Mitä itse asiassa tarkoittaa epikurolaisuus?

http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html
http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/mita-itseasiassa-tarkoittaa.html

Perustulo voi olla joillekin pelastus, mutta joillekin taas kauhistus, koska toiset pitävät sitä vain äänten ostamisena kun toiset taas humaanina eleenä

Perustulo on aina välillä ollut valtion päättäjien mielestä todella hyvä keino vähentää työttömien ahdinkoa, mutta jostain syystä tähän takuutuloon ollaan vasta nyt käytännössä alettu siirtymään, ja kyseessä on sitten edelleenkin vain kokeilu, jossa vain osa työttömistä saa tuota tukea kahden vuoden ajan, ja tarkoitus on tutkia sitä, millä tavoin tuo 560 euron tulo vaikuttaa saajansa työllistymiseen. KELA:n mukaan nuo henkilöt on valittu satunnaisotoksella. Syy miksi tätä tuloa ei koskaan ennen edes yritetty saada menemään läpi Eduskunnassa, on melko selvä asia: sitä on pidetty jotenkin ansiottomana tulona, jollaisten takia maassamme on niin korkea verotus. Perustulo on tietenkin jokaiselle ihmiselle välttämätön asia, jotta hän pystyisi elämään yhteiskunnassamme, jossa kaikki on niin kauhean kallista.

 Mutta kuten varmaan tiedämme, niin on olemassa ihmisiä, joiden kaikki tulot menevät oluen muodossa alas kurkusta, ja tuollaista kehitystä ei maamme sosiaalihuolto ole tietenkään halunnut tukea, ja vaikka oikeastaan vain pieni osa maamme työttömistä viettää koko päivän kapakassa, niin nuo henkilöt ovat kuitenkin melko näkyvä osa yhteiskuntaamme. Kun puhutaan sosiaalihuollosta ylipäätään, niin esimerkiksi joillakin opiskelijoilla on kesällä todella vaikeaa, kun he eivät saa sitten rahaa yhtään mistään, kun kesältä ei makseta opintotukea ja sosiaalihuollosta ei rahaa saa jos henkilö opiskelee. Perustuloa on kuitenkin pelätty siksi, että se ei kuulemma motivoi hakemaan töitä, vaan kannustaa istumaan baarissa.

Tietenkin opiskelijalla on mahdollisuus hakea kesätöitä, mutta jos niitä ei sitten tule, niin on olo apea. Kun keskustellaan ihmisten perustulosta esimerkiksi eduskunnassa käytyjen keskustelujen valossa, niin joillekin on tullut sellainen käsitys, että tuolla rahalla hallitus ikään kuin ostaisi työttömien ääniä itselleen. Hallitus on ikään kuin suurten linjojen vallankäyttäjä, joka toimii kuten kaikki poliittiset liikkeet kautta aikojen. He haluavat ääniä seuraavissa eduskuntavaaleissa, joissa poliitikkojen uskottavuus sekä jatkomahdollisuudet ovat katkolla, ja siksi on houkuttelevaa luvata esimerkiksi taloudellista etua suurimmalle ihmisryhmälle, joka vaalipiiristä löytyy, ja toki työttömät ovat erittäin hyvä yhteneväinen ryhmä, jonka tuloihin valtiovalta voi vaikuttaa. Ja siksi nyt sitten myös työttömille aletaan luvata jotain uutta ja upeaa, koska heidän äänensä kelpaavat kansanedustajille.

Työttömät ovat sikäli hyvin erikoisessa asemassa maassamme, että koska emme ole kansakuntana onneksi käyneet sotaa sitten 1940-luvun, ja tuosta sodasta alkaa olla jo 80 vuotta. Joten meidän yhteiskunnassamme alkavat sitten veteraanit uupua, ja siksi poliitikkojen on alettava miettiä sitä, kenelle nyt sitten annetaan lupauksia, koska vaikka veteraanit ovat tietenkin kunnioitettavan työn tehneet maatamme puolustaessaan, mutta kuitenkin poliitikkojen pitää nyt etsiä uusia ihmisryhmiä, joille esitetään lupauksia, ja työttömät ovat sellainen yhteneväinen ryhmä, jota varmasti moni kaupunkilaisten ääniä kaipaileva poliitikko haluaa motivoida äänestämään itseään. Se juuri on politiikassa tärkeintä: tehdä lupauksista  sellainen paketti, joka motivoi suurta ryhmää ihmisiä äänestämään lupaajaa itseään noissa vaaleissa.

 Politiikan ydin on siinä, että miellytetään massoja, ja saadaan ryhmien ääniä oman poliittisen liikkeen taakse, ja tuolloin saattaa käydä niin, että lähdetään ikään kuin ääriryhmien kelkkaan. Tuolla tarkoitan sitä, että haetaan joidenkin skinheadien tai alkoholistien  ääniä, ja unohdetaan se että suuri enemmistö maamme väestöstä ei ole skinheadeja. Eli ääriryhmät ovat usein varsin näkyvä osa katukuvaa, mutta ääriliikkeellä ei ehkä ole kuin kymmenkunta jäsentä, jotka erottuvat uniformumaisen pukeutumisen takia. Ja kuitenkin aina välillä joku poliitikko haksahtaa siihen, että lähtee liehittelemään tuollaista pilottisankareiden ryhmää, jonka jäsenet eivät ehkä edes halua lähteä vaaliuurnille äänestämään vaan huutelevat kadulla "sieg heiliä" kaljapullo kädessään. Ja osalla noista henkilöistä ei ehkä edes ole äänioikeutta, jos he ovat esimerkiksi vaajaavaltaiseksi julistettuja.

pimeakronikka.blogspot.fi

Asenteet ja politiikka ovat aina toisiinsa kietoutuneita asioita, ja sen takia Eduskunnassa kiistellään esimerkiksi avioliittolaista

Poliitikon pitää aina muistaa se, että hänellä on neljän vuoden välein tilinteon hetki, ja jos silloin ei olla pidetty äänestäjiä tyytyväisinä, niin hän voi lähteä etsimään uutta työpaikkaa. Siksi on tärkeää, että hän seuraa tarkasti galluppeja, joissa mitataan äänestäjien tyytyväisyyttä tehtyihin päätöksiin. Ja tästä sitten seuraa hiukan erikoinen tilanne, koska tietenkin poliitikon pitää osoittaa aktiivisuuttaan jokaisessa mahdollisessa asiassa. Äänestäjien kosinta varsinkin kuntavaalien alla on erittäin tärkeää, koska silloin mitataan poliitikon omaa henkilökohtaista kannatusta sekä samalla ajetaan sisään uutta väkeä, joista ehkä joku sitten asettuu puolueen ehdokkaaksi eduskuntavaaleissa. Poliitikon pitää kuitenkin varoa sitä, että hän lähtee vahingossa pienen mutta äänekkään ääriryhmän mukaan, ja esimerkiksi juuri körttiseurakunta on tästä hyvänä esimerkkinä. Eli kun käydään pienen paikkakunnan  kirkon ovella tekemässä galluppeja, niin se saattaa antaa väärän kuvan siitä, mikä on paikkakunnan yleinen mielipide asioista.

