Johtiko joku Walleniusta harhaan, kun hän lähti kapinaan yhdessä Vihtori Kosolan kanssa keväällä 1932?

Panssareita Helsingin kaduilla Mäntsälän
kapinan aikaan 6.3.1932

Kun kenraali Wallenius lähti Mäntsälässä 1932 Vihtori Kosolan mukaan muuttamaan Suomea sotilas- tai vähintään oikeiston edustajien johtamaksi diktatuuriksi, niin olihan hänen ollut pakko tietää, että tuo teko merkitsisi loppua hänen uralleen maamme puolustusvoimissa, joten miten oli mahdollista, että tuo mies sitten meni tekemään sellaista, että hän ryhtyi kapinoimaan laillista esivaltaa vastaan. Joten oletteko koskaan ajatelleet, että kenraali Wallenius saattoi olla olosuhteiden uhri, joka kuvitteli jostain syystä saaneensa presidentti Svinhufvudilta luvan tehdä tuo kapina, mikä olisi siirtänyt lisää valtaa maamme oikeisto sekä suojeluskuntien käsiin? Tuolloin Mäntsälän kapinan aikaan maamme asevoimat toivat panssareita kaduille, ja niitä oltiin valmiit käyttämään kapinan kukistamiseen, jos vain käsky kävisi.

Oliko joku noista Mäntsälän kapinaan osallistuneista miehistä sitten väittänyt, että Kosola sekä muu tuohon kapinaan osallistuneet suojeluskuntain henkilöstö olivat saaneet siunauksen tuolle perustuslain vastaiseen toimintaan. Tämä sitten johti siihen, että Wallenius joka toimi Talvisodan alussa Lapin armeijakunnan komentajana siirrettiin Viipurinlahden toimintaryhmään, mutta 3. Maaliskuuta hänen tilalleen nimitettiin Kenraaliluutnantti Lennart Oesch.

Koko tarinan voitte lukea Walleniuksen WikiPedia-sivulta, ja Walleniuksen omapäisyys oli varmaan osasyynä hänen erottamiseen, vaikka tietenkin myös tuon miehen lehdistön käsittelytaito sekä tämän kautta saama huomio saattoi Mannerheimin varjoonsa. Ja tietenkin tuollainen asetelma, missä esimies oli alaisensa peitossa saattoi puolustusvoimat sellaiseen tilanteeseen, että heidän oli erotettava Wallenius. Vaikka toki tuo erotus johtui myös siitä, että Wallenius ei noudattanut esimiestensä käskyjä. Mutta itse olen tässä lähteenä käyttänyt lähinnä tuota Wiki-sivua sekä siinä olevia linkkejä, ja siksi tietoni tuosta tapauksesta perustuvat julkiseen lähteeseen.

Mikäli noista valtasuhteista sitten puhutaan vakavasti, niin varmasti Mannerheim koki alaisensa saaman huomion todella kiusallisena. Mutta kun tuo kenraalimajuri lähti sitten avoimesti kapinoimaan, niin oliko joku sanonut hänelle, että Mannerheim olisi sivuutettavissa, ja oliko Walleniukselle sitten luvattu ehkä puolustusvoimien komentajan paikkaa. Mutta tuolloin Mannerheim oli niin voimakas hahmo, että häntä ei kukaan oikeasti uskaltanut haastaa, joten joutuiko Wallenius vain pilan kohteeksi, jossa joku sitten uskotteli hänellä olevan presidentin tuen takanaan.

Wallenius hankki myöhemmin lääkärintodistuksen päästäkseen jatkosodassa rintamalle, ja tuon lääkärintodistuksen ansiosta tuo mies poistettiin upseeriluettelosta, eli hän sotilasarvonsa ja sitten jatkosodan aikaan sekä sen jälkeen hän asui tukkikämpässä kirjoitellen kirjoja. Kun puhutaan tuosta Walleniuksen tapauksesta, niin hän toki oli saanut Mäntsälän kapinasta 9 kuukautta vankeutta, joka oli muutettu vapausrangaistukseksi mikä tarkoittaa ehdollista vankeutta, mutta kuten tiedämme niin, kenelläkään kenraalilla ei saa olla rikosrekisteriä. Se että Walleniuksella oli huonot välit Mannerheimiin varmasti olivat silloin vuonna 1932 kaikkien tiedossa, eli ei ollut salaisuus että Mannerheim ei tuosta kenraalimajurista pitänyt.  

