Milloin demokratia ei oikeastaan toimi? ( Vast. Silloin kun joku on demokraatin kanssa eri mieltä)

http://demikratiaonmukavasia.webnode.fi/

Kimmo Huosionmaa

Kaikilla meistä on mukavia kokemuksia demokratiasta, mikä ei oikeastaan sitten ole kuitenkaan palvellut yhtään ketään. Esimerkiksi ennen aikaan oli tapana, että taloyhtiöissä tietystä asioista päätettiin joukolla, ja sitten eräissä tapauksissa esimerkiksi kun kaapelitelevisiota sitten haettiin taloyhtiöön, niin silloin saatiin eräissä tapauksissa kokoon edustava joukko erilaisia mummoja sekä vaareja, joita ei juuri koskaan noissa taloyhtiöissä näkynyt, ja siinä sitten ainoa asia mitä kaapelitelevisioon saatiin oli tietenkin kova porno sekä väkivalta. Ja tietenkin sen jälkeen demokraattinen hallintoelin päätti sen, että tuo kaapelitelevisio sitten jäi tilaamatta, kun se sitten kaadettiin tuolla yhtiökokouksessa.


Kun sitten puhutaan demokratiasta ylipäätään, niin yleensä me länsimaiset ihmiset pidämme varmaan erittäin suuressa arvossa tätä meidän päätöksentekokoneistolle tyypillistä olemusta, missä enemmistö päättää mitä milloinkin tehdään. Ja sitten tietenkin kaikki me normaalit ihmiset olemme tyytyväisiä tähän tilanteeseen. Mutta sitten välillä kohtaamme sellaisen ikävän tilanteen, että meillä itsellämme sattuu olemaan eri kanta asioihin, kuin sillä meidän taloyhtiömme tai muun järjestelmän enemmistöllä. Eli tuolloin kun enemmistön kanta ei ole sama kuin meillä itsellämme, niin silloin tietenkin saamme tyytyä siihen, että emme saaneet enemmistöä puolellemme sekä esityksemme kaikessa arvokkuudessaan kaadettiin. Mutta tuolloin voimme olla siitä asiasta ylpeitä, että tietenkään tuolloin kyseessä ei ole ollut niin sanottu "aito demokratia", vaan sellainen vähän niin kuin manipuloitu versio tästä asiasta, joka maassamme on pyhä.


Mikäli jossain valtiossa esimerkiksi hallitusta arvostellaan, niin tietenkään tuollainen arvostelija ei voi käsittää, että tuo hallitus toimii kansan antamalla mandaatilla, ja siihen sitten ei kenelläkään pidä olla nokan koputtamista. Ja kun sitten eteen tulee tilanne, missä parlamentin eteen saapuu mielenosoittajia, niin tietenkään he eivät edusta kuin pientä osaa kansasta. Ja heillä sitten on usein takanaan myös ulkomaisten agenttien tuki takanaan. Tuolloin sitten eteen tulee tilanne, missä hallituksen on komennettava mellakkapoliisi hajottamaan mielenosoituksia. Ja varmasti tämä sitten näkyy tilanteessa, missä ihmisten tulee laittaa äänestyskuponkiin se ainoa oikea numero, mikä tarkoittaa tietenkin tuon hallituksen tai parlamentin jäsenen omaa vaalinumeroa. Kun tuo väärä numero mikä tarkoittaa kaikkia muita kuin juuri tuon kyseisen edustajan numeroa sitten tulee laitettua vaalilipukkeeseen, niin silloin varmasti ollaan tilanteessa missä demokratia ei oikeastaan toimi ollenkaan. Näet jos istuva hallitus joutuu sitten oppositioon, niin edessä on varmasti tukalat ajat niille, jotka ovat tuolloin edellisen vaalikauden aikana istuneet keskeisissä ministerin tehtävissä.


 Ja tietenkin tuo asia varmaan vaivaa myös kaikkia itseään kunnioittavia mellakkapoliiseja ja muita sellaisia tahoja, jotka ovat tehneet kaikkensa sen puolesta, että demokraattisesti valittu hallitus voi tehdä rauhassa työtään ihmisten hyväksi. Joten tuon takia nämä hallitukset olisi syytä istuttaa vallan kahvaan seuraavaksi viideksi sadaksi vuodeksi. Minkä ihmeen takia ihmiset eivät tajua, että jos hallitus saisi istua ikuisesti, niin silloin se saisi varmasti paljon harjoitusta omaan työhönsä. Kun sitten esimerkiksi pohditaan tuota käsitettä "demokratia", niin silloin voidaan kysyä huoleti, että "minkä ihmeen takia pitää jokaista ihmistä lähteä kuuntelemaan?". Kun demokratiaa ajatellaan esimerkiksi siitä lähtökohdasta, että siinä pitää kuunnella kaikkia ihmisiä, niin totta kai silloin pitää muistaa, että päätöksenteko vie tuolloin hiukan aikaa.


Eli olisi varmaan parempi lopettaa koko aate, koska se ei kerta kaikkiaan toimi. Kun joku diktaattori saa kaikki päätökset tehtyä puolen minuutin sisällä, niin sellaisessa paikassa kuin Eduskunta jokaisen lain pohtiminen ja sen säätäminen vie ihan oikeasti aikaa. Ja arvatkaa mitä kaikkia mukavia asioita ihminen ehtisi sinä aikana tehdä, kun tuollainen päätöksenteko venyy kaiken maailman puhujien takia? Siinä ehtisi sitten vaikka käydä metsästysretkellä tai oluella, kun tuo hyvin jähmeä päätöksentekokoneisto junnaa jotain päätöstä omassa koneistossaan. Kun ajatellaan mikä pelko sellaisella hallituksella on edessään, joka on hajottanut kaikki sitä vastaan suunnatut protestit mellakkapoliisien avulla, niin tuolloin olisi varmaan parempi jättää kaikki sellaiset äänestykset väliin, jotka eivät tuota hallitusta ole tukemassa. Joten tuolloin kun ihmiset lähtevät vaaliuurnille, niin kaikkien meidän pitää varoa sellaista asiaa, että tuohon väkijoukkoon on saatettu vaikuttaa jollain psykologisella aseella tai jakamalla heille sellaista tietoa, että hallituksen päätöksiä saisi sitten lähteä arvostelemaan.

Onko se muka toimivaa demokratiaa, että tavallinen ihminen pääsee sanomaan mielipiteensä valtion johdon toiminnasta? Eikö silloin olisi parasta jättää koko äänestäminen väliin, jos ei itsellä satu olemaan mitään asemaa, mikä riippuu hallituksen kannasta johonkin asiaan? Se että muut kuin hallituksen "luotettaviksi" määrittelemät ihmiset pääsevät sanomaan mielipiteitään asioihin varmasti vain sotkee hallituksen työtä. Tuolloin tietenkään demokratia ei ollenkaan toimi, koska ihmisten asenne poliitikkoja kohtaan on vähän erilainen, kuin mitä he oikeasti toivoisivat. Kun puhutaan sitten kaiken maailman vaalikampanjoista, niin tietenkin olisi hienoa, jos noissa kampanjoissa ei tarvitsisi puhua yhtään mitään. Se että ihmisellä ei ole mitään sanottavaa varmasti olisi hiukan kiusallista, ja tietenkään niitä asioita, mitä kampanjoissa tuodaan esille ei juurikaan ole tapana tuoda parlamenttien päätettäviksi. Mutta sitten tietenkin kun ihminen ei sano yhtään mitään, niin ihmisille saattaa tulla sellainen kuva, että hänellä ei ole mitään kiinnostuksen kohdetta, palkkaa lukuun ottamatta poliittisella kentällä. Tämän vuoksi olisi varmaan mukavaa sulkea sosiaaliset mediat tavallisilta ihmisiltä. Tuolloin ei kukaan joudu lukemaan tavallisten ihmisten mielipiteitä jostain ilmakehän ilmiöistä tai siitä, kuinka ikävä joku naapuri on häntä kohtaan ollut.


Tuollaisten tavallisten ihmisten mielipiteet kuuluvat johonkin mielipidesivuille, jos ne eivät loukkaa ketään. Ja silloinkin niitä voidaan varmasti hiukan lyhentää, jotta muille ihmisille tulisi lisää aikaa selata tomaatti-mainoksia jostain kotisivulta. Eli eihän tavallisten ihmisten mielipiteillä haluta rasittaa muita kadulla kulkevia henkilöitä, joilla varmaan on kova kiire töihin. Ja jos sitten työttömänä tällainen ihminen sattuu kirjoittamaan jotain, niin takuulla tuollainen kirjoitus olisi paras osoittaa tulevalle työnantajalle. Kun ihminen hakee töitä, niin tietenkään ei ole hyvä, että hän kirjoittaisi tai julkaisee yhtään mitään, mikä voi ärsyttää tulevaa työnantajaa. Kun ihminen on työttömänä, niin silloin varmasti on hyvä opettaa häntä, että jos hän kirjoittaa jostain sellaisesta asiasta, mikä saattaa tulevaa pomoa ärsyttää, niin silloin tietenkin voi työpaikka jäädä saamatta. Ja tietenkin kaikki asiat, mihin pomo ei löydä sekunnin murto-osassa vastausta ovat sellaisia, mistä hän voi vetäistä herneen nenään.


Eli olisi parempi varmaan, että kukaan ei kirjoita sellaisia asioita, jotka voivat muuttaa ihmisten näkemyksen hänestä itsestään tai esimerkiksi sitä kuvaa, jonka entinen työnantaja on hänestä sitten luonut. On hyvin vaikeaa tehdä kirjoituksia, jos ei ole mitään sanottavaa. Ja sen takia monet perinteiset poliittiset johtajat haluaisivat varmaan poistaa sosiaalisen median, koska sen käyttäminen vie heidän kallista aikaansa. Vai haluaako sosiaalisen median poistaa sellainen toimittajien ryhmä, joka ei koskaan kirjoita yhtään mitään, kas siinä vasta on se paljon puhuttu pulma. Kun ihminen kirjoittaa jotain, niin tietenkin joku voi sanoa, että hänen mielipiteensä ovat erilaisia kuin tuon arvostelijan omat. Mutta kuitenkin ne ovat ihmisen omia ajatuksia, joita hän saa julkaista niin paljon kuin huvittaa. Tietenkin tuollainen ikävä kirjoitelmien jakaminen, missä ihminen kirjoittaa omia ajatuksiaan sekä julkaisee niitä on varmasti joidenkin ihmisten mielestä hyvin ikävä seikka. Näet tietenkin olisi paljon upeampaa tehdä Internetiin jotain sellaista, mitä kutsutaan "Glitteri-kirjaksi".


Siinä sitten kopioidaan omille kotisivuille esimerkiksi jonkun jääkiekkojoukkueen kuvia tai muuta vastaavaa, jolloin tietenkään kyseessä ei ole siinä mielessä mitenkään sen tyyppisestä kirjoituksesta, missä ihminen esittelee omia ajatuksiaan muille. Kuitenkin aina välillä törmään sellaiseen käsitykseen Internetissä, että väkivalta olisi oikea tapa estää sosiaalista mediaa. Kun toinen ihminen kirjoittaa jotain verkkoon, niin tietenkin hänen kanssaan saa olla eri mieltä asioista, mutta se että uhkaillaan vedellä turpiin, ei varmasti ole mitään sellaista, mitä voidaan kutsua termillä "hyvän tavan mukainen journalistiikka". Kun ihmínen kirjoittaa omista mielipiteistään Internetiin, niin se varmaan on joidenkin mielestä kauhean suurta leuhkimista.


Mutta se varmaan sitten parempi, että ei kaikkien tarvitse tuntea samaa tarvetta tuoda itseään esille. Ja onhan tietenkin Lars-Leevi Laestadius sanonut, että jos joku tuo liikaa esiin itseään sekä omia mielipiteitään, niin hän sitten vain leuhkii tuollaisilla asioilla, ja varmasti tuolloin tehtiin selväksi, että jos tuossa yhteisössä oli joku eri mieltä kuin tuo Lars-Leevi, niin seurauksena oli kuritus. Tietenkin Lars-Leevi unohti tuolloin mainita, että hänen mielestään paras paikka seurakuntalaisille oli pelto, missä he tekisivät tauotta työtä hänen pappilansa eteen. Tuolloin ei varmaan olisi ollut sopivaa, että joku olisi esimerkiksi kysynyt tuolta mieheltä, mihin hän laittoi nuo rahat, joita maatalon tuotteiden myynnistä tuli hänelle. Ja tästä muuten tulee mieleeni sellainen asia, että sananvapauden rajoittaminen varmaan olisi joidenkin poliitikkojen sekä suurten johtajien mieleen. Tästä on hyvänä esimerkkinä tuo paljon puhuttu "Panama-skandaali", missä eräiden EU-johtajien varoja oli siirretty Panamaan, missä on alhainen verotus.


