Kirjoitelma sähkömagnetismista sekä Teslan työstä ja individualismista

Nikola Teslaa pidetään erittäin innovatiivisena sekä samalla ikävä kyllä hieman omituisena henkilönä, joka kehitti paljon erilaisia patenttiratkaisuja, jotka perustuivat hänen lempiaiheeseensa nimittäin sähkömagnetismiin. Hän keksi induktiomoottorin joka toimii samalla myös  sähkögeneraattorina sekä myös erään toisen laitteen, mikä mahdollistaa sähkön siirtämisen ilman läpi, kuten olen kirjoittanut. Sähkömoottorilla varustetusta torpedosta ei muuten nouse kuplavanaa, ja sen kyky muuttaa suuntaa ja nopeuttaan on aivan toinen, kuin mitä turbiinikäyttöisillä aseilla on.

Eli sähkömoottorilla varustettu torpedo voidaan pudottaa meren pohjaan, missä se sitten vaanii kohdettaan, ja kun sen tietokonepohjaiseen äänivertailuun perustuva  akustinen sensori havaitsee sopivan kohteen, niin torpedo syöksyy tuon laivan pohjaan. Tämä älykomponentella torpedo voi odottaa sopivaa kohdetta kuten lentotukialusta tai ohjussukellusvenettä  meren pohjassa, ja sitten iskeä sen pohjaan reiän.  Tai seurata jotain laivaa satamaan, ja iskeä siellä oleviin kohteisiin. Jos torpedo on varustettu RTG-laitteella eli Cesium-paristolla, niin se voi risteillä merellä vuosia, ja sitten jos käsky tulee, niin tämä ase voi iskeä satamaan ydinkärjellä.

Mutta kuitenkin joskus tuntuu siltä, että näitä suuria keksijöitä ei ehkä sittenkään ole ollut aivan siinä muodossa olemassa, kuin mitä me uskomme, vaan heidän nimiinsä on saatettu kuoleman jälkeen panna asioita, joita he eivät ole tehneet. Tämä koskee varsinkin sellaisia keksijöitä, jotka ovat kuolleet ilman perillisiä, jolloin valtio saattaa sitten suojella joitakin muita henkilöitä heidän kauttaan, ja myös rohkaista muita esittämään omia keksintöjään viranomaisille.

Tietenkin Tesla patentoi aikoinaan myös radio-ohjauslatteen, joka sitten varmasti kiinnosti myös eri maiden laivastoja, koska sen avulla voitiin rakentaa pienikokoinen ikään kuin veneen pienoismalli, joka sitten voitiin ohjata laivan kylkeen, ja räjäyttää siinä jolloin laivaan tulisi reikä. Mutta tietenkin Tesla tutki innokkaasti kapillaarivoimaa, eli hän kokeili myös letkun upottamista meren syvyyksiin, ja sen kautta imeytyvää vettä voitiin käyttää induktiogeneraattorin pyörittämiseen. Tuollainen laite voidaan asentaa mihin tahansa öljynporauslauttaan, ja sitten sen avulla voidaan elektrolyyttisesti hajottaa vettä vedyksi ja hapeksi, joka voidaan johtaa samoja putkia pitkin kuin mitä maakaasua kuljetetaan.

Eli tuo putki upotettiin syvänteeseen, ja sen kautta imeytyvä vesi ohjattiin turbiinin siiville, jotka pyörittivät indukitiomoottoria, joka siis toimii samalla induktiogeneraattorina. Tuolla tavoin Tesla saattoi saada sähkövirtaa omiin sähkömagnetismia koskeviin kokeisiin, missä tarvittiin korkea-jännitteistä sähkövirtaa, koska tuolloin viime vuosisadan alkuaikoina ei ollut voimavirtaa saatavilla. Kun puhutaan siitä, että Tesla oli hiukan omituinen, niin siksi häneen liitetään paljon tarinoita, joissa tuo mies olisi tehnyt lasipurkista sekä kananmunan sisuksista keinokohdun, missä hän olisi tehnyt alkioita koskevia kokeita, ja joidenkin ihmisten mielestä tuollaisella keinokohdulla voitaisiin ihmisiäkin kloonata.