Kuitenkin Wallenius sitten osallistui tuohon fiaskoon päättyneeseen mäntsälän kapinaan sen sotilaallisena keulahahmona, ja kuten tiedämme, niin tuollainen teko varmasti sitten sai aikaan sen, että tuon miehen ura kenraalina oli päättyvä. Itse olen aina ajatellut kenraalien olevan asevoimien “parhaita poikia”, jotka varmasti osaavat tehdä päätöksiä vaikeissa paikoissa säilyttäen samalla harkintakykynsä. Kuitenkin tuollainen tapaus, missä kenraalikuntaan kuuluva upseeri lähtee tieten tahtoen kaatamaan laillista esivaltaa varmasti ei ole mitenkään kovin yleistä edes maailmanlaajuisesti ajatellen.

Kun tuo mies sitten lähti tekemään sitä, mistä hän sitten nousi kuuluisuuteen, niin silloin hänen piti tietää, että jos tuo kapina epäonnistuisi, niin hänet olisi voitu tuomita todella kovaan vankeustuomioon. Toki ennen Mäntsälän tapausta tuo Wallenius oli toiminut “hiukan” sopimattomasti lähtiessään muutamien Lapuan liikkeen miesten kanssa “kyyditsemään” Presidentti Ståhlbergia ja tämän vaimoa kohti itärajaa, ja silloin tietenkin kaikille oli selvää, että maassamme aiottiin puuttua poliittiseen elämään aseellisiin voimiin tukeutuen. Tuolloin oikeisto lobbasi kovalla kädellä “kommunisti-lakeja”, joiden tarkoitus oli tukahduttaa vasemmiston toiminta maassamme.

Ståhlbergin kyydityksen tarkoitus oli osoittaa, että oikeistoa ei sitten saanut vastustaa. Kun tuota Joensuuhun päätynyttä kyyditystä jälkeenpäin ajatellaan, niin saattaa olla niin, että noilla kyydin järjestäjillä oli sitten todella pahoja aikomuksia, ja uskon että noiden kyyditettävien eli entisen presidentin sekä hänen vaimonsa mielessä oli pelko siitä, että he päättäisivät päivänsä pistoolin luoti päässään. Tuo tapaus sitten aiheutti vastalause-myrskyn, ja vaikka kommunistilait astuivat voimaan, niin ne olivat kuitenkin melko säyseitä verrattuna siihen, mitä niiden piti olla.

Tällaiset lait kuitenkin ovat todella vaarallisia, koska kuka tahansa voidaan niiden takia pidättää, ja mikä tahansa poliittinen liike katsoa kommunistiseksi, jos se vastustaa työnantajien kantaa esimerkiksi palkkaamista koskeviin asioihin. Eli kun noista kommunisti-laeista puhutaan, niin silloin tarkoitetaan lakeja, joiden ansiosta voidaan esimerkiksi jokainen lakkolainen erottaa sekä pidättää, koska lakko tietenkin vaikeuttaa työnantajien asemaa. Samoin nuo lait tai tuolloin vallalla ollut lain tulkinta sekä kansallinen käytäntö pitivät sisällään sellaisia osia, joiden ansiosta voitiin sanoa, että Valpo eli Valtiollinen poliisi muuttui oikeastaan työnantajien vartiointi-yhtiöksi.

