Kuuasemien teknologiaa voidaan käyttää myös vedenalaisten tukikohtien toteuttamiseen.

Yllä: ESA:n (European Space Agency) näkemys Kuuasemasta ja tuo sama rakenne voisi sijaita myös valtameressä



Kimmo Huosionmaa

https://sites.google.com/view/kimmonlinkit/etusivu


Samaa tekniikkaa mitä käytetään esimerkiksi avaruusasemalla voidaan käyttää syvänmeren tutkimuksessa sekä erittäin nopeasti pystytettävien rakenteiden valmistuksessa myös Maan pinnalla. Avaruusasemien kannalta tärkeää on, että sen komponentit ovat hyvin kestäviä, ja ne voidaan lähettää matkaan raketilla, ja koota helposti tuolla kaukana avaruudessa.

Mutta samat vaatimukset ovat myös Etelämantereelle valmistettavissa rakenteissa, sekä erityisesti rakenteissa, joita rakennetaan valtamerten syvyyksiin. Kun valtameren syvyyksiin tehdään tukikohtia, niin niitä sitten kohtaa vähän samanlaiset ongelmat, kuin mitä kuuasemat sekä avaruusalukset kohtaavat. Eli niihin kohdistuu erittäin suuri paine, avaruus rakenteissa paine tulee sisältä ja meren pohjaan sijoitetuilla asemilla taas ulkoa.

Mutta kun ajatellaan meren pohjaan sijoitettuja asemia, niin toki niissä pitää olla sekä vaihtovesikammiot, joiden kautta sukeltajat voidaan päästää aseman ulkopuolelle. Sekä myös tilat, missä ilmanpaine on sama kuin ulkona olevassa meressä, jotta sukeltajille ei tulisi typpinarkoosia tai sukeltajantautia, kun he operoivat meren pohjalla. Ja tuo rakenne voidaan tehdä sellaiseksi, että kun tehtävä on suoritettu, niin silloin se voidaan nostaa pinnalle helposti. Tällaiset kevyet meren pohjaan tehtävät "talot" voivat sitten olla sellaisia, että niissä käytetään vastapainetta jotta vedenpaine ei niitä sitten paina kasaan.

Kun mietitään sitä, mitä NASA tekisi esimerkiksi kuussa olevalla  asemalla ja siellä olevilla välineillä, niin noista laboratorioista olisi varmaan aivan toiset näkymät omaan aurinkokuntaamme tai kauemmas universumiin kuin mistään muusta paikasta maailmassa. Ja tietenkin jos ajatellaan että Kuuhun vietäisiin 10 metrin Keck-teleskooppia vastaava laite, niin silloin tämä kuuasema voisi toimia myös tiedustelutehtävissä.

Kuitenkin jostain syystä NASA sekä Venäjän avaruushallinto ovat jostain syystä epäröineet tuollaisen aseman valmistamisessa, vaikka se voitaisiin tehdä erittäin helposti esimerkiksi puhallettavista rakenteista, jotka voidaan viedä tuonne Kuuhun hyvin helposti luotainten mukana, ja sitten vain puhaltaa nuo rakenteet muotoonsa. Tuollainen pallomainen rakenne voidaan tehdä niin, että Kuuhun viedään pallomainen rakenne, ja sitten se kaivetaan kuuhun, niin että tämä pallo on puolittain kuun  sisällä.

Tuo rekenne sitten tuoetaan rankaalla, ja se täytetään puolittain kuupölyllä sekä mullalla, jotta sen sisällä olisi mukavaa olla. Tai niin ainakin NASA joskus kauan sitten suunnitteli toteuttavan tämän aseman. Tietenkin nuo rakenteet voidaan sitten peittää suojaavalla "kuplahallilla", joka estää meteoriitteja iskemästä sen pintaan reikiä. Vaikka rakennelma olisi ulospäin pitkulainen, voi sen sisällä silti olla pallomaisia kaasupusseja, joiden tehtävänä on pitää tuo kuori muodossa, vaikka yhteen niistä tulisi vuoto. Nämä ovat siis joskus 1970-luvulla esiintyneitä suunnitelmia, ja vaikka NASA ei niitä koskaan aikonut toteuttaa, niin voidaan kysyä, että mistä noille ihmisille oikeastaan silloin maksettiin?

Tietenkin tuollainen kuutukikohta olisi varmasti moduuleista rakennettu, jotta yhden osan vaurioituminen ei vaarantaisi koko asemaa. Eli kyseessä olisi ehkä pallomaisten rakenteiden muodostama ryhmä rakennelmia, jotta niissä syttyvä tulipalo tai vastaava ei tuhoaisi koko tukikohtaa. Se mitä muuta tuollaisella kuussa olevalla  asemalla sitten voidaan tehdä, on jokaisen itse päätettävissä. Siellä voitaisiin tehdä melkein mitä vain, ja kukaan maassa ei saisi sitä selville, ellei NASA halua salaisuuksien tulevan esiin. Yksi vastaus sille, että tuo Kuutukikohtaa koskeva suunnitelma sitten kuitenkin tehtiin, on mahdollisesti sellainen, että kyseiset rakenteet tehtiin valtameren pohjaan rakennettavaa asemaa varten.

