Miksi meillä on omatunto?

https://yhteiskuntajakansa.blogspot.com/

Kimmo Huosionmaa

Tiede ei osaa selittää omatuntoa, mutta kuitenkin tuon asian olemassaolo on tarkoitettu suojelemaan ihmistä itseltään. Jos ihminen vahingoittaa muita ihmisiä tai heidän omaisuuttaan. Jos puhumme rikollisuudesta, niin silloin puhutaan alentuneesta sosiaalisesta omatunnosta. Sosiaalisen omantunnon epäillään olevan yhteydessä empatiaan, mikä on asia, joka auttaa meitä selviytymään ryhmässä, missä tärkeää on se, että kaikki tuntevat olonsa turvalliseksi. Empatia on taito huomioida, mikäli toisella ihmisellä ei asiat ole aivan kunnossa, vaikka hän ei tuosta asiasta puhu mitään.  Ryhmässä ihminen on kehittänyt sellaisen mallin, missä ihminen palvelee sekä suojelee ryhmän nuoria jäseniä eli lapsia, jotta häntä sitten vanhana suojellaan.


Siinäkin mallissa toimii se vanha sanonta, että jos haluat saada jotain, niin silloin myös ryhmälle on pakko antaa jotain. Syy miksi tuo malli on niin hirveän tärkeä ihmisen elämässä, on se, että siinä ryhmän toimintaan liittyvä reaktio, jota kutsutaan omaksitunnoksi on kehittynyt siksi, että ihmisen ei tarvitse opetella kaikkea kuin kerran.


Ehkä tämä omatunto kehittyi siksi, että jos luolamies surmasi toisen, niin silloin tämä ihmisen hermoston reaktio sitten sai aikaan sen, että hän ei jatka väkivaltaa muita ryhmän jäseniä kohtaan, koska se takaa ryhmän säilymisen hengissä. Sillä ehkä estettiin se, että tuo mahdollisesti ylivoimainen ryhmän jäsen ei tuhoa ryhmää sekä sen kautta itseään, kun väkivallasta seuraa hermostollinen reaktio.


Ohimolohkon vaurioiden sekä verenkiertohäiriöiden tiedetään aiheuttavan sosiopatiaa, mikä on kyvyttömyyttä antaa myötätuntoa muille ihmisille. Eli nämä henkilöt eivät pidä toisten loukkaamista tai jopa vammautumista tai murhaamista yhtään minään, jos se vain palvelee heidän omaa etuaan. Ehkä omantunnon tarkoitus on ennaltaehkäistä sellaista käytöstä, mikä vaarantaa ihmisryhmän yhteneväisyyden eli hajottaa ryhmää. Tämä asia on tärkeää, jos ryhmätoiminta on ratkaisevaa ihmisjoukon toiminnan kannalta.


Mutta sitten tietenkin tulemme siihen tilanteeseen, että alamme pohtia epäsosiaalisen käytöksen syntyä. Kun ihmisen tunteet kehittyvät, niin hän tarvitsee niihin vastakaikua, ja esimerkiksi hymy syntyy siitä, kun lapsi näkee muiden hymyilevän. Samoin sosiaaliset suhteet sekä niissä tarvittavat taidot opitaan oman käytöksen kautta saatavan palautteen kautta.  Ihmisen mieli eli hermosto on siitä ihmeellinen, että meillä on lajityypilliseen käyttäytymiseen perustuva tarve miellyttää muita ihmisiä, ja erityisesti vanhempia henkilöitä. Se miten käyttäydymme ryhmässä sekä muita ihmisiä kohtaan yleensä riippuu siitä, millaista palautetta saamme siitä, kun yritämme solmia suhteita muihin ihmisiin.


Jos meidän saamamme palaute on negatiivista, niin silloin meidän mielemme sulkee tuon epätyydyttävän käytösmallin pois, koska se aiheuttaa negatiivisia tunteita, joten tietenkään tuota käytösmallia ei tuolloin saa jatkaa, koska se vaarantaa ryhmän. Joidenkin geenitutkijoiden mukaan käytös periytyy myös geneettisesti, koska esimerkiksi epäsosiaalisten ihmisten tunne-elämää ohjaavat aivoalueet muotoutuvat perimän vaikutuksesta. Ja siksi esimerkiksi voidaan ajatella ihmisten hankkivan lapsia sellaisten ihmisten kanssa, joilla on samanlaiset luonteenpiirteet.


Joidenkin selittelijöiden mukaan esimerkiksi antisosiaalisuus tai epäsosiaalinen käytös on perua kivikauden ajoilta, jolloin ryhmä saattoi ajaa metsään ihmisiä, joiden käytös oli pelottavaa. Eli pois muiden luota ajettujen ihmisten piti löytää puoliso muiden kaltaistensa joukosta, jotka asuivat metsässä erillään muista. Toisten mielestä nuo sosiopaattiset henkilöt ovat saaneet perimänsä esimerkiksi joidenkin tiedustelijoiden geeneistä, jotka neuvoivat muille ryhmän jäsenille, mistä löytyy ruokaa ja vettä, jotta koko ryhmän ei tarvinnut paljastaa olinpaikkaansa. Samoin nuo miehet hankkivat tietoja siitä, missä toinen neandertalilaisten ryhmä oli.

Ja epäsosiaalinen käytös suosii yksilösuorittajia sekä yksin eläjiä, joiden ei ollut viisasta huutaa laumaa apuun, jos tuo henkilö  joutui petojen tai toisten ihmisten hyökkäyksen kohteeksi. Oma ryhmä ei tuolloin olisi ehtinyt tuon luolamiehen suojaksi, ennen kuin oli liian myöhäistä. Kun metsästä löytyi vain oman itsen kaltaisia puolisoita, niin tuolloin tietenkin noiden ihmisten geeniperimä alkoi rikastua, koska tietenkään metsässä ei ollut muita kuin noiden karkotettujen kaltaisia ihmisiä. Ja ehkä noiden kivikauden ihmisten perimä on aiheuttanut sen, että keskuudessamme elää sosiopaatteja tai muita vastaavia ihmisiä, jotka ovat muille vaarallisia.

Miksi joku lapsi pelkää klovneja? (Tiedättekö muuten että Stephen Kingin kirjan "Se" "Pennywisella" on vastine oikeassa elämässä?)

Tiedättekö muuten että Stephen Kingin kirjan “Se” kammottavalla hirviöklovnilla “Pennywisella” on oikeasti historiallinen esikuva. Nimittäin eräs maailmanhistorian kammottavimmista sarjamurhaajista nimeltään John Wayne Gacy käytti klovnin pukua esiintyessään lapsille. Samaan aikaan hän murhasi nuoria miehiä, jotka tuo kyseinen psykopaatti sitten hautasi kotitalonsa alle. Siis nuo lastenkutsut eivät liittyneet noihin murhiin mitenkään, mutta itse kyllä vähän epäilen, että tuolla miehellä saattoi olla myös lapsiin liittyviä suunnitelmia. Mutta nämä nyt ovat niitä kauheita ajatuksia, joita ei koskaan saisi unohtaa.