Tuo skandaali oli jotenkin kohdennettu nimen omaan EU:n johtajiin, ja samalla ikään kuin ilkuttiin, että "todellinen johtaja" ei tuollaista sitten kestäisi, vaan komentaa poliisin moisten paljastajien kimppuun. Ihminen joka on vallan kahvassa sopii erittäin hyvin kaiken maailman selkään taputtajien kohteeksi, koska hänen kauttaan voidaan vaikuttaa lainsäädäntöön, jolloin tietenkin media on äärimmäisen tärkeässä asemassa, koska sen kautta voidaan sitten vaikuttaa suoraan lain säätäjään vetoamalla "yleiseen mielipiteeseen", mikä saattaa tarkoittaa esimerkiksi toimittajan omaa mielipidettä. Samoin kaiken maailman "psykologit" eivät missään nimessä ole valtiolle tai oikeastaan vallanpitäjille mukavia asioita. Ainakaan jos he eivät saa kunnon voitelua heti uran alussa, joten sen takia monet erityisesti tiettyjen armeijoiden edustajat eivät oikein pidä siitä, että kukaan muu kuin upseeri saisi käydä mitään korkea-asteen tutkintoja.


Ja tietenkin heidän mielestään esimerkiksi Amerikan Yhdysvallat on kaiken pahan alku sekä juuri, mutta nuo ihmiset unohtavat sellaisen asian, että sotaa voidaan käydä myös julistamatta sitä ollenkaan. Tai tarkalleen ottaen Toisen Maailmansodan jälkeen myöskään USA:n hallitus ei ole mitenkään julistanut yhtään sotaa, vaikka sen miehet käyvät kaiken aikaa erittäin intensiivisiä sotia ympäri maailmaa. Mutta tietenkin on olemassa valtioita, joiden toiminta ei täytä mitään kansainvälisen yhteisön määrittämää arvoa, ja niissä maissa sitten tietenkin ihmisoikeudet ovat täysin turha käsite, ja niissä saattaa olla menossa jatkuvia kansanmurhia sekä vähemmistöihin kohdistuvia väkivaltaisia vainoja. Mutta kuitenkaan kansainvälinen yhteisö ei mitenkään kiinnostu noissa valtioissa vallitsevasta tilanteesta. Ja niissä epäillään käytettävän biologisia aseita kuten Ebola-virusta, jota ehkä levitetään tietyille alueille ruiskutus-koneiden avulla. Tällaiset operaatiot eivät helpolla paljastu, ja siksi niistä ei juurikaan puhuta.

Poliisilla ei varmaan missään ole kokemusta yksityisissä sukellusveneissä tapahtuneista henkirikoksista

Madsenin sukellusvene ja toimittaja Kim Wall,
joka joutui ehkä Madsenin tappamaksi

Kohta taas sitten kohtaamme lehdessä ihmisen, joka tappoi jonkun toimittajan. Silloin tietenkin voidaan sanoa, että tällaiset tapaukset ovat hyvin järkyttäviä, joten tietenkään kukaan ei saa tuon miehen puolesta puhua, ja muutenkin olisi loistava paikka muistaa hänen mahdollinen asperger-diagnoosinsa, jotta sitten voidaan taas keskustella esimerkiksi siitä, miten pakkohoito olisi sitten pelastanut tämän yhden toimittajan tai naishenkilön. Tietenkin tuo rikos on hyvin järkyttävä, ja haluaisin sitten sanoa sen, että tämä ei ole tarkoitettu puolustamaan murhaa, joka on rikoksena hyvin tuomittava. Kuitenkin se että sukellusveneessä ollut kolmas henkilö sitten ei ole ehkä ilmoittautunut poliisille on hyvin vakava asia, ja ketään ei ole tuomittu ennen oikeudenkäyntiä. Joten mielenkiinnolla odotamme tuon kolmannen henkilön lausuntoa asiasta, mitä tapahtui tuolla veneessä?


Mutta kuitenkin tässä useita päiviä kestäneessä lehtikirjoittelussa varmasti sitten kohtaamme kohta sellaisia tekstejä, missä Madsenin asperger-diagnooseja sekä muita hyvin ikäviä asioita aletaan levitellä. Ja kuten usein tällaisissa tapauksissa sitten täytyy muistaa sellainen asia, että Madsenista ei kukaan enää saa sanoa yhtään hyvää sanaa. Mutta tämän tapauksen käsittely sitten tietenkin on erittäin suuressa osassa nimenomaan MTV3:n kotisivuja. Ja kai tässä minäkin saan sitten kirjoittaa jotain tästä hyvin ikävästä jutusta, missä Madsen on kertonut poliisille satuja, ja jäänyt niistä kiinni, joten ehkä hän kohta tunnustaa tuon teon. Tai sitten hän voi syyttää jotain "tuntematonta miestä", mutta ehkä poliisi ei häntä usko. Ja lehdissä häntä jo sitten syytetään tästä tapauksesta, joten siellä on jo vankiselli varattu tuolle miehelle.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/ruotsalainen-rikosguru-kim-wallin-sukellusveneen-paloittelusurmasta-madsen-kuristi-kim-wallin-klassinen-tapaus/6554286


Hänen kuolemastaan tietenkin kirjoitetaan paljon, koska se tapahtui sitten yksityisessä sukellusveneessä, jonka eräs mies oli itse rakentanut, ja ehkä tästä tapauksesta saavat muutkin ihmiset nyt esittää spekulaatioita, kun siitä on sitten kirjoitettu useamman päivän ajan suurin kirjaimin. Tässä tapauksessa Tanskan suuri keksijä Madsen on sitten saanut ilmeisesti murhaajan maineen päälleen, ja ainakin häntä näytetään epäiltävän ruotsalaisen toimittaja Wallin murhasta. Tiedättekö muuten että Madsen on konepistoolimerkki, jota valmistetaan edelleen "Port Said" sekä Tokarev-merkeillä.  Kun tuota tekoa ajatellaan, niin tämä asia varmasti on ainakin lyönyt ikävän leiman Madsenin otsaan, ja tietenkin kaikilla meistä on omat teoriamme siitä, mitä oli tuolla veneessä tapahtunut.


Eli kaikki varmaan ovat tietoisia, että nämä Madsenit eivät niitä helpoimpia ihmisiä maailmassa ole, joten sitten tuolla veneessä saattoi tapahtua niin, että noille ihmisille tuli sitten riita keskenään, ja ehkä Madsen sitten käsitti Wallin olevan jotenkin halukas menemään "loppuun asti" illalla, kun tämä toimittaja sitten tuli veneeseen tekemään juttua tästä "Tanskan Edisonista". Ja ehkä sitten se kuuluisa repliikki, että "sori olen varattu" sai Madsenin sitten sekoamaan raivosta tai pettymyksestä. Ehkä hän odotti tuon naisen olevan myötämielinen myös "ei ammattimaiseen suhteeseen", mutta sitten kävi niin ikävästi, että hän sattui olemaan varattu.


Kun lehdistä olen lukenut Madsenin elämästä, ja siitä että hän oli aikoinaan iäkkään isänsä simäterä, niin silloin kyllä olen sitä mieltä, että hänen kaltaistensa ihmisten on usein vähän vaikeaa muodostaa ystävyyssuhteita, tai että noita ihmisiä pelottaa se, että heidät jätetään. En usko että tuolla miehellä, joka oli sitten "lukenut avaruuskilpavarustelusta" nuorena olisi ollut kovin paljoa ystäviä elämässään. Eli ehkä sitten hän oli jotain odottanut tuolta uudelta tuttavuudeltaan, mutta kuten kaikki me tiedämme, niin tuossa tilanteessa sitten käy joskus niin, että tuo kielteinen vastaus aiheuttaa sitten tilanteen, missä toinen menettää malttinsa täysin. Siitä kuinka toimittajat häntä käsittelevät uutisoinnissa huomaa sen, että hän on heistä "jotenkin outo", ja niistä avaruuskilpavarusteluista sitten voisin sanoa, että mitä hänen olisi pitänyt lukea?

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kim-wallin-mysteeri-syvenee-sukellusveneessa-oli-kolmas-matkustaja-henkilollisyys-selvilla/6554020#gs.=bUbeKk

Se että tämä tapaus sattui toimittajalle jossain sukellusveneessä, mitä ohjasi paikallinen keksijä tietenkin tuo sille paljon julkisuutta, mutta kuitenkin tuollaisia tapauksia sattuu päivittäin jossain ilotyttöjen maailmassa, ja muutenkin tässäkin tapauksessa voidaan sitten kirjoittaa monia muitakin asioita tuosta Madsenista, joka sitten tietenkin leimataan Asperger-lapseksi, joka olisi voitu sijoittaa johonkin laitokseen. Ja tietenkin tuollaisissa tapauksissa voidaan katsoa sitten sitä, että niissä ei sitten kenenkään tarvitse kestää noita Madseneita, joita voidaan pitää hiukan omituisina, jos heidät suljetaan johonkin laitokseen.


Nyt kun tuon toimittajan hyvin surullista kohtaloa ajatellaan, niin tietenkin seuraavaksi toimittajat muistavat sen, että tuosta Madsenista ei saa koskaan sanoa mitään hyvää, ja sitten taas muistetaan kuinka upeita lääkkeitä sitten saa ostaa apteekista. Eikä Madsenissa koskaan saa kukaan nähdä muuta kuin hänen diagnoosinsa sekä ehkä vikansa, ja saavathan lehdet tästä tapauksesta sitten taas syyn päivitellä sitä, kuinka tuollainen ihminen joka sitten sai päähänsä rakentaa itse raketteja sekä sukellusveneitä saa kulkea vapaana. Mutta vaikka tässä sitten vähän ajattelin purkautua tämän tapauksen takia, niin silti voisin sanoa, että antaa poliisin tehdä työnsä kunnolla, niin ehkä tämä asia sitten selviää jossain vaiheessa.

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi/

Venäjän presidentti Vladimir Putin on tullut Suomeen, ja sen myös huomaa median käytöksestä

Venäjän presidentti Vladimir Putin on saapunut Suomeen, ja tämän asian sitten varmasti jokainen on pannut merkille myös median toiminnassa. Mediassa on esimerkiksi kirjoitettu siitä, kuinka Venäjän lentotukialus "savuttaa mutta toimii", ja myös muutenkin maamme media on alkanut sitten selitellä sanomisiaan sekä muita siellä esitettyjä näkemyksiä.

Eli enää Venäjä ei olekaan meille uhka, vaan suurten mahdollisuuksien maa, jonka markkinoille me Suomalaiset haluamme tuotteitamme viedä, ja tietenkin myös Venäjän johdon osaaminen kansainvälisessä politiikassa saa aikaan sen, että meidän Suomalaisten olisi aika ottaa lusikka kauniisti käteen, ja lähteä mukaan Kremlin harjoittamaan vastuulliseen politiikkaan. Kuten olemme huomanneet, niin USA:n seikkailupolitiikka on viemässä maailmaa kohti turmiota, niin siksi kaikkien vapaan maailman edustajien olisi nyt sitten ryhmityttävä Venäjän presidentin ympärille, jotta me saisimme sitten hiukan ryhtiä omaan politiikkaamme. Ja tietenkin aina välillä unohtuu sellainen asia, että meillä Suomessa on kaksijakoinen näkemys Venäläisistä.


Meidän valtiomme johdon sopii kyllä istua kahvilla Venäjän presidentin kanssa, mutta tavallisten ihmisten ei sovi missään nimessä tutustua Venäläisiin. Se tulkitaan maanpetokselliseksi toiminnaksi. Myös Helsingin alla olevat tunnelit tai niitä koskeva lehtijuttu jossain Wall Street Journalissa on herättänyt pahennusta maamme mediaväessä, mikä tietenkin on oikeastaan aivan oikeutettua. Kuitenkin Wall Street Journalin puolesta voimme sitten sanoa, että he eivät varmaan ole tietoisia näistä tunneleista sekä niiden tarkoituksesta, vaikka suurimmalle osalle Helsinkiläisistä ne ovat aivan tuttuja asioita.