Tuollainen valtamerten syvyyksiin upotettu tukikohta voisi olla samanlainen kuin Kuuhun lähetetty versio, mutta tietenkin jos rakenne on tehty meren pohjaan, niin silloin paine tulee ulkoapäin, mutta sama ratkaisu toimii myös meren pohjassa. Ainoastaan aseman ulkoluukun pitää aueta ulospäin, koska tuolloin veden paine painaa sitä kiinni, ja silloin tietenkin voidaan ajatella, että joku olisi rakentanut tällaisen aluksen, joka voidaan pudottaa avaruudesta valtamereen, ja joka sitten voisi muuttua saman tien sukellusveneeksi. Kyseessä olisi tarinan mukaan eräänlainen pallo, jonka ilmalukko olisi sellainen, että siinä olisi kaksi ovea, joista ulompi aukeaa ulospäin, ja sisempi sisään.

Kyseinen sukellusvene olisi siis pallo, johon on kiinnitetty moottorit, eli kyseessä olisi eräänlainen batyskafi, jota voidaan käyttää esimerkiksi salaisten laitteiden noutamisessa valtamerten syvyyksistä tilanteessa, missä esimerkiksi ydinpommi on pudonnut jonkun maan rannikolle, ja laivasto ei sitä voisi sitten lähteä avoimesti pelastamaan. Ja samoin tuota pallomaista Krottikalaa muistuttavaa välinettä voidaan tietenkin käyttää kaikkiin muihinkin syvänmeren tehtäviin., joissa vaaditaan erittäin nopeaa reaktiota. Tuolloin alus voitaisiin pudottaa esimerkiksi avaruussukkulasta valtamereen ja sitten se voisi jatkaa sukelluksissa matkaansa.

https://travellingintimeandspace.wordpress.com/2017/09/06/kuuasemien-teknologiaa-voidaan-kayttaa-myos-vedenalaisten-tukikohtien-toteuttamiseen/

http://kirjabloggaus.blogspot.fi/p/httpstravellingintimeandspace.html

Valtioiden välit kiristyvät aina välillä, ja jos kyseessä on ydinaseita hallussaan pitävä valtio, niin silloin tietenkin sanamuodot ovat erittäin kovia verrattuna valtioihin joilla ei niitä ole.

Ydinkoe "Plumbbob Stokes"  räjähdys on kuvattu
voimakkaan himmentimen läpi keskellä päivää
joten se varmaan kertoo jotain aseen kirkkaudesta
Nevada 7.9.1957
(Kuva I)

USA:n ja Pohjois-Korean välit ovat kiristyneen, mikä sitten tietenkin kielii siitä, että si maailmaan on tullut uusi tekijä, jonka toimintaa kannattaa vähän seurata. Kun puhutaan siitä, että Pohjois-Korea hyökkäisi Guamille, niin mitään kovin suurta sotilaallista hyötyä ei tästä tempusta sille olisi. Ja seurauksena olisi varmaan se, että USA vastaisi iskuun joko sukellusveneestä tai maalta ammuttavalla ballistisella ohjuksella. Mutta tuohon voimankäyttöön vastaaminen tietenkin on erittäin ikävä asia, mikä varmasti aiheuttaa erittäin paljon kuolleita. Kuitenkin jos Pohjois-Korea hyökkää Guamilla olevia USA:n sotilaallisia kohteita eli lähinnä lentotukikohtaa vastaan, niin silloin tietenkin tuon valtion pitää vastata voimaan voimalla.


Se että Pohjois-korean johto käyttää kovaa kieltä sekä esittelee kaiken maailman hyökkäyssuunnitelmia omassa valtiollisessa mediassaan kertoo siitä, että tuon maan johto kokee olevansa uhattuna. Ja siksi sen pitää sitten lähteä uhkaamaan jotain läntistä valtiota. Kun puhutaan puhtaasti hyökkäyksestä Guamille sekä siihen käytettävistä ohjuksista, niin silloin tietenkin voidaan suoraan sanoa, että noiden aseiden tarkkuus ei ehkä riitä siihen, että ne iskisivät tuolla saarella olevan lentotukikohdan kohdalle, mutta tietenkin tuho saarella olisi erittäin suuri ja ydisaastetta vapautuisi ilmakehään, jos taistelukärki räjähtäisi kosketuksesta, jolloin ilmakehään nousee paljon radioaktiivista pölyä.


Tekstin päällä oleva kuva Ydinkoe "Plumbbob Stokes":sin (Kuva I) räjähdyksestä, joka tapahtui 7.9.1957 klo 12.25.002  on kuvattu voimakkaan himmentimen läpi keskellä päivää joten se varmaan kertoo jotain aseen kirkkaudesta. Mutta kuten tiedämme, niin aivan niin tehokas tuo kammottava väline ei ole kuin mitä on väitetty, ainakaan jos kyseessä on sotilaallinen kohde. Mutta siviilikohteeseen iskiessään ne ovat hyvin tehokkaita massatuhon aiheuttajia. Strategisten iskujoukkojen tukikohdissa on aina omat varoitusjärjestelmät tällaisten tilanteiden varalta, missä joku yrittää iskeä niitä vastaan ydinaseilla.