Kyseinen sarjamurhaaja on kammottava, jopa tuon äärimmäisen raakojen rikollisten joukossa, ja uskoisin että tällainen tapaus varmasti saa aikaan sellaisen kysymyksen, että miten tuo mies kykeni houkuttelemaan uhrinsa, niin että sai heidät hallintaansa. Tuohon voisin vastata, että ehkä hän sitten iski heidät jossain “gay-ravintolassa”, ja lähti sitten viemään heitä kohti seikkailua, joka päätyi sitten tuonne kylmään maahan, ja osaa heistä ei koskaan olla tunnistettu. Tuollainen rikollinen on todella vaarallinen, ja itse kyllä voin pahoin, kun tuollaisia ihmisiä ajattelen.

Tuollaiset hyvin vaaralliset rikolliset eivät nimittäin lopeta toimintaansa ennen kuin heidät saadaan kiinni. Omasta mielestäni tällainen kirja, missä joku lasten joukossa normaalisti pidetty hahmo alkaa tehdä asioita, joita kukaan ei edes halua ajatella voisi olla hyvä tutkielman kohde, koska se hiukan saattaa aiheuttaa epäilyksiä sellaisia ihmisiä kohtaan, mitä lapsi ikään kuin karttelee. Tietenkin tuo Gacy on vain jäävuoren huippu, ja uskoisin että maailmalla liikkuu tälläkin hetkellä klovneja, jotka raiskaavat lapsia tai ehkä muuten pahoinpitelevät heitä. Varmaan on mukavaa mennä esityksen jälkeen vessaan, ja sitten rooliasu päällä haukkua joku yleisössä ollut lapsi jotenkin kauhealla tavalla, ja ainakin itse kyllä vähän katsoisin, mitä siellä esityksen jälkeen sanoisin.

Näet jos sitten lavalla nauravainen klovni esiintyy tämän jälkeen kaljapullo kädessään ja savuke suupielessään, ja haukkuu yleisönsä, niin se ei varmaan hänestä kovin hyvää kuvaa anna ainakaan noille lapsille. Ja joskus vuosikymmeniä myöhemmin he ovat siinä tilanteessa, että järjestävät lastenkutsuja, niin arvatkaa vain, kutsuvatko he klovneja noihin juhliin. Tuo kysymys voidaan sitten esittää myös sellaisille ihmisille, joiden joulun on humalainen pukki pilannut oksentamalla sekä räyhäämällä asiakkailleen. Häntä sitten kiittää moni joulupukki, jolta jää keikka väliin tuollaisen ihmisen takia, joka ei vain viitsinyt käyttäytyä mitenkään, kun hän menee asiakaskäynnille. Ja sitten tietenkin noiden konkurssiin menneiden huvipuistojen johtajat ovat hyvin otettuja tuollaisen ehkä vain omasta mielestään ajattelemattomien ihmisten takia, jotka sitten pitävät huolen siitä, että heidän tuotteissaan ei kukaan viitsi edes tulla käymään.

Jos lapsi jostain syystä alkaa pelätä jotain normaalia asiaa tai henkilöä, niin silloin hänet kannattaa viedä psykiatrin tai jonkun muun virallisen sekä valtuutetun mielenterveysasiantuntijan arvioitavaksi, jotta voidaan selvittää syy tuohon pelkoon. Se voi tietenkin olla kuvitelmaa, että esimerkiksi klovni tai tarkemmin sanoen klovnin asuun pukeutunut henkilö on tehnyt jollekin lapselle pahaa, mutta silloinkin asia vaatii hiukan jatkoselvittelyjä. Pelko ei synny itsestään, vaan tuon pahaenteisen reaktion laukaisee jokin asia. Kyseinen asia voi olla hyvin pelottava, eli esimerkiksi sirkuspellen ääni tai hänen käyttämänsä partavesi voi laukaista tuon pelkoreaktion.

Mikäli lapsi ei halua sitten lähteä vaikkapa huvipuistoon, niin se voi johtua siitä, että hän kokee olevansa siellä ikään kuin yksin, tämä pitää sitten huomioida kokonaisuutena. Eli jos lapsi vain kerran estelee tuota lähtöä, niin silloin voi kyseessä olla aivan tavallinen “laiska päivä”, mutta jos tuo kieltäytyminen on toistuvaa, ja siihen liittyy psykosomaattista kipua, mikä tarkoittaa sitä, että lapsi teeskentelee vatsakipua, niin silloin voidaan asiasta mainita koulupsykologille tai poliisille. Psykosomaattinen kipu on oikeastaan teeskenneltyä kipua, ja jos tämä sitten liittyy esimerkiksi tiettyihin välitunteihin, niin silloin voidaan ryhtyä epäilemään koulukiusaamista.

Tuolloin sitten pitää miettiä sitä, että mikä mahtaa olla syy siihen, että hän ei pidä jostain huvituksesta tai huvipuistoista, ja silloin voi tietenkin mieleen tulla se, että onko tuollainen henkilö sitten kokenut ensimmäistä kertaa sirkuksessa tai huvipuistossa käydessään kohdannut esimerkiksi jonkun turvamiehen tai esiintyjän väkivaltaisuutta. Tai onko joku hänen seuralaisistaan sitten kohdellut häntä niin, että tuo ensimmäinen kerta on jäänyt myös viimeiseksi.

Ja yleensä lapsena koettu psyykkinen tai fyysinen väkivalta paljastuu myöhemmin juuri sellaisina asioina, kuin että henkilö sitten ikään kuin ei kykene käymään ravintoloissa tai missään muissakaan huvittelupaikoissa, joten silloin pitäisi mieleen tulla sellainen asia, että onko tuota henkilöä sitten pahoinpidelty tuollaisessa paikassa, niin että hän ei vain sitten halua niissä sen takia käydä. Jos ensikosketus johonkin tuotteeseen tai tapahtumaan on surkea, niin silloin ihminen ei kai koskaan sitten noita tuotteita mielellään käytä. Yleensä jonkun huvipuiston vartijan tekemä pahoinpitely voi sitten paljastua siinä, että henkilö ei esimerkiksi halua käydä Disneylandissa, mikä sentään on “huvipuistojen kirkkain tähti”.