Ja siksi on tärkeää, että puolueiden arvot näkyvät jokapäiväisessä keskustelussa, joka koskee muutakin kuin valtion tulo- ja menoarviota. Näet valtion tulo- ja menoarvion kaltaiset asiat ovat toki tärkeitä asioita, mutta ainoa osa mistä niissä keskustellaan ovat sosiaalimenot, ja muuten tuo kirjanen on melko tuntematon käsite päivän politiikasta keskusteltaessa. Näet valtion tulo- ja menoarvio sekä budjettikehykset, mikä tarkoittaa sitä, että paljonko rahaa mihinkin asiaan on varattu, ja esimerkiksi paljonko liikkumavaraa tuossa budjetissa oikeastaan on, mikä tarkoittaa sitä, että montako ylimääräistä työntekijää saa palkata esimerkiksi kiireapulaisiksi terveyskeskukseen on monille ihmisille melko tuntematon käsite, ja minun  täytyy tässä myöntää, että en edes tiedä onko terveyskeskuksessa kiireapulaisia. Mutta valtion tulo- ja menoarvio on abstraktio, mikä on monille ihmisille hyvin etäinen asia.

Tämän takia esimerkiksi tästä avioliittolaista on tehty niin valtavan suuri numero, koska se edustaa ihmisille jotain käsin kosketeltavaa sekä konkreettista asiaa, josta voidaan sitten keskustella konkreettisella tasolla. Eli tässä tapauksessa keskustelu tarkoittaa sitä, että haluammeko nähdä kaksi miestä tai kaksi naista alttarilla seisomassa. Toki tuo on piispainkokouksen päätöksen jälkeen edelleen mahdotonta, vaikka pappi sen seremonian voi tehdä salaa kirkon ollessa kiinni tai jonkun kotona. Mistä sen tietää mitä nuo ihmiset tekevät tai mitä he mistäkin asiasta ovat oikeasti mieltä? Toki jos pappi jää tuollaisesta toiminnasta kiinni, niin hän saattaa joutua kurinpidollisen menettelyn kohteeksi, eli muistakaa että myös pappi on ihminen. Se että tästä avioliittolaista kuitenkin kiistellään Eduskunnassa osoittaa yhteiskunnan muutosta suvaitsevampaan suuntaan, eli keskutelu käydään sivistyneesti ilman katuparlamentteja tai suurempia mielenilmauksia.

Eikä ainakaan ketään olla vetämässä hirteen tai polttamassa roviolla tämän asian takia. Ja nämä seksuaaliset ja muut suuntautumiset ovat asioita, joille kukaan ei voi mitään. Mutta se että tällainen asia otetaan avoimesti esille parlamentissa,  ja siitä avoimesti voidaan keskustella niin, että kaikkia osapuolia kuunnellaan tasapuolisesti, ja muitakin kuin vain yhtä kantaa esitetään, on mielestäni erittäin positiivista politiikan kannalta. Eli rävähtävä keskustelu tuo väriä sekä kiinnostavuutta valtion päätöksentekoon, ja ehkä sitten saadaan myös uusia mielenkiintoisia nimiä mukaan myös ehdokaslistoille. Samoin pitää muistaa, että vain se uurnalla annettu ääni ratkaisee sen, kuka maassamme on vallassa. Joten siellä äänestämässä kannattaa käydä, jotta sitten saadaan niitä mieleisiä edustajia myös kunnanvaltuustoon sekä parlamenttiin

pseudotiedetta.blogspot.fi

Poliittinen sofismi nostaa taas päätään, eli maisteritason tutkintoa vaaditaan maksulliseksi suureen ääneen

(Lehtikuva)

Taas eräs professori on ilmoittanut, että hänen mielestään maisteritason tutkinto pitäisi tehdä yliopistossa maksulliseksi, ja tästä sitten on mediassa esitetty valtava "mainos", jossa tuota ajatusta oikein taas mainostetaan suurena saavutuksena. Tästä nähdään miten media ohjaa poliittista elämää maassamme, eli tämän kaltaisista asioista poliitikot pitävät mielellään puheita. Kun poliittinen päätöksentekokoneisto toimii, niin se koostuu kuitenkin yksilöistä, joiden pitää ajatella omaa työpaikkaansa, mikä tietenkin vaikuttaa päätöksenteon objektiivisuuteen, koska poliitikon pitää saada oikeita ääniä taakseen, ja tietenkin tunnettavuus on silloin tärkeää. Tällöin toimittajat jotka tuovat poliitikon ajatuksia ihmisten tietoon ovat ennen olleet tärkeitä tuttavuuksia, ja joissakin tapauksissa esimerkiksi presidenttiin kohdentuva pilkka, mikä on tietenkin aiheuttanut närkästystä saattaa olla pikemminkin toimittajaan kohdentuvaa huomauttelua, josta sitten mennään suutuspäissään tekemään juttu lehteen.

Ja tuolloin saattaa teitenkin vähän puurot sekä vellit mennä sekaisin, eli toimittajat joskus kytkevät itsensä suoraan tuohon poliittiseen instituutioon. Eli joissakin tapauksissa on toimittajan kohdalla käynyt niin, että   häneen itseensä kohdistuva kritiikki tai pilkka muuttuu lehtijutussa presidentin pilkkaamiseksi. Esimerkiksi legendaarista lehtimiestä Simo-Pekka Nortamoa syytettiin joskus tällaisesta toiminnasta, eli hän kuulemma koplasi omia lehtijuttujaan Kekkosen politiikkaan, ja jos joku sitten oli jossain asiassa Nortamon kanssa eri mieltä, niin silloin Nortamo saattoi esittää nuo kommentit ulkopoliittisen linjan arvosteluna, ja tämä saattoi viedä virkamieheltä jopa viran.  Tai niin ainakin Nortamon mukaan oli tapahtunut.