Toisin sanoen niiden henkilöstöllä on koulutus toimia tuossa tilanteessa, sekä heillä on myös käytössään suojavarusteet sekä jodia, mikä tietenkin estää jonkin verran säteilysairautta, joka saa alkunsa siitä, kun henkilö imee radioaktiivisia hiukkasia keuhkoihinsa. Samoin ydinasetukikohdissa on käytössä vesisuihkuja, joilla ydinaseen nostama pöly saadaan laskeutumaan maahan sekä myös kyky sekä taito kerätä radioaktiivista romua säiliöihin. Eli niillä on oma turvaryhmä tuollaisen tilanteen varalta, missä ydinkärki vaurioituu tai jopa räjähtää levittäen radioaktiivista materiaalia ympäriinsä. Mutta siviileille tällainen tapaus voi olla hyvin ikävä asia.

https://en.wikipedia.org/wiki/Operation_Plumbbob

Mutta tietenkin on mahdollista sellainen asia, että Kim Jong-Un olisi saanut "mustasta pörssistä" hankkimiensa Ukrainalaisten rakettimoottorien lisäksi muutamia ohjusten suuntauslaitteita, joilla hän sitten voisi suorittaa nuo iskut Guamille. Olisi muuten mukava tietää, että ovatko nuo ohjukset sitten kiinteää- vai nestemäistä polttoainetta käyttäviä aseita, koska jos Pohjois-Korealla olisi käytössään kiinteää polttoainetta käyttäviä pitkän matkan ohjuksia, niin silloin se voisi suorittaa iskuja hyvin lyhyellä varoitusajalla, koska nuo polttoaineet varastoidaan itse rakettiin.


Jos taas tuo maa hankkinut vain  nestemäistä polttoainetta käyttäviä raketteja, niin silloin se joutuu tankkaamaan ohjuksensa ennen iskua, mikä antaa enemmän varoitusaikaa. Toki on olemassa sellainen mahdollisuus, että tuon valtion käytössä olisi sellaisia nestemäisiä polttoaineita käyttäviä ohjuksia, joiden polttoaine varastoidaan rakettiin, jolloin tietenkin voidaan sanoa aseen olevan hyvin nopeasti käytettävissä. Tuollaiset lähinnä typpihapon hapettavaan ominaisuuteen perustuvat polttoaineet ovat kuitenkin hyvin syövyttäviä ja siksi niiden käyttö on ongelmallista, koska ne saattavat sitten syövyttää säiliön puhki. Tuon takia nämä rakettiin varastoitavia nestemäisiä polttoaineita käyttävät raketit ovat jonkin verran epäluotettavia, koska jos niiden typpihappoa sisältäviin hapetinsäliöihin tulee korroosiota, niin silloin ohjus pahimmillaan räjähtää varastossaan, ja tuo korroosio voi johtua siitä, että niiden lasitukseen on tullut halkeamia, joiden kautta typpihappo pääsee kosketukseen säiliön pinnan kanssa.


Noissa raketeissa käytetään usein hydratsiinia polttoaineena, ja noiden kemikaalien sytytys tapahtuu siten, että typpihapon annetaan vain koskettaa hydratsiinia, jolloin ne syttyvät itsestään palamaan, ja tuon takia nämä kemikaalit ovat hyvin vaarallisia. Hydratsiini on erittäin myrkyllistä, ja sen myrkyllisyys vastaa lähinnä hermokaasua, joten tuon aineen vuoto voi surmata useita ihmisiä. Kun puhutaan siitä, että millainen Pohjois-Korean ydinase on, niin uskoisin että nämä aseet ovat oikeastaan puhtaaseen terroriin tarkoitettuja "hehtaaripyssyjä", joilla ei ole mitään käytännön tekemistä esimerkiksi sellaisten aseiden kanssa, jotka voivat tuhota komentobunkkereita tai lentotukikohtia.


Vaikka ydinase on tietenkin hyvin tehokas ja näyttävä, niin kuitenkin sen teho on sotilaallista kohdetta vastaan paljon pienempi, kuin yleisesti kuvitellaan. Nykyaikaisen sotilastukikohdan rakenteet on tehty sellaisiksi, että paineaalto ei kohdistu niihin suoraan, vaan noiden maan päällä olevien installaatioiden kaarevat muodot ohjaavat räjähdyksen paineaaltoa viistottain ylös, ja noissa rakenteissa käytetään sellaisia materiaaleja, että ne irtoavat kokonaisina alustastaan, jolloin niiden aiheuttama sirpalevaara on mahdollisimman pieni.


Ja nykyään nämä melko kevyet rakenteet tehdään niin, että niissä on useita kerroksia, eli käytännössä nuo maan päällä olevat kevyet suojarakennukset, joita näkyy monissa vietnam-elokuvissa ovat useita erillisiä sisäkkäisiä peltisiä rakennelmia, jotka peitetään vielä tulenkestävällä teltalla. Tai tietenkin tuo teltta voi sijaita myös hangaarin sisällä, ja sen tarkoitus on peittää sen sisällä oleva lentokone, jotta sen salaisuudet eivät paljastu sivullisille. Tuossa teltassa voi olla myös metallikudos, mikä suojaa konetta EMP-säteilyltä. Mutta tietenkin myös maanalaisten tunnelien suuaukko voidaan peittää sellaisella puolipalloa muistuttavalla hangaarilla, joka suojaa sen luukkua. Ja tuolloin tuon bunkkerin tuhoaminen onnistuu maan sisään tunkeutuvalla niin sanotulla seismisellä kärjellä.


Tuollaisen taistelukärjen vastatoimiin kuuluu sellainen ratkaisu, mitä on käytetty esimerkiksi NORAD:in sekä myös Venäjän komentobunkkerien suunnittelussa. Eli tuo bunkkeri on sijoitettu valtavaan keinotekoiseen luolaan, ja se muistuttaa itseasiassa valtavaa teräsbetonista valmistettua laatikkoa. Tuo laatikko on sitten asennettu hydraulisten mäntien varaan, jotta jos ydinaseen aiheuttama shokkiaalto osuu siihen, niin tuo bunkkeri ei tuhoudu tärähdyksessä niin helposti. Noita installaatioita vastaan on tehty sitten sellaisia ydinaseita, jotka iskevät ikään kuin jonossa samaan paikkaan. Eli kun ensimmäinen ydinkärki on tehnyt maahan kraaterin, niin sen jälkeen tuohon kraateriin osuu lisää ydinkärkiä, ja lopulta sitten nämä kärjet kaivavat maahan niin syvän aukon, että ne paljastavat bunkkerin katon, jolloin se tuhoutuu.