Kloonaaminen on oikeastaan hyvin helppoa. Tarvitaan vain sellainen munasolu, mikä on juuri hedelmöitetty, ja sitten sen perimä imetään pois tumasta, ja tilalle ruiskutetaan kloonattavan olion DNA, mikä on eristetty esimerkiksi jostain iho- tai vastaavasta solusta. Sen jälkeen tuota DNA:ta vain monistetaan PCR-menetelmällä. Vaikka tämä osa kirjoituksesta on täydellistä spekulaatiota, niin yleisesti tiedossa on sellainen asia, että Tesla oli erittäin masentunut, ja hänellä piti olla hotellihuoneessaan kolme miestä estämässä hänen hyppynsä ikkunasta ulos.

Tuo mies asui useita vuosia eräässä New Yorkilaisessa hotellissa, ja tuolloin jo kysyttiin että kuka tuolle miehelle maksoi tästä asumisesta? Kun Tesla sitten teki esimerkiksi resonanssiin liittyviä kokeita missä hän kokeili pieniä kaiuttimia, joilla hän sai talon teräsrungon värähtelemään, niin se oli johtaa koko rakennuksen sortumiseen.

Sen jälkeen USA:n asevoimia epäiltiin tuon miehen työn rahoittajaksi, ja muutenkin tuo mies oli sen verran omituinen, että hänen sekä asevoimien välillä epäiltiin olevan paljon yhteisiä asioita. Tietenkin resonanssi-värähtelyyn liittyvät aseet varmasti kiinnostivat USA:n asevoimien johtoa, ja tarinoiden mukaan tuo resonanssiase, joka olisi laittanut talojen seinät värähtelemään olisi asetettu B-24 “Liberatoriin”, ja sen jälkeen tuossa koneessa olisi ollut vielä mikroaaltosätelijä, jonka tehtävänä olisi ollut maksimoida koneen aiheuttama tuho.

Tuon aseen olemassaolosta ei varmasti ole mitään erityisiä todisteita, ja se varmaan on joku tietyn tyyppinen asekehityksen tulos, että voidaan saada aikaan sellainen resonanssilaite, mikä voidaan kiinnittää lentokoneeseen. Sen laitteeen pitäisi tietenkin sen pitää olla sen verran voimakas, että sen aiheuttama resonanssi saa talon ulkoseinän hajoamaan murusiksi, ja samalla mikroaalto kuumentaa tuon raunion punahehkuiseksi. Joten sen takia tämä lentokone sitten voidaan varustaa ulkoisilla tuulimyllyillä, jotka antavat sille tarpeeksi sähkövirtaa tuon laitteen saamiseksi toimintakelpoiseksi.

Mm. TV-sarjassa “Ritari ässä” esiintyvä ihmeauto kykenisi tietenkin tuhoamaan seinän, jos se suuntaa siihen resonanssia aiheuttavan kaiuttimen. Siis ensin autossa oleva laser-tutka eli lidar mittaa sen, mitä materiaalia tuo kohde on, mihin auton pitää iskeä, ja sitten tietokone kaivaa vain oikean sävellajin auton tietokannoista, ja säätää sitten sonarinsa antamaan tuolle kohteella sellaista värähtelyä, mikä murtaa auton edessä olevan seinän.  Syy siihen miksi tuo ihmeauto kykenisi sitten ajamaan ilman tankkausta johtuisi siitä, että tuossa autossa käytettäisiin Cesium-paristoja, jotka antavat sille äärimmäisen pitkän toiminta-ajan, ja tietenkin sen komeat äänet olisivat vain ääniefektejä.

Tuota autoa ehkä sitten ohjataan kauko-ohjauksella niin, että sen keulassa ja takapuskureissa ja peileissä on pieniä kameroita, joilla sen kauko-ohjaimen käyttäjä sitten kykenee arvioimaan auton etäisyyden muista ajoneuvoista, tai sitten se ehkä käyttää hajautettua tietojenkäsittelyä, mikä perustuu Renderfahrm-ohjelmistoon, millä voidaan muiden verkossa olevien tietokoneiden resursseja pyytää apuun, mikäli halutaan siirtää tuo klassikko sitten nykyaikaan.  Se että Nikola Tesla oli varmasti kiinnostunut näistä asioista ei vähennä häneen liitettyjen tarinoiden määrää eikä niiden mystisyyttä, eli Teslan väitetään joissain salaliittoteoreetikoiden kirjoituksissa joutuneen Rothschildien murhaamaksi, mutta tästä ei ole kuitenkaan mitään todisteita.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Planeettojen kemiaa sekä avaruuden kaupallista hyödyntämistä