Poliittisen muutoksen huomaa siitä, että esimerkiksi poliitikot voivat avoimesti esittää sellaisiakin malleja, että esimerkiksi huumeiden käyttö kriminalisoitaisiin vain laittoman katukaupan osalta, ja rekisteröity narkomaani saisi annoksensa apteekista. Ennen tuollaiset puheet olisivat varmasti aiheuttaneet huomautuksia sekä vastalausemyrskyn maamme konservatiivisissä piireissä. Samoin kansanedustajien henkilökohtaiset ongelmat eivät enää aiheuta erotusta eduskunnasta, vaikka hän heräisi moottoripyöräjengin päämajasta kovassa krapulassa.

Vaikka kansanedustaja tai kunnallispoliitikko on melkein koskematon istuessaan eduskunnassa tai kunnanvaltuustossa, niin aina välillä hän on kuitenkin velvollinen mittauttamaan kannatuksensa vaaleissa, joiden tuloksesta riippuu hänen jatkokautensa tuolla päätöksentekokoneistossa, ja siksi hänen pitää saada mahdollisimman moni ihminen äänestämään itseään vaaliuurnilla. Se että joku puolue vetää teltat täyteen ihmisiä, tai saa kahvittelijoita oman vaalikoppinsa eteen, ei kuitenkaan tuo sille yhtään ääntä. Ja vaaleissa on sikäli ikävä asia, että vain uurniin pudotetut äänestysliput ratkaisevat vaalin tulokset, eikä mikään kadulla sanottu enää siellä ole sitovaa.

Siksi poliitikko on oikeastaan suuri sofisti, joka on olemassa vain siksi, että hän saa kansan enemmistön eli "suuren keskiluokan" taakseen. Muu on sitten toisarvoista, koska vain se ryhmä joka saa eniten ääniä pääsee eduskuntaa. Suomessa noudatetaan suhteellista vaalitapaa, mikä tietenkin nostaa puoluekannan merkitystä, koska äänet annetaan maassamme ensisijaisesti puolueelle, ja siksi ehdokasasettelu on äärimmäisen tärkeä osa vaalia. Eli jokaiseen vaalipiiriin pitää ideaalisessa asetelmassa saada ääniharava, joka vetää ääniä tuolle listalle, josta valitaan sitten edustajat sinne instanssiin, mitä kyseiseen vaaliin kuuluu. Ja äänten lasku perustuu siihen, että listan eniten ääniä saanut henkilö saa vertailuluvukseen koko listan äänimäärän, ja muut sitten seuraavat perässä, niin että seuraavaksi eniten ääniä saanut saa puolet, ja niin edelleen.

Se miksi maamme poliitikot ovat huolissaan nimenomaan akateemisten ihmisten tutkintojen hinnoista, on se että enin osa maamme kansalaisista ei ole akateemisesti koulutettuja. Eli perinteiselle kouluttamattomalle työväestölle luvattiin perinteisessä politiikassa paljon asioita, koska työläiset olivat suuri yhteneväinen ryhmä ihmisiä, ja työväki peri sotaveteraanien paikan poliittisessa toimintaympäristössä, koska heitä oli helppo kutsua vappuparaateihin. Puhuttaessa koulutetusta työvoimasta eli asentajista, insinööreistä sekä merkonomeista ja muista kouluja käyneistä ihmisistä, niin silloin tietenkin tuo koulutus on henkilön itsensä kannalta hyvä asia. 

Mutta työnantaja ei ehkä asiaa aivan sillä tavoin näe, koska koulutettu työläinen ei ole niin riippuvainen työpaikastaan kuin kouluttamaton. Samoin asentaja ei tarvitse niin paljon ohjausta työssään, ja siksi hän tekee välitason työnjohdosta tarpeettoman. Mutta koulutetussa työvoimassa on myös poliitikkojen kannalta ongelmia, koska heitä ei esimerkiksi ole kovin helppoa provosoida huutamaan iskulauseita vappuparaateissa kuin koulunsa keskeyttäneitä henkilöitä. Kun puhutaan median suhteesta politiikkaan, niin tietenkin myös toimittajilla on poliittinen kantansa erilaisiin asioihin, ja se tietenkin näkyy esimerkiksi lehtikirjoittelusta.

Ja tietenkin poliittiseen kielenkäyttöön kuuluu maassamme sellainen asia, että kaikki mikä on poliitikon tai toimittajan mielipiteen vastaista leimataan helposti populismiksi, mikä tarkoittaa sitä, että äänestäjiä pyritään liikaa miellyttämään. Kun puhutaan puoluelehdistöstä, niin silloin tietenkin mieleen tulee heti joku "Demari" tai vastaava poliittisen liikkeen äänenkannattaja, mutta yleensä ei tule mieleen että moni maamme huipputoimittaja oli ennen poliittisesti sitoutunut, ja tietenkin se sävytti lehtikirjoittelua. Samoin maamme poliittiseen kulttuuriin kuului ennen se, että henkilö joka arvosteli poliittisia instituutioita kuten presidenttiä tai eduskuntaa kutsuttiin kertausharjoituksiin, jossa hänelle kerrottiin selvästi, että maamme poliittinen johto sekä puolustusvoimat ovat kaiken arvostelun yläpuolella. Toki presidentti on maamme johtaja jolla on tietyt valtaoikeudet, mutta hänelläkin varmasti on oma poliittinen kantansa asioihin, samoin kuin kaikilla muillakin ihmisillä Suomessa on.