Kirjoitelma 12 paikasta missä tavallinen ihminen ei koskaan saa käydä

Pine Gap

Tässä tekstin alla on linkki 12 paikkaan, joihin ei tavallinen ihminen koskaan tule pääsemään, ja tiedättekö että AREA-51 on vasta kolmantena tällä listalla. Sen edellä ovat Googlen datakeskus, missä on erilaisia enemmän tai vähemmän mairittelevia tietoja meistä jokaisesta, jotka käytämme tuon tietojenkäsittelyalan monialayhtiön palveluita, sekä eräs kirkko Etiopiassa, missä väitteiden mukaan sälytetään Liiton arkkia, eli kristikunnan salaperäisiin esineisiin kuuluvaa kirstua, missä tarinoiden mukaan Mooses sälytti alkuperäisiä “Kymmenen käskyä” sisältäviä savitauluja.

Tuo kirkko on paikka, mihin ei kukaan ulkopuolinen saa koskaan mennä, ja sitä vartioi joku salaperäinen heimo tuolla kaukana Afrikassa. AREA-51:n alapuolella listalla ovat eräs tukikohta Venäjällä, jonka nimi on Metzhgoroye, sekä toinen paikka tuossa maassa,jota kutsutaan “Metro-2:n” nimellä. Kyseessä on Moskovaan rakennettu hyvin syvälle maan sisään kaivettu junarata, jolla Kremlin johto pääsee käymään FSB:n päämajassa sekä eräällä sotilaslentokentällä huomaamatta. Tuosta rautatiestä on sitten myös liityntäyhteys normaaliin rautatieverkkoon, jonka kautta nuo maailman huippujohtajat voivat ajaa huomaamattomasti tekemään tarkastuksia ympäri Venäjää.

Kyseisellä listalla sitten on mm. Disneylandissa sijaitseva Club-33, mikä on ainoa paikka tuossa huvipuistossa, missä anniskellaan alkoholia. Myös “Amerikan eliitin leirintä-alue” nimeltään “Bohemian grove”, mistä kuuluu välillä hiukan outoja huhuja. Tuossa paikassa väitetään niiden, jotka “todella ovat amerikassa jotain” välillä juhlivan ankarasti, ja ehkä se sitten on totta, mutta itse kyllä pidän tällaista salailua hiukan tarpeettomana. Koska paikka on periaatteessa salainen, niin siihen liitetään paljon erilaisia huhuja, jotka koskevat kaikkea mahdollista kovan luokan juhlinnasta siihen, että tuo alue olisi paikka, missä “rikkaat ja uhkarohkeat” asuisivat esimerkiksi teltoissa muistellen nuoruuden aikaa, kun heillä vielä ei ollut ympärillään henkivartijoita.

Bohemian Grove

Siellä tiedetään olevan jättimäinen kotkaa tai haukkaa muistuttava patsas, missä sitten pidetään jotain teatteria, mutta kaikki tietoni tuosta paikasta rajoittuu Internetissä oleviin kuviin. Tietenkin sellaisiin paikkoihin kuin Lascauxin luolat Ranskassa on oltava rajoitettu pääsy, jotta noita valtavan arvokkaita sekä upeasti säilyneitä Neandertalin ihmisen tekemiä luolamaalauksia ei tärveltäisi. Mutta kuitenkin on alueita, joista pitäisi voida puhua julkisesti. Yksi niistä on tietenkin Vatikaanin salaiset arkistot, joita voidaan verrata suoraan Googlen tietojenkäsittely keskukseen varastoituun tietoon, johon käsiksi pääseminen voi aiheuttaa jollekin henkilökohtaisen katastrofin.

Kun puhutaan tiedoista, joita noille Googlen palvelimille on varastoitunut, niin se mikä ihmisiä huolestuttaa on se, että noista näennäisen merkityksettömistä tiedoista voidaan koota ammattilaisten toimesta hyvin tarkka kuva ihmisen psyykestä, ja vaikka puhutaan, että esimerkiksi profiloinnin ammattilaiset hävittäisivät tekemänsä muistiinpanot kun tehtävä on suoritettu. Kuitenkin jos he työskentelevät hallitukselle, niin silloin nämä henkilöt eivät ehkä ole niin sanottuja “vapaita tieteenharjoittajia”, vaan he voivat oikeasti tehdä psykologisia profiileja esimerkiksi CIA:lle tai GRU:lle, jolloin he tietenkin ovat velvollisia esittämään raporttinsa esimiehilleen.

Kun puhutaan Australiassa sijaitsevasta PINE GAP:in laitoksesta, niin tuohon tukikohtaan, joka sijaitsee keskellä “ei mitään” liitetään paljon erilaisia huhuja. Sen väitetään olevan esimerkiksi salaisten lennokki-ohjelmien ohjauskeskus, jota operaattorit käyttävät silloin, kun heidän ei sallita olevan Pentagonin valvonnassa, ja esimerkiksi NRO:n ja NSA:n väitetään ohjaavan sen avulla satelliitteja. Tuo keskus oli aikoinaan käytössä mm. “MERCURY”-ohjelmassa, missä NASA:n ensimmäiset astronautit olivat yhteydessä maahan tuolla kaukana Australian erämaassa olevan laitoksen antennien kautta, kun alus oli toisella puolen Maata.