Toisaalta esimerkiksi jonkun esiintyjän huonosti valittu repliikki, jonka hän kohdistaa yleisöön joko näyttämöltä tai näyttämön takana saattaa aiheuttaa sen, että joku lapsi kokee sen jälkeen teatteriesitykset jotenkin sellaisina, että hän ei niissä halua koskaan käydä. Tuo huono kokemus sitten voidaan saada aikaan esimerkiksi ryhtymällä huutamaan tuon esityksen tai “Disneylandissa” käynnin jälkeen, ja syyllistämään lasta jostain sellaisesta, mitä hän ei kykene käsittämään. Jos jälkimaku tuosta kokemuksesta on huono, niin silloin lapsi ikään kuin ei kykene enää nauttimaan mistää tuollaisesta paikasta.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/tappajaklovni-murhasi-33-nuorukaista-yksi-uhreista-tunnistettiin-40-vuoden-jalkeen/6509536

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Mitä käytös ihmisestä kertoo? Se kertoo hänestä ja hänen kotioloistaan kaiken

Käyttäytyminen on siitä mielenkiintoinen asia, että se viestii paljon sellaista, mitä ehkä haluaisimme salata. Tietty puhetyyli kertoo siitä, jos ihminen liikkuu jengeissä. Mutta samoin se paljastaa paljon siitä, millaista kieltä henkilön kotona käytetään. Tietty ristiriita ihmisen olemuksessa sekä puhetavassa saattaa aiheuttaa sen, että toinen muuttuu epäilyttäväksi muiden silmissä, ja esimerkiksi se että henkilö käyttää puku päällä jotain alatyylin ilmaisuja kertoo hänestä jotain sellaista, mitä hän ei varmaan halua muille paljastaa. Tuo asia on nimittäin jengissä vietetty menneisyys sekä se, että tuo henkilö on työssä, missä käytetään pukua. Ja tuollainen työ on usein esimerkiksi myyntimiehenä toimiminen.

Mutta jos henkilö on esimerkiksi kiusannut muita edellisessä oppilaitoksessaan, niin silloin tietenkin hän varmasti haluaa salata nimensä, kun tuollainen henkilö lähtee opiskelemaan esimerkiksi ammattikouluun. Eli hän varmasti silloin kieltää nimensä julkaisemisen hyväksyttyjen listoilla, koska tuollainen henkilö ei varmasti halua, että hänestä puhutaan takanapäin. Kun taas ajatellaan esimerkiksi diktatuurivaltioita, niin tietenkin niiden koko valtiokoneisto on korruptoitunutta, mutta miksi sen johtajat ottavat lahjuksia? Se on sitten sellainen kysymys, mihin olisi mukava löytää vastaus. Diktaattorin ei lahjuksia tarvitse ottaa, koska kaikki tuossa valtiossa on kuitenkin hänen, joten jos hän jotain tippejä omalle pankkitililleen pyytelee, niin silloin kyllä voidaan kysyä, että miksi hän niin tekee?

Eli miksi hän haluaa ohittaa oman valtionsa valvonnan, ja käyttää liiketoimissaan esimerkiksi Sveitsissä olevaan pankkitiliä, kun hän voisi käyttää hyväksi omaa pankkiaan täysin surutta. Kun ihminen tekee tuollaisia asioita, niin hän muuttuu epäilyttäväksi toimijaksi, ja jos vaikka ajatellaan Saddam Husseinia eli Irakin edesmennyttä diktaattoria, niin hänen kohdallaan esimerkiksi sata tai 200 miljoonaa dollaria ovat pieniä summia, jotka hän voisi ottaa omasta valtionpankistaan, milloin häntä huvittaa niitä käyttää. Noiden Saddamien tulotaso on yhtä suuri, kuin hänen valtionsa BKT, eli pikkurahasta ei hänellä ole puutetta. Joten tarvitseeko hän noita henkilökohtaisia varojaan mahdollisesti palkkamurhaajien palkkaamiseen, vai onko tuolloin kysymys siitä, että kyseinen henkilö sitten käy jossain yksityislääkärissä Euroopassa.

Näet diktaattorien ongelmana on kautta koko maailman ollut se, että he pelkäävät lääkäreiden jakavan heille kuoleman pistoksia. Kuitenkin kun puhutaan siitä, mitä käyttäytyminen sekä tavat merkitsevät ihmisille, niin sellaista asiaa ei juurikaan olla koskaan käyty läpi, että mitähän ihmiset ajattelevat sellaisista tapauksista, missä joku esimerkiksi jättää ammattikoulun kesken? Se tietenkin on jokaisen aivan oma asia, mikä joissakin tapauksissa on kuitenkin ollut sellaista, että toisia on painostettu myös tekemään tuollainen eropäätös. Se on varmasti sellainen asia, mistä kyllä pitäisi ihmisten kotona hiukan keskustella. Jos ihminen on niin varma omasta asemastaan, että hän uskaltaa ryhtyä toisia pakottamaan eroon koulusta, niin silloin kyllä on joku häntä tuollaiseen toimintaan kannustanut.

Tuollaisissa tapauksissa hänelle on koko elämän ajan ilmeisesti kerrottu, että hän on joku joukon pomo, jota ei missään nimessä saa sitten ryhtyä vastustamaan. Tällaisissa tapauksissa on sitten kyllä joskus ihmetelty suureen ääneen sitä, miksi opettajat eivät tuollaiseen uhoamiseen ja painostamiseen puutu, ja kutsu esimerkiksi virkavaltaa paikalle, koska laiton uhkaus on rikos. Ja jos tuohon pakottamiseen liittyy esimerkiksi väkivallalla uhkaamista, niin silloin kyllä pitää tapaus saattaa poliisien tietoon. Nimittäin omasta mielestäni on todella noloa ryhtyä vaatimaan kaikkia muitakin pilaamaan mahdollisuutensa, jos itse sen haluaa tehdä. Joidenkin ihmisten mielestä vaitiolovelvollisuudella voidaan tuolloin sulkea todistajien suu.

Mutta itse kyllä huomautan puolustukseksi sellaisen asian, että nuo jengin pomoiksi itsensä nimenneet ihmiset eivät koskaan itse tuosta vaitiolovelvollisuudesta paljoa välittäneet, niin tuosta asiasta voidaan sillä verukkeella kirjoittaa vaikka kuinka paljon, eli tuo velvollisuus on tietenkin voimassa vain silloin, kuin toinen sen haluaa pitää. Koulukiusaaminen on erittäin ikävä asia, kuten aina ennenkin olen kirjoittanut, mutta kuitenkin voisin sanoa sellaisen asian, että koulukiusaaminen ei kyllä ole kovin aikuista toimintaa. Ja jos jossain ammattikoulussa aletaan henkilöä kiusata, tai hänen käytöksensä on jotenkin muuten lapsellista, niin silloin kyllä pitää ryhtyä tutkimaan sitä, että onko sama henkilö oikeastaan tehnyt ne kypsyyskokeet, joita ammattikouluun pääsy edellyttää, kuin se joka ilmestyy tuonne luokkaan.