Itsestäni olisi mukavaa olla täysin objektiivinen jokaista asiaa kohtaan, mutta kuten tiedämme, niin myös minulla on omat mielipiteeni asioista, ja myös minä itse saan ottaa asioihin kantaa kuten haluan. Eli myös minulla on oma poliittinen kantani asioista, sekä olen myös vain ihminen, eikä nykyään enää pyritä edes politiikassa ainoaan oikeaan totuuteen, mikä on tietenkin edesauttanut esimerkiksi poliittisen keskustelun kehittymistä maassamme, ja jos politiikkaan tulee väriä, niin siitä tulee kiinnostavaa. Jolloin ehkä se sitten saa aikaan sen, että joku nuori saa päähänsä lähteä tuohon toimintaan mukaan, tai ainakin käy vaaliuurnalla antamassa äänen jollekin poliittiselle henkilölle, joka siellä on ehdolla. Samoin sana on Suomessa vapaa, ja myös esimerkiksi poliittiset vaihtoehtoryhmät voivat kirjoittaa omia mielipiteitään esimerkiksi blogeissa, eli missään nimessä maailmaa ei muuteta sillä, että viranomaisia mennään heittelemään kivillä tai käyttädytään väkivaltaisesti kaduilla. Se vain luo oikeutuksen murskata väkivalta voimalla.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Verkkoidentiteetin rakentuminen sekä ihmisten todellisten mielipiteiden paljastaminen on verkossa erittäin helppoa

Verkkoidentiteetti on muutakin kuin pelkkä kuva Facebookissa. Se on kaikkea sitä, mitä me teemme Internetissä, ja sekin että me emme käytä sosiaalista mediaa tai muuta vastaavaa kertoo meistä jotain, mitä ehkä emme halua muiden tietävän. Kuten F-Securen Hyppönen sanoi, niin me emme koskaan ole enää täysin turvassa tietoverkkoa hyödyntävällä urkinnalta, eikä myöskään meidän todellinen näkemyksemme esimerkiksi vähemmistöistä jää enää omaksi tiedoksemme. Eli nyt eletään täysin uutta aikaa myös yksityisyyden kannalta.

Tällä tarkoitan sitä, että elämme nykyään eräänlaista akvaarioelämää, missä kuka hyvänsä voi tunkeutua toisen ihmisen yksityiselämään erittäin inhottavilla tavoilla. Näet meidän pitää muistaa se, että vaikka meillä on verkkovakoilua vastustava lainsäädäntö sekä "lex nokia", mikä antaa yrityksille oikeuden valvoa omaa tietoturvaansa, niin kuitenkin nuo lainsäädännön kiemurat ovat sellaisia, että niistä ei ole mitään hyötyä Maapallon toisella puolella olevia hakkereita vastaan, ja vaikka esimerkiksi kiinalaiset hakkerit operoisivat maassamme, niin meillä on lainsäädännössä kaksoisrangaistavuuden kieltävä pykälä, jonka mukaan rikollinen karkoitetaan, jos tuo heidän kotimaansa aloittaa oikeustoimet heitä vastaan, ja arvatkaa mikä mahtaa olla silloin linja, jos esimerkiksi GRU:n tai Kiinan kansantasavallan tiedustelun virkailija jää kiinni vakoilusta maassamme?

Voin sanoa että heitä ei koskaan tulla tuomitsemaan yhtään mistään, vaan vaikka nuo tuomiot luettaisiin, niin ne saatetaan purkaa välittömästi lukemisen jälkeen. Mutta nykyään hakkereita on enemmän sekä heidän osaamisensa on korkeammalla tasolla kuin koskaan ennen, ja nykyään hyvätkin tietokoneet maksavat vain pari- kolmesataa euroa, joten yhä useammalla ihmisellä on niihin varaa, ja tämä lisää tietenkin hakkerien määrää. Ja toki myös avoimet tietoverkot auttavat hakkereita toimimaan huomaamattomasti. Myös PHP-sekä muiden skriptikielien ohjeita saa tietoverkoista ilmaiseksi, joten nykyaikainen hakkerointi kohdistuu lähinnä verkkopalveluihin.  PHP:n sekä sen osa-alueen HTML:n koodin voi jokainen tehdä vaikka omalla Notepadillaan, jos aikaa ja taitoja löytyy. Tai sitten se voidaan kopioida joltain muulta kotisivulta Notepadiin ja tallentaa HTML-muotoon.

Syy tähän on se, että esimerkiksi pankkien sekä muiden kiinnostavien järjestelmien toiminta perustuu nimenomaan PHP:llä tehtyihin kotisivuihin, ja nämä dynaamiset verkkopalvelut siten ovat saaneet aikaan täysin uuden hakkeroinnin muodon syntymisen. Nimittäin sen että salasanoja sekä tunnuslukuja kalastellaan siten, että oikean kotisivun verkkoliikenne ohjataan muutettujen linkkien avulla rikollisten tekemille kotisivuille, joka on näköispainos pankin tai muun kiinnostavan kohteen virallisesta sivustosta, joten niille kirjoitettu salasana tai numeroyhdistelmä ohjataan tietokantaan, mikä tallentaa tuon yhdistelmän jota rikolliset sitten voivat käyttää omiin operaatioihinsa.

Kun puhutaan verkkoidentiteetistä, niin tietenkin sen avulla voidaan tehdä henkilöstä hyvin tarkka psykologinen profiili, jota voidaan käyttää esimerkiksi kansallisen turvallisuuden riskitekijöiden kartoittamiseen. Eli jos henkilö kovin paljon kirjoittaa sosiaalisessa mediassa ääriryhmiä tukevia mielipiteitä, niin toki hän silloin profiloituu ääriryhmiä eli väkivaltaa ihannoivien järjestöjen tukijaksi. Ja jos tuollainen henkilö sitten omistaa aseen, niin silloin pitää viranomaisten ryhtyä toimenpiteisiin tuota henkilöä vastaan, jotta hänen toimintansa ei enää vaaranna yhtään ketään.

Jos puhutaan ääriryhmistä, niin on aivan sama, että mikä niiden ilmoittama motiivi oikeastaan on. Tuo ääriryhmä sitten voi väittää olevansa joko allahin tai jonkun muun uskonnon edustaja. Eli nuo skinitkin ovat väkivaltaisia ääriryhmiä, joiden toimintaan pitää puuttua, ja noilla väkivaltaryhmillä ei mitään muuta aatetta ole kuin pahoinpitelyt sekä muiden ihmisten pelotteleminen.