Mercury kapseli

“MERCURY”-ohjelmaan liittyy sellainen tarina, että tuo alus olisi alun perin kehitetty eräänlaiseksi avaruus-hävittäjäksi, jonka keulaan olisi asennettu helikoptereissa käytettävä rakettipatteri, jolla tuon kapselin lentäjä sitten olisi voinut ampua Neuvostoliiton ICBM:t alas, kun ne olisivat lentäneet kohti USA:aa. Mutta tuon laitteen ongelmana tietenkin oli se, että astronautin piti todella tarkasti keskittyä tähtäämiseen, joten sen takia tämä asevoimien ohjelma ajettiin alas. Eli ideoita olisi ollut, mutta niiden toteuttamiseen ei ollut riittävää tekniikkaa. PINE GAP on kuitenkin paikka, jota USA ei oikeastaan tarvitse, koska satelliitteihin voidaan pitää yhteyttä geostationaarisella radalla olevien tietoliikennesatelliittien muodostaman ketjun kautta, joten tietenkin tuollainen laitos herättää mielenkiintoa kaikkialla.

Kun ajatellaan sitä, mitä tuollainen paikka oikeasti merkitsee tiedustelupalvelulle sekä erikoisjoukkojen esikunnalle, niin se on nimenomaan paikka, mistä voidaan noita salaperäisiä lennokkeja ohjata ilman, että kukaan ihmettelee yhtään mitään. Salaiset asiat kiehtovat ihmisiä, ja osa noista paikoista on sellaisia, että niistä puhutaan juuri niiden ympärillä olevan salailun takia. Ja onhan 007-elokuvissakin MI6:n päälliköllä käytössään salainen metrojuna, joten varmaan tuollaisia hiukan erikoisia välineitä löytyy kaikilta oikeilta tiedustelun päälliköiltä maailmassa.

http://anonymous-news.com/top-12-places-youre-not-allowed-visit-world/9/

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

"Fenix-teoria" sekä mietelmä siitä, miten irti päässyt tekoäly voisi vaarantaa ihmiskunnan

Elokuvan "Moontrap" robotti

Kaikki me olemme joskus katsoneet niin sanottuja “B-elokuvia”, joiden trailereita tähdittää yliampuva selostus, ja joissa olevat ideat eivät aina toteudu täysin, koska noiden elokuvien budjetit ovat niin kamalan pieniä. Kuitenkin noissa elokuvissa on käytetty mielikuvitusta, ja niissä esitetyt ideat ovat oikeastaan melko hyviä, vaikka toteutus saattaa hieman ontua, ja syynä on usein juuri pieni budjetti. Kun katsotaan esimerkiksi elokuvaa nimeltään “Moontrap”, niin siinä sivutaan sitä aihetta, mikä kiinnostaa kaiken maailman salaliittoteoreetikkoja, eli miksi USA ei palannut Kuuhun? Tuo elokuva käsittelee tätä asiaa sellaisesta näkökulmasta, mitä kutsutaan “Fenix-teoriaksi”.

Eli kyseinen ehkä hiukan omintakeinen teoria lähtee siitä, että ihmiskunta on kerran tuhonnut oman sivilisaationsa, ja sitten meidän oma sivilisaatiomme on taas alkanut kehittää noita ammoin unohtuneita kojeita uudelleen. Jos esimerkiksi UFO:ja tarkastellaan tuon teorian näkökulmasta, niin silloin tietenkin voidaan lähteä siitä, että nuo “UFO”:t ovat oikeastaan toisten ihmisten luomuksia, jotka olisivat erittäin paljon valtaväestöä kehittyneempiä, mutta he ikään kuin salaisivat tuon hallussaan olevan teknologian. Kuten olen useasti kirjoittanut, niin nämä teoriat ovat elämän suola, ja niissä riittää paljon pohdittavaa. Ja tällainen asia sitten varmasti antaa aiheen ties millaisille elokuville sekä kirjoille.  

Siinä juoni lähtee siitä, että kauan sitten on ihminen lentänyt Kuuhun, ja sitten perustanut sinne tukikohdan. Kyseessä on siis eräänlainen “Atlantis”-myytin muunnos, joka on esitetty monissa yhteyksissä. Sitä kuka tuon teorian on esittänyt en muista, mutta itse kyllä pidän teoriaa, missä ihmiskunta on kerran tuhouduttuaan nousemassa tuhkasta aivan kuin “fenix-lintu” erittäin mielenkiintoisena pohdinnan kohteena. Kun puhutaan puhtaista ajatus-leikeistä, niin silloin tietenkään meidän ei tarvitse osoittaa mitään todeksi, mutta kuten varmaan tiedätte, niin tällaiset pohdinnat rikastuttavat keskusteluja sekä tekevät elämästä mielenkiintoisen.

Tuo teoria lähtee siitä, että nyt me ihmiset ja meidän kulttuurimme elää niin sanottua “toista kukoistusta”, mikä tarkoittaa sitä, että joskus kauan sitten olisi ihmiskunta lentänyt avaruuteen sekä tuottanut robotteja, jotka sitten olisivat nousseet jotenkin kapinaan, ja hyökänneet ihmisten kimppuun, lähettäen meidät välillä kirjaimellisesti kivikaudelle, josta sitten taas olemme nousseet ylös kehittäen taas uuden sivilisaation.