Wall Street Journal on kuitenkin Amerikkalainen lehti, jonka ilmestymisalue on globaali, mikä tarkoittaa sitä, että Helsinki on heille vain yksi paikka maailmassa. Ja varmasti Helsingin alla olevat tunnelit ovat tuon lehden toimittajista erittäin kiehtova (täyte)jutun aihe, mutta se varmaan kuitenkin aiheutti jonkinlaisen reaktion Venäläisessä mediassa, mikä tietenkin on Suomessa täysin uutta, mutta kuitenkin voidaan kysyä, että mikä on se uhka, jota varten puolustusvoimissa valmistaudutaan? Onko se mahdollisesti Ruotsin tai Viron hyökkäys Suomeen.


Kuitenkin pitää muistaa se, että maassamme on ollut aina tapana, että kun henkilön sosiaalinen tai muu asema muuttuu, niin hän lähtee sitten kertausharjoituksiin, jotta muistaisi mitä maassamme sopii ja mitä ei sovi sanoa. Tai niin sen ainakin itse olen käsittänyt opettajien puheista. Eli ainakin 20 vuotta sitten oli tapana, että henkilö kutsuttiin keskustelemaan asioista puolustusvoimiin, jos hänen sanomisensa olivat jotenkin sellaisia, että niitä ei olisi voinut julkisesti esitellä. Mutta tuo saattaa olla vain väärinkäsitys, joka johtuu siitä, että tuon henkilön kertausharjoituksia koskeva lause on väärinymmärretty.


Se että puhutaan Suomen valmistautumisesta sotaan Venäjää vastaan, ei varmaan kovin rakentavalta tunnu ainakaan kenestäkään Suomalaisesta, joka valmistautuu kohtaamaan supervallan presidentin tämän vierailun aikana. Ennen itäisen naapurimaan päämiehen vierailu maassamme on ollut suuri tapahtuma, missä annettiin valtionjohdolle ohjeita siitä, miten tuon suuren valtion kanssa piti menetellä, ja samalla esitettiin pyyntöjä siitä, miten esimerkiksi Venäjän sisäpolitiikasta piti kirjoittaa. Se että joku sitten saattoi kirjoittaa vastaan aiheutti sen, että kyseistä toimittajaa tai muuta "vastuuntunnotonta" henkilöä ei sitten näkynyt missään valtionjohdon järjestämillä kahvikutsuilla ainakaan vähään aikaan. Ja se sitten tietenkin aiheutti sen, että kun tällainen supervallan presidentti sitten saapui Suomeen, niin tuohon vierailuun suhtauduttiin lähes uskonnollisella hartaudella, ja tietenkin esimerkiksi puliukot poistettiin Helsingin katukuvasta.


Samoin lehdet ikään kuin puhdistettiin jutuista, jotka saattoivat aiheuttaa "kiperiä tilanteita" valtionpäämiesten välille, ja joskus olen kuullut väitteitä siitä, että joitakin "vähän turhan aktiivisesti kantaa ottavia henkilöitä" oli otettu ikään kuin turvasäilöön, koska heidän ei haluttu levittävän sellaista kuvaa, että Suomen kansa ei seisoisi presidenttinsä takana. Ja kun tuo suuren maan presidentti oli saapumassa maahamme, niin silloin tietenkin jokainen toimittaja, joka halusi jotain olla osoitti ylistäviä sanoja naapurimaatamme kohtaan, ja samalla maailmalle osoitettiin se, että maidemme johdolla oli erityinen suhde tähän itäiseen naapuriimme, jonka sotakoneiston olemassaololla perusteltiin jatkuva rähmällään olo. Eli tuo "venäläisten sotalaivojen tai tankkien savuttaminen ja toimiminen" on tietenkin sellainen aito asia, jonka taakse voidaan aina piiloutua, kun halutaan osoittaa tarvetta siihen, että naapurimaan johdolta halutaan ohjausta sisäpolitiikkaan.


Ja onhan maassamme sitten jo kohta presidentinvaalit, joten sen takia kannattaa ryhtyä jo hyvissä ajoin tekemään itsestä tunnettua, jos vaikka sitten tulisi kutsu presidentin hoviin, jolloin tuo henkilö voi vaikka omaksua saman poliittisen vaikuttajan roolin kuin Simopekka Nortamo aikoinaan omaksui. Eli hän saattoi sitten vaikuttaa poliittisen johdon sanomisiin yksinkertaisesti referoimalla heidän puheitaan ja selvittämällä sitten presidentille, kuinka joku onneton oli mennyt puuttumaan ulkopoliittiseen päätöksentekoon.

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Yle-Gate osoitti, että lehdistön toiminnan vapaus ovat todella subjektiivinen asia, koska journalistin työpaikka on riippuvainen mediatalon johdon suopeudesta

“YLE-Gate” on asia, joka heijastaa jokaisen mediatalon ongelmaa maailmassa. Se on toki paikka, missä pitää puhua kaikki, mitä asiasta satutaan tietämään. Mutta ongelmana on se, että kaikki maailman mediatalot ovat jonkin toimijan omistamia. Kyseisestä asiasta seuraa sitten sellaisia asioita, mistä pitäisi tarkemmin keskustella. Mediatalojen käyttö poliittiseen painostukseen on todella yleistä, ja tietenkin toimittajia voidaan painostaa sanomalla, että jos heidän juttunsa ei satu talon johtoa kiinnostamaan, niin sitten kyseinen reportteri voi vaihtaa työpaikkaa.

Nimittäin media on mahtava ase sellaisten ihmisten käsissä, jotka osaavat käyttää sitä oikein. Kaikki mediassa kirjoitettu teksti ei ole totta, ja erityisen vahingollista harhautuksellisessa tarkoituksessa jaetusta valheellisesta tiedosta tulee sitten erityisen vaarallista, jos sitä jakaa muuten hyvämaineinen lehtimies. Silloin varmasti tuollaisella disinformaatiolla paljon enemmän  vaikutusta, jos kaikki muu mitä tuo kyseinen lehtimies on kirjoittanut on totta.

Tuolloin liikutaan vaarallisella alueella, koska jos tuollainen vastuuttomasti jaettu ehkä rasistinen vale-uutinen otetaan todesta, niin silloin saattaa seurata mellakoita. Se on monille ihmisille aivan sama, että missä tarkoituksessa juttu on kirjoitettu, eli onko kyseessä saunaillan jälkeen hyvässä tuiskeessa kirjoitettu valheellinen uutinen, vai sitten tarkoituksellisesti kirjoitettu propaganda-kirjoitus.

Aina löytyy ihmisiä, joille tällainen lehtijuttu sitten on ikään kuin yllyke ryhtyä “suoraan toimintaan” vaikkapa maahanmuuttajia kohtaan. Tuollaisissa tapauksissa voidaan sitten jossain muualla maailmassa kertoa esimerkiksi sijoittajille, että maamme viranomaiset eivät kykene pitämään yllä järjestystä.

Vaikka tuollainen asia saattaa omassa maassamme aiheuttaa vain olankohautuksia, niin oletteko koskaan sitten muuten ajatelleet sitä, miltä tällaiset kirjoitukset merkitsevät sellaiselle ihmiselle, joka ei koskaan ole maassamme käynyt, tai joka vain aikoo sijoittaa varojaan johonkin teollisuuteen. Silloin hän voi jättää nuo rahat tililleen tai sijoittaa muihin kohteisiin, mikäli tuollainen henkilö sitten aikoo rahojaan johonkin laittaa. Ja maamme teollisuuden kannalta on aivan sama, antaako henkilö varojen olla omalla tilillään vai sijoittaako hän ne johonkin muualle.

Molemmissa vaihtoehdoissa sitten on sellainen aspekti, että tuolloin on oman maamme teollisuuden kannalta kassavirran tulos on pyöreä nolla. Joten sen takia tällainen kirjoittelu on hiukan ikävää maamme liike-elämän kannalta. Kun puhutaan mediasta sekä sen käytöstä tiedottamiseen sekä vallan välikappaleena, niin silloin täytyy muistaa sellainen asia, että ihmiset ovat tiedottamisen varassa. Harvalla ihmisellä on omaa vakoilusatelliittia, millä hän pääsisi itse katsomaan sitä, mitä jossain päin maailmaa oikeasti tapahtuu. Ja mikäli puhutaan median käytöstä valtiomiehiä vastaan, niin missään tapauksessa mikään päätös ei ole oikea, jos se perustuu väärään tietoon.

Eli valtion johto voi olla hyvin pätevää, mutta jos sille kerrotaan valheita, niin silloin seurauksena on varmasti täysin väärä päätös. Lehdistön sekä median tarkoitus on levittää tietoa, mikä on totta, mutta kuitenkin on olemassa tahoja, jotka haluavat lietsoa paniikkia. Ja siksi media on erittäin vaarallinen väline väärissä käsissä. Sanomalehtien lukeminen on vapaaehtoista toimintaa, ja siksi niillä pitää olla sisältöä, mikä myy lehteä ihmisille. Kun puhutaan siitä, että esimerkiksi Pulitzerin palkinto on tehty kannustimeksi toimittajille, jotta he kirjoittavat vaikuttavia juttuja, ja uskaltavat paljastaa asioita, joita ei muuten paljasteta, niin aina löytyy toimittajia, joita ei tuollainen palkinto sitten kiinnostakaan.

Toimittajan työ on sikäli erikoista, että siinä pitää löytää juttuja, jotka kiinnostavat ihmisiä. Toisaalta toimittaja on aina työsuhteessa lehti- tai media-taloonsa, mikä sitten saattaa aiheuttaa painetta häntä itseään kohtaan. Eli lehtitalojen omistajat voivat painostaa toimittajia olemaan julkaisematta jotain yksityiskohtia joistakin asioista, joista pitäisi tiedottaa. Eli tuossa tapauksessa toimittajaa pyydetään vääristämään omaa juttuaan, esimerkiksi työpaikkaa tai ylennystä vastaan.

Mutta tietenkin myös esimerkiksi toimittajien jakamaa tietoa voidaan väärentää esimerkiksi hakkeroimalla heidän verkossa toimivia sovelluksiaan, ja sitten lähettää päätoimittajalle suoranaisia valheita tuon toimittajan nimissä. Ja sitten tietenkin joku voi pakottaa toimittajaa antamaan käyttäjätunnuksensa jollekin kolmannelle osapuolelle, joka sitten alkaa trollaamaan muita lehden kautta.

https://sites.google.com/view/ylegate/etusivu

Syrjintä on kiusaamisen malleista törkein sekä inhottavin, koska siihen on vaikeinta puuttua

Espoon Suvela 1980-luvulla

Elokuva “Huominen ei koskaan kuole” (“Tomorrow never dies”) esittelee itseasiassa eräänlaisen inhimillisemmän version noista elokuvista tutusta arkkikonnasta. Kyseinen hahmo on ajautunut rikoksen tielle, koska häntä on ikään kuin väärin kohdeltu yhteiskunnassa. Kuitenkin voidaan sanoa, ettei hänen tekonsa ollut muuten sitten mitenkään oikeutettu. Kuitenkin esimerkiksi jatkuva syrjiminen työpaikalla on asia, mikä varmasti aiheuttaa vihaa muita ihmisiä kohtaan.

Se mikä ihmisiä eniten ottaa aivoon yhteiskunnassa on sellainen arkipäivän simputus. Sitä kohtaa joskus lähes jokainen henkilö lähes jokaisena arkipäivänä. Tuota simputusta sekä syrjimistä ovat esimerkiksi unohtuneet saunailtaa koskevat kutsut sekä jatkuva toisen henkilön työn vähätteleminen, ja tietenkin se että toiselle ei töissä sitten puhuta sanaakaan varmasti sitten saa aikaan vihareaktion, mikä saattaa purkautua esimerkiksi rikollisena toimintana.

Yksi erityisen inhottava tapa kiusata sekä simputtaa muita on tietenkin sellainen, että muut pakotetaan kääntymään yhtä henkilöä vastaan. Tuollainen hyvin ikävä tilanne on niin sanottu “päätepysäkkisimputuksen”-nimellä tunnettu ilmiö, jossa bussinkuljettaja painaa jarrun pohjaan, ja karjaisee jollekin matkustajalle, että on tämän aika poistua bussista. Siinä sitten vielä usein tehdään selväksi, että bussi ei liikahda mihinkään ennen kuin tuo henkilö sitten poistuu bussista. Tästä  sitten seuraa mukava tilanne, kun joku neropatti ei ole muistanut sitä, että “bussikuski on kapteeni laivassa”.