Toisen ihmisen kiusaaminen osoittaa todellista kypsymättömyyttä sekä kyvyttömyyttä arvioida omaa käytöstä. Se taas sitten kielii siitä, että kotona ei välttämättä olla kasvatettu omaa lasta niin, että hän noudattaa lakia tai edes käsittäisi, milloin hän tekee rikoksen. Tällä viittaan muutamiin tapauksiin, missä syytetyn paikalla ollut  henkilö on väittänyt suoraan, että pahoinpitelyn uhri on ikään kuin pyytänyt saada tulla hakatuksi tai muuten törkeästi kohdelluksi.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Tyylivirhe voi paljastaa ihmisestä todella paljon asioita, joista ihminen ehkä haluaa vaieta

Neuvostoliiton johto Kremlin muurilla vuonna 1984
ottamassa vastaan Punaisen torin paraatia

Seuraavassa tekstissä on pinttyneiden tapojen esittelyä, eli yllä olevassa kuvassa sekä alla olevassa videossa vuodelta 1984 on kuvaa “Punaisen torin paraatista”, ja kuten huomaatte, niin osa noista Kremlin muurilla seisosvista siviiileistä vetää kättä lippaan, mikä on ehkä pieni tyylivirhe, mutta saattaa kertoa myös pitkästä sotilasurasta. Eli sotilaat tervehtivät toisiaan päivittäin, jolloin tuosta tavasta tulee eittämättä osa ihmisen persoonallisuutta, ja siksi joiltakin ikään kuin tarkkaavaisuus sitten lopahtaa tällaisissa tilanteissa, missä pidetään paraateja.

https://www.youtube.com/watch?v=suvv9NweYUc

Ja kohdasta 2:38 voitte katsoa, kuinka joku sitten tervehtii siviiliasussa käyttäen sotilaallista tervehdystä, mikä ehkä on joidenkin mielestä pieni tyylivirhe, mutta saattaa näissä piireissä merkitä todella paljon. Eli noiden kuvien avulla esimerkiksi DIA tai CIA analysoi sitä, millainen asema esimerkiksi armeijalla on jossain maassa, ja jos tuolla valtion johdossa on paljon siviilejä, jotka vetelevät kättä lippaan, niin se kertoo sitten siitä, että sen johdon suhtautuminen asevoimiin saattaa olla hyvin myönteistä. Ja jos kaikki nuo miehet sitten ovat olleet asevoimien komentajan alaisia, tai heillä on kovin myönteinen kuva asevoimista, niin se voi merkitä sitten sitä, että asevoimien materiaalia koskeviin pyyntöihin vastataan ehkä sitten paljon helpommin “kyllä”, kuin jos nuo miehet ovat siviilejä. Tuollaisia piintyneitä tapoja on ihmisillä erittäin usein, ja osaa niistä ei kukaan edes huomaa.

Osa näistä tavoista ovat joidenkin ihmisten mielestä erittäin ärsyttäviä, jos työtoveri itse ei ole ollut koskaan töissä esimerkiksi asevoimissa, joissa tapana on käskeä alaisia tekemään kaikki työt, ja missä mitään ei sitten kuitenkaan tehdä ilman erillistä käskyä. Järjestelmän ulkopuolelta tulevien henkilöiden on usein vaikeaa ymmärtää sitä, että tällaiset tavat on tehty palveluksessa olevien henkilöiden turvallisuutta ajatellen. Kuitenkin kun tuota “Punaisen torin paraatia” ajattelen, niin tuollaisten armeijaan kuuluvien tervehdysten käyttö on saattanut aiheuttaa sellaisen ajatuksen USA:n johdossa, että ehkä Neuvostoliiton armeija on kaappaamassa valtaa tuossa maassa.

Kun ajatellaan armeijan kaltaista organisaatiota, niin siellä pitää aina tehdä aivan kaikki, mitä esimies käskee, ja tervehdyksen unohtamisesta seurasi ainakin Neuvostoliiton asevoimissa rangaistus, joten sen takia tervehdys on asia, joka automatisoituu, ja se sitten jää ikään kuin ihmisen käytöksen osaksi. Samasta syystä esimerkiksi osa sotilaista puhuu karjumalla, koska he ovat oppineet, että selkeä kielenkäyttö tarkoittaa huutamista naama punaisena, koska asevoimissa pitää saada oma ääni kuulluksi.

Ja tällaiset asiat tietenkin jäävät ikään kuin elämään ihmisen käytökseensä lopuksi hänen elämäänsä. Eli näin toimittiin silloin aikoinaan ainakin “suuressa ja mahtavassa” puna-armeijassa, jossa oli tarinoiden mukaan ratainen kuri, ja erittäin kova kouluttajaryhmä. Mutta tietenkään en tiedä onko näin tehty myös Suomessa, ja ehkä jossain 1930-luvulla tuollaisista asioista oli joskus kauan sitten tehty juttuja. Kuitenkin tervehtiminen kuuluu edelleen sotilaalliseen kuriin, ja sen väliin jättämisestä voidaan joku rangaistus kai myös Suomessa antaa, tai ainakin ennen tuokin asia oli toisin kuin nyt.

https://www.youtube.com/watch?v=suvv9NweYUc

https://metsantarinoita.blogspot.fi/

Käytös- ja tapa-koodit täyttävät työyhteisöjen ilmapiirin

Kuvituskuvaa

Ryhmien koostumuksesta näkee suoraan sen, että onko siinä selvä johtaja. Jos ryhmässä on pariton määrä osallistujia, niin silloin ryhmän sisällä on selkeästi määrätty arvo- sekä käskyvaltasuhde, joka sitten tietenkin on erittäin selvästi hahmotettu. Pariton joukko tarkoittaa yleensä sitä, että ryhmän johtaja on yksin ryhmässä, mutta jos ryhmissä on parillinen määrä henkilöitä, niin silloin myös johtajan varamies on paikalla.  

Pöydän päässä istuvat henkilöt ovat usein johtajia, niin että kasvot oveen päin istuva on työryhmän johtaja sekä sitten vastapäätä istuu hänen varamiehensä, jolloin tietenkin ryhmässä mukana olevien henkilöiden määrä on parillinen, kuten äsken kirjoitin. Kun henkilö saa ojennuksen tai hänet potkitaan työyhteisöstä pihalle, niin silloin tietenkin tuohon tilaisuuteen voi sisältyä melko paljon dramatiikkaa, joten tietenkin tuolloin potkujen antaja haluaa varmasti suojella itseään esimerkiksi väkivallalta.

Silloin tuollainen johtaja käyttää yleensä erityistä toimistoa, mikä on katutasossa ja missä on suuret ikkunat kadulle. Tuolloin kyseinen henkilö ikään kuin tarrautuu ajatukseen siitä, että kadulla kävelevät ihmiset toimisivat todistajina, jos sitten jotain tuossa toimistossa sattuu tapahtumaan. Samoin tuollaisia isoilla ikkunoilla varustettuja katutasossa olevia toimistoja käytetään myös työelämässä rakastettujen “torstai”-kokousten tyyssijoina. Noissa yleensä ylityö-ajalla käytävissä palavereissa käsitellään henkilöiden tekemiä virheitä, ja niissä ei tietenkään mitään kovin mukavaa ole istua.

Työelämässä tietenkin on olemassa tiettyjä tapa-koodeja, joista yksi kaikkein tärkeimmistä on se, että työpaikan virheet käydään aina alaisen kanssa läpi ennen kehuja, mutta sitten tietenkin eteen tulee sellainen tilanne, missä risuja jaetaan erittäin mielellään. Ja samoin tietenkin osa tuosta risukasasta esitellään koko ryhmälle, niin että sitä “rakentavaa” palautetta sitten jaetaan niin, että joku itkee ja nieleskelee siellä koko ajan. Samoin tuollainen “rakentava” palaute sitten annetaan sillä tavoin, että tuolle onnettomalle sitten sanotaan, että “tämä tunari voi nyt lähteä kotiin, ja muut jäävät tuota virhettä korjaamaan”. Siinä sitten samalla tehdään selväksi, että tuollainen henkilö ei tähän työyhteisöön sitten kuulu ollenkaan, ja jos hänen kanssaan joku sitten sattuu olemaan, niin yhtiössä on sitten kaksi paikkaa avoinna.