Tiedättekö muuten miksi salaliittoteoreetikkoja kutusutaan joskus “foloihatuiksi”. Se johtuu siitä, että tarinoiden mukaan “humanoidit” ovat asettaneet ihmisten aivoihin implantteja, joiden avulla he voivat lukea meidän ihmisten aivojen sähköistä toimintaa ja lähettää tuota  EEG-käyrää jonnekin salaperäiselle keskus-tietokoneelle, ja jos ihminen päällystää lakkinsa foliolla, niin silloin tuon EEG-käyrää lähettämän radiolaitteen signaali saataisiin katkeamaan. Tuollainen implantti voisi olla sellainen, että sen avulla voidaan stimuloida esimerkiksi aivojen kipukeskusta, jolloin henkilöä voidaan hallita erittäin tehokkaasti.

Tuo elokuva “Moontrap”  on muuten oikeastaan erittäin hyvä katsoa siltä kannalta, että tiedemiehet tajuaisivat tekoälyn sekä tietokoneen ohjaaman tuotekehityksen vaarat, jota myös kirjailija Stanislaw Lem käsittelee kirjassaan “Rauha Maassa”, jossa aseiden kehitys on viety kuuhun. Tuossa tarinassa täysin automatisoidut tietokoneet, eli super-simulaattorit kehittävät uusia aseita sek selektiiviset simulaattorit taistelevat niitä vastaan, jotta järjestelmä löytäisi näistä välineistä heikkouksia.

Kun puhutaan tuollaisesta täysin automaattisesta tuotekehityksestä, josta voidaan käyttää termiä “mekaaninen evoluutio”, niin silloin kyllä puhutaan hyvin vakavasta asiasta, joka voisi teoriassa aiheuttaa ihmiskunnan tuhon. Tuo tekoälyyn perustuva simulaatio-laitteisto on tietenkin varustettava evoluutio-mallilla, joka sallii ensinnäkin taktiikan sekä välineiden toimivuuden analysoinnin, ja sitten kun tuo super-simulaattori tuo virtuaaliselle taistelukentälle uuden koneen tai asejärjestelmän, niin sitten selektiivinen simulaattori käy taisteluun sitä vastaan yrittäen löytää siitä heikkouksia, ja kun simuloitu taistelu on ohi, niin sitten tuo tekoälyyn perustuva opponentti eli selektiivinen simulaattori lähettää parannus-ehdotuksen laitteistoon kuuluvalle automaattiselle  tekoälylle eli super-simulaattorille, joka sitten korjaa noiden välineiden puutteita.

Kuitenkin tällainen järjestelmä varsinkin yksin jätettynä on hyvin vaarallinen, koska se saattaa kehittää sellaisia järjestelmiä, joita vastaan ei ehkä olekaan niin helppoa puolustautua. Ja kyseessä saattaisi tuolloin olla esimerkiksi keinotekoisten hyönteisten tai nano-kokoisten helikopterien parvi, joka on varustettu hajautetulla tekoälyllä, mikä tarkoittaa sitä, että nuo laitteet omaavat yhteisen IP-osoitteen jonka kautta niiden tietokoneet toimivat kuin yksi valtavan suuri tietokone, ja tuolloin sitten voi seurauksena olla se, että noita laitteita ohjaava tekoäly ikään kuin riistäytyy hallinnasta.

Muuten tuollaista nano-helikopterien parvea on  tietenkin melko helppoa häiritä, jos vain tarpeeksi noita helikoptereita saadaan tuhottua, niin silloin niiden teho loppuu. Mutta kun puhutaan esimerkiksi tilanteesta, missä järjestelmään kuuluu automatisoitu tuotanto-yksikkö, joka kykenee tuottamaan 3D-printterien sekä robottien avulla uusia RPV-robotteja, niin silloin tietenkin kyseessä on erittäin vaarallinen väline.

Tuollainen tuotantoyksikkö voidaan sijoittaa esimerkiksi rekan konttiin, ja jos tuollaiset helikopterit on varustettu oikeanlaisilla ohjelmilla sekä sensoreilla, niin ne voivat etsiä maasta malmeja sekä raaka-aineita, mitkä takaavat tietenkin sitten rajattoman tuotantokapasiteetin. Tuossa mallissa ongelmia sitten tulee lähinnä fyysisten osien valmistuksessa, ja nuo tarvittavat keinoäly-ohjelmat voidaan kopioida noihin laitteisiin tehokkaasti, ja kuten muistamme, niin tietokoneohjelmat ovat immateriaalisia tuotteita, joiden määrä ei vähene vaikka niitä kopioidaan kuinka paljon tahansa.

Tuollainen nano-helikopterien parvi voidaan varustaa esimerkiksi mikroaalto-laitteilla, joiden avulla ne sitten voivat kuumentaa kohdettaan. Vaikka yhden tuollaisen robotin käyttämä säteilyteho ei ole mitenkään erityisen suuri, niin kun suuri määrä noita laitteita kohdistaa mikroaaltolaitteensa samaan kohteeseen, niin siinä sitten alkaa isokin pinta kuumentua. Ja jos ne kohdistavat mikroaalto-lähettimensä esimerkiksi ihmiseen, niin silloin saattaa käydä niin, että kohde ikään kuin räjähtää palasiksi.  Tai jos oikein tarkasti ajatellaan, niin tuollainen tuotanto-yksikkö voisi toimia periaatteessa kuten keinotekoinen solu, jolle nuo automaattiset välineet tuovat raaka-aineita joista se sitten luo uusia mikropiirejä sekä muita varusteita. Tuollainen keinotekoinen solu on siis oikeastaan vain tehdaslaitos, mikä sitten voi tuottaa kopioita itsestään.