Siinä sitten opetetaan suurella äänellä sitä, mikä valta tuolla ihmisellä ratin takana on. Jos henkilö uskaltaa vastustaa mahtavaa AKT:tä eli Auto ja kuljetusalan ammattiliittoa, niin silloin seuraa kamalia asioita. Bussit menevät lakkoon, ja muutenkin alkaa liikenne tökkiä pahasti. Mutta voin sanoa sen, että kyseessä on törkeä teko, jonka tuo teon kohde sitten muistaa ikuisesti. Siinä on varmaan hurjimmaltakin varusmieheltä tullut itku, kun joku kuski on tällaista mennyt tekemään. Ei ole mitenkään mieltä ylentävää jäädä johonkin korpeen istumaan rahattomana, kun kuski on ottanut jostain nokkiinsa. Kuitenkin nyt tähän ongelmaan on herätty, ja näkyvällä kampanjalla on tätä ongelmaa alettu hoitaa. Kuitenkin maassamme on paljon asioita, joihin pitää ottaa kantaa. Ja yksi noista asioista ovat ongelmalähiöt.

Siellä sitten aina kun joku toimittaja kävelee kadulla, niin jollain on tullut mieleen ryhtyä esiintymään. Eli itse en ole kokenut mitään perseen näyttöä eikä minulle olla tarjottu huumeita Espoon keskustassa, mutta vastaan tulee siellä välillä ihmisiä, jotka ovat melko huonossa kunnossa, eli tietenkin kaikki on yksilöllistä. Toiset ihmiset houkuttelevat huumemiehiä tehokkaammin kuin toiset. Ja jos nuo ihmiset on tunnistettu toimittajiksi, niin silloin on ehkä joku tullut hiukan esiintymään. Eli tuo voi olla syynä siihen, että joillekin ihmisille kaupataan huumeita tai vastaavia tuotteita, koska nuo henkilöt voivat vain haluta leikkiä kovaa poikaa tai tyttöä.

Mutta kun keskustellaan esimerkiksi ongelmalähöitä koskevista ohjelmista, niin silloin on muutamia kertoja tullut ilmi sellaista toimintaa, missä henkilöitä on palkattu esittämään nimenomaan toimittajille tai dokumenttien tekijöille sellaisia asioita, mitkä tukevat jonkun tietyn tahon kantaa asioihin, joiden mukaan esimerkiksi ongelmalähiöistä pääsee mukavasti eroon sillä, että pakolaiset siirretään pois suomesta, jolloin sitten nuo rakennukset jäävät tyhjilleen. Sitten vain voidaan nuo asunnot peruskorjata sekä sitten laittaa myyntiin. Se että nuo ongelmalähiöt sijaitsevat nykyäään junaradan lähelle nostaa rakennusten arvoa, ja siksi esimerkiksi Espoossa on huhujen mukaan kuulunut puheita siitä, että nuo lähiöt ovat vähän “liian hienoja” maahanmuuttajille.

Nuo talot pitäisi sitten tyhjentää, jotta paikalle saataisiin asumaan tasokasta väkeä, mikä tietenkin kohottaisi Espoon profiilia. Ja samalla saataisiin maahanmuuttajat poistumaan maasta, joka aikoinaan rakensi loistavan lähiön halvalle paikalle, mutta sitten kun alkoi noiden tonttien arvo kohota, niin tietenkin nuo rakennukset voidaan muuttaa sellaisiksi todella tuottaviksi paikoiksi, ja tietenkin kaupungin vuokratalot tasokkaan omakotitalon vieressä eivät ole mitään kaunista katsottavaa. Siellä kun majailee ihmisiä, joiden elämä ei sitä tasokkainta ole. Ongelma on siinä, että noissa vuokrataloissa asuu enemmän ihmisiä kuin omakotialueella, joten jos poliitikko alkaa ehdotella noiden talojen panemista “lihoiksi”, niin hän ei sitten ääniä tulisi paljoa saamaan.  

Kuten varmaan kaikki tietävät, niin on asioita, joista ei paljoa puhuta. Yksi niistä on se, että kun nykyaikaisia ongelmalähiöitä alettiin rakentaa 1970-luvun alussa, niin ne oli tarkoitettu ikään kuin määräaikaisiksi asunnoiksi, joissa nuoripari aloitti elämäänsä, kun he odottivat kotitilan vapautumista. Noissa lähiöissä ei juuri mitään palveluita ollut, ja siksi näiden asuntojen hinnat olivat halpoja. Ja siksi näihin taloihin myöhemmin majoitettiin maahanmuuttajia, mutta palvelut sekä infrastruktuuri kehittyvät.

Sen tähden noiden asuntojen hinnat ovat nousussa. Siksi on tahoja, jotka haluavat sitten tyhjentää noita lähiöitä sen takia, että he saisivat sitten ostettua halpoja asuntoja, joita sitten myydään tai laitetaan vuokralle sellaisille henkilöille, jotka haluavat näistä asunnoista maksaa. Tietenkin tuohon toimintaan liittyy sellaista trollaamista, kun kerrotaan, että tuolle lähetille oli sitten käyty persettä näyttämään, koska tietenkin ihmiset pitää saada kannattamaan karkotuksia sekä asuntojen haltuunottoa, sekä sitä kun joku rakennusyhtiö sitten lupaa korjata vahingot vähän kuin pilkkahintaan. Ja näin voidaan kaupungin rakentama talo ikään kuin uittaa jonkun yhtiön käsiin.

metsantarinoita.blogspot.fi

Miksi lehdistössä tapahtuva trollaus on vaarallista, ja mikä on päätoimittajan vastuu julkaisemisessa?

"Huominen ei koskaan kuole"
on kuvaus siitä mihin
informaatiosota pystyy

Päätoimittajan rooli toimituksessa on se, että hän johtaa alaistensa toimittajien työtä, sekä vastaa siitä, että lehden linja on sitä, mitä sen halutaan olevan. Kuitenkin kun keskustellaan toimittajien työstä sekä valemedioista, niin se että toimittaja tekee kerran virheen uutisoinnissa saattaa aiheuttaa jollekin ihmiselle todella paljon surua. Ja vaikka toimittaja sitten tekisi työnsä muuten hyvin, ja hänen muu tuotantonsa olisi täysin asiallista, niin se että hän kerran tekee virheen muuten hyvämaineisessa mediassa saattaa tuhota jonkun ihmisen uran täysin. Tällä tarkoitan sellaisia sanamuotoja, joita mediassa aina välillä ennen on käytetty esimerkiksi liikemiehistä sekä henkilöistä, joita vastaan on nostettu rikossyyte.

Silloin on saattanut lehden lööpissä eli ulkomainoksessa olla esimerkiksi henkilön kuva, ja hänet on mainittu nimeltä rikollisena, ja kuitenkaan ei rikoksen lajia ole koskaan selvitetty. Kun muistellaan Bond- elokuvaa "Huominen ei koskaan kuole" ("Tomorrow never dies") , niin siinä sanomalehden omistaja ajaa maailman sodan partaalle, kirjoittamalla valheellisia lehtikirjoituksia, ja sen takia trollaus sekä valheelliset kirjoitukset pitää saada pois lehdistä. Koska informaatiosota ei sen enempää vaadi kuin kirjoitustaitoja sekä median joka kirjoituksia julkaisee.

Sen jälkeen on ollut jossain mediassa juttua siitä, kun jollain henkilöllä on ollut rikollinen menneisyys, vaikka kyseessä on ollut lähinnä myymälävarkauksia sekä muita vastaavia pikkurikkeitä, joita kyseinen henkilö on tehnt lähinnä ala-asteikäisenä. Kuitenkin lehdissä on sitten kiljuttu sitä, kuinka joku ihminen on rikollinen, ja sitten kun tuo uutinen on osoittautunut vähän ylimitoitetuksi, niin silloin tietenkin on tuosta asiasta tehty oikaisu, joka on löytynyt jostain kolmossivulta, mistä sitä on ollut vähän vaikea erottaa. Kun keskutellaan lisää median asenteesta esimerkiksi sotilasarvoja kohtaan, niin miksi on niin tärkeää mainita se, että henkilö on menettänyt jonkun jutun takia sotilasarvonsa. Noista median esittämistä puolustusvoimia koskevista kannanotoista voidaan kyllä huomata sellainen asia, että toimittajille tuo armeijan käyminen on ikään kuin jotenkin tärkeää.

Mieleeni tulee sellainen asia, että onko noiden lehtijuttujen tarkoitus sitten muistuttaa siitä, että maassamme on asevelvollisuus. Sen toki varaan kaikki tietävät, mutta kun puhutaan sitten siitä, mihin tuota asiaa käytetään, niin silloin kyllä tulee mieleen sellainen asia, että kutsutaanko jokainen, joka on muuta kuin virallista mielipidettä vastustanut puolustusvoimiin kertaamaan? On toki hienoa kun armeija on maassamme arvostettu laitos, mutta kuitenkin kuukausia kestävä selvittely siitä, kuinka maamme armeija testaa komentojärjestelmää kutusumalla reserviläiset aseisiin on hiukan liikaa. Päätoimittajien työ on vaativaa, ja heidän tehtävänsä on valvoa lehtien linjaa, mutta jostain syystä tässä maassa on ilmestynyt lehtiin sellainen ikävä asia, kuin vihjailu siitä että jotain pahaa tapahtuu, mikäli henkilö ei osoita pelkoa sekä kunnioitusta tiettyjä yhteiskunnallisia toimijoita kohtaan. Se että tämä tapahtuu arvostetussa mediassa varmasti on herättänyt melko paljon huomiota.

Kuitenkin maassamme on edeleen arvostettu sekä asiantunteva toimittajakunta, joka varmasti osaa ja hallitsee työnsä, ja levittää vain oikeaa sekä varmistettua tietoa. Kuitenkin jossain vaiheessa elämää tulee ihmisestä vanha, jolloin lähtö eläkkeelle on edessä. Tuolloin saattaa hekilö altistua sellaisille houkutuksille, mitä kukaan ei edes osaa ajatella. Hänelle voidaan tarjota rahaa esimerkiksi valheellisesta lehtijutuista, joilla voi olla erittäin suuri vaikutus ihmisten elämään. Kun lehtijutun tekee henkilö, joka on arvostettu sekä asiansa osaava toimittaja, joka nauttii työtovereidensa luottamusta sekä arvonantoa, niin tuon yhden valheellisen jutun vaikutus voi silloin olla paljon suurempi, kuin jonkun humpuukimedian esittämällä kirjoituksilla.

Jos vaikka Bloombergin kaltaisen arvostetun talouslehden journalisti kirjoittaa siitä, että jonkun yhtiön johto on epäpätevää, niin silloin sillä on varmasti todellista vaikutusta yhtiön toimintaan. Tuolla keinolla voidaan lisätä painetta yhtiön johdossa tehtäviä vaihdoksia kohtaan, mikä altistaa sen väärille päätöksille. Se että tuollaisen kirjoituksen laatii Bloombergin toimittaja lisää sen tehoa. Samalla tavoin voidaan ajatella niin, että jos tuollainen arvstettu finassilehti sitten kertoo jonkun yhtiön tuotteen olevan surkea, niin silloin tietenkin se vaikuttaa yhtiön arvoon pörssissä. Tuollainen toiminta sitten tekee yhtiön osakkeista halpoja, ja altistaa sen valtaukselle. Kun tuollaista toimintaa ajatellaan esimerkiksi historiasta tutun Nokian valossa, niin tuollaisilla mobiiliteknologian kehitykseen osallistuvilla  yhtiöillä on paljon annettavaa esimerkiksi asevoimille.

Ja yksi tapa sitoa valtio johonkin puolustusliittoon on sellainen, että sen varusteluteollisuus ostetaan ulkomaille. Kun puhutaan sotilaselektroniikan valmistamisesta, niin silloin tietenkin ensin tulee mieleen jonkun suihkuhävittäjän tutkalaitteet, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat noiden koneiden IFF (Identification Friend or Foe) laitteet, joiden avulla oma kone tunnistetaan tutkassa. Jos noiden laitteiden  tunnuskoodien ”skimmaus” on mahdollista, niin silloin joku voi laittaa toimeen todellisia ”false flag” operaatioita, eli kylvää terroria pitkin maita ja mantuja toise valtion nimissä. Ja tuolloin voi joku kolmas osapuoli kuten Pohjois-Korea suorittaa iskun esimerkiksi Pearl Harbouriin esittäen venäläistä hyökkääjää.