Kukaan ei heistä ole sellainen, että hän olisi mitenkään oikeutettu elämään tällä planeetalla, ja tietenkin muslimit ovat hyvä kohde pelottelulle, koska he ovat näkyvä vähemmistö. Muslimit ovat näet maassamme perineet romanien aseman yhteiskunnan syrjityinpänä ryhmänä. Ja ikävää on se, että tuota syrjimistä tuetaan näkyvästi eräiden julkisuuden henkilöiden taholta. Mutta nykyään tuollaiset kannanotot tulevat helpommin esiin kuin ennen, ja siksi poliitikkojen asenne esimerkiksi vähemmistöjen asemaa kohtaan tulee nykyään erittäin hyvin esille. Heitä voidaan esimerkiksi trollaamalla eli esiintymällä uusnatsina tai jihadistina houkutella kertomaan omia näkemyksiään noista asioista, ja sitten nuo asiat voidaan levittää ympäri tietoverkkoa, joten verkkokirjoittelussa pitää noudattaa varovaisuutta.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Myös Fixit eli Suomen ero EU:sta on täysin mahdollinen sanoi Timo Soini

Kuvituskuva
Kuva I

Taas on Timo Soini ottanut paikan julkisuudessa, ja sanoo että myös Fixit eli maamme ero EU:sta olisi mahdollinen. Tämä on aivan mahdollista, jos tässä sitten kansanäänestys sitten järjestetään, ja toki meidän maamme kannalta tuo brixit on tuonut huomattavan vähän turbulenssia talouselämään, vaikka joku toki on voinut tehdä miljoonia, jos hän on ostanut osakkeita pörssikurssien laskiessa ja nyt niiden noustessa on tämä henkilö sitten myynyt nuo osakkeensa. Eli melkoisen potin tällä tavoin voi tehdä, jos kyseinen Hannu Hanhi osaa ennustaa pörssikurssien käyttäytymistä.

Kuitenkin maamme pysyminen EU:ssa tai siitä eroaminen on kansanäänestyksestä kiinni, ja ehkä se olisi hyvä järjestää, jotta spekulaatiot tämän asian eli EU-eron tiimoilta saadaan pois päiväjärjestyksestä. Mutta tuollaiset asiat tietenkin tuovat lisää värikkyyttä poliitikon henkilökohtaiselle uralle, ja tämän takia noita "jos eroaisimme EU:sta"-tyylisiä otsikoita varmasti saamme nähdä jatkossakin. Kansanäänestyksessä ei kukaan voi äänestää väärin, kuten Soini sanoi, mutta jos äänestäjille jaetaan väärää tietoa, niin he voivat toimia toisin, kuin miten he muuten toimisivat.

Mutta tässä en puhu kuitenkaan vain Britannian kansanäänestyksestä vaan kansanäänestyksistä yleensä. Eli koska liityimme EU:hun kansanäänestyksen jälkeen, niin tästä asiasta pitää tietenkin tehdä uusi kansanvaali, koska silloin kansan mielipidettä kysyttiin tästä asiasta. Ja politiikan avautuminen näkyy toki hyvin tässä keskustelussa, mitä ennen ei olisi edes käyty. Eli kansalta ei ennen tällaisissa asioissa edes ollut tapana kysellä mitään, eli melko paljon politiikka on tämän EU-kysymyksen myötä tervehtynyt tai ainakin tuulettunut. Toki nyt sitten keskustellaan kiivaasti siitä, että ymmärsivätkö britit oikeasti, mitä he äänestivät? Tässä tapauksessa taas nähdään tavanomainen politiikan ammattilaisten toimintatapa tällaisessa asiassa.

Se jonka oma kanta sattui sillä kertaa voittamaan tietysti sitten tyytyy vaalitulokseen, ja pitää uutta äänestystä kansan tahdon halveksimisena, kun taas taho joka hävisi vaalit tai äänestyksen vaatii uutta vaalia välittömästi. Poliitikkojen reaktio siihen, että jouduttiin tilanteeseen, mikä ei vastaa hänen omaa kantaansa on aina ollut tällainen. Jos EU:n kannattajat olisivat voittaneet, niin "brexit"-leiri vaatisi nyt kansanäänestyksen uusimista, koska se näyttää heidän omien äänestäjiensä silmissä upealta toiminnalta, ja nämä kansanäänestykset ovat hyvä tilaisuus osoittaa poliittista selkärankaa. Ja tietenkin 350 miljoonaa euroa tai puntaa kuulostaa todella suurelta summalta, joka voidaan ohjata suoraan äänestäjien terveydenhoitoon.

Vanha isoäiti on hyvä hahmo, millä voidaan herättää myötätuntoa itseä kohtaan, mutta se että kun puhutaan 350 miljoonan sijoittamisesta britannian kokoisen maan terveydenhoitoon, niin silloin voidaan kysyä, että meneekö tuo raha oikeasti hoitohenkilökunnan eli lääkäreiden sekä hoitajien palkkaamiseen, vai erilaisiin hallintobyrokratioihin, jotka kuitenkin ovat potilasturvallisuuden kannalta erittäin tärkeitä, ja koskevat esimerkiksi henkilökunnan koulutuksen tarkastamista, sekä erilaisten pätevyyttä koskevien standardien luomista sekä niiden noudattamisen valvomista, mutta pahimmillaan se menee henkilökunnan palkkojen korottamiseen, sekä siihen että esimerkiksi lääkärien määrät vähenevät sekä siihen, että palveluiden taso heikkenee, kun uusia työntekijöitä ei enää oteta edes sijaisiksi.

Mutta kun mietitään sitten tätä fixit-mallia, niin olisi varmaan kaikille parasta, että tuo paljon haluttu kansanäänestys pidetään, ja jos päätös on sellainen, että päätämme erota tuosta liitosta, niin silloin pitää tietysti neuvotella se, miten maamme saa sitten esimerkiksi Kreikalle antamansa rahat takaisin, sekä muista käytännön kysymyksistä, eli vapaakauppa varmaan koskisi joitain tuotteita, ja jatkossakin kävisimme noukkimassa veden varaan joutuneita pakolaisia ylös Tornionjoesta.  Eli äkkinäinen ero EU:sta varmasti olisi tuolloin kriisin aikaan todettu pelkuruudeksi tai vähintään "riitaojamaiseksi" käytökseksi, mutta nyt kun kriisi on taittunut, niin nyt on aika tehdä se kansanäänestys EU:n jäsenyydestä.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Kyllä kansa tietää, sanoi presidentti Kekkonen

"Kyllä kansa tietää" sanoi tasavallan presidentti Urho Kekkonen aikoinaan. Ja tämä tietenkin on näkynyt osittain myös brittien toiminnassa tämän kansanäänestyksen jälkeen. Eli he ovat nyt sitten lopulta etsineet tietoa EU:sta. Tämä toiminta kuvastaa hyvin kansanäänestyksen ongelmia. Kysymys on nimittäin siitä että onko ihmisillä oikeasti käsitystä siitä, että mistä asioista kansanäänestys sitten oikeastaan pidetään? Samoin onko heille kerrottu, miksi tuota päätöstä ei tehdä parlamentissa, vaan se annetaan suoraan kansalle?