1. Miksi vesi on tärkeää?

Jos planeetalla on vettä, niin se voi silloin olla kohteena mahdolliselle avaruusmatkalle, on normaalisti se, mitä esimerkiksi tiedejulkaisuissa kerrotaan. Mutta asia ei  ole aivan niin yksinkertainen kuin miltä päällepäin näyttää. Nimittäin vesi voi vaarantaa koko tehtävän, koska se saattaa elättää bakteereja, jotka voivat infektoida koko aluksen miehistön hyvin pahasti, joten sen tähden veden löytyminen planeetoilta ei ole ehkä aina hyvä asia avaruusmatkaa ajatellen.

Mikäli esimerkiksi Jupiterin Europa-kuuhun tehdään joku matka, niin silloin ongelmana on se, että tuon kuun pinta on jääkuoren peitossa. Ja silloin tuo jääkuori voi romahtaa aluksen painon alla, tai sitten siihen aukeaa railo yllättäen.  Tuolloin miehistö saattaa esimerkiksi saada tuota vettä päälleen, kuten monesti olen kirjoittanut. Mutta toki muutkin mahdollisuudet veden tuottamiseen ovat olemassa, ja esimerkiksi kidevesi voisi olla paljon lupaavampi mahdollisuus tuon veden tuottamiseksi kuin virtaava vesi. Toki kidevedessäkin voisi teoriassa elää jonkinlaisia eliöitä, mutta se on todella hyvin epävarmaa.

2. Hiilivety- ja arkkiplaneetan mahdollisuudet

Jos planeetan kaasukehässä sekä pinnalla on vapaana huomattava määrä hiilivetyjä, niin silloin kyseessä voisi olla paljon lupaavampi kohde tukikohtaa ajatellen. Eli jos tuo planeetta olisi ihmiselle hyvin vihamielinen, niin silloin tietenkin myös ihmisen elinympäristö on noille olioille samalla tavoin myrkyllinen. Samoin jos  planeetan organismi syntetisoisi happea jostain yhdisteestä, niin silloin puhdas tai vapaana oleva happi olisi sille liian reaktiivinen aine, jolloin tuo organismi menehtyisi meidän kaasukehässämme.

Mutta hiilivedyn avulla voidaan tuottaa energiaa hyvin helposti polttokennoilla, ja jos tuolta planeetalta löytyy happea esimerkiksi jostain yhdisteestä, niin sitä voidaan silloin kemiallisesti erottaa sen kaasukehästä. Esimerkiksi hiilimonoksidikaasukehän ollessa kyseessä voidaan tuo hiilimonoksidi ohjata aktiivihiilisuodattimen läpi, jolloin tietenkin voidaan tukikohta perustaa esimerkiksi Venukseen. Tuollainen tukikohta vaatisi tietenkin hyvän lämpöeristyksen, jonka ansiosta tuo Venuksen pinnalla oleva tukikohta voisi pitää lämmön ulkopuolella.

Operointi tuon planeetan pinnalla tapahtuisi masuunisuojapukujen sekä kaasunaamareiden avulla, ja planeetan paksua kaasukehää voidaan tietenkin hyödyntää esimerkiksi tuulivoimaloiden muodossa, joten ehkä Venus voisi olla hyvin lupaava matkakohde tulevaisuudessa. Mutta ennen kuin noita planeettojen välisiä matkoja edes aletaan harkita, pitää tekniikan hiukan kehittyä, ja myös se pitää tiedostaa, että tuolta kohdeplaneetalta pitää saada jotain konkreettista hyötyä, jotta avaruusmatkaan tarvittavia miljardisatsauksia voidaan perustella. Toki robottien avulla tapahtuva planeetan hyödyntäminen olisi varmasti hyvin järkevä ratkaisu.