Eli tuossa iskussa voitaisiin käyttää vedenpitävässä säiliössä veden alla hinattavia lentokoneita, jotka laukaistaan raketilla ylös taivaalle.  Tuossa skenaariossa sitten kohdetta lähestytään kauppa-aluksella, ja sitten kun alus on tullut tarpeeksi lähelle, niin silloin nuo venäläisillä tunnuksilla varustetut koneet lähetetään taivaalle, ja kun mietitään Pohjois-Korean tilannetta, niin sen johdolle olisi eduksi nimenomaan syvä sekä pitkä kylmä sota, joka vie mukavasti huomion sen omista hankkeista. Tämä muuten ei ollut mikään oma ideani, vaan se oli jossain Tom Clancyn tai vastaavan kirjailijan tekemässä teoksessa. Tuossa skenaariossa muuten sitten lehdistön avulla kiristettiin USA:n rajojen sisällä olevan venäläisväestön sekä englantia puhuvien ihmisten välejä, mikä ajaa maat kohti ydinsotaa. Joten siksi on tärkeää, että esimerkiksi trollaus saataisiin pois noista lehtikirjoituksista, koska jos venäjän johto tulkitsee sen kansalaisten olevan vaarassa esimerkiksi suomessa, niin silloin se ei kyllä kaihda keinoja saapua “suojelemaan” kansalaisiaan asevoimin.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Media-ala tai mikään median muoto mukaan lukien sosiaalinen media ei ole koskaan täysin riippumaton, vaikka haluaisimme kaikki uskoa niiden riippumattomuuteen

Vapaa lehdistö ei koskaan ole täysin vapaata, koska ne ovat mediatalojen eli media-alan yhtiöiden hallinnassa. Sen takia toimittajien pitää välillä varoa puheitaan tai kirjoituksiaan, kun he kirjoittavat erilaisista asioista. Ja tietenkin aina välillä eteen tulee tilanne, missä toimittajan etu menee ikään kuin totuuden edelle. Eli arvatkaa paljonko merkitsee toimittajalle kutsu USA:n presidentin lehdistötilaisuuteen? Se merkitsee ainakin pysäköintilupaa Washingtonin hallintokortteliin, mikä ei varmaan mikään kovin halpa juttu ole.

Eikä myöskään se ole salaisuus, että toimittajia on erotettu siksi, että he ovat kirjoittaneet asioista tavalla, joka “on lehden linjan vastainen”.  Samoin toimittajien kirjoittamia juttuja on lyhennetty todella paljon, kun ne “eivät ole mahtuneet lehden sivuille tai sisältäneet asioita, jotka eivät lukijoita kiinnosta”. Tuota asiaa kutsutaan “itsesensuuriksi". Kun puhutaan sosiaalisesta mediasta, niin se ei poikkea juuri mitenkään muuten “valtamediasta", kuin että julkaisijoiden määrä on suurempi kuin perinteisessä lehdistössä.

Mutta kuitenkin esimerkiksi Facebookissa on rajat, joiden ylitys merkitsee potkuja tuosta yhteisöstä. Vaikka ihmiset eivät usein tätä ajattele, niin.kuitenkin sosiaalinen media ei ole riippumaton valtion tahdosta antaa sen toimia, ja tietenkin valtiovalta on oikeutettu sulkemaan sosiaalisen median tilejä tai kotisivuja, mikäli se näin haluaa tehdä. Mutta jos joku kotisivu tai julkaisija saa aikaan sen, että koko maa ikään kuin nousee varpailleen, niin silloin hän on tehnyt jotain suurta. Näet aina voidaan kysäistä, että miksi joku Facebook-kirjoittelija on saanut itsensä valtion “mustalle listalle? Eihän sillä ole mitään merkitystä, mitä joku julkisuuden kipeä ihminen kirjoittaa mediassa?

Tällaista tilannetta voidaan verrata siihen, että mitä jos joku salaliittoteoreetikko satutaan murhaamaan? Tietenkin kyse voi olla vain sattumasta, tai sitten siitä että joku on pyytänyt kaveriaan ampumaan itselleen jakauksen päähän, jotta saisi uskottavuutta omille väitteilleen. Mutta kuitenkin tuollainen asia varmasti herättää mielenkiintoa muissa ihmisissä, jotka ovat tienneet tästä harrastuksesta. Kun puhutaan esimerkiksi yksityisetsivistä, niin heidän palkkaamisensa jonkun netissä vaikuttavan teoreetikon perään saattaa kyllä herättää hieman kummastusta viranomaisissa.

Toki esimerkiksi mafiajuttuja kirjoittavat henkilöt ovat palkanneet joskus muita polttamaan autonsa saadakseen huomiota kirjalleen, tai sitten auton on polttanut huonosti tehty sähkötyö, joka on teetetty jollain naapurilla pimeästi. Ja sitten on syntynyt oikosulku, kun “Rane" on päästänyt johtimen metalliosan koskettamaan auton runkoa väärässä kohtaan, jolloin syntyy oikosulku.  Mutta se että joku palkkaa toisen ampumaan itseään kohti on hiukan uskaliasta, koska jos tuosta jää kiinni, niin silloin varmasti edessä on käynti mielisairaalassa.

Mutta kun keskustellaan siitä, että miten mediaa pitäisi seurata, niin aina pitää muistaa se, että me ihmiset emme ole klooneja. Meillä kaikilla on omat kiinnostuksen aiheemme, ja tietenkin kaikki asiat eivät kiinnosta kaikkia. Mediaa pitää seurata aina monipuolisesti, ja jos halutaan tehdä syvällisiä analyysejä siitä, miksi joku juttu kirjoitetaan tai miksi joku artikkeli on lyhennetty, niin silloin pitää tietenkin päästä tutkimaan toimittajien sekä haastateltavien taustoja.

Eli alkoholistin lapset varmaan eivät kovin positiivista kuvaa alkoholista ole saaneet, ja sen takia se heijastuu heidän tekemiinsä sosiaalipolitiikkaa käsitteleviin kirjoituksiin. Samoin upseerikokelaalla on varmaan aivan eri kuva puolustusvoimista kuin sotamiehellä. Eli lehtijutun kohteesta saadut elämänkokemukset varmasti vaikuttavat siihen, miten ihminen asennoituu tuohon juttuun sekä se sitten heijastuu myös kirjoituksen sisältöön.

Tuo näkyy kirjoitusten sävyssä. Eli entinen siivooja, joka on vaihtanut työnsä toimittajaksi varmaan kirjoittaa esimerkiksi työpaikan esimiehistä hiukan eri sävyyn, kuin mitä kirjoittaa henkilö, joka on päässyt heti työelämään siirtyessään aloittamaan toimittajana. Ja siksi kaikkien kirjoitusten sävy vaihtelee kirjoitelman kirjoittajan mukaan. Jälkimmäisessä tapauksessa työpaikan esimies on varmasti esiintynyt tuolle ihmiselle parhaassa mahdollisessa valossa, minkä takia olisi hyvä, että toimittaja tekisi jossain elämänsä vaiheessa  muutakin työtä, kuin vain kirjoittaisi lehtiin.

Tällä tavoin sitten tulisi hankittua sitä todellista tietoa työpaikoista, ja toimittajien tehtävänä on tuoda esiin oikeaa tietoa kohteistaan. Jos joku sitten vain kertoo mukavia tarinoita siitä, kuinka mukava työpaikka siivousyhtiö on, niin silloin varmasti jää moni asia kokematta. Noita asioita ovat upeat työajat, jotka saattavat sijoittua aamuun ja iltaan sekä upeat työntekijät, joiden mielestä siivoustyö on niin upea asia, että siitä pitää sitten antaa tuolle siivoojalle jatkuvaa palautetta. Näin hän sitten kehittyy täydelliseksi puhtaanapidon ammattilaiseksi.

Ja tietenkin tuolloin käy joskus niin, että jokainen työpaikan työntekijä muuttuu siivousten laadusta  vastaavaksi henkilöksi, joka sitten saa tuota siivoojaa pomotella. Mutta tuo sitten on vain muutamien yksittäistapausten kohdalla sattunutta, eikä sitä varmaan voi vetää suoraan tuohon upeaan ammattiin, joka varmasti on myyvä titteli, jos sitä käyttää esimerkiksi ravintoloissa iskurepliikkinä. Eli tuolla alalla takuulla työllistyy jokainen, joka viitsii tehdä työtä, missä ihminen kokee saavansa jotain aikaan. Ja tietenkin muutamien purnaajien suu saadaan tukittua vetoamalla vaitiolovelsollisuuteen. Se ei kuitenkaan suojele työnantajaa viranomaisten esittämiltä kysymyksiltä. Ja rikostutkinnan estäminen on rikollista toimintaa, kuten kaikki muukin viranomaistyön häirintä on.

http://m.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/kommentti-presidentti-trump-vihaa-rehellisia-toimittajia-aloitti-juuri-vapaan-lehdiston-mestauksen/6273960

kirjabloggaus.blogspot.fi

Sipilän hallituksen suosiosta sekä siitä, millaiseen ryöpytykseen hän heti uransa alussa joutui

Sipilän hallitukseen ollaan tietenkin hyvin tyytymättömiä, koska ihmiset odottivat siltä liikoja. Eli häneltä odotettiin sitä, että tuo ”yrittäjien ja perussuomalaisten” hallitus korjaisi kaikki yhteiskunnalliset epäkohdat käden käänteessä. Siltä odotettiin sitä, mikä on mahdotonta, eli eroa EU:sta ja muuta vastaavaa toimintaa, jolla työttömyys olisi silloin pudotettu puolella. Kuitenkin tämä asia on jotenkin ollut tälle hallitukselle erityisen hankala aihe, koska esimerkiksi suuryrityksiä palvelee erityisen paljon tämä EU:n tarjoama työvoiman vapaa liikkuminen tällä yhteistalousalueella, ja tietenkin myös Kreikkaan maksettuja varoja käytettiin mediassa siihen, että maamme hallitus olisi irtaantunut tuosta yhteistalousalueesta, ja muutenkin Sipilää painostettiin todella voimakkaasti irroittaman maamme tuosta unionista.

Samoin tietenkin valuutan sekä tavaran vapaa liikkuminen palvelee nimenomaan suuria yrityksiä, joiden toiminta perustuu korkean teknologian tai jalostusasteen tuotteiden myymiseen ulkomaille. Ja samoin esimerkiksi perussuomalainen liike sai sellaisen opetuksen poliittisesta päätöksenteosta, mitä se ei varmaan koskaan tule unohtamaan. Nimittäin on helppoa arvostella muiden tekemiä päätöksiä, mutta missään nimessä niiden tekeminen ei ole  mitenkään kovin mukavaa eikä helppoa, varsinkin kun kaikilla on vähän oma näkemys noista asioista.

Kun puhutaan siitä, että tulemmeko eroamaan EU:sta vai emme, niin silloin taas ryhdytään puhumaan sellaisista asioista, kuin että mitä jos vaikka saisimme tuolla tavoin luotua työpaikkoja ”ihan oikeille suomalaisille”, mutta mitään muuta sitten ei ihmisille ole tarjoilla. Jos me eroamme EU:sta, niin toki silloin voimme taas luoda muutamia työpaikkoja rajavartiostoon mutta se tuskin meidän talouttamme mitenkään auttaa. Näet työttömien suuri määrä ei ole valtiolle mikään ongelma, vaan se että heidän elättämisensä maksaa rahaa, jota valtiolla ei loputtomiin ole. Se että esimerkiksi nuo työttömyyskorvaukset muutetaan eläkkeiksi, on todella vastuutonta, koska tuolloin ei työttömällä ole sitten edes teoreettista mahdollisuutta työllistyä, ja jos taas työttömyyskorvaus muutetaan sellaiseksi, että sillä ei edes kukaan elä, niin se sitten tuo eteen rikosaallon mahdollisuuden.