Eli onko ihmisille jaettu tarpeeksi oikeaa ja asiallista tietoa aiheesta, josta heidän pitää tehdä päätöksiä. Toisin sanoen tietävätkö ihmiset oikeasti, mistä kaikesta he kansanäänestyksen yhteydessä päättävät? Ja onko heille selitetty sitten se, miten tuo päätös vaikuttaa heidän jokapäiväiseen elämäänsä tai muihin heitä koskeviin asioihin? Kansanäänestyksen ideana on se, että ihmisten mielipidettä eri asioista kuunnellaan, mutta yksi asia kuitenkin on jäänyt ikään kuin piiloon, kun puhutaan suorasta demokratiasta, ja se koskee parlamenttia.

Näet kaikissa eurooppalaisissa maissa ylin valta on parlamentilla, jossa tehdään kaikki lain säätämistä koskevat päätökset. Ja kansanäänestykset eivät ole mitenkään kovin yleisiä asioita läntisessä Euroopassa. Eli se että parlamentti kysyy kansalta mielipidettä on yleensä merkki heikkoudesta. Syy miksi olemme siirtyneet edustukselliseen demokratiaan johtuu siitä, että kun lakia säädetään, niin silloin pitää sen valmistelussa olla hyvin tarkkana, ja perehtyä huolellisesti paitsi lakitekstiin, niin myös edustajan pitää pohtia lain vaikutusta yhteiskuntaan.

Eli tämän takia on ihmisiä, joiden mielestä mitään kansanäänestyksiä ei pitäisi koskaan edes pitää. Heidän perustelunsa on se, että suuri osa äänedtäjistä ei edes oikeastaan tiedä, mitä heidän äänestyskäyttäytymisensä tulee vaikuttamaan yhteiskuntaan. Ja tietenkin äänestäjä saattaa uskoa, että esimerkiksi juuri ero EU:sta tuo automaattisesti hänelle työpaikan. Mutta kun tehdään vaikeita päätöksiä, niin kansan taakse on helppo mennä piiloon. Kun päätös jostain asiasta siirretään kansalle, niin se sitten ikään kuin vapauttaa parlamentin vastuusta, sekä siirtää huomiota pois sen tekemistä koulutus- yms. tukien leikkaamisista. Näin poliittiset päättäjät osoittavat välittävänsä kansasta, jolta he ovat juuri leikanneet pois mahdollisuuden päästä esimerkiksi yliopistoon ja sitä kautta päästä kohoamaan yhteiskunnan portailla.

Miksi Euroopan Unionin vastustus on niin korkealla profiililla varustettua?

EU odottaa mielenkiinnolla tulevaa kansanäänestystä Britannian jäsenyydestä unionissa. Näet se voi olla alku unionin kaatumiselle, mitä maailmantalous ei kuitenkaan kaipaa. EU ei siis poliittisten päättäjien mielestä ollutkaan se "Lintukoto", mikä toi vain uutta vaurautta sekä yltäkylläisyyttä sen kansalaisille. Ja kun sitten tuli eteen lama, niin johan nousi valtioissa eteen se, että tietenkin pitää EU:sta sitten erota, kun se on niin huono ratkaisu muutenkin.

Tämä on muuten kovin yleistä nimenomaan lamakautena. Laman aikaan nationalismi nousee kaikissa valtioissa, ja tietenkin myös meillä ovat populistit saaneet sitten vallan, kun heillä on tapana antaa ihmisille selkeitä sekä yksinkertaisia ratkaisuja, joilla sitten saadaan työttömyyttä helpotettua. Yksi niistä tietenkin on rajavalvonnan lisääminen. Mutta syy siihen, että EU:n vastustus on niin näkyvää erityisesti Britannian alueella saattaa johtua siitä, että tuossa maassa on muutamia veroparatiiseja kuten Jersey, joita vaaditaan lakkautettaviksi, ja noihin veroparatiiseihin ovat tarinoiden mukaan monet huippurikkaat ihmiset siirtäneet turvaan.

Ja tämä tietysti on hiukan kiusallista näille ihmisille, koska EU:ssa suunnitellaan uutta korrupiodirektiiviä, mikä voi sitten aiheuttaa verotarkastajan saapumisen noiden ihmisten koteihin. Ja tämän takia tuota unionia on alettu vastustaa hyvin näkyvällä tavalla,  eli lehdistö pursuaa kaiken maailman päällikköekonomisteja, joiden mielestä kaikkein paras asia, mitä voimme tehdä, olisi ero EU:sta.

Mutta toki jokainen itseään kunnioittava poliitikko järjestää näytöksen, missä kansalta kysytään reilusti, mitä se haluaa. Toki tuossa näytöksessä sitten on yleensä kuukauden tai parin verran tuotettu kansalle sitä "oikeaa kantaa asioihin". Eli haettu haastateltavaksi lähinnä tuon poliitikon omaa kantaa tukevia haastateltavia, sekä trollattu ja uhkailtu hänen kanssaan eri mieltä olevia. Toisin sanoen parklamentaarikoille on syydetty erilaisia alatyylin sähköposteja, ja pudoteltu koirankakkaa postiluukusta.