Silloin oli tapana, että työnantajien edustajat saivat vilkaista Valpon tai EK:n eli Etsivän keskuspoliisin arkistoja, joissa sitten oli merkintöjä ihmisten “sosialistisista mielipiteistä”. Tuo merkintä aiheutti sen, että henkilön työnsaantimahdollisuudet vähenivät huomattavasti, ja samoin Valpo painosti ihmisiä ilmiantamaan esimerkiksi naapureitaan vetoamalla siihen, että se nimeää henkilön kommunistiksi. Ja tietenkin tuolloin oli sellainen tapa, että kun Valpo tuli kyselemään ihmisiltä heidän salaisista agiotintikanavistaan, niin silloin tietenkin vieressä seisoi yhtiön työnjohtaja, joka sitten kertoi, että “jos ei punikkeja löydy”, niin sitten henkilö “pääsi itse tuolle listalle”, mikä tarkoitti, että töitä oli turha lähteä hakemaan. Tuolloin tuo “punikkilista” oli tietenkin kaikkien suuryritysten johdon käytössä, ja työnantajien eli vuorineuvosten piireissä sitten kierrätettiin noita nimiä, ja ajan henki oli sellainen, että jos joku yhtiö sitten palkkasi “punikkeja”, niin sen kanssa ei tehty mitään liiketoimintaa. Ja tietenkin noita “kommunisteja” savustettiin pois työpaikoilta esimerkiksi epäämällä heiltä työkaluja tai työnjohdon taholta tehtiin selväksi sellainen asia, että jos joku on tuollaisen “punikin”  kanssa tekemisissä, niin hän sai sitten siirtyä vessoja pesemään, mikä tarkoitti seuraavaksi potkuja. Joten tällaisista asioista oli silloin vuonna 1932 kysymys, kun nuo suojeluskuntalaiset lähtivät kaatamaan hallitusta saadakseen lisää oikeistolaisia näkemyksiään julki.

Tuolloin tietenkin hyvässä muistissa olivat sisällissodan tapahtumat, ja tietenkin silloin jo puhuttiin siitä, kuinka joidenkin “rintamamiesten” ansiot rajoittuvat aseettomien torpparien tai kenen hyvänsä muun ampumiseen. Eli tietenkin sisällissota oli asia, mikä sai ihmisissä sitten esiin raadollisuuden sekä ihmismielen synkimmät puolet. Ja tietenkin esimerkiksi omia velkojia oli tuolloin helppoa käydä ampumassa.

Tuota tehtiin muuten ilmeisesti molemmilla puolilla rintamaa, ja saattoi olla niin, että esimerkiksi myös valkoiset tekivät sitä, että ampuivat lähes ketä vastaan sattui tulemaan, ja jos kivääreitä ei sitten löytynyt, niin noiden ruumiiden viereen vain laitettiin kiväärit, jotta nuo murhat näyttäisivät oikeutetulta tappamiselta. Todellisuudessa noiden ampumisten motiivina on ollut vain ryöstömurha, missä kartanon tai minkä muun rakennuksen tahansa irtaimisto sitten siirtyi noiden miesten haltuun, ja tuo rikos  sitten peitettiin olemattomalla teloitukseksi kutsutulla murhalla. .

Tietenkin myös punaiset saattoivat vain vaihtaa nauhat hihassaan, sekä vyöryttää omia tekemisiään muiden niskoille. Ja kun puhutaan noista “valkoisten tuomioistuimista”, niin niiden niskoille on varmasti laitettu aivan syystä tiettyjä epäoikeudenmukaisuuksia sekä mielivaltaisia tuomioita, mutta kuitenkin on saattanut tapahtua niin, että kirjurit ovat kirjoittaneet kuolemanrangaistuksia noille listoille, vaikka tuomio olisi ollut muuta.

Samoin vartijoille on saatettu kertoa muunnettua totuutta tuomion laadusta, ja sitten kun henkilöt ovat lähteneet pois, niin heidät on surmattu “pako-yrityksen” yhteydessä. Ja tietenkin osalla noista vartijoista varmasti oli paljon salattavaa. Eli he eivät olleet koskaan ampuneet aseellista miestä, vaan heidän kaikki ampumisensa ovat olleet “teloituksia”, joita voidaan toki kutsua aiheesta murhan nimellä.

www.kosolajawallenius.webnode.fi

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Mannerheim sekä natsien osallistuminen talvisotaan.