Mutta kun sitten tehdään seuraavaksi jotain sanoinkuvaamattoman mautonta, eli lähdetään käsittelemään “ruusuja sekä risuja” johtajien näkökulmasta, niin varsinkin yhtiöiden ylimpien johtajien välillä on välillä sellainen herrasmiesten välinen sopimus, että johtajien asioita ei koskaan käsitellä alaisen kuullen. Ja vaikka sitten joskus johtaja saattaa tehdä virheitä, joiden hinta kohoaa jopa miljooniin euroihin, niin silti monissa yhtiöissä on tuollaista ylempää toimihenkilöä on saada osakseen ymmärtämystä sekä palkintoja, koska hän on ollut niin kovin stressaantunut.

Oletteko huomanneet muuten että osassa maamme yhtiöistä on selkeä pukukoodi, jossa johtoryhmä ikään kuin kokoaa tuota johtajaa, ja heidän arvonsa näkyy näiden ihmisten pukeutumisessa. Ensin tietenkin ryhmässä käytetään suoria housuja sekä pelkkää paitaa tai sitten he pukeutuvat irtotakkiin, ja vasta ylemmät johtajat käyttävät kokopukua. Tästä asusta  sitten kehitellään pelkkä valkoinen paita sekä solmio, ja kun ylempi johto kulkee käytävillä, niin heillä on tapana käyttää värillisiä pukuja, joista ylinnä on tietenkin mustaa pukua käyttävä toimitusjohtja, ja osassa yhtiöistä tuo puku on ikään kuin ylimääräinen natsa tai arvon merkki.

Kun puhutaan noista toimitusjohtajien puvuista, niin niistä saattaa tulla aiva yhtä tarkoin valvottu kokonaisuus kuin valtion virkapuvuista, vaikka kyseessä onkin periaatteessa asia, jonka noudattaminen on vapaaehtoista. Pukukoodi on asia, joka saattaa muodostua hyvin tarkasti valvotuksi tavaksi, ja se muotoutuu vuosikausien kuluessa. Ja joissakin tapauksissa on käynyt niin, että tuon pukukoodin rikkomisesta on seurannut hiiskumaton hiljaisuus, joka on tarkoitettu huomautukseksi siitä, mitä seuraa, jos henkilö ei noudata työpaikan koodia.

https://sites.google.com/view/pukujakaytoskoodit/etusivu

Miksi Trump haluaa ikään kuin ärsyttää kaikkia ihmisiä maailmassa, ja miksi kaikesta mitä hän tekee, tehdään niin kauhea numero?

Donald Trump (s. 1946) on taas kunnostautunut ja osoittanut sitä oikeaa osaamistaan salaamalla verotietonsa. Hän on siis päättänyt tehdä jokaisesta asiasta pienen numeron, ja samalla päättäväisesti vetää omaa linjaansa tuossa maassa, minkä poliittinen elämä on tunnettu presidenttien sekä muiden poliitikkojen suurellisista kampanjoista Samoin hän on ilmeisesti ajatellut tekevänsä kaikki asiat siten, että hän ärsyttää jotakin ihmistä maailmassa. Kun joku asia on ollut ennen USA:n politiikassa jotenkin pyhää, niin tietenkin siitä nyt on olemassa jokin uusi  versio a’la Trump. Toki uskon että hän tulee tuota valtiota parhaalla mahdollisella tavalla, mutta samalla kyllä voidaan todeta, että mikään suuri diplomaatti ei tuo herra Trump sitten ole. Tai ainakaan hän ei mitään kovin suuria sovittelijan kykyjä ole näyttänyt.

Media toki haluaa näyttää hänet suurena johtajana, ja korostaa kaikessa sitä, millainen käskijä tuo mies sitten on. Todellisuudessa tuo Trump ei aivan niin mahtavia asioita ole tehnyt kuin mitä otsikoita katsomalla on saatettu ymmärtää. Eli kahden Twitter-tilin sulkeminen sekä verotietojen julkaisematta jättäminen eivät mitään kovin suuria tekoja ole, vaikka niitä ehkä sellaisena esitellää. Muuten voisin kuitenkin huomauttaa siitä, että noiden Twitter-tilien sulkeminen oli asia, mikä varmaan sitten oli uutisoitu suurella siksi, että muille haluttiin kertoa, että johtajilla on oikeus puuttua alaisen sosiaalisen median käyttöön, ja ikään kuin painostaa alaistaan sulkemaan sosiaalisen median.

Me ihmiset olemme kaikki inhimillisiä, ja siksi monia pelottaa muutos. Mutta se mitä itse pidämme objektiivisena on todellisuudessa subjektiivista. Eli valtamedian edustajat ovat myös ihmisiä, ja heidän juttunsa eivät sen objektiivisempia välttämättä ole kuin joku sosiaalisen median kirjoitus. Ja pomoihin on kaikissa asioissa helppo vedota. Kun pomo tekee päätöksen sosiaalisen median käytöstä, niin hänelle tarjotaan ikään kuin selkänojaa Trumpin kautta.

“Koska presidentti Trump teki näin, niin jatkossa sosiaalinen media suljetaan" on sana minkä jokaisen itseään kunnioittavan johtajan tietenkin oletetaan nyt sanovan työpaikallaan. Mutta ketä tällainen palvelee? Ei ole kenenkään etu, että yhtiössä tapahtuvia väärinkäytöksiä peitellään. Kun mediassa sitten määrätään kaksi sosiaalisen median tiliä suljettavaksi USA:n presidentin toimesta, niin silloin tietenkin eräät muut henkilöt voivat tulla alaistensa eteen ja sanoa, että “nyt minä tekisin sen päätöksen, ja sulkisin ne kaksi sosiaalisen median tiliä, ja lopettaisin Internetissä roikkumisen, ja hankkisin oikean elämän".  

Muistakaa että vaikka Trump saattaa vaikuttaa hyvin immuunilta kaikelle poliittiselle loskalle, koska hänen imagonsa on niin karkea. Mutta samalla pitää muistaa se, että kukaan ihminen ei ole haavoittumaton. Liittovaltio ei päästä ketään presidentiksi, jos sillä ei ole häneen valtaa, mitä se voi käyttää tuohon henkilöön.  Karkeilla ihmisillä on toisenlaisia heikkouksia, joista he sitten eivät puhu. Jos ihminen on hyvin karkea, niin tietenkään silloin hänen pintansa kestää paremmin pieniä naarmuja, mutta kuten tiedämme, niin pieni naarmu julkisivussa paljastaa, jos joku on menossa vikaan. Jos naarmu ei näy, niin silloin voi käydä niin, että koko julkisivu revitään hajalle, ilman että kukaan huomaa mitään. Ja elämästä ei kukaan selviä hengissä, ja liike-elämä on kova paikka, missä ihminen joutuu esimerkiksi erottamaan alaisiaan tai muuten tekemään päätöksiä, joista ei aina puhuttaisi kauniisti takanapäin.  