Toki nuo uhkauskirjeet voisi kyllä julkistaa lähettäjän sähköpostiosoitetta myöten, jotta kaikki ihmiset näkevät ne sitten ihan itse. Tuolloin joku voi sitten tunnistaa lähettäjän kutsumanimen tai ainakin tuo osoite voidaan laittaa pois. Eli missään tapauksessa uhkausta ei kannata lähteä peittelemään. Ja voin kertoa että vaikka sähköposti olisi merkitty henkilökohtaiseksi, niin kyllä uhkailun voi sitten julkistaa, koska silloin on kysymys muusta kuin asiallisesta kommentoinnista. Ja meidän maassamme on syyttäjillä todistustaakka. Eli toki oikeus varmasti myös lukee noiden julkaistujen sähköpostien sisällön, ennen kuin se antaa päätöksen.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Äärinationalismi, rikollisuus sekä nimittely ovat tuttu yhdistelmä

Kuvituskuvaa
Kuva I

Haluan sanoa ensin sen, että viranomaisten tehtävänä on tutkia sekä ennalta ehkäistä rikoksia, ja äärioikeiston jäsenenä on  hyvin helppoa esiintyä. Eli henkilön täytyy vain avata sähköposti skinheadien nimissä sekä alkaa lähettää viha- eli roskapostia ympäriinsä. Äärinationalistien toimintamalli esimerkiksi tiedotuksessaan sekä ihmisten pelottelussa on oikeastaan aina ollut samanlainen. Televisiossa esiinnytään mielellään muka ihmisten äänitorvena, sekä jokainen teko, mikä heille tehdään julkistetaan näiden henkilöiden omilla kotisivuilla. Mutta noita skinheadien sekä muiden nationalistien järjestöjä on kuitenkin myös paljon demonisoitu, ja niiden jäsenmäärää sekä vaikutusmahdollisuuksia on liioiteltu.

Vihakirjoittelua käytetään esimerkiksi bloggaajien pelotteluun, jotta he olisivat hiljaa esimerkiksi kouluväkivallasta. Mutta myös poliittiset vaikuttajat ovat pahimmassa tapauksessa itse lähettäneet itselleen noita kirjeitä, jotta he vaikuttaisivat uskottavammilta, ja esimerkiksi Italiassa Mafia on tukenut omia ehdokkaitaan lähettämällä heille vihakirjeitä esimerkiksi skinheadien nimissä. Tällä tavoin on myös yritetty kohdentaa poliisityötä kaduille, jotta esimerkiksi talousrikoksia ei oltaisi ehditty tutkia. Eli vihakirjoittelulla voi olla aivan muita kuin poliittisia päämääriä, ja myös maahanmuttajat ovat niitä toisilleen lähetelleet, jotta heidän lapsensa tai nuorensa eivät uskaltaisi mennä kouluihin.

Samoin vihjaillaan jatkuvasti FSB:ltä sekä Vladimir Putinilta tulevaan rahoitukseen, sekä poliisissa ja asevoimissa oleviin yhteyshenkilöihin. Samalla ilmeisesti korostetaan omaa asuinpaikkaa sekä yhteyksiä nimen omaan erilaisissa reserviläisympyröissä sekä upseerien parissa oleviin tuttaviin,. mutta itse kyllä uskon, että noita äärinationalistien hyviä suhteita viurkavaltaan on paljon liioiteltu, koska tuollaiset uutiset "skinipolisiista" tietenkin myyvät lehdissä todella hyvin. Samoin se että jonkun poliitikon poika tai tytär kuuluu äärijärjestöön on  erittäin suuri puheenaihe, sekä näyttävää mainosta noille järjestöille.

Eli esimerkiksi Ku Klux Klan esitteli aikoinaan suurella volyymilla sen jäsenistössä olevia tuomareiden sekä muiden nimekkäiden henkilöiden lapsia, ja myös monesti näiden äärijärjestöjen jäsenlistoille on päätynyt henkilöitä, jotka eivät edes itse tienneet kuuluvansa kyseiseen järjestöön. Tällä tarkoitan sitä, että nuo järjestöt ovat joskus lisänneet ihmisten nimiä jäsenluettoloihinsa ilman heidän lupaansa. Eli nuo luettelot on väärennetty tuolta osin.

 Mutta kun puhutaan noiden skinheadien saamasta ilmeisen myönteisestä palautteesta eräissä lehdissä, niin voidaan kysyä kyllä, että miten paljon maassamme saa oikeastaan tehdä, ennen kuin alkaa valtiopetostutkinta? Jos henkilö toimii esimerkiksi vieraan valtion rahoittamassa järjestössä, minkä ainoa tarkoitus on oman yhteiskuntarauhamme horjuttaminen yleisellä tasolla, niin silloin viranomaiset ovat velvollisia aloittamaan tutkinnan, mikä koskee näitä järjestöjä. Samoin jos noiden järjestöjen toimintatapa on uhkailu sekä vapaudenriisto ja julkinen pahoinpitely, sekä maan rajat ylittävä toiminta, jossa rikoksista tuomittua henkilöä tullaan puolustamaan ulkomailta asti, niin silloin varmasti kyseessä on organisoitu rikollisuus.

Eli oikeastaan voidaan puhua samasta asiasta, kuin 1990-luvun Helvetin Enkeleiden kohdalla. Televisio teki noista moottoripyörällä liikkuvista miehistä ikään kuin sankareita, jotka pakenivat lakia maasta toiseen, ja asuivat omissa jengitaloissaan. Kun puhutaan näistä äärinationalisteiksi itseään kutsuvista tahoista, niin voidaan kysyä että onko mahdollisesti menty vähän liian pitkälle, kun kyseiset järjestöt ikään kuin avoimesti mainostavat hyviä välejään poliisilaitokseen. Poliisin tehtävä on olla puolueeton, eli jokainen mellakoitsija sekä kivien heittelijä on vietävä putkaan, oli hänellä sitten mikä hyvänsä merkki rinnassaan. Ja voi olla niin, että joidenkin skinheadien lähettämiksi väitettyjen viestien takaa löytyy aivan toisia tahoja, jotka ovat ehkä lähinnä halunneet järjestää vaikeuksia jollekin tietylle henkilölle.

Eli äärioikeistolaisten nimissä on julkisuuden henkilöille kirjoitettu vihakirjeitä myös koulu- tai työpaikkakiusaamistapauksissa, joissa jollekin opiskelija- tai työtoverille on haluttu järjestää hiukan "lomaa". Näin ollen on kyseisen henkilön nimiin avattu sähköposti, ja sieltä lähetetty sitten "ihailijakirje" esimerkiksi YK:n pääsihteerille tai jollekin muulle julkkikselle. Vihakirjeillä voidaan myös yrittää vaikuttaa esimerkiksi yhteiskunnaliseen tilanteeseen. Tuon toiminnan tarkoitus voi jossain tapauksissa olla esimerkiksi se, että joku kansanedustaja saadaan esittämään lisävaltuuksia tai resursseja poliisille. Eli esimerkiksi tällaisessa tapauksessa, missä kansanedustajat antavat lisää rahaa sekä virkoja poliisille, niin noiden valtion turvallisuusorganisaatioiden  jäsenet voivat silloin pitää työpaikkojaan turvattuina. Joten oliko mahdollisesti tästä kysymys esimerkiksi silloin kuin Margaret Thatcheria vastaan iskettiin kosevatiivien puoluekokouksessa vuonna 1984, missä viisi ihmistä kuoli, mukana myös kaksi korkean tason konservatiivia.