Carl Gustav Emil Mannerheim
(1867-1951)

Mannerheim ei halunnut natseja Suomeen edes talvisodan päivinä, koska pelkäsi heidän propagandaansa, jolla nuo miehet olisivat voineet syventää suomalaisen yhteiskunnan sisäistä eripuraa, kun he olisivat levittäneet ajatuksiaan maamme väestön keskuudessa. Natsien propaganda oli erittäin tehokasta, sekä se perustui kansallisten vähemmistöjen "erioikeuksien" paisutteluun, ja samalla tuo propaganda vetosi nimen omaan kouluttamattomiin henkilöihin, joilla oli huono itsetunto. Mannerheimille natsit olivat muutenkin kiusallisia kumppaneita, vaikka Suomi tarvitsi Saksan sotakoneita, niin tuolle aatteelle ei maastamme tuolloin löytynyt kovin paljoa kannattajia.

Tai ainakaan Mannerheim ja monet muut asevoimiemme sekä teollisuutemme vaikuttajista eivät tuota Hitleriläisyyttä nähneet kovin hyvänä asiana. Syynä saattoi olla sellainen asia, että natsipropaganda kohdistui lähes aina vähemmistöihin, joilla oli huomattavaa omaisuutta. Ja Mannerheim oli erittäin varakas ruotsinkieliseen sukuun kuulunut mies, joten hän käsitti ehkä että nuo ruskeapaitaiset kansankiihottajat olisivat itseasiassa käyttäneet hänen kaltaisiaan ihmisiä aseenaan, kun he olisivat luoneet eripuraa suomalaisten pariin. Ja tuota eripuraa olisi Hitler voinut hyödyntää, jos hän olisi halunnut valloittaa Suomen, ja käyttää aluettamme esimerkiksi operaatio Barbarossan tukikohtana, kun hän olisi sitten hyökännyt Neuvostoliittoon saadakseen sen luonnonvarat kuten öljylähteet sekä metallikaivokset käyttöönsä.

Eli natsien jylisevä musiikki sekä mahtipontiset paraatit ja yhtenäinen uniformu loivat noille henkilöille vahvan yhteenkuuluvuuden tunteen, missä he saivat tuntea olevansa osa "suurta suunnitelmaa". Suomeen kohdistuva natsipropagada voisi kuulua, että "miksi enemmistön pitää opetella vähemmistön kieltä", mikä kuitenkaan ei ollut Suomessa mikään suuri onnistuminen. Näet maamme suurin vähemmistö sattui olemaan ruotsinkieliset ihmiset, ja Mannerheim oli itsekin ruotsinkielinen.

Ja myöskään suomenruotsalaisiin kohdentuva propaganda ei varmasti ollut myöskään ruotsin valtiolle mieleinen asia, ja monilla natsijohtajilla oli hiukan salattavaa omissa suhteissaan ruotsalaisiin liikemiehiin, eli monet natsit olivat avanneet pankkitilejä ruotsalaisiin pankkeihin, jonne he sitten olivat ohjanneet juutalaisilta takavarikoitua omaisuutta. Samoin saksalaiset natsipuolueen virkailijat pitivät joskus palavereja Ruotsissa, jotta GESTAPO ei heitä pystyisi valvomaan. Ja tunnetuin noista kokouksista lienee se, missä liikemies Hjalmar Schacht ja joukko liikemiehiä sekä Adolf Hitler keskustelivat natsipuolueen ja liike-elämän suhteista Hitlerin valtaannousun jälkeen.