Tässä skenaariossa sillä olisi käytössään automatisoituja puskutraktoreita ja muita maansiirtokoneita, joilla olisi käytössään esimerkiksi laser-spektrometrejä, joiden avulla ne voivat etsiä esimerkiksi piitä sekä muita mineraaleja, ja tuollaisella robotti-laitoksella voisi olla käytössään myös esimerkiksi sentrifugi-erottimia, sekä mikroaalto-tekniikkaan perustuvia masuuneja, joiden avulla se voi erottaa haluamiaan alkuaineita toisistaan. Tuollaisen välineen vieminen esimerkiksi toiselle planeetalle voisi olla hyvin houkuttelevaa, mutta jos joku sitten unohtaa sen sinne, niin silloin voi käydä niin, että nuo välineet hyökkäävät sitten maan ihmisiä eli luojaansa vastaan. Ja silloin voimme vain toivoa, että noiden tietokoneiden osaaminen tällä alalla olisi huonompaa kuin ihmisten.

http://marxjatalous.blogspot.fi/

http://fenixteoria.webnode.fi

Miksi tietyillä Uralin vuorilla on niin kammottavat nimet?

Ihmiset jotka ovat mahdollisesti myyneet matkoja Ural-vuoristoon ovat varmaan repineet jossain vaiheessa hiuksiaan noiden huippujen nimien takia. Todellisuudessa en tiedä oikeasti, että onko joku sitten sinne matkoja myynyt, mutta komeat hiihtomaastot sieltä varmasti löytyy. Mutta vuorten nimet eivät mitään kovin mieltä ylentäviä ole. Joka toinen huippu on nimetty jotenkin pahaenteiseltä vaikuttavalla nimellä. Joten saattaisi olla niin, että tuo matkailumainos ei ole kovin mieltä ylentävä. Kuitenkin noista luonnonkauniista paikoista varmasti voitaisiin tehdä upeita postikortteja. Mutta harva ihminen kuitenkaan haluaisi matkustaa hiihtämään paikkaan, jonka nimi on esimerkiksi “Paha vuori”.

Tuo sana muuten on paikallisella kielellä Gora Jamantau, ja siellä on yksi tuon valtion salaisimmista sotilastukikohdista. Kuitenkaan tässä en tuota tukikohtaa ja sen tarkoitusta lähde muuten spekuloimaan. Itse uskon sen olevan Venäläinen vastine esimerkiksi Cheyenne Mountain- keskukselle, josta johdetaan NORAD:ia eli Pohjois-Amerikan ilmapuolustusta. Eli saattaa olla niin, että esimerkiksi tuon vuoren nimi on muutettu varoittavaksi, jotta ihmiset välttävät sitä, koska Venäjän johto ei varmaan halua yleisöä tuolle paikalle. Kuitenkaan esimerkiksi juuri tuossa Djatlovin solan tapauksessa ei retken kohteella ollut mitään tekemistä minkään ilmapuolustuksen kanssa. Ja silti sen nimi on pahaenteisesti “älä mene vuori”, joten nämä paikannimet varmasti kiinnittävät ihmisten huomiota.

Varmasti osa noista vuorista on voitu Stalinin aikaan nimetä uudelleen, jotta ihmiset välttävät noita paikkoja, mutta eivät kaikki Uralin huiput ole ilmapuolustuksen käytössä, vaikka tietenkin tarinoita “hirmuisesta alienista” varmasti kerrotaan paljon, jotta ihmiset eivät sitten lähtisi hiihtämään tuonne metsän keskelle, jossa esimerkiksi erikoisjoukot harjoittelevat. Mutta kun näitä vuoria katselen Internetistä otettujen kuvien perusteella, niin ainakin osa niistä vaikuttaa olevan ikään kuin erillään muusta vuoristosta, jolloin tietenkin voi käydä niin, että vuoren rinnettä pitkin vajoava kylmä “föhn-tuuli” saattaa aiheuttaa yllättäviä paleltumia tai jopa kuoliaaksi jäätymisiä, mutta kuitenkin syy noihin paha-enteisiin paikannimiin on kuitenkin jäänyt historian hämärään.

Samoin myös oman maamme korkein kohta eli Haltija-tunturi on jotenkin omituisesti nimetty. Tuolloin välillä olen ollut sitä mieltä, että tuo tylppä-huippuinen vähän yli kilometrin korkuinen tunturi on saattanut olla paikka, missä muinaiset “lapin noidat” eli muinaiset shamaanit saattoivat tavata “asiakkaitaan”. Tuollaiset ihmiset tapasivat muita työn puolesta lähinnä kahden kesken, ja tietenkin näillä noidilla oli omat ammatti-salaisuutensa. He eivät varmasti neuvoneet kenelle tahansa esimerkiksi sappitatin tai suippumadonlakin huumaavia ominaisuuksia tai opettaneet valkokärpässienen tappavuutta.

Tässä skenaariossa shamaani on yksinkertaisesti vain myrkynkeittäjä, joka sitten myy omia palveluksiaan ihmisille, joilla on varaa maksaa niistä. Ja pitihän näidenkin ihmisten elää, joten sen takia heillä oli omat ammatti-salaisuutensa, joita ei muille saanut paljastaa. Koska jos jokainen olisi tiennyt kaikki myrkkykasvit sekä sienet, niin silloin shamaani olisi jäänyt vaille töitä. Tapaaminen tietenkin pidettiin aina salassa, koska kukaan ei varmaan halunnut kertoa muille, että oli mennyt ostamaan myrkkyä, jotta olisi saanut heimopäällikön hengiltä.

