olevista tukijoista kuuluvat näiden ryhmien toimintatapoihin. Samoin nämä "kansalaiskaartit" tietenkin esittävät itseään jonain poliisikoneiston osana.

Kaikki perustuu oikeastaan superpropagnadisti Josef Goebbelsin ideoimaan malliin, jossa käytetään esihuutajia sekä uniformuja, jotta saadaan aikaan sellainen tilanne, että ihmiset ikään kuin vapautuvat ja alkavat puhuta ohi suunsa. Nuorilla miehillä on erittäin suuri tarve miellyttää vastakkaista sukupuolta, ja siksi esimerkiksi noilla puolustusvoimissa palvelevilla nuorilla on erittäin yleistä se, että he kertoilevat "inttijuttuja" koko päivän. Ja koska oma lajimme, kuten kaikki muutkin lajit on rakentunut niin, että vain vahvimmat pääsevät lisääntymään, niin tuo tilanne sitten laukaisee sen, että nuo nuoret miehet alkavat tehdä vaikutusta tyttöihin muihin. Joten aattteet sekä asenteet tietenkin myös näkyvät katukuvassa.

Tuollainen uniformussa esiintyminen on tietenkin sellainen asia, mikä lisää joukon yhteenkuuluvuutta. Sen takia esimerkiksi puolustusvoimissa joskus tilanne "karkaa käsistä", eli jutuista tulee vähän liian kovia. Kun Goebbels aikoinaan katseli Neuvostoliiton propagandaelokuvia, niin hänen mielestään väki oli niissä kovin innotonta, joten hän kehitti oman mallinsa tuosta Neuvostoliitossa toimivaksi osoittautuneesta toiminnasta. Eli hän käytti nimenomaan esihuutajia, joiden tehtävänä oli luoda sopiva ilmapiiri, kun natsipomot saapuivat paikalle. Eli ensin ryhtyivät puhujat karjumaan ismejä, mutta sitten he kysyivät, että onko "juutalainen" kohdellut yleisöön kuuluvia jollakin tietyllä tavalla. Ja silloin esihuutajat alkoivat nostaa käsiään, ja ryhtyivät yllyttämään väkijoukkoa.

Todellisuudessa Goebbelsin puheministerit käyttivät mantroja eli kysymyssarjoja, joilla he saivat ihmiset nostamaan käsiään. Eli "onko tietä petetty kaupassa" tai "onko teidän työtuntejanne vähennetty" olivat sopivia kysymyksiä, ja sitten esihuutajat aloittivat peittelemättömän yllytyksen, eli "kuka pettää kansan, kuka vie rahat, kuka teettää työt muilla" vastaus tietenkin oli tietenkin "juutalaiset", joita vastaan oli helppo yllyttää ihmisiä. He olivat pieni mutta näkyvä vähemmistö, joten tietenkin heitä oli helppoa syyttää vaikkapa 1920-luvun lopun suuresta lamasta. Noin tuo natsieliitti sitten sai rauhassa kääriä takavarikoitua omaisuutta taskuihinsa, sekä muutenkin piileskellä SA-miestensä selän takana. Samaa toimintaa käytetään nykyään muuten esimerkiksi sen paljastamiseen, että onko kouluissa tarjottu huumeita. Eli tiettyjen esitysten aikana kysytään, että onko jollekin tarjottu huumeita? SA-miesten uniformun tarkoitus oli olla hiukan naurettavan näköinen, jotta nuo henkilöt esiintyisivät isolla porukalla, jotta kukaan ei heitä pelleksi haukkuisi,

Tietenkään kukaan ei muuten kättä nostaisikaan, mutta toki paikalla on "trollaajia" eli esihuutajia, jotka nostavat kättään joka kerta kun kysytään. Eli tekniikan tarkoitus on rohkaista muita nostelemaan käsiään, jotta saadaan tietää, onko kouluissa huumeongelmia. Mutta äärijärjestön jäsenien paljastamiseen käytetään sellaista tekniikkaa, missä heille kaupataan esimerkiksi moottoripyöräjengejä tai uusanatseja ihailevia julisteita tai tuotteita, joita käytetään esimerkiksi Skinhead-elokuvissa. Ja sitten noiden tuotteiden tilausten avulla saadaan kyseiset henkilöt jäljitettyä Internetissä. Eli kuka esimerkiksi ostaa 400 € miekan jotain roolipeliä tai pihaleikkejä varten, ellei hänellä ole "vakavahenkistä" antautumista natsien aatteelle. Tai miekka voi ehkä olla koriste-esine, mutta vastaavan hintainen hakaristilippu ei sitä kyllä ole. Joten kaikki ääriliikkeet oikeastaan toimivat samalla tavalla, riippumatta olivatko he Kansalaissodan "punaisia"  Lapuanliikkeen jäseniä NSDAP:n kannattajia  tai uusnatseja sekä anarkisteja. Eli he esittelevät mielellään aseita, ja esiintyvät suurella joukolla, minkä tarkoitus on herättää pelkoa ympäristössä.