Ihmisŕobotteja osa II

1. Ihmisrobotin määritelmä: henkilö joka tekee mitä käsketään ilman kysymyksiä.

Ihmisrobotti on jokaisen sotilaskomentajan unelma. Eli kuten eräissä David Morrellin kirjoissa kuvaillaan, niin eräitä ihmisiä on koulutettu äärimmäisillä menetelmillä niin, että he ovat kuin koneita. Nämä usein alun perin vanhempien hylkäämistä lapsista kasvatetut henkilöt ovat jossain vaiheessa olleet asevoimien ytimenä, sekä muodostaneet esimerkiksi Preussin armeija terävimmän kärjen. Mutta toki myös rikolliset ovat halunneet käyttöönsä ihmisrobotteja, eli henkilöitä jotka tekevät kaiken mitä muut käskevät.

Eli yleensä tuollainen ajattelutapa perustuu siihen, että mitä nuorempana tuo sotilaallinen koulutus aloitetaan, niin sitä parempi sotilas tuosta henkilöstä tulee. Tämän takia skottien "schiltron" oli aikansa tehokkaimpia sotilasosastoja, koska skottien tapa oli ottaa lapset pois vanhemmiltaan sekä kasvattaa heidät klaanien valvomissa ryhmissä, jossa he pitivät klaanisiteitä suuremmassa arvossa kuin esimerkiksi suhdetta sisaruksiinsa tai vanhempiinsa.

2. Nuorena on vitsa väännettävä.

Tuo ajattelutapa oli peräisin Rooman keisarilta, jonka henkikaarti vannoi uskollisuutta kuolemaan saakka, ja heidät valittiin nimenomaan heitteille jätetyistä lapsista. Tuota muotoa johti mies, josta käytettiin peitenimeä "Comitatus", ja hänen alaisensa olivat velvollisia tottelemaan jokaista komentoa, minkä Rooman keisari hänelle antoi. Mutta jos keisari ei pystynyt sitten tekemään päätöksiä, niin sitten "Comitatus" oli velvollinen surmaamaan hänet. Usein tuollaisten "valiokaartien" jäsenet valittiin juuri henkilöistä, jotka olivat olleet hylättyjä lapsena. Näin varmistettiin se, että noiden henkilöiden kovuus riitti tehtävän suorittamiseen.

Tuolla perusteella valittiin myös Ivana Julman sekä Vlad Draculin eli "Draculan" mustiin vaatteisiin pukeutuneet palatsikaartien jäsenet, joiden mielessä herätettiin vihaa myös tavallista kansaa kohtaan, ja jos joku kysyi, että miksi heidät määrättiin johonkin tehtävään, niin heille vastattiin: "mitä te siitä välitätte, kun hekään eivät teistä välittäneet". Tuolla perusteella nuo suuret johtajat sitten saattoivat lähettää nuo kammotut sotilaansa tekemään mitä vain, ja koska nuo henkilöt eivät tunteneet muuta kuin vihaa vanhempiaan tai tavallisia ihmisiä kohtaan, niin he eivät koskaan kyseenalaistaneet mitään käkyjä, mitä heidän esimiehensä käskivät.

3. "Samurai traditio"

Tuollainen tapa valita ihmisiä noihin palatsikaarteihin loi sitten pohjan sellaiselle joukolle, jolle mikään ei ollut pyhää paitsi kuninkaan antamat käskyt. Jos kuningas käski kaartiiinsa kuuluvaa, niin tuo alainen oikeasti uskoi käskyn tulleen jumalan antamalla valtuutuksella. Kuningas oli virallisen protokollan mukaan Jumalan edustaja maan päällä, joten hän oli aina oikeassa. Ja koska palatsikaartilainen oli vastuussa vain kuninkaalle itselleen, niin hän toimi silloin jumalan antamalla valtuudella.

Silloin tietenkin hän teki mitä kuningas käski, ja nuo teot eivät olleet koskaan mitään kovin yleviä. Kaikissa noissa palatsikaarteissa oli vallalla "Samurai-traditio", eli ainoa mahdollinen laki oli se, mitä kuningas sattui sanomaan. Noille henkilöille opetettiiin jo lapsina, että ainoa asia maailmassa piti hävetä, oli epäonnistuminen mikä merkitsi käskyn antajan eli kuninkaan nolaamista.

Näet noiden sotilaiden tarkoitus oli toimia kuninkaan takuumiehinä, ja olla maailman parhaita sotilaita. Jos joku oli heitä parempi, niin silloin se vaaransi kuninkaan hengen. Joten sen tähden oli tärkeää, että tuollainen sotilas ei koskaan jättänyt tehtäväänsä suorittamatta, eikä koskaan jäänyt vangiksi. Näet jos hän oli suorittamssa kuninkaan antamaa salamurhatehtävää, ja jäi kiinni, niin silloin tuo sotilas olisi voinut paljastaa käskijänsä henkilöllisyyden, mikä sitten olisi johtanut sotaan.