Olivatko Kuningas Salomon kaivokset oikeasti Israelin kuninkaan tiedustelupalvelu tai ehkä arkisto?

Kuvituskuvaa
Kuva I

Meidän kristittyjen pyhä kirja on Raamattu, mikä on tietenkin uskonnollinen kirja, mutta se pitää sisällään myös erittäin paljon hyödyllisiä esimerkkejä siitä, miten esimerkiksi liiketoimintaa pitäisi hoitaa. Varsinkin Vanhassa Testamentissa on paljon jokapäiväistä elämää koskevia ohjeita, kuten esimerkiksi tarina Saul-kuninkaasta sekä hänen seuraajastaan Daavidista, joka pakotettiin sopimaan kiistansa tuon kuninkaan kanssa, ja kun hän sitten seurasi Saulia valtaistuimelle, niin kyseinen kuningas surmasi koko Saulin suvun. Syy tähän oli se, että tuo Raamatun tarinan kuningas pakotettiin nöyryyttävään sopimukseen, ja tuon tarinan tarkoitus lienee ollut pikemminkin varoittaa ihmisiä siitä, miksi ketään ei saa pakottaa sopimukseen vastoin omaa tahtoaan.

Vaikka suvun päämies olisi tuon sopimuksen taannut, niin hän ei ikuisesti kuitenkaan elänyt. Raamatun kuninkaista kertovat tarinat olivat aikoinaan ehkä tyyliteltyjä opetuksia, joilla ihmisiä haluttiin opastaa elämään kunniallisesti, eli noudattamaan yleisiä moraalisääntöjä, joilla saatiin ihmiset sitten tekemään myös tervehenkisiä liiketoimia. Mutta kun puhutaan esimerkiksi raamatun tarinoista ylipäätään, niin esimerkiksi kuuluisat "Kuningas Salomon" kaivokset saattavat olla alunperinkin täysin tekaistu tarina, jolla faarao saatiin juoksemaan olemattomien timanttien tai kullan perässä. Eli tarkoitus lienee ollut johtaa faaraota tai israelin vihollisia harhaan, jotta nämä jättäisivät "pyhän maan" rauhaan.

Mutta joidenkin ihmisten mielestä nuo tarunhohtoiset "kaivokset" saattoivat olla esimerkiksi Salomo-kuninkaan tiedottajaverkosto, joka ehkä operoi jopa faaraon hovissa. Tai sitten kyseessä oli politiikka, jonka tarkoitus oli pitää tuon kuninkaan hovi tai israel avoimena uusille innovaatioille. Tässä olettamuksessa termi "salomon kaivokset" saattoivat tarkoittaa esimerkiksi rauhanomaista politiikkaa, mikä koski sekä naapuri- että myös vähän kauempana sijaitsevia valtioita. Toisin sanoen kyseessä ei ollut mikään erityinen kaivos, vaan ajattelutapa. Joidenkin mielestä taas tuo "kaivos" oli vain värjätyn lasin kauppaa, mistä voitiin valmistaa kauniita koruja.

Eli kyseinen politiikka takasi sen, että nuo Israelin kauppiaat sekä vakoojat saattoivat käydä vapaasti muissa maissa, ja samalla ammentaa ideoita omiin tuotteisiinsa, jotka koskivat paitsi keinokastelua niin myös sotavarusteita, joista tunnetuimmat olivat sitten nostovallitukset, jotka muistuttivat aitoja, joihin oli asetettu kiviä. Ja kun faaraon armeija hyökkäsi, niin nuo vallitukset nostettiin pystyyn, jotta viholliselle voitiin aiheuttaa mahdollisimman paljon tuhoa. Joidenkin ihmisten mielestä tuo termi "salomon kaivokset" taas tarkoitti tuon kuninkaan arkistoja, mihin hän talletti esimerkiksi kauppasopimuksia, jotka olisivat voineet olla vahingollisia esimerkiksi faaraolle itselleen tai hänen lähipiirilleen.

charelesfort.blogspot.fi