Jos työpaikan ottaminen on pakollista aina, kun työvoimatoimisto sitä ehdottaa, niin tietenkin silloin mennään oikeaan suuntaan, mutta silloin eteen tulee ongelmia sellaisesta asiasta, että jos ihminen ei omaa mitään motivaatiota työhönsä, niin silloin hän saattaa ryhtyä hajottamaan työpaikalla paikkoja, jotta pomo sitten potkii hänet pihalle. Tuolloin saattavat rahalliset vahingot nousta moninkertaiseksi, kun työläinen saapuu töihin juovuksissa tai muuten hajottaa paikkoja, kun hän hutiloi koneen kanssa tai sitten muuten paiskoo tavaroita. Ja jossain vaiheessa sitten jokainen meistä saa tarpeekseen työpaikasta, jossa työpäivä merkitsee jatkuvaa huutamista sekä ylenkatsetta muiden taholta.

Lopulta ihminen vain jättää tulematta töihin, vaikka suomen laki sanoisi asioista mitä hyvänsä. Kun puhutaan Sipilän hallituksesta, niin se joutui, välittömästi virkkaan astuessaan todella kovan mediaryöpytyksen kohteeksi, missä sitä painostettiin eroamaan EU:sta sekä sitä myös painostettiin asettamaan korkeakoulut maksullisiksi, ja toki media ajoi tuolloin voimakkaasti sitä kantaa, että tuo korkeakoulujen maksullisuus olisi jotenkin pelastanut maamme talouden. Eli jokaisessa uutisessa sitten jaettiin sellaisia numeroita, kuinka paljon korkeakoulutus maassamme tulee veronmaksajille maksamaan.

Myös esimerkiksi tiedotusta hoidettiin siten, että ihmisille kerrottiin, että kuinka paljon lukukausimaksut sitten helpottaisivat opiskelijoiden elämää. Toki silloin otettiin aseeksi se, että kaikkialla muuallakin on tapana periä lukukausimaksuja yliopistoista. Ja mitään muuta kantaa ei asioissa voinut olla, kun erilaisia maistereita marssitettiin median eteen kertomaan, kuinka paljon voisi yliopisto pyytää noilta opiskelijoiltaan rahaa, ja silloin tietenkin kerrottiin myös, että ”insinöörejä on maassamme hiukan liikaa”, ja että kaikille ei riitä sitten töitä, kun he valmistuvat, mutta se oli kuitenkin ainutkertaista, että maassamme otettiin voimakkaasti sellainen kanta, että kaikki yliopistot tulisivat maksulliseksi, ja mitenkään pienistä summista ei ollut kysymys, vaan 36 000 euron maksusta lukukaudessa.

Mutta kuten huomasimme, niin silloin kuitenkin alettiin miettiä, että jos vain valtiollisia työpaikkoja olisi tarjolla, niin silloin se vain lisäisi talouden alijäämää. Kun mietitään kuntouttavaa- tai tuettua työtä, jossa teetetään ihmisille ikään kuin orjatyötä, niin se varmasti on joillekin syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden työkyvyn kannalta upea asia. Mutta samalla esimerkiksi kaupunkien polkupyöräkorjaamot, joissa sitten joku ihminen tekee työtä alle kympillä päivässä varmasti vie samalla työpaikkoja oiekasti kannattavilta polkupyöräkorjaamoilta, vaikka kaupunkien työsaleilta ei saa tavallinen ihminen hakea polkupyörää, vaan jos tuo mielellään romuosista kasattu pyörä halutaan antaa pois, niin sitä varten pitää olla sosiaaliviraston lupa, että tuon pyörän saa sitten luovuttaa.

 Kuitenkin kyseessä on mielestäni sellainen asia, että se vie kyllä tyäpaikkoja niin sanotuilta ”oikeilta” polkupyöräkorjaamoilta, joiden pitää kilpailla asiakkaista. Polkupyörän korjaajia ei varmaan maassamme kauheasti ole, koska moni ihminen suorittaa nuo pyörän huoltoa koskevat toimenpiteet itse. Tuollainen vakavasti sanoen kaupungin sosiaaliviraston ylläpitämä tekemällä tehty työpaikka ei varmasti ole sellainen, mikä motivoi ketään oikeasti hakemaan työtä.

Vaikka tietenkin siellä pitää olla selvin päin, jolloin työkyky pysyy jotakuinkin hyvänä. Mutta valtion talouden kannalta noista työpaikoista ei juurikaan verorahoja tule, joten niistä ei varmasti tule ”pelastavaa enkeliä ” maamme taloudelle. Kun puhutaan siitä, että jokaisella peruskoulun käyneellä on mahdollisuus hakea ammattitutkinto itselleen, niin ihmettelen sitä, miksi nuoret sitten ovat koulut jättäneet kesken? Onko niin paljon helpompi lähteä sitten ilman koulutusta hakemaan töitä, kun ei muka noille ihmisille tarvitse maksaa palkkaa? Eli tietenkin työnantajien on mukava teettää ihmisillä töitä, mutta myös palkka pitäisi pystyä maksamaan.

Jos maassamme toimiva yhtiö haluaa sitten tehdä työntekijän kanssa sopimuksia, joilla se varmistaa esimerkiksi sen, että joku tulkki tai lakimies on aina sen käytettävissä, kun se hänen palveluksiaan tarvitsee, niin silloin pitää tehdä sellainen työsopimus, mikä takaa lakimiehen tai muun sellaisen henkilön saatavilla olon silloin, kun häntä tarvitaan. Kuten olen miljoona kertaa kirjoittanut, niin kukaan meistä ei elä millään lupauksilla tai sopimuspapereilla, vaan myös rahaa on mukava saada omasta  työstä.

Näin sitten saa tuollainen työntekijä haettua vähän ruokaa kaupasta, ja se tietenkin on asia, mikä oikeassa elämässä maksaa melko paljon. Eli kun puhutaan palkasta sekä omaan napaan tuijottamisesta, niin voin kertoa kaikille, että mikään nollatuntisopimus ei ketään elätä, eikä sellainen sopimus takaa sitä, että henkilö on siloin käytettävissä, kun häntä kaivataan työhön. Näet hän voi sitten ottaa muitakin vastaavia sopimuksia, joista ehkä on sitten myös töitä luvassa. Ja mikään nollatuntisopimus ei kuitenkaan ole työttömien määrää vähentävä asia.

kirjabloggaus.blogspot.fi

Valtion on miettävä suhdettaan eläkeratkaisuihin sekä työttömyyteen, sekä siihen että ihmisiä eristetään yhteiskunnassa, jotta kansa ei radikalisoituisi

Kun puhutaan eläkkeistä sekä työttömyysturvasta, niin asia on niin, että globaalissa yhteiskunnassa vaikuttava muutos on aiheuttanut valtavan kustannusten lisääntymisen juuri eläke- ja työttömyysturva sektoreilla. Kun nykyisiä työttömyysturvaa koskevia ratkaisuja tehtiin silloin aikoinaan, niin kukaan ei esimerkiksi osannut ennakoida sitä, että automatiikka tulee joskus mullistamaan työelämän todella paljon, ja monia ennen niin hyvinä työllistäjinä pidettyjä aloja ei enää ehkä ole kohta olemassakaan. Digitaalinen media on esimerkiksi aiheuttanut sen, että sanomalehtiä myydään kohta lähinnä verkkojulkaisuina.

Tuolloin ei tarvita mitään painokoneita tai paperiteollisuutta, kun lehti lähtee myyntiin, ja tietenkin verkkojulkaisujen rahoitusmalli voi perustua esimerkiksi mainoksiin, joita sitten myydään uutisten joukkoon. Ja vaikka fyysistä painotuotetta joskus tarvitaan, niin tuolloin voi lehtijutun kirjoittaja itse tehdä julkaisun valmiiksi, eli asemoida itse valokuvat ja toteuttaa graafisen ulkoasun mieleisekseen, ja sitten lähettää tuon tuotteen suoraan painokoneille PDF:nä, jolloin ei enää tarvita painopinnan valmistajia tai muita välimiehiä, ja nykyiset tietokoneohjatut painokoneet tietenkin hoitavat tehtävänsä ilman ihmisiä, eli niitä käytettäessä ei enää tarvita muuta kuin se, että paperisäiliö on täytetty, ja kone sitten tekee työn tarkasti sekä tehokkaasti.

Tämä tekniikan kehittyminen on kuitenkin tuonut valtavan työttömien kirjapainotyöntekijöiden keskuuteen, mutta toisaalta pelkästään Internetissä julkaistava digitaalinen media säästää luontoa, koska tuolloin ei tarvita paperia eikä myöskään metsää kaataa tuon julkaisun tekemiseen. Samoin digitaalinen media ei aiheuta sellaista tarvetta, että lehtijuttuja tarvitsee mitenkään lyhentää tilanpuutteen takia. Eli koska tuo julkaisutila on rajaton, niin se mahdollistaa erittäin tyhjentävän sekä syväluotaavan journalismin, joka sallii useiden eri näkökulmien huomioon ottamisen, kun lehtijuttuja tehdään. Eli kirjoitettu media on tietenkin edelleen kiinnostava asia, koska sitä seurattaessa ei tarvita kuulokkeita tai mitään erityisen tehokkaita tietokoneita, joten tällöin eivät esimerkiksi kokoukset häiriinny tällaisen asian takia.


Näin ollen esimerkiksi jossain kokouksessa istuvat henkilöt voivat suoraan seurata kokousta, ja lukea vaikkapa sijoituskohteena olevan yrityksen tietoja netistä. Samoin se että voidaan julkaista kirjoituksia ilmaiseksi tekee mahdolliseksi sen, että myös valtiovalta voi myöntää tehneensä joskus historian aikana virheitä, ja ehkä aloittaa pohdiskelun, miten nuo historian virheet voidaan myöntää sekä miten niiden toistaminen voidaan estää. Eli tällä viittaan Virka-galleriassa olevaan näyttelyyn punavangeista, ja siitä miten maamme viranomaisten toiminta tuolloin 1918-1944 oli liian kovaa nimenomaan vasemmistolaisia kohtaan, ja se sitten kostautui myöhemmin esimerkiksi jatkosodan jälkeen 1940-luvun lopulla SKDL:n nousuna, ja tuo kova kohtelu sekä työnhaun vaikeuttaminen ajoi joitain ihmisiä niin ahtaalle, että he ajautuivat jopa Stalinin palvelukseen ja koska valkoiset sitten harjoittivat jatkuvaa eristämispolitiikkaa noita sosialisteja kohtaan, niin se aiheutti sen että tuo liike alkoi radikalisoitua sekä hakea tukea Neuvostoliitosta.

Tuo tietenkin oli maanpetos, mutta se ei välttämättä ollut täysin noiden ihmisten omaa syytä, vaikka niin on joskus esitetty, koska jatkuva sekä työnantajien että valtiollisen poliisin taholta tullut eristäminen ja painostus sitten vääjäämättä muutti heidän asenteensa yhteiskuntaan neuvostoliittoa myötäileväksi. Se tietenkin kärjisti ihmisten mielipiteitä, että esimerkiksi punaisten rintamamiesten lapset, jotka eivät olleet edes syntyneet vapaussodan tai sisällissodan aikaan joutuivat kärsimään asioista, joiden tapahtumahetkellä he eivät edes olleet syntyneet.

metsantarinoita.blogspot.fi

Lehdistön moraali sekä journalismin vapaus voivat riippua myös päätoimittajan tai toimittajan itsensä näkemyksestä

Lehdistön vapaa toiminta on länsimaisen demokratian tunnusmerkki, mihin kuitenkin aina välillä puututaan hyvin ikävällä tavalla. Lehdistö on nimittäin mediatalojen omistama, ja ainakin ennen myös lehtiä painavat kirjapainot olivat erittäin suuressa osassa, kun journalismia harjoitettiin. Tästä sitten on seurannut "hupaisia" asioita, kuten sellaisia että painatusvaiheessa on puolet toimittajan kirjoittamasta artikkelista kadonnut kuin tuhka tuuleen. Samoin vaikka kyseessä on periaatteessa sananvapauden vastainen toiminta silloin, kun päätoimittajat eli toimituksen esimiehet komentavat alaisiaan ruotuun uhkaamalla erottaa heitä silloin, kun heidän tekemänsä juttu ei sitten miellytä häntä tai lehden omistajaa.

Nykyään voidaan toki sanoa että sanan "lehti" paikalla voisi olla sana "mediatalo", mutta samat lainalaisuudet pätevät myös näiden nykyaikaisten web-julkaisuihin liiketoimintansa perustuvien mediatalojen kanssa. Toki voidaan aina sanoa niin, että syy sensuuriin ei aina ole varmasti ollut lehtitalon omistajassa, vaan kyllä päätoimittajat ovat sitä omin päin tehneet, ja varsinkin joissain maakunnissa on lehden päätoimittaja saattanut poistaa osia lehtijutuista, jotka ehkä käsittelevät esimerkiksi kunnanjohtajien tai kunnanvaltuuston jäsenten toimintaa.