Mutta kuitenkin muitakin tapaamisia järjestettiin ruotsalaisten sekä saksalaisten liikemiesten sekä talousministeriön tai RSHA:n Amt. II. eli Turvallisuuspalvelun talous-ja finanssiosaston edustajien kesken, ja joissakin tapaamisissa oli ehkä mainittu juutalaisten tuhoamisesta, ja jos tuo suunnitelma olisi vuotanut asiaankuulumattomille tahoille, olisi tuo vuotaja joutunut varmasti surmatuksi. Se että oliko tuollaista mainintaa tehty, on kuitenkin vain arvailujen varassa. Mutta kuitenkin esimerkiksi joukko korkeita natsivirkailijoita oli siirtänyt juutalaisten omaisuutta omille pankkitileilleen, ja se olisi varmasti aiheuttanut ongelmia GESTAPO:n kanssa. Se että noita kokouksia pidettiin ruotsissa oli varmasti herättänyt ruotsin valtion huomiota, ja osassa noista tapaamisista olisi ehkä voinut olla suomalaisia sijoittajia mukana.

Se että Hitler oli määrännyt kaiken juutalaisen omaisuuden takavarikkoon varmasti kiinnosti monia, ja kun puhutaan ruotsalaisten suhteesta NSDAP:hen, niin ainakin jotkut ruotsalaiset liikemiehet kanavoivat tuolle puolueelle rahallista tukea sen "taistelun aikana", ja tuo tuki saattoi merkitä esimerkiksi tuntuvia helpotuksia materiaalikustannuksiin. Eli oikeutta valmistaa ruotsalaisia tuotteita keskitysleireillä, mutta käyttikö ruotsalainen teollisuus tuota mahdollista oikeutta hyödyntää saksalaista vankityövoimaa on kuitenkin jäänyt selvittämättä. Kuitenkin se että Suomi olisi kääntynyt kansallissosialistiseksi valtioksi ei varmaan olisi liike-elämän sekä armeijan ja kulttuurielämän johtoa miellyttänyt, ja esimerkiksi Gummerus ei ehkä aivan varmasti olisi ollut natsien ystävä, jos he olisivat alkaneet uhkailla suomenruotsalaisia väkivallalla. Ja muutenkin Suomessa natsiaate koettiin hieman vieraana asiana.

hkimmo.blogspot.fi

Vakoilussa on aina käytetty mielikuvitusta, joten oliko Kerttu Nuortevan tarkoitus tehdä Mannerheimille lobotomia sekä mietelmiä vaarallisista stereotypioista

Kuvituskuvaa

Kun ajatellaan sitä, mikä on sofistisen sekä radikaalisen filosofian harjoittajan ero, niin voidaan sanoa niin, että sofisti pyrkii puheellaan sekä kirjoituksellaan miellyttämään muita ihmsiä, ja näin saamaan ihmisten enemmistön puolelleen. Radikaalin filosofin ajatusmaailma on toisenlainen, ja hän taas pyrkii vaikuttamaan ihmisten ajatusmaailmaan, ja muuttamaan ne sellaiseksi, kuin hän itse haluaa ne muuttaa. Tämän takia radikaalia filosofiaa on helppoa lukea, ja siihen on sisällytetty melko mielenkiintoinen filosofian osa-alue, jossa käsitellään futurologiaa eli mietintää sitä, miten asioita tulevaisuudessa hoidetaan. Futurologia on oikeastaan tiede, joka tutkii tulevaisuutta, ja sitä miten tekniikan kehitys tulee siihen vaikuttamaan. Samoin filosofian opettaminen on tietenkin yksi radikaalin filosofian eli tieteen pohdinnallisen tutkinnan tai pikemminkin mieltelmien rakentamisen osa-alueista. Jos joku aikakoneen rakentaja sitten pyrkii todistamaan jotain väitteitä tulevaisuudesta rakentamallaan aikakoneellaan, niin futurologiaan paneutunut filosofi voisi toimia "Wundtin mallin mukaan".

