Alussa oli mies nimeltään Agricola...

Mikael Agricola
(1510-1557)
Turun piispa ja uskonpuhdistaja
Kuva I

"Minä uskon suureen Suomeen ja sen suureen tulevaisuuteen"
(IKL:n jäsenvala)

1. Mikael Agricolan motiivi Suomen kieliopin kehittämiseen

Kun Turun piispa Mikael Agricola aloitti ensimmäisen aapisen eli "ABC kiria" (nykykielellä ABC Kirja)-nimisen teoksen kirjoittamisen, niin samalla tuo mies aloitti tien, mikä vei maamme kohti itsenäisyyttä. Eli ensimmäisen aapisen sekä suomen kieliopin luominen tarkoittivat sitä, että maamme kieli sekä kulttuuri tunnustettiin olemassa olevaksi asiaksi, joiden opettelu oli myös ruotsalaisille hyödyllistä, vaikka tuo kirja palveli oikeastaan kuninkaallista tiedotuskoneistoa. Kirjan nimen perusteella voidaan todeta että kielioppi on kehittynyt melko paljon Agricolan päivistä, ja esimerkiksi sana "kiria" on korvautunut kirjakielessä sanalla "Kirja". Samoin suomen kielipissa kirjainyhdistelmä "ks" on korvannut kirjaimen "X" maamme kilen kieliopissa.

Kyseinen kirja tehtiin oikeasti kryptologiseksi käsikirjaksi ihmisille, joide piti tehdä raportteja suomenkielisistä keskusteluista, joiden katsottiin olevan sellaisia, että ne piti saattaa kuninkaan tietoon. Kun tuo kirja sitten alkoi ilmestyä painosta 1542, niin silloin voivat kuninkaan tiedottajat sitten kirjoittaa suomen kielellä puhtaaksi ilmiantoja, joita heidän tuli viran puolesta tehdä Kuten arvata saattaa, niin tuo suomen suuri mies on saanut kuvansa lukuisiin kryptografiaa sekä kryptoanalytiikkaa käsitteleviin teoksiin, sekä kuulemma myös NSA:n National Security Agencyn päämajan seinällä on tuon miehen kuva.

Eli monikaan ei muista sitä, että Agricola oli ennen kaikkea kryptologi, eli salakirjoitusasiantuntija joka toki hoiti papin virkaa. Mutta hänen pääasiallinen työnsä oli purkaa koodeja kirjeistä, joita lähetettiin Ruotsin muille aatelisille kuin kuninkaalle. Kun Agricola työskenteli turun katedraalikoulun johtajana sekä uskonpuhdistajana, niin hän toimi siltä pohjalta, että maa sekä arvoesineet olivat kuninkaan omaisuutta, ja kirkko ei niitä saanut omia.

2. Uskonpuhdistuksen taloudellinen intressi.

Kustaa Vaasa sekä Agricola pitivät outona, että kirkko ei maksanut valtiolle veroja, sekä sen että kirkon omaisuus kulkeutui Vatikaanin holviin, eli Ruotsi-Suomessa  oli kaksi valtiota,  joista toinen oli Kustaa Vaasan maallinen valtio, joka puolusti ihmisiä hyökkääjiä vastaan sekä katolisen kirkon valtio, joka vastasi vain paaville itselleen. Sitten tuli tietenkin vielä se seikka vastaan, että Suomi oli hiukan erillään muusta valtakunnasta, joten täällä sitten valtaa pidettiin hiukan toisella tavoin kuin Tukholmassa. Joten voidaan hyvin väittää että uskonpuhdistuksella on oikeastaan ainakin Ruotsi-Suomessa ollut lähinnä taloudellisen hyödyn tavoitteluun perustuva pohja. Ja vaikka Kustaa Vaasa oli toki kapinakuningas, niin piti hänen maksaa palkkiot palkkasotureilleen, joten hän tarvitsi tietenkin nuo kirkon rahat itselleen. Ja tietenkin linnanrakentajat ottivat palkkion työstään.

Kun sitten uskonpuhdistus alkoi, niin se sitten johdatti Ruotsin kuninkaan sille tielle, koska luterilaisuus salli hänen takavarikoida pappiloiden omaisuutta sekä kuulustella pappeja esimerkiksi valtiopetosta koskevissa asioissa. Kun Agricola sitten alkoi kehittää samalla suomen kielioppia, niin hän tietenkään ei uskonut, että noin 375 vuotta myöhemmin maamme julistautuisi itsenäiseksi sekä ottaisi suomen kielen pääasialliseksi asiointikieleksi maamme virastoissa. Agricolan aikaan ongelmana oli se, että Sten Sture sekä hänen seuraajansa  Kristian II olivat ryöstäneet myös Suomea melko voimakkaasti, mikä johti siihen, että Kustaa Vaasa aloitti kapinan, koska hän ei enää pystynyt maksamaan Kristianin määräämiä veroja, ja samoin Tukholman verilöyly sai aikaan sen, että tuota Tanskalaista alettiin vihata.

Tuo mies oli suuri tekijä maamme itsenäistymisen tiellä, koska julkaistessaan  tuon kielioppikirjan, niin hän samalla tarjosi mahdollisuuden kehittää tuota kieltä sekä kulttuuria sellaiseksi, että ne muuttuivat maailman laajuisesti tunnustetuiksi asioiksi. Ja vaikka Agricola tietenkin ajatteli, että valtiopetoksia voisi suunnitella myös suomen kielellä, niin kuten tiedämme, niin suuri puu syntyy pienestä siemenestä. eli hän on yksi niistä miehistä, jotka raivasivat tietä siihen pisteeseen, että kuudentena päivänä  joulukuuta 1917 saattoi Tokoin senaatti julistaa maamme itsenäiseksi tasavallaksi.

charelesfort.blogspot.fi