Yksi niistä on esimerkiksi jengimenneisyys, joka ehkä on joskus peitetty muilta ihmisiltä. Tässä en nyt puhu Trumpin asioista, koska en hänen historiaansa ole mitenkään perehtynyt, paitsi kerran vilkaissut kirjaa “Kuinka tulla miljonääriksi", ja jonka oli kirjoittanut D. Tump. Jos puhutaan esimerkiksi jengeistä ja niiden tavasta värvätä ihmisiä, niin monesti jengiin pyrkijä ei ehkä ole aina kertonut olevansa varakkaan perheen lapsi. Ja joitakin ihmisiä on sitten pelastanut sellainen asia, kuin toiselle mantereelle opiskelemaan lähteminen, ja tämä ei tietenkään koske vain amerikkalaisia. Myös euroopassa on esimerkiksi lukion vaihto-oppilastoimintaa käytetty esimerkiksi huumevieroituksen peittelyyn, kun tuleva suuryhtiön perijä on sitten tarvinnut metadonia päästäkseen eroon aineista, joita hänen ei koskaan olisi pitänyt käyttää. Mutta samalla jotkut perijät sitten jättävät koulun kesken, kun heillä ei ole rahasta puutetta, ja kertovat tuolla ostoskeskuksissa, millaisia hienostopoikia nuo ammattikoululaiset sitten heidän mielestään ovat.

Eli kun ei sitä isän yhtiötä sitten tulekaan syliin kuin manulle illallista, niin silloin lähdetään sille tielle, että esimerkiksi insinöörejä tai muita ammattilaisia sitten ikään kuin syytellään sekä sosiaalisessa että muussa mediassa siitä, että he saavat ansaitsemattomia etuja, vaikka itse on saatu kaikki asiat ilmaiseksi. Ja toki silloin voidaan televisiossa kertoa, kuinka Insinöörejä valmistuu vähän liikaa, kun itse ei viitsitä opiskella.  Kun puhutaan USA:n presidenteistä yleensä, niin he ovat sen verran varttuneita, että heidän ja noiden miesten nuoruuden väliin on tullut rakoa, mikä sitten on suojellut heitä pahemmilta paljastuksilta, mitkä koskevat menneisyyden tyhmyyksiä. Ja kukaan meistä ei synnyt 40-vuotiaana poliitikkona tai johtajana, vaan kaikki ihmiset tekevät nuorena tyhmiä asioita. Trump itse pääsi seitsemänkymppisenä USA:n presidentiksi, joten hän varmaan on jo muuten ehtinyt vakiintua elämässään.

Vaikka Trumpilla tai hänen perheellään ei tuollaista menneisyyttä olekaan, niin jotkut johtajat varmasti peittelevät tuollaisia asioita. Kuitenkin hänessä sitten on yksi piirre, joka itseäni kiinnostaa. Kun ajattelen hänen nimeään “Trump", niin siitä voidaan helposti väännellä sana “Tramp", mikä tarkoittaa lutkaa. Ja tuollainen nimi varmasti aiheuttaa koulujen pihoilla vaikeuksia, jos ihmisellä on sellainen. Joten sen takia olen ajatellut, että onko Trump kärsinyt tuosta nimestään hyvinkin paljon koulua käydessään. Itse olen sitä mieltä, että nimen vääntely on ärsyttävää sekä lapsellista. Mutta kuitenkin varsin erikoinen nimi tällä Valkoisen talon valtiaalla kuitenkin on.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Valta turmelee myös kapakassa istuvia viiksekkäitä miehiä, vaikka heidän nimensä ei olisikaan Josif Stalin

Valta turmelee ja rajaton valta turmelee rajattomasti on joku suuri filosofi sanonut aikoinaan. Se tietenkin näkyy myös esimerkiksi euroopan kuninkaallisissa sekä diktaattoreissa siinä, että kun kukaan ei heille sano koskaan mitään vastaan, niin silloin he tekevät lopulta sellaisia asioita, joista ei varmasti koskaan normaaleille ihmisille mitään hyvää seuraa. Rajaton yksinvaltias voi vaikuttaa todella upealta olennolta sekä tavoiteltavalta asemalta, mutta siihen sisältyy todella inhottavia yksityiskohtia, kuten se että heidän lähipiirinsä on varmasti peloissaan, jos tuollainen yksinvaltias sitten suuttuu jostakin.

Jos ajatellaan sellaista tilannetta, missä tuollainen rajaton yksinvaltias on väkivaltainen esimerkiksi perhettään kohtaan, niin se ei varmasti mitenkään mukava asia ole, koska jos tuollainen henkilö sitten vaikka surmaa lapsensa, tai nöyryyttää jotain sukulaistaan, niin hän ei siitä koskaan tulisi saamaan rangaistusta. Kun puhutaan esimerkiksi Josif Stalinista, jota pidetään paholaisena ihmisen hahmossa, niin tuon miehen julmuutta ei voi päältä nähdä. Ainakaan jos hän seisoo pidemmän matkan päässä havainnoitsijasta. Kuka uskoisi esimerkiksi sitä, että tuo piippua poltteleva viiksekäs mies voisi antaa sanoinkuvaamattoman julmia tappokäskyjä, ja määrätä kokonaisia kansoja murhattaviksi. Ulkoapäin katsottuna Stalin vaikuttaa siltä usein mianitulta ”mukavalta sedältä”, mikä on hänen virallinen imagonsa, sekä varmasti tuon miehen itsensä näkemys siitä, miltä aito lasten ystävä näyttää.

Kun puhutaan siitä, miltä näyttää ärjyvä työnjohtaja, joka säälittä merkitsee alaisen työn tekemättömäksi ja käy sitten repimässä esimerkiksi tavaroita roskiksesta maahan, niin silloin tietenkin eteemme tulee juuri tämä pahamaineinen ”viiksimies”, joka ei varmasti koskaan sano alaiselle mitään. Miksi hän sen tekisi, kun tuo henkilö voi sen alueen hylätä takana päin, ja tietenkään hänen imagonsa ei saa kärsiä siitä, että tuo alue hylätään. Tuollainen ”Isä aurinkoinen” on kavereilleen sellainen mukava kaljaveikko, joka tietenkin kuuntelee kaikki mahdolliset jutut, mutta sitten hän yhtenä päivänä kuulee itsestään kerrottavan asioita, joita hän peittelee, ja sitten seurauksena on potkut jollekin työntekijälle.