Ja pitihän shamaanin muistaa oma työturvallisuutensa. Jos hän olisi halunnut tavata asiakkaansa keskellä kylää, niin tuo myrkynkeittäjä olisi varmasti voitu yllättää, ja osa hänen asiakkaistaan varmasti sitten myös halusi tuon henkilön hengiltä, koska tämä oli inhottava todistaja. Tämän takia tunturin huippu oli hyvä paikka tavata kahden kesken, koska sieltä näki hyvin pitkälle. Tuon takia saattaa joillakin vuorenhuipuilla olla hyvin erikoiset nimet. Tietenkin tästä vuorten erikoisesta nimestä on olemassa teorioita, joita voidaan pitää hyvän mielikuvituksen tuotoksena.

Yksi kaikkein hienoimmista sekä eriskummallisimmista ajatuksista,mitä noihin outoihin vuorten nimiin tulee, on se että ehkä joskus kauan sitten on sokeritopan muotoinen alienien avaruusalus on laskeutunut tuonne Siperiaan. Ja sitten nuo kuvitteelliset “alienit” ovat ehkä peittäneet tuon aluksen maakerroksella, jotta se ei paljastuisi. Tuollaisen teorian paikkansapitävyydestä voidaan tietenkin olla vähän mitä mieltä hyvänsä. Mutta todellisuudessa tästä vuorten oudoista nimistä voidaan varmasti keskustella myös ilta-myöhäisellä. Jos kyseessä olisi oikeasti ollut humanoidien laskeutumisalus, niin silloin tietenkin voidaan kysyä, että miksi tuo alus olisi peitetty. Syy voisi olla se, että kyseinen kuvitteellinen alus olisi ehkä paennut jotain, ja joutunut sitten piiloutumaan tuonne kauas Siperiaan.

Se että mitä mieltä jokainen on tällaisesta ajatuksesta on tietenkin aivan jokaisen oma asia. Kuitenkin tuollainen teoria oli joskus muistaakseni oikein televisiossa, joten sen tähän siksi otin täytteeksi. Kun tutkitaan erilaisia asioita, niin aina pitää olla mieli avoimena kaikille vaihtoehdoille. Ja ehkä noiden vuorten joukossa on ollut tulivuoria, joiden purkauksia sitten on täytynyt pelätä, tai sitten niiden laelle on iskenyt salama helpommin kuin muualle.

Tuolloin metsäpalon vaara niiden lähellä on todella suuri. Ja ehkä osa noista nimistä on annettu kyseisille paikoille siksi, että nuoriso ei lähtisi tuonne metsiin pyörimään, koska noissa iki-metsissä on eksymisen vaara erittäin suuri. Tai ainakin ennen GPS:n keksimistä näihin mahtaviin metsiin meno oli hyvin vaarallista, koska siellä oli kaiken maailman petoja sekä metsäsissejä tai esseriä, jotka olivat paenneet esimerkiksi Tsaarin vankiloista sekä ryöstelivät ihmisiä saadakseen vaatteita. Ja ehkä sitten sisällissodan jälkeen osa valkoisista venäläisistä eli vastavallankumouksellisista muuttivat metsiin asumaan, jotta eivät sitten olisi kohdanneet NKVD:n terroria.

https://marxjatalous.blogspot.fi/

Venäjän uusi tukikohta arktisella alueella on kuin Bond-elokuvista.

Venäläisiä sotilaita Antonov-AN 76-koneen vieressä
(News Vice)

Venäjä on rakentanut uuden tukikohdan Frans-Joosefin maahan, ja tuo rakennelma tietenkin muistuttaa Bond-elokuvien tukikohtia. Tuon tukikohdan rakentaminen varmasti liittyy tuon valtion turvata intressinsä pohjoisella alueella. Eli sen öljy- sekä kaasukentistä ja merenpohjan mangaani-esiintymistä huomattava osa sijaitsee pohjoisella kalotilla, jossa sitten on kyseessä miljardien liiketoimet, ja pitäähän Venäjän myös turvata tuon alueen öljy- ja kaasu-kuljetukset.

Mutta kyse on suuremmista asioista kuin pelkästään rahasta tai luonnonvaroista. Näet pohjoinen napalakki tarjoaa loistavan turvan ydisukellusveneille, joita sitten ei niin helposti havaita satelliittien tai lentokoneiden toimesta, koska tuo napajää tarjoaa eristeen, minkä läpi infrapunakameran on vaikeaa erottaa sukellusveneiden reaktorin jättämää infrapuna-jälkeä. Tuolloin nimenomaan lentokoneiden käyttö tuohon tehtävään vaikeutuu, koska infrapuna-kameroiden sijasta niiden pitää käyttää sonar-poijuja, jotka ovat paljon rajoittuneempi järjestelmä, koska niitä on koneessa rajallinen määrä, ja mikäli sukellusveneen runko tehdään titaanista tai kromi-nikkeli-teräksestä, niin silloin se ei myöskään näy magnetometrissä. Ja silloin MAD (Magnetic Anomaly Detection) Magneettisen poikkeaman mittari eli magneettikenttään perustuva havaintoväline on tehoton noiden veneiden havaitsemisessa.

Vaikka puolustusvoimien komentaja on sanonut, että tuo rakennelma on tehty ilman, että siitä kukaan saa mitään tietää, niin itse kyllä olen sitä mieltä, että kyllä se on vakoilusatelliittien avulla saatu havaittua. Tuo uusi sotilastukikohta tietenkin on erittäin näyttävä rakennelma, ja se ei Venäjän mukaan ole salainen, mutta kuitenkin uskoisin, että länsimaisia tiedustelusta vastaavia  viranomaisia huolettaa enemmän se, mitä he eivät satelliiteista näe. Eli onko Venäