GPS-laitteet sekä tehostettu logistiikka muuttavat monen ihmisen elämän, ja myös esimerkiksi sodankäynti ja pelastustoimet muuttuvat peruuttamattomasti

Kansalaisten kyttääminen on niitä informaatioteknologian paradokseja, joita silloin tällöin käsitellään esimerkiksi televisiossa. GPS- ja muut paikannuslaitteet voivat tietenkin pelastaa ihmisen hengen, jos niitä käytetään oikein. Eli esimerkiksi ranteeseen laitettu GPS-paikannin, joka kertoo jatkuvasti ihmisen sijainnin, on todella hieno väline, jos esimerkiksi ihminen joutuu merihätään eli esimerkiksi huuhtoutuu rannalta merelle.

Tuolloin tuollainen rannekellomainen paikannusväline, jossa on hätänappi auttaa pelastajia löytämään tuon merelle huuhtoutuneen tai laivan kaiteen yli pudonneen henkilön. Mutta tuota välinettä voidaan käyttää myös ihmisten yksityisyyden viemiseen, sekä heidän autojensa liikkeiden monitorointiin, joka saattaa aiheuttaa vaaratilanteita, jos väärien ihmisten paikannustiedot päätyvät rikollisille.

Mutta turva-alan yhtiöt voivat paikallistaa GPS:n avulla vaikkapa rahasalkkuja, tai sitten viranomaiset voivat GPS:llä varustetuilla valvontalennokeilla seurata tai paikantaa mitä he haluavat, ja täsmäpommien ohjaus kohteeseen voi nopeutua GPS:llä varustetulla laserohjaimella, joka lähettää kohteen tiedot automaattisesti lentokoneille. Se voi ottaa myös valokuvan sekä teoriassa vaikka molekyylinäytteen samalla tuosta kohteesta, jotta järjestelmä voi sitten valita koneen, jonka aseet tehoavat tuohon maaliin. 

Vaikka alemmassa kuvassa on erillinen GPS-laite, niin myös puhelinten paikantimia voidaan käyttää tuossa operaatioissa. Ja noilla operaattoreilla voi olla käytössään myös sellaisia laitteita, joilla he voivat soittaa kotiinsa satelliittien välityksellä, jotta kenttäryhmän ei tarvitse kertoa kotonaan muuta, kuin olevansa esimerkiksi liikematkalla, ja tuolloin tietenkin on tärkeää, että heille voidaan soittaa huomaamattomasti, jotta heidän poistumisensa maasta jäisi perheiltä tai muulta kotiväeltä huomaamatta. 

Mutta tuolloin kannattaa varoa esimerkiksi GSM-puhelinten paikannustoimintoa, jonka avulla voidaan kadonnut puhelin löytää. Tuolla ominaisuudella varustettu puhelin voi aiheuttaa tietoturvariskin, jos tuota yleensä esimerkiksi google-tilin kautta käytettävää ominaisuutta pääsee käyttämään henkilö, joka on varastanut tuon tilin tunnukset, ja tuollaisen teon voi tehdä vaikka vaimo tai tyttöystävä, joka epäilee poikakaverin olevan Reeperbahnilla. Siinä voi tulla riemunkiljahduksia suusta, kun hän huomaa puhelimen olevan vaikka Kongon viidakossa.

Eli tuolloin kohteesta otettu kuva kertoo lentueelle, millainen ase aiheuttaa halutun tuhon, ja esimerkiksi sotalaivan komentosiltaan suunnattu Maverick-ohjus voi aíheuttaa vihollisen keskuudessa suurempia ongelmia kuin suoraan tapahtuva laivan tuhoaminen, koska tuolloin laivan strategisia järjestelmiä saattaa jäädä vihollisen haltuun. Ja jos aluksen kyljestä saadaan molekyylikuva, niin silloin voidaan valita sellainen taistelukärki, että se tehoaa noihin kohteisiin parhaalla mahdollisilla tavoilla.

Samoin esimerkiksi erikoisjoukkojen operaattorit voivat hyötyä tuosta paikannuslaitteesta siten, että he voivat liikkua kaiken aikaa, ja kun esimerkiksi huoltokuljetus lähetetään, niin kone voi etsiä silloin liikkuvan ryhmän, jonka ei tuolloin tarvitse käyttää ennalta mainittua pudotusaluetta, jotta sille voidaan toimittaa varusteita. Nuo varusteet voidaan toimittaa joko helikoptereilla, mikäli kyseessä on taktinen tehtävä, jossa operaattorit toimivat välittömästi rintaman läheisyydessä, mutta strategisissa tehtävissä käytetään usein lentokoneesta pudotettavia säiliöitä, ja noita tehtäviä voidaan suorittaa myös valtioissa, jotka ovat tuon ryhmän lähettäjän kanssa rauhantilassa.