Eli hän harrastaa työpaikkaurkintaa. Toisin sanoen hän saattaa kysellä kavereiltaan jatkuvasti, että mitä eräästä työnjohtajasta oikeastaan puhutaan, ja sitten hän epämääräisesti viittaa kyseessä olevan serkkunsa. Tuolloin pitää sitten tietenkin hälytyskellojen pirahtaa ja epäilyksen herätä, että yrittääkö tuo mies sitten salata jotain, mitä tuolla työpaikalla on tapahtunut. Se että työpaikalla simputetaan näkyy siinä, että kyseinen henkilö vaatii kaikessa tiettyjen kaavojen noudattamista, jotta kukaan ei saa nähdä mitään, mitä hän ei halua näyttää kavereilleen. Ja se näkyy kaikessa, mitä tuossa paikassa tehdään, kuten esimerkiksi siinä, että työnhaku pitää suorittaa tietyllä tavalla, jotta tuo johtaja pääsee sitten valitsemaan parhaat kaverinsa joukosta. Tuolloin on saattanut käydä niin, että hän on antanut hakemustekstin kaverilleen, ja sitten hän vain siitä etsii omat kirjoituksensa hakemusten joukosta.

Kyseinen ”johtaja aurinkoinen” unohtaa usein mainita kavereilleen, että hän sattuu olemaan joku työnjohtaja, ja muutenkin työpaikalla tuollainen ihminen käyttää usein taitelijanimeä eli toista nimeään. Ja sitten tietenkin hän on erittäin tarkka siitä, että mitään asioita työpaikalta ei sitten päädy tuon miehen tai naisen korviin, tai sitten alaiselle kolahtaa irtisanomisilmoitus. Se miten tuollainen ”mukava setä” tai ”mukava täti” sitten hoitaa noita vapaa-ajan suhteitaan on se, että hänellä on ikään kuin sellainen lähipiiri, eli ryhmä henkilöitä, joiden kanssa hän haluaa esiintyä, ja joille tuo johtaja sitten on mukava.

Hän saattaa antaa ihmisille hyvin avoimen sekä miellyttävän vaikutuksen itsestään, mutta takana päin hän on julma tyranni, joka ei muuta tee kuin käy takanapäin hylkäämässä noita paikkoja. Se miksi tuollainen ihminen on pomona vähän inhottava, on se että hän on ikään kuin mukava melko hiljainen henkilö, joka osaa mielistellä alaisiaan sekä tovereitaan. Mutta muutamissa asioissa kyseinen ihminen tekee etikettivirheitä, joiden ansiosta saattavat muutamat ihmiset muuttaa hänen kohdallaan näkemystään esimerkiksi viiksekkäistä ihmisistä radikaalisti. Yksi niistä on se, että missään nimessä sylivauvat eivät ole syy siihen, että ihmisen pitäisi sammuttaa savuke tuossa huoneessa tai siirtyä ulos tupakoimaan.

Samoin nämä etikettivirheitä tekevät henkilöt usein kysyvät vieraisilla ollessaan sitä, että ”saako sisällä tupakoida”, vaikka isäntäperheessä ei kukaan polta tupakkaa. Samoin he saattavat sitten käväistä lastenkutsuilla ja tuoda isännälle pullon viinaa, mutta lapsia hän ei varmasti mitenkään huomioi. Tuota pulloa kannattaa joskus hiukan varoa, koska se saattaa sisältää glygolia, ja siksi mitään tuntemattomien tarjoamaa alkoholia ei kannata lähteä juomaan, koska noilla ihmisillä on sellainen ajatus, että he voivat hankkiutua eroon itselleen epämiellyttävistä henkilöistä glygolin avulla. Siinä vasta loistava ajatus sanoisi Stalin, mutta kuten tiedämme, niin narsisteilla on sellainen ajatusmaailma, että kaikki ihmiset ovat heidän kaltaisiaan, eikä kukaan tietenkään pulloon sylkäise, jos sitä muille tarjotaan.

pimeakronikka.blogspot.fi

Kiusaajan käytöksestä huomaa sen, jos hän on päässyt kiusattavan lähipiirin suosioon

Kiusaajan sekä pettäjän tuntomerkeistä selvimmin havaittava on se, että hän valehtelee esimerkiksi omien ihmissuhteidensa laadusta. Tai vielä yleisemmin. hän yleensä käyttää sellaista metodologiaa, että kyseinen henkilö pyrkii herättämään ihmisten sääliä esimerkiksi esittämällä olevansa jotenkin umpikujassa avioliittonsa suhteen, tai että hän on jotenkin alisteisessa asemassa muihin sosiaalisen verkoston toimijoihin nähden. Eli hän saattaa kertoa, että tuo kiusaamisen kohde on jotenkin saattanut kyseisen henkilön huonoon asemaan, ja säälittävällä leikkimisellään hän sitten sulkee kaikkien ihmisten suun ikäviltä kysymyksiltä. Tuolla tekniikalla hän sitten ikään kuin hivuttautuu kohteensa ystäväpiiriin, ja sitten hän tietenkin aloittaa välittömästi jonkinlaisen kampanjan, jossa tuo henkilö sitten mustamaalaa kohdettaan erittäin ikävällä tavalla. Hän saattaa esimerkiksi vierittää uhrinsa päälle omia tekojaan, ja samalla myös kertoilla muille, kuinka hän oli vaihtanut “lääkäriopinnot DJ:n vaativaan työhön”.

Kyseinen “Auervaara”  on silloin “pysynyt aitona”, eikä kyseinen henkilö enää sitten “rehvastele” millään turhilla tutkinnoilla, kun hän saa tehtyä rahaa jossain muualla. Jos koulukiusaaminen on kovin avoimen tuntuista, ja kiusaajan käytös on kovin rehentelevää sekä itsevarmaa, niin silloin on tainnut tapahtua sitä, että tuo henkilö on soluttautunut tuon uhrin lähipiiriin, ja on esimerkiksi tämän serkun poika- tai tyttöystävä. Siinä sitten on hienoa kertoilla tuon henkilön perheasioita koulun pihalla, kun suuri joukko kavereita nauraa vieressä. Hän varmaan tuntee tuolloin saavuttaneensa elämänsä “kliimaksin”, kun voi siinä sitten toisen ehkä ainoan kaverin kanssa hihitellä hänen avuttomuudelleen, ja sille kuinka tuo onneton henkilö sitten sattui vielä kerran luottamaan tuohon serkkuunsa. Silloin kyllä eteen tulee sitten varmasti jossain vaiheessa sellainen asia, että tuo seurustelu paljastuu, mutta toki se ei sitten enää mitään merkitse.

Ja aina voi tuollainen “kaveri” sitten käyttää sosiaalisissa suhteissaan esimerkiksi toista nimeään, joka varmasti aluksi salaa hänen henkilöllisyytensä, ja samalla myös sitten auttaa urkkimaan mukavia pikku havereita tuon uhrin elämästä. Ja kun tuo “Erkki Toivo Ryhänen” , jonka serkku tuntee tietenkin nimellä “Topi” sitten joutuu joskus käyttämään esimerkiksi Facebookia, niin toki siihen voidaan laittaa sellainen mukava papukaijan kuva omaksi profiilikuvaksi, jotta kukaan ei sitten saa tietää, miten vaativaa elämää tuo koulukiusaaja sitten elelee. On varmaan hyvin vaikea olla sitten toisessa paikassa täysin toisenlainen, ja esiintyä toisella nimellä, kuin siellä suuren kaveripiirin edessä, ja missähän vaiheessa alkaa sitten joku kysellä, että eikö tuo onneton sitten ole aloittanut noita paljon mainostettuja “lääkärinopintoja”, tai että ehkä kuitenkin olisi parempi käydä se koulu loppuun, jotta sitten olisi tulot taattuja?