Eli kyseessä on oikeastaan psykologisen tutkimusmenetelmän muuttaminen filosofian käyttöön. Psykologian eli tutkinnallisen mielen tulkinnan kanta-isä Wilhelm Wundt kehitti aikoinaan toimintamallinsa oman hermostonsa havainnointiin, eli hän istui nojatuolissa ja havainnoi omaa kehoaan sekä sen reaktioita aikana, jolloin ei vielä röntgenkonetta tunnettu. Tuota menetelmää voidaan soveltaa myös filosofiaan, eli ihminen istuu nojatuolissaan ja miettii tulevaisuutta, eli sitä millainen maailma voisi tulevaisuudessa olla, hankittuaan sitä koskevaa tietoa esimerkiksi Internetistä. Wundtista se verran vielä, että psykologia on tutkimusta ja psykiatria on lääketiedettä, ja noita termejä ei saa koskaan sekoittaa toisiinsa. Eli psykologi tutkii ja psykiatri parantaa sairaita. Mutta palataan sitten filosofian puolelle, joka on tiede siitä, mikä on tiedettä. Kaikki maailman filosofit aloittavat sofisteina, koska he pelkäävät julkaista tutkielmia tai mietelmiä, joissa he kertovat oman kantansa asioihin.

Tämän takia tai tästä huolimatta filosofin kannattaa opetella kirjoittamaan omia ajatuksiaan ylös, niin että muutkin niitä pääsevät lukemaan, koska kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla. Kun filosofi kehittyy kirjoittajana, ja hän saa positiivista palautetta kirjoitelmistaan, niin sitten jossain vaiheessa tulee eteen se, että hän haluaa hylätä lähteet, ja kirjoittaa vain sitä, mitä itse ajattelee mistäkin asioista. Se että hän saa positiivista palautetta kannustaa kirjoittajaa kirjoittamaan hyvinkin kieroista asioista. Ja kirjailijan sekä filosofin ero on hyvin pieni, ja kun puhutaan palautteesta, niin myös passiivinen palaute on kannustavaa. Eli vaikka yhtään kirjettä ei postilaatikkoon putoa, niin silti kirjailija voi saada mahtavia lukutilastoja kirjasta, jossa murha tehdään niin, että uhri kävelee kumimatolla, ja hänet varataan sähköllä, jonka jälkeen tuo onneton sitten astuu maahan, ja kuolee sähköiskuun.

Toki kirjailija sekä filosofi ovat oikeutettuja esittämään myös näkemyksiä, jotka ovat ristiriidassa vallitsevan moraalikäsitteen kanssa, ja tietenkin pitää ottaa huomioon sellainen asia, että filosofi ei oikeasti kannata aina ajatuksia mitä hän esittää muille, vaan joskus moraaliton mielipide voi olla  filosofin yritys herättää keskusteluja jostain asioista. Samaa tekee myös kirjailija, joka vahingossa neuvoo kirjassaan loistavan tavan bongata poliiseja kadulta, eli rikollinen voi ottaa kännykällään vaikka näköpuhelun, ja sitten kääntyillä kameran kanssa ympäri, jolloin hänen pomonsa voi tunnistaa häntä seuraavia tyyppejä. Filosofian opettamisessa on sellainen ongelma, että jos halutaan opiskelijan esittävän muistiinpanonsa, niin toki sopii olettaa, että opiskelija saa editoida muistiinpanonsa verkossa niin, että ne on opettajan helppo esittää, ja miksi itse en pidä vihkojen pyytämisestä johtuu siitä, että nuo muistiinpanot ovat aina keskeneräisiä. Itse en filosofiaa opeta, mutta kuitenkin jos muistiinpanot pitää esittää, niin opettaja voi ne pyytää kyllä sellaisessa muodossa, että ne on editoitu eli kirjoitettu koneella puhtaaksi.