Tuollaiset tehtävät voivat koskea esimerkiksi huume- tai asekaupan vastaisia tehtäviä, joissa selvitetään valtion viranomaisten suhdetta rikollisin, eli tuolloin ryhmät toimivat tarkkailutehtävissä, ja he voivat käyttää siviiliasuja. Kuitenkin esimerkiksi poliisin päämajaa täytyy silloin päästä tarkkailemaan huomaamattomasti, ja silloin pitää käyttää erikoisvälineitä, joita ei maahan voida kuljettaa tullin ohi. Tuolloin operaattorit voivat sitten saada tarvitsemansa välineet esimerkiksi C-17 koneiden pudottamana pakettina, mutta tietenkin olisi helpompaa, että ryhmä voi liikkua kaiken aikaa, koska jos he seisoskelevat liian pitkään jossain maantien varressa tai joku näkee radioita, niin silloin saattaa poliisi kysellä näiden miesten tekemisiä, jolloin operaatio menee piloille, vaikka tilanne ei johtaisi tulitaisteluun. Eli tuolloin tarkkailuryhmä on havaittu, ja vastapuoli saa varoituksen.

Tai sitten esimerkiksi laserosoittimia ja rynnäkkö- ja tarkkuuskiväärejä sekä räjähteitä, joita tarvitaan täsmäpommi-iskuissa sekä salamurhaoperaatioissa, voidaan pudottaa ryhmälle matkustajakonetta leikkivästä kuljetuskoneesta. Noita jälkimmäisiä tarvitaan itsepuolustukseksi, jos ryhmä havaitaan kesken operaatiota. Ja samalla tavoin strateginen ryhmä voidaan lähettää esimerkiksi vastapuolen pääkaupunkiin esimerkiksi reporttereiksi naamioituneina, ja he voivat sitten ohjata täsmäpommeja kohteisiin laserosoittimia käyttämällä, ja tuollainen ryhmä voi myös eliminoida vihollisen komentajia tai herättää muuten epäjärjestystä ja pelkoa esimerkiksi tuhoamalla puhelinkeskuksia tai sieppaamalla ja kuulustelemalla vihollisen virkamiehiä natrium pentothalia käyttämällä.

Myös kentällä toimivat huumepoliisin soluttautujat voivat saada tällaisia välineitä, eli esimerkiksi Cessnasta voidaan pudottaa hänelle salakuuntelulaitteita vaikkapa hotellien pihoille asennettavaksi rikollisten päämajaan. Nykyään myös raketteja voidaan käyttää kuljettamaan erikoisjoukkojen Stealth-ryhmille varusteita, ja vaikka avaruusrakettien ampuminen on melko kallista, niin esimerkiksi tuollainen Minuteman-ohjus voidaan varustaa kuljetuskapselilla, jolla se voi kuljettaa aseita sekä muita varusteita rintamalle tai terroristien leirien lähelle.

Tuolloin ryhmä voi saada käyttöönsä raskaita konekiväärejä sekä MILAn tai TOW-tyyppisiä raskaita panssarintorjunta-aseita, joita he muuten eivät pystyisi kuljettamaan. Mutta jos tuollainen kuljetuskapseli voidaan pudottaa vain parin kilomerin päähän kohteesta, niin silloin ryhmän ei tarvitsisi niitä kantaa mukanaan kovin pitkään, ja tuollainen toiminta voisi olla järkevää esimerkiksi Pakistanissa, missä virallinen valtio taistelee terroristeja vastaan, mutta muutamissa rajaseudun kaupungeissa on ongelmia, koska esimerkiksi lennonjohtajat saattavat tiedottaa noista operaatioista noita terroristeja tai huumekauppiaita, jotka maksavat terroristeille suojelurahaa.

Rakettien avulla voidaan myös toimittaa huoltolähetyksiä esimerkiksi etelämantereella tai autiolla saarella oleville tutkimusryhmille. Eli kyseessä olisi vain Apollo-kapseli, mihin lastataan noita tarvittavia varusteita, ja sitten se lähetetään kohti operaatioaluetta. Tuota menetelmää voidaan käyttää myös silloin, jos tilanne jossain erikoisessa paikassa muuttuu äkisti niin, että tarvitaan nopeasti erikoisvälineitä.

Tuollainen tilanne voisi olla esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuus, joka pahenee yllättäen, ja tuolloin voidaan joutua alueelle lähettää nopeasti erikoisrobotteja, jotka voivat ohjata lyijyä, hiiltä sekä tinaa reaktorin mahdollisesti tuhoutuneeseen ytimeen, joka on ehkä kiinailmiön takia sulaneet lätäköksi, jossa ydinreaktio jatkuu edelleen, ja jonka pelätään murtautuvan maan kuoren läpi, jolloin teoriassa voisi käydä niin, että tuo superraskas alkuaine eli uraani ja plutonium putoaa maan vaipan läpi, ja murtautuvat toisella puolen maapalloa maan kuoren läpi. Tuolloin on erittäin tärkeää, että nuo sammutusrobotit pääsevät muutamassa minuutissa kohteensa kimppuun. Samoin Predator tai X-47B UCAV-lennokkeja voidaan lähettää raketilla operaatioalueelleen, eli tuolloin niiden siivet on taiteltu haitariksi, jotta ne mahtuvat ohjuksen sisään. Ja sitten ne vapautetaan kotelostaan, kun ohjus putoaa ilmakehään.