En väitä Thatcherin tienneen tuosta iskusta etukäteen, mutta olisiko sen takana ehkä todellisuudessa joku protestanttinen järjestö, joka halusi Pohjois-Irlannin kireän tilanteen jatkuvan. Tai ehkä RUC:n, turvallisuuspalvelun tai asevoimien tiedustelun virkailijoita, jotka olivat ehkä käyttäneet liian kovia otteita tai muuten pelkäsivät tutkimuksia. Monet poliitikot ovat jääneet maailmalla kiinni siitä, että he ovat palkanneet huutelijoita tai häiriköitä omiin vaalitilaisuuksiinsa, jotta todelliset vaaliasiat jäisivät taka-alalle. Ja tunnetuin noista henkilöistä on Adolf Hitler, joka poltatti valtiopäivätalon sekä räjäytti pommin omassa vaalitilaisuudessaan, jotta NSDAP:stä tulisi suositumpi. Samaa tekniikkaa ovat soveltaneet tarinan mukaan esimerkiksi edesmennyt Jörg Haider, joka ei aina löytänyt puheenaiheita vaalitaisteluunsa. Niinpä tuo henkilö sitten palkkasi muutamia henkilöitä heiluttamaan hakaristilippua omiin tilaisuuksiinsa, jotta poliisi sitten saatiin paikalle, ja Haiderille suurta suosiota.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Miksi Turkin vaatimus kunnianloukkaus-syytteestä saksalaisessa tuomioistuimessa on mennyt läpi?

1. Miksi Saksa myöntyy Turkin vaatimuksiin?

Kun Saksa on nyt myöntynyt Turkin vaatimukseen kunnianloukkaussyytteen esittämisestä tuon maan presidenttiä pelkanneelle koomikolle, niin voidaan sanoa, että tällainen toiminta varmasti on tarkoitettu ennakkotapauksen luomiseksi sille, että johtavaa poliitikkoa ei saisi pilkata. Ja tietenkin on mukavaa hakea ennakkotapaus tuosta asiasta Turkin kautta.

Huippupoliitikkojen ongelma että heitä tietenkin aina välillä pilkataan, tai heidän jo sovittuja asioita aletaan kaivella liian tarkasti, mikä johtaa joskus  siihen, että koko päätöksentekoprosessi ikään kuin jämähtää. Mutta johtavien poliitikkojen sekä muiden vastaavien henkilöiden pitää aina olla hiukan suurpiirteisiä, jotta äänestäjät eivät saa väärää kuvaa tuosta henkilöstä.

Ja termillä "väärä kuva" tarkoitetaan yleensä sitä, että tuo poliitikko profiloituu ikään kuin pikkumaiseksi sekä elitistiseksi ihmiseksi, joka mielellään vaientaa arvostelijoita oikeudenkäyntien sekä syytteiden avulla. Joten totta kai pitää tuon ennakkotapauksen tulla EU:n sekä oman maan rajojen ulkopuolelta, jotta eivät äänestäjät lähde antamaan ääniään jollekin muulle ehdokkaalle. Ongelma  näet on siinä, että joku saattaa oikeasti tietää, jotain hirveää poliitikon elämästä.

2. Onko tarkoitus hakea sananvapautta koskeva ennakkotapaus oikeudesta?

Se että poliitikko on puhtoinen kuin pulmunen ei tarkoita, että hän olisi oikeasti mitenkään moraalisesti oikealla asialla oleva henkilö. Varsinkin Panaman vuoto sekä veronkierto ovat olleet varmasti joillekin poliitikoille melko kiusallisia asioita, vaikka toki tuo toiminta on ollut viimeistä pilkkua myöten laillista. Mutta kuten tiedämme, niin laki sekä moraali eivät kulje käsi kädessä, ja esimerkiksi sotarikosten lillehammerin tapauksen kaltaisissa tapauksessa kaksoisrangaistavuus estää oikeuden toteutumisen hyvin ikävällä tavalla.

Lillehammerin tapauksessa Mossadin eli Israelin tiedustelun virkailijat surmasivat erään palestiinalaisen, ja jäivät kiinni teosta, mutta he eivät ehkä saaneet mitään rangaistusta. Näet jos esimerkiksi murhan tekijä on toisen maan tiedustelulaitoksen palveluksessa, ja hänet sitten luovutetaan tuohon valtioon tuomiolle, niin toki kaksoisrangaistavuuden kieltäminen takaa sen, että tuomion jälkeen hän ei teoriassa palaa Eurooppaan. Mutta kukaan ei ole mitenkään miettinyt mahdollisuutta, että tuo henkilö käyttäisi tekaistua nimeä ja sosiaaliturvatunnusta, jonka tiedustelu sitten vain vaihtaa pois. Eli heillä on käytössään aidot henkilöllisyystodistukset mutta niihin on merkitty väärät nimet sekä muut tiedot.

Mutta kun päästään taas siihen, että poliitikko ei ehkä olekaan mikään puhdas pulmunen, niin silloin tietenkään ei ole hänelle hyväksi, että ihmiset puhuvat vaikkapa Facebookissa ikäviä asioita, jotka saattavat koskea vaikkapa illallisia joidenkin yksityisten toimijoiden kanssa, tai hänen edustusmatkaansa väitetään lomamatkaksi, kun hän neuvottelujen välillä käy rannassa virkistäytymässä.. Joku voisi vetää vääriä johtopäätöksiä siitä, jos vaikkapa kunnan rakennuslautakunnan puheenjohtaja istuu illallisella jonkun tarjouksen tekijän kanssa. Siinä voi sitten mieleen tulla se, että joku kirjoittaa humalassa tuosta poliitikosta hiukan ikävää tekstiä tai julkaisee hänestä intiimejä paparazzikuvia, joissa vihjaillaan ties mitä. Se voi johtaa poliitikon putoamiseen seuraavissa vaaleissa, joten tietenkin olisi hienoa, että sosiaalinen media olisi täysin kiellettyä kaikkialla maailmassa.

pseudotiedetta.blogspot.fi