 Mutta jos vihot tarkastetaan, niin opettaja voi siitä informoida ryhmää etukäteen, jotta opiskelijat tietävät, että niihin ei kannata mitään muuta kuin koulujuttuja kirjoittaa, jotta kukaan ei käsitä kirjoitusta väärin. Ja yksi asia mitä käsitetään väärin, ovat juuri tulevaisuuden cyborgit, eli ihmisen ja koneen risteymät, joissa kone on liitetty ihmiseen joko sisäisesti tai ulkoisesti. HULC-eksoluuranko on varmasti kaikille tuttu, eli kyseessä on ihmiseen ulkoisesti kiinnitetty teline, jossa on elektrniikkaa sekä servomoottorit, joiden avulla henkilö saa voimat, joilla hän sitten voi nostaa vaikka henkilöauton ilmaan. Mutta oletteko ajatelleet, että tulevaisuudessa tuollainen HULC-eksoluuranko voidaan asentaa ehkä ihmisen sisään kirurgisesti. Tässä on tietenkin ongelmia, koska luuydin muodostaa meidän verisolujamme, ja siksi luproteesin suunnittelussa on pieniä teknisiä ongelmia. Tuo keinoluu pitää tehdä ontoksi, jotta sen sisään voidaan asettaa luuydintä, ja tuo hiilikuidusta tehty putki täytyy rakentaa sellaiseksi, että sen läpi pääsee verisuonia, jotta elimistö saa tarpeeksi verisoluja. Keinoluu kannattaa tehdä sellaisesta aineesta, kuin hiilikuitu, koska se on kestävää ja lähes tuhutumaton materiaali.Tuollaista kenoluurankoa voidaa käyttää tulevaisuudessa ehkä tilanteessa, missä ihmisen oma luuranko on tuhoutunut luuydinkasvainten takia, ja tuolloin hänen omia luuydinsolujaan otetaan elatusmaljaan, ja sitten siitä tuhotaan syöpäsolut sädehoidon avulla,

Sitten nuo luut voidaan siirtää luuproteesin siään, jonka tarkoitus on korvata luiden pinta hiilikuidulla. Ehkä tastä tulee sitten elokuva "Terminator" mileen ja ehkä tuollaisessa laikkauksessa voidaan ihmisen muu elimistö jättää rauhaa, ja ihmisen luut korvataan tuollaisella sisäisellä tekoluurangolla, jossa luuydin elää kuten se eläisi ihmisen normaalinkin luun sisällä. Ja jossain kaukaisessa tulevaisuudessa voidaan ihmisiin asentaa sisäisesti tuollainen HULC-robotti, jossa noiden luiden niveliin asennetaan servomoottorit, tai sitten voidaan käyttää keinolihaksia, joiden toiminta vastaa tavallista eli oikeaa lihasta. Tuo keinolihas voisi olla joukko  pusseja, joissa on nestemäistä metallia, joka sitten reagoi magneettiin,

Tuo lihas voidaan asentaa ehkä oman lihaksen paikalle, ja kun henkilö haluaa liikuttaa kättään, niin silloin ajatus siitä lähtee hermoa pitkin dekooderiin, joka saa noita keinolihaksia käyttävät magneetit vetämään tuota nestettä itseensä päin, jolloin tämä keinotekoinen lihas sitten supistuu. Tällainen laitteisto ei ehkä aivan pian tule käyttöön, koska sen toteuttaminen voi vaatia hiukan suostutteluja lain muuttamiseen, sekä tuon projektin moraliteetin tarkkaa tutkimista. Samoin tuon intro-HULC-laitteiston asentaminen vaatisi laajoja kirurgisia toimenpiteitä, ja samoin nuo laitteet vaativat sitten tehokkaan RTG-generaattorin tai polttokennot toimiakseen, ja ehkä tulevaisuuden kirurgi jättää ihmiseen osa hänen lihaksistostaan, jotta hän sitten saisi cyborginsa toimimiaan. Jos tuo hiilikuituinen runko sitten toimisi polttokennoilla voisi henkilö sitten tankata sitä esimerkiksi letkun kautta imemällä bensiiniä, jotta polttokenno saisi sitten tarvitsemaansa hiilivetyä, ja tietenkin myös sisäelimet pitää sitten ruokkia, ja jos vatsaportti ohitetaan tuolla letkulla, niin kyseinen henkilö voi sitten syödä normaalia ruokaa, pitäessään tuota konetta sisällään.

pseudotiedetta.blogspot.fi