Kun puhutaan siitä, miten kiusaaja käyttäytyy, niin en usko että oikeasti lääketieteelliseen päässyt henkilö jättää koulunsa kesken, ja jos noin on päässyt tapahtumaan, niin silloin kyllä itse miettisin, että onko siellä sitten tapahtunut jotain sellaista, että tuo henkilö on menettänyt opinto-oikeutensa väärinkäytösten takia. Näet tuonne lääketieteelliseen tiedekuntaan ei aivan helposti pääsekään, ja siellä esimerkiksi tehdään kypsyyskoe, jonka läpäissyt vain voidaan päästää harjoittelemaan ihmisten lääkitsemistä, ja tietenkin myös muissa tiedekunnissa on vastaava käytäntö. Näin ollen jos koulusta eroaminen on ollut tällaiselle henkilölle niin miellyttävä vaihtoehto, ja hänet on vielä sieltä ulos päästetty, niin silloin voidaan tietysti sanoa, että häntä syytetään jostain rikoksesta. Mutta kuten tiedämme, niin kiusaaminen on kuitenkin erittäin suuri ongelma kouluissa, ja tuohon asiaan pitää aina puuttua ajoissa, jotta koko koulunkäyntiä koskevasta ajasta ei jää tuolle ihmiselle pelkkiä huonoja muistoja.

Mutta samalla pitää selvittää se, millainen syy tuohon kiusaamiseen on ollut, sekä se millaisia keinoja on siinä käytetty. Koska kiusaajan käyttämä terminologia kertoo siitä, millainen suhde hänellä on ollut kiusattavaan tai kiusattavan lähipiiriin. Samoin tuolloin voidaan selvittää sellaisia asioita, kuin että onko joku terveydenhoitaja tai muu lääkärin pareihin mahdollisesti käsiksi pääsevä taho päässyt katselemaan vaikkapa psykiatrin tai kouluterveydenhoitajan papereita. Kun tuollainen tapaus sattuu kohdalle, niin silloin tietenkin pitää kysyä tai tutkia, onko tuo tietovuoto ollut tahallista, eli onko tuo papereista vastaava henkilö sitten luovuttanut noita papereita tarkoituksellisesti sellaisille henkilöille, joilla ei niitä ole lupa katsoa. Samoin saadaan helposti sitten tietää sellaisia asioita, kuin että onko tuolla kiusaamisella ollut aikuisten hyväksyntä tai onko se ollut oikeasti aikuisten ihmisten eli ehkä jopa kiusaajan vanhempien ideoimaa tai jopa johtamaa toiminaa, jossa on osoitettu esimerkiksi omalle kadehtimisen kohteelle “kaapin paikkaa” yhteisössä.
 metsantarinoita.blogspot.fi

Mistä epäpätevän työläisen tunnistaa?

Epäpätevän työntekijän tunnistaminen on erittäin tärkeää työpaikan hyvinvoinnin sekä yleisen työturvallisuuden takia. Tuollainen työntekijä saattaa olla näennäisen sosiaalinen sekä myös hyvin miellyttävä henkilö. Mutta kun häntä hiukan lähemmin tarkastellaan, niin silloin eteen tulee sellainen totuus, että hän ikään kuin jatkuvasti huomauttaa pikkuasioista kuten juomapullon paikasta tai muista vastaavista seikoista. Kun puhutaan esimerkiksi työhaastatteluista sekä erityisesti ryhmähaastatteluista, niin hän saattaa olla erittäin huomaamaton. Kyseessä on ikään kuin "harmaa mies" tai "nainen", joka ei ehkä mitään puhu tapaamisessa itse. Toisin sanoen hän saattaa istua ikään kuin taka-alalla, ja muut esittävät sitten kysymyksiä. Yleensä tuo henkilö turvaa "senior-tason" työntekijän asemaan.

Tuolloin hän saa ikään kuin "cranea" työpaikallaan muiden työläisten silmissä. Eli kun tuo "senior-tason osaaja" on jossain kalliilla kurssilla oppinut jotain asioita, niin niitä sitten tietenkin hyödynnetään työelämässä, ja mitä nuoremmat siihen mitään voivat sanoa, jos tämä "senior" ei sitten mitään osaakaan. Tietenkin valkoinen paita sekä solmio ja pitkä työura käytännön tehtävissä takaa sen, että "pojat" eivät mitään uskalla tuolle henkilölle sanoa. Hän on aina päällisin puolin erittäin kunniallinen, ja esimerkiksi sijoitusyhtöissä hän saattaa tehdä kovaa tulosta. Tuo tulos vain saattaa perustua sisäpiirintiedon väärinkäyttöön, eli tuo "sijoittaja" on silloin saanut toisen yhtiön työntekijöiltä tietoja tulevasta osakeannista tai sitten ennätystuloksesta, joka nostaa tietenkin osakkeiden hintaa. Ja tuolloin joku saattaa keksiä, että hän voi "vuotaa" tuon tiedon kaverilleen ennakolta, jotta tämä sitten ostaa noita arvopapereita ennen tuloksen julkistamista. Tuolla tavoin voidaan tehdä valtavia voittoja, mutta rangaistus sitten on todella kova, jos niistä jää kiinni.

Eli hänellä saattaa olla tarinoissa hyvinkin pitkä kokemus noista töistä, mutta kun puhutaan tarkalleen ottaen noista töistä, niin hän saattaa kertoilla olleensa esimerkiksi jossain rakennuskohteessa, mutta tarkalleen ottaen ei hänen tehtäviään tule esiin. Tai sitten hän saattaa kertoa olleensa esimiestehtävissä jossain yhtiössä, joka suorittaa esimerkiksi toimistosiivouksia. Silloin kyllä itse kysyisin, että montako paikkaa tuo henkilö itse on käynyt tekemässä? Tuollaisten puheiden takana saattaa olla sellainen asia, että henkilö ei itse ole koskaan edes ollut töissä, ja noilla suurilla puheilla yritetään vaikuttaa työtovereihin, jotta nämä eivät kysyisi liian vaikeita kysymyksiä.

Samalla tietenkin vaitiolovelvollisuus on asia, jonka taakse voidaan kätkeytyä, jos halutaan välttää keskusteluja siitä, mitä edellisessä työpaikassa on oikeasti tehty. Eli on olemassa tapauksia, joissa yhtiö on kirjoittanut loistavia työtodistuksia epäpäteville tai sosiaalisesti työkyvyttömille henkilöille, ja lähettänyt heitä kilpailijoiden luokse hakemaan töitä. Siinä on sitten tapahtunut erilaisia vahinkoja, kuten sellaista että yhtiön muut työntekijät ovat irtisanoutuneet tuon "pomon" karjuessa heille päin naamaa.