Olen kuullut siitäkin, että 1960-luvulla, kun politiikka oli "vakavaa" toimintaa, niin joissakin pienemmissä lehdissä oli esimerkiksi vaaliehdokkaiden numeroita ikään kuin töhritty, tai jotkut lehdet ovat ikään kuin jättäneet tiettyjen vaaliehdokkaiden ilmoituksia julkaisematta. Toki noita tiettyjen ehdokkaiden ilmoitussivuja on ikään kuin "koristeltu" törkeillä vihjauksilla siitä, että "mitä saunan takana tulee tapahtumaan", kun aito suomalainen ottaa vallan maassamme ja itse kyllä pidän sitä vastenmielisenä, että, esimerkiksi tietyn maakuntalehden sivuilla on vaaliehdokkaiden sivuilla esitelty sitä, "mitä maanpettureille" tullaan tekemään. Eli vaikka valtakunnallinen media on suomessa yllättävän siisti lukuunottamatta muutamia pieniä "sammakoita", niin näitä maakuntalehtiä kyllä hiukan voidaan katsoa vähän toisesta vinkkelistä.

Toisin sanoen monissa noista lehdistä on ikään kuin muistutettu, siitä että jos "tätä henkilöä ei äänestetä, niin puukosta tulee", mikä kyllä ei mikään kovin mukava asia ole. Samoin esimerkiksi painotuotteiden jakamatta jättäminen on kyllä sensuuria, eli sillä tarkoitan sellaista toimintaa, että esimerkiksi kilpailevan puolueen lehtien tai joissain tapauksissa myös niiden jäsenten äänioikeusilmoituksia on jätetty jakamatta, kun ei ole heidän kantansa miellyttänyt "postiljoonia", ja jälkimmäinen asia sitten on oikeastaan vaalirikos, mistä voi sotilasarvo mennä. Toisaalta myös toiselle ihmiselle osoitetun postin lukeminen on kiellettyä, joten sen verran kyllä pitää tietää noista asioista. Samoin toimittajat ovat kyllä välillä harrastaneet kiitettävästi itsesensuuria sekä kritiikitöntä toimintaa, kun käsitellään esimerkiksi sosiaalista mediaa sekä sellaisia asioita kuin puolustusvoimia ja varsinkin siviilipalvelusta ja muita vastaavia toimia, joita jostain syystä pidetään ikään kuin yhteiskunnan horjuttamisena.

Maamme media on yleensä ollut erittäin tasokasta, mutta tähän on nyt tullut sellainen ikävä ilmiö, että jostain syystä valtakunnallinen mediatalo on ikään kuin alkanut tukea ääriliikkeitä, sekä puhtaasti rikollista toimintaa. Samoin maamme "virallinen" media oli vähän aikaa sitten ristiretkellä sosiaalista mediaa vastaan, ja toki sosiaalinen media saattaa olla sellainen, että kaikkea siellä kirjoitettua ei voida mitenkään pitää todistettavana asiana. Mutta kun puhumme esimerkiksi Tatu Vanhasen kirjasta, missä todisteltiin että mustat ihmiset ovat vähemmän älykkäitä kuin valkoiset, ja tuo kirja sitten sai kustantajan "Terra Cognitasta", niin silloin tuo yleensä melko laadukkaita kirjoja julkaiseva kustantamo teki kyllä flopin. Kuten tiedämme niin tuo kirja on sellainen kirjoitelma, joka voidaan merkitä esimerkiksi  hyvin vaarallisesta  lukemistosta, koska siinä esitetään tieteellisenä tosiasiana asioita, jotka on vuosia sitten todistettu täydelliseksi valheeksi.

Tuollainen käsitys siitä, että mustat ihmiset sekä psykiatriset potilaat olisivat jotenkin muiden alapuolella perustuu 1930-luvun natsien oppeihin, joista monet on on myöhemmin todistettu vääriksi. Kun puhutaan esimerkiksi siitä, että psykiatriset potilaat olisivat muka jotenkin lapsellisempia kuin muut, johtuu siitä että heitä voitiin käyttää ennen aikaan ilmaisena työvoimana. Samoin tuo vähättely johtuu siitä, että monet noista potilaista olivat aikoinaan ja ovat vieläkin huonoista perheistä, ja tuollainen ryyppääminen sekä muuten välinpitämätön asenne tietenkin olivat perheelle vähemmän mairittelevia asioita, joten silloin tällöin joku asiamies sitten päätteli, että nuo alkoholistit sitten saisivat ikään kuin "synninpäästön", jos heidän lapsensa todistettaisiin mielenvikaisiksi.

Tuon psykiatristen potilaiden aseman vähättelyn tarkoitus oli luoda "muuria" noiden ihmisten sekä normaalin yhteiskunnan väliin, jotta noiden perheiden ongelmat eivät sitten leviäisi muualle. Samoin mustien ihmisten nimeäminen ali-ihmisiksi, johtuu siitä, että haluttiin salata se, mitä afrikassa todellisuudessa tehtiin. Kun puhutaan siirtomaa-ajoista, niin silloin oli kuulemma järjestetty jopa "ihmissafareita", joissa alkuasukkaita metsästettiin kuin eläimiä. Ja tietenkin tuollainen toiminta piti varmasti salata kotipuolessa, kun konekivääreillä sitten ammuttiin kokonaisia heimoja kuoliaaksi, Mutta kuten tiedämme, niin älykkyys ei riipu rodusta. Mutta jos kansanryhmiin kohdistuvaa halveksuntaa aletaan perustella "tieteellä", niin silloin tietenkin eteen tulee tarunhohtoinen "kolmas valtakunta", jonka periaatteisiin kuuluu sellainen asia, kuin juutalaisten nimeäminen "alemmaksi roduksi". Kuten tiedämme, niin kyseessä on oikeasti uskonto eikä varsinaisesti mikään rotu.

Mutta jostain syystä maassamme välillä on sellainen asenne, että natsismissa oli jotain upeaa. Ja joskus toimittajilta ikään kuin pettää arvostelukyky, ja siitä osoituksena on ollut se, että englantilainen historioitsija John Irwing oli aikanaan erittäin siteerattu kirjoittaja maamme mediassa, koska hän kiisti natsien harjoittaman kansanmurhan. Kuitenkaan Irwing ei koskaan huomioinut sitä, että esimerkiksi kaasukammioita oli jokaisella keskitysleirillä, ja että pääosa tuosta murhaamisesta tapahtui kuitenkin hiilimonoksidilla, ja myös esimerkiksi alipainekammioita käytettiin jossain vaiheessa. Tuo Irwingin tuominen näkyvästi esiin kuitenkin näytti maailmalle sen, että myös toimittaja voi olla rasistinen.

Samoin tässä vähän aikaa sitten nimen omaan ulkomaalaisten tekemät seksuaalirikokset ovat olleet todella hyvin esillä eräässä maamme mediassa, joka oli vähän aikaisemmin osoittanut suurta aktiivisuutta aloittaessaan ristiretken sosiaalista mediaa vastaan, leimaten somen pelkäksi rasistien paratiisiksi, mutta sitten he kuitenkin itse syyllistyivät vihakirjoitteluun. Eli tämäkin asia vaatii hiukan keskustelua median asemasta yhteiskunnassa, joka on muuttunut erittäin paljon juuri sosiaalisen median sekä Internetin takia. Ja siksi myös median olemusta on hyvä pohtia, ja samalla muistaa se, että me olemme nyt suuremman tietomäärän edessä kuin koskaan ennen, ja se vaatii lukijalta enemmän sekä osaamista että arviointikykyä kuin koskaan ennen, ja toivon että maamme media jatkaa edelleen moniulotteista sekä kaikkia osapuolia kuuntelevaa journalismia, mistä se on yleensä tunnettu kautta koko maailman.

hkimmo.blogspot.fi

Toimittajien vastuu kirjoittamastaan asiasta on ehdoton, mutta kuitenkin pilkkuvirhe voi pilata jonkun uran sekä elämän

Lehdessä kirjoitettu asia voi pilata jonkun ihmisen elämän. Ja ongelmallista on se, että vaikka lehti sitten julkaisisi pahoittelun tai oikaisun tuohon juttuun, niin sitä ei ehkä kukaan näe, kun se on jossain "oikaisuja"-palstalla piilotettuna jonnekin kauas lehden sisälle. Eli varsinaisen ongelman muodostaa sellainen tiedonjako, missä kyseessä on pilkkuvirheen kaltainen asia, joka saattaa kuitenkin muuttaa kyseisen lehtijutun sisällön täysin. Tällainen pilkkuvirhe voi olla esimerkiksi sellainen, että kuvitteellisessa lehtijutussa lukee, että "kunnanjohtaja on kaivattanut omistamalleen 52 km maantiestä olevalle tontille kunnallistekniikkaa, ja saanut siihen 50% kehtystukea". Todellisen matkan ollessa 5,2 kilometriä eli 5200 metriä, on kyseessä melkoinen ero todellisen sekä lehdessä ilmoitetun matkan välillä. Tuo lehtijuttu voi kyllä tuhota hänen uransa, koska jos kunnallistekniikkaan saa tukea vaikka 6 km matkalle, niin silloin seuraa hyvin nopeasti tutkimus tästä asiasta. Kun keskustellaan tällaisista asioista, niin toki tukea olisi saanut hakea ensimmäistä 6 km varten. Mutta jos lehtijutussa esitetään, että hän on saanut tukea koko 52 km. matkaa varten, niin takuulla on kyse hyvin vakavasta asiasta.

Vaikka kyseessä on pelkkä näppäilyvirhe, niin silti se muuttaa kyseisen henkilön oikeudellisen aseman täysin. Eli tässä tapauksessa lehtimies voi väittää tehneensä kirjoitusvirheen, mutta se voi olla tuhoisa toisen ihmisen uran kannalta. Tällaiset virheet ovat yleisiä esimerkiksi aamuyöllä työskentelevälle ihmiselle, jonka tarkkaavaisuus herpaantuu, mutta kuitenkin kyseessä voi olla erittäin ikävä asia. Ja se voi toki olla vahinko, mutta välillä kyllä voidaan oikeasti kysyä, että onko tuo kyseisen journalistin ainoa virhe koko uran aikana, vai tekeekö hän noita virheitä useinkin?

Eli tuossa tapauksessa missä kyseessä on ainoastaan yksi väärin kirjoitettu numero, voidaan epäillä sitä, että onko tuo virhe sitten maksettu tuolle toimittajalle? Mikäli toimittaja on tehnyt tässä tahallisen virheen, niin silloin voidaan kysyä, miksi hän sen teki? Tuollainen "virhe" on todella ikävä pilkku kyseisen henkilön uralle, ja tuolloin saattaa olla niin, että toimittaja saa tuon asian anteeksi. Mutta kuitenkin voidaan ajatella, että tuo teko on sitäkin vaikuttavampi, koska kirjoittajan työ on kuitenkin muuten hyvää.

Jos tuollaiselle "pulmuselle" ehdotetaan kerran elämässä tehtävää virhettä, niin silloin ehdottajan pitää olla todella varma asiastaan, että häntä ei paljasteta. Tässä tapauksessa voidaan ajatella, että toimittajaa käytetään ikään kuin "loogisena pommina", joka kerran uransa aikana kirjoittaa artikkelin, mikä ei pidä paikkaansa. Ja tuo asia sitten varmasti on sellainen, millä on erittäin suuri vaikutus vaikkapa vaalikampanjoihin, koska jos toimittjalla on iso palsta, niin sillä voi olla jopa ratkaiseva vaikutus tuon kohteen uraan. Tällainen toimittaja voi istua missä hyvänsä mediatalossa, ja ehkä hänet on varattu "täsmätehtävään", kuten presidentin- tai parlamenttivaalien sabotointiin.

Jos tilannetta verrataan siihen, että jääkiekkomaajoukkueen maalivahti päästää maalin loppuottelussa, niin silloin tietenkin tuollaisella teolla on valtavan suuri vaikutus esimerkiksi vedonlyöntiä ajatellen. Loppuottelussa pelaa aina luottokentällinen, ja jos pitkävetoa saa pelata ottelun kestäessä, niin silloin mikäli toinen joukkue on esimerkiksi viiden maalin johdossa toiseen nähden, ja se pääsee sitten nousemaan voittoon, niin silloin on taattu loistavat kertoimet sekä hyvät voitot.