3.Robottien käyttö avaruuden kaupallisessa hyödyntämisessä

Tekoälyn sekä robottien avulla voidaan avaruudessa tehdä todella paljon ilman, että ihminen altistuu millekään vaaralle. Eli esimerkiksi Mars olisi metallipitoisena planeettana järkevä kohde kaupallista hyötyä ajatellen, ja tietenkin asteroidit ovat todella potentiaalisia matkakohteita kaivostoimintaa ajatellen. Eli voidaan ajatella vaikkapa Atlas-raketin kokoinen alus, joka vaeltaa sähköstaattisten työntöjärjestelmien kuten ionimoottoreiden avulla asteroidivyöhykkeessä sekä  poimisi sieltä pieniä, hyödyntämiskelpoisia kivenmurikoita omaan lastitilaansa. Tuon kiven valitsemisessa alus käyttäisi esimerkiksi massaspektrometriä sekä muita sensoreita, joiden avulla se voisi poimia tuolta vyöhykkeeltä esimerkiksi mahdollisia jättiläistimantteja tai huomattavia määriä platinaa sisältäviä kappaleita.

Eli asteroidivyöhykkeeltä mennään sitten tulevaisuudessa hakemaan sitä, mitä maassa ei ole. Näitä asioita ovat esimerkiksi iridiumin kaltaiset platinametallit, joita on maankuoressa erittäin vähän. Ja tietenkin asteroidivyöhykkeellä voidaan rakentaa noita tulevaisuuden tähtien välisiä avaruusaluksia, joiden moottoreita ei voida turvallisesti käynnistää Maata kiertävällä radalla. Sen takia noita aluksia rakennettaisiin asteroidivyöhykkeellä, ja sitten ne hinataan Jupiteria kiertävälle radalle, jossa niiden ajoainesäiliöt täytetään Helium 3:lla, tai sitten mahdollisten tähtienvälisten ramjetien käynnistys voi olla sellainen, että tuo alus hinataan ensin kauas maasta, jonka jälkeen tuo aluksen magneettinen imujärjestelmä käynnistetään.

3.1 Interstellaaristen lentojen tukialue voi sijaita tulevaisuudessa asteroidivyöhykkeellä.

Nuo  kaukaisessa tulevaisuudessa toteutettavat fuusioraketit käyttävät tulevaisuudessa eräänlaista avustettua fuusiota, jossa aluksen sähköenergia luodaan normaalilla ydinreaktorilla, ja sitten aluksen läpi vedetään tuota ionisoitunutta vetyä magneettikentän avulla. Ja kun tuo plasmanauha ohjataan aluksen taakse, niin siihen kohdennetaan laserien avulla energia, mikä käynnistää fuusioreaktion. Eli mikään itsejatkuva spontaani ei tuo reaktio olisi, ja lasereiden sammuttaminen sammuttaa myös tuon keinoauringon, mikä sitten työntää alusta eteenpäin   Kuitenkin on mahdollista kehittää vielä tehokkaampi moottori, joka perustuu antimateriaan.

Tuo kuvitteellinen alus varustetaan silloin hiukkaskiihdyttimillä, minkä avulla osa plasmasta muutetaan antimateriaksi, ja sitten  antimateriasuihku yhdistetään normaalin materian kanssa, jolloin alus saa valtaisan sysäyksen. Ja tietenkin sen ulkopuolelle voidaan asentaa hiukkaskiihdytin, jolloin kyseessä olisi WARP-moottori. Tuon teoriassa valon nopeuden ylityksen mahdollistava moottori tarvitsee tietenkin valtaisan energian, jotta sen antama kiihtyvyys olisi tarpeeksi voimakas Tai muuten tuo kiihdytys valon nopeuteen kestää todella  kauan.

Eli WARP-alus olisi sellainen, että se käyttäisi hybridi-moottoreita. Eli ensin antimateriaa käyttävä alus hinataan pluton radan ulkopuolelle,ja sitten sen moottori käynnistetään. Tuota antimateriaa käytetään valtavan voimakkaan sähkövirran luomiseen sekä aluksen työntämiseen eteenpäin, mutta samalla tietenkin toimii myös WARP,joka vetää universumin ioneja aluksen kulkusuuntaa vasten. Ja näin ehkä sitten saavutetaan tilanne, missä valon nopeus on teoreettisesti mahdollista ylittää.

hkimmo.blogspot.fi