Tai samoin jos toinen joukkue on pelannut nollapelin kyseisessä turnauksessa, ja sitten häviää paperilla heikommalle joukkueelle, niin silloin vedonlyönnin kertoimet ovat sellaisia, että tuo heikompaa joukkuetta pelannut henkilö voi siitä saada todella upeita voittoja. Kuitenkin rangaistukset tuollaisesta toiminnasta ovat erittäin kovat, mutta mahdollisuus rikastua tuollaisilla tempuilla ovat joillekin olleet liian suuri houkutin, joten he ovat tällaiseen toimintaan syyllistyneet.

Jotkut ihmiset näkevät heikkouden "oikeutuksena" toisen uhkaamiselle sekä alistamiselle

Valtioita sekä ihmisiä yhdistää yksi asia, nimittäin se, että toisen heikkous ikään kuin yllyttää näitä toimijoita uhittelemaan naapureilleen. Syy tähän on se, että valtio on ikään kuin makro-organismi, ja sen johto on samanlaisia ihmisiä kuin me muutkin. Toisen heikkous koetaan usein sellaisena asiana, että sitä saa käyttää hyväksi silloin kun se vahvemmalle osapuolelle sattuu sopimaan. Tästä ovat hyvinä esimerkkeinä esimerkiksi tilanteet, missä toimittajat kuvaavat mellakkapoliisien työtä tai sitten jotain kriisiä tai tekevät raportteja vaikkapa varusmies esimiesaseman käytöstä, varsinkin jos heillä sattuu tämä asema olemaan.

Niissä näytetään aina sitä, mikä on vahvempi osapuoli, ja ainakin ennen työpaikkariitoja koskevissa TV-jutuissa oli tapana se, että studioihin kutsuttiin  vain työnantajien edustajia, jotka sitten kertoivat tietenkin vain oman näkemyksensä asioista. Eli korostettiin yrityksen mainetta, sekä sitä, että kaikki toiminta oli laillista. Mutta koskaan ei muistettu mainita sitä, että esimerkiksi lakimies ei koskaan saa puhua asiakastaan eli päämiestään vastaan

Eli vaikka jotain ihmistä kohdellaan niissä ohjelmissa hiukan halventavasti tai esimerkiksi kommenteista kuvastuu halveksiminen, niin on mukavaa olla vahvemman puolella. Tämä tarkoittaa sitä, että lakimies ei saa toiminnallaan vaarantaa asiakkaansa puolustusta, jonka on oltava lain mukaan paras mahdollinen. Enkä myöskään kuvittele sitä, että kukaan yhtiön hallinnossa työskennellyt henkilö koskaan olisi muutenkaan puhunut missään pomoaan vastaan, koska se olisi varmasti tehnyt hänen asemastaan vaikean, ja kuten tiedämme, niin puolustusvoimat on tässä mielessä vain yksi työnantajista.

 Kun puhutaan valtion johdosta, niin esimerkiksi sotilasparaatit sekä niissä esitellyt ydinaseet ja kaiken maailman kung-fu-esitykset varmasti aiheuttavat noille valtionpäämiehille samanlaisia testosteroidimäärän lisääntymisiä kuin normaaleillekin ihmisille. Tässä tekstissä sana "normaali ihminen" tarkoittaa tavallista henkilöä, joka työskentelee normaalissa työpaikassa eikä omaa valtion johtajan asemaa, mikä tietenkin tarkoittaa sitä, että hänen vaikutuspiirinsä ei niin suuri ole kuin valtion päämiehillä, joilla on käytössään suuri määrä ihmisiä, jotka tottelevat hänen käskyjään.

 Kun ajatellaan esimerkiksi suuria sotaharjoituksia, joissa hävittäjät lentävät ja aseet paukkuvat, niin silloin joukko Suomen toimittajia saa samanlaisia kohtauksia, missä ikään kuin osoitetaan omaa miehekkyyttä ja selvästi vihjaillaan muiden ihmisten saavan vähän kakkaa punttiin, kun edessä on se "ihana miesten koulu", ja siellä sitten on omaa särmikkyyttä osoitettu koko ryhmän edessä. Silloin muistetaan mielellään joskus parikymmentä vuotta sitten tapahtuneet asiat, ja varsinkin jos joku harjoituksen johtajista sitten käyttää samaa nimeä, kuin kauan sitten vankilaan toimitetulla jengipomolla, niin se on joillekin yllykkeenä sille, että he kuvittelevat sitten saavansa tehdä mitä huvittaa jollekin harjoitukseen osallistujalle. Ja siinä usein sitten alkaa tuo arvostelukyky pettää, kun joukossa tyhmyys tiivistyy, ja kun paikalla on vain niitä reservin esimiehiä, niin siinä sitten tulee puhuttua vähän sellaista, mitä ei ehkä tuo henkilö muuten olisi puhunut.

Jos puhutaan esimerkiksi siitä, mitä tarkoittaa sana "trollaus", niin kannattaa muistella kappaleen "Fredricus Rex" , joka jatkuu sanoilla "meine könig und herr (Fridericus rex, kuninkaani ja herrani" sanoja, joissa saksan keisarinna sitten oli littynyt yhteen ranskalaisten kanssa tai Pyhä saksalais-roomalainen valtio kapinoi keisaria vastaan. Siinä laulussa on mainittu normaalit trollaukset eli yllytykset, joita käytetään petturien etsimiseen joukkojen parista. Tarkoitus oli se, että esimerkiksi joku onneton menisi sitten kertomaan halustaan pettää maansa Saksan keisarinalle. Siinä varmasti oli sen jälkeen ilo ylimmillään, kun joku "von Papier" marssi kuninkaanlinnaan kertomaan halustaan palvella ranskan kuningasta.

 Eli jossain tapauksessa sotaharjoituksen johtoa esitetään esimerkiksi Helvetin Enkeleiden johtajien sukulaisina tai muina vastaavina henkilöinä, niin silloin monilta unohtuu sellainen asia, että armeija on valtion käytössä oleva väline, eikä mikään kenraalin tai muunkaan upseerin yksityisasia, Siellä on rikoslaki voimassa kaikilta osin, eikä mitään poikkeuksia sitten ole olemassakaan.

 Enkä oikein ymmärrä sitä, miksi joku oikeasti edes voi kuvitella sitä, että joku korkea upseeri tekisi yhteistyötä jonkun katujengin kanssa, vaikka tietenkin se voi teoriassa olla mahdollista. Kuitenkin kenraalikunnan tai ylipäätään upseerikunnan taustat tutkitaan erittäin tarkasti, ja sieltä hyvin harvoin löytyy mitään sen suurempia yhteyksiä mihinkään MC-kerhoihin. Nuo asiat tulevat hyvin helposti esiin silloin kun kadettikouluun pyrkijä on varusmieskouluttajana joukkonsa edessä. Meillä suomessa on tapana se, että armeijassa tehdään vain niitä asioita, mitä valtion edustajat käskevät. Se mitä jossain muualla tehdään on tuon toisen valtion asia.

Fridericus Rex-kappale liitteenä https://www.youtube.com/watch?v=8uIPG-UrANM

pseudotiedetta.blogspot.fi

Miksi meillä aina tehdään näin?

Perheen yhdistäminen on todella tärkeä prosessi maahanmuuttajille, joilla ei ole mitään tässä maassa. Maamme laki on näissä asioissa ilmeisesti melko selkeä, ja se määrittelee erittäin tarkasti sen, mikä on sellaisen perheen kriteeri, joka saa myönteisen päätöksen perheenyhdistämiseen, mutta tässä irakilaisperheen tapauksessa mielenkiintoista on se, että isä ja vanhempi lapsi saavat jäädä suomeen, mutta äiti sekä nuorempi lapsi taas lähetetään takaisin Irakiin. Tällaisia tapauksia sattuu aina välillä meidänkin maassamme, ja niitä kyllä hiukan ihmetellen katsotaan. Syy näihin hiukan ihmeellisiin päätöksiin on nimittäin ilmeisesti se,että poliisin sekä viranomaisten päälle saadaan kohdennettua vihaa. Toki maamme viranomaiset tekevät vuosittain varmaan satoja kielteisiä turvapaikkaa tai perheenyhdistämistä koskevaa päätöstä, mutta ikävä kyllä vain tällaisista asioista puhutaan julkisuudessa.

Omasta mielestäni tällainen päätös sotii maamme linjaa vastaan sikäli, että tällä on jatkuvasti kuitenkin vaadittu selvitystä siitä, että miksi lähes kaikki täältä turvapaikkaa hakeneet henkilöt ovat ilmeisesti miehiä? Miksi meidän maassamme on ollut tapana tehdä poliisista jotenkin vihattu organisaatio, jonka toimintamallin pitää aina olla sellainen, että sen moraalis-eettisiä asenteita saadaan epäillä julkisesti? Kun poliisi on aloittanut jonkun PR- tai yleisöä kohtaan suunnatun ”hymykampanjan”, missä jopa asiakkaiden kanssa on keskusteltu asioista, niin sitten tulee paikalle televisio taallentamaan suurta näytöstä, missä valtion edustaja karjuu naama punaisena sekä osoittaa kiitettävää osaamista rasistisena sekä vihattuna valtiomahdin edustajana,vaikka kukaan ei oikeastaan ole kysynyt, miksi alkoholia halussaan pitävästä nuoresta tehdään esimerkiksi sosiaali-ilmoitus?

Sosiaali-ilmoitus on viranomaisen keinoksi tarkoitettu menetelmä, missä esimerkiksi päihteitä lapselleen ostaneilta vanhemmilta voidaan ottaa lapset huostaan, sekä myös toimia täten pelotteena, jotta alaikäiset eivät enää sitten ryyppäisi niin paljon kuin ennen. Meidän maassamme poliisi on todella ihan puolueeton viranomainen, joka kuitenkin esitetään jotenkin omituisessa valossa. Suomessa kyseiseen ammattiin on todella melko vaikeaa päästä, ja se tietenkin takaa viranomaistyön laadun, Kuitenkin välillä eteen tulee asioita, joissa kyllä joko tiedotuksessa että joko toimittajien tai poliisimiesten asenteessa on korjaamisen varaa, eli niissä ikään kuin korostetaan poliisimiesten oikeutta mielivaltaiseen toimintaan. Eli niissä opetetaan ihmisille, että poliisi on ikään kuin aina vahvemman puolella, miettimättä sitä, että keitä varten lait on säädetty? Tai miksi täällä on säädetty lakeja, että pidetään yllä poliisivoimia? Nämä asiat on tehty heikomman osapuolen turvaksi, niin että myös ne, jotka eivät kuulu erilaisiin katujengeihin tai omaa miljoonaomaisuuksia uskaltavat kävellä kaduilla.

Vaikka maamme viranomaisten sekä toimittajien asenne esimerkiksi rasismiin on julkisesti kielteinen, niin kuitenkin täällä on ilmeisesti tapana se, että välillä käydään ihmisille näyttämässä sitä, että virkavalta ei jostain syystä saa olla pidetty. Samoin joidenkin toimittajien asenne tällaisia epäjohdonmukaisia päätöksiä kohtaan on se, että ne ikään kuin vahvistavat ihmisten kunnioitusta poliisia kohtaan. Se vasta hienoa on kun virkavalta vetelee jotain 15 vuotiasta paprikasumuttimella päin näköä, ja samalla käännyttää rajalta ihmisiä, jotka tarvitsevat oikeasti jotain turvaa. Samalla kuitenkin tuetaan erilaisten jenginuorten maahanmuuttoa, ja jatkuvasti tuetaan erilaisia rasistisia järjestöjä esittämällä esimerkiksi skinheadeja lähes viranomaiseen verrattavana valtiollisena mahtina, ja noiden henkilöiden valtaa muutenkin suurennallaan lähes järjettömiin mittasuhteisiin, sekä ylipäätään pakolaisia koskevia kannanottoja näytetään hakevan lähinnä maamme reserviläis-aktiivien parista. Ja noissa piireissä usein mielipiteet ovat hiukan rävähtävämpiä kuin meidän muiden ihmisten käsitykset sekä varuskuntien ”kesäasukkaiden” kannanotot noista asioista yleensä ovat.   ¨

pseudotiedetta.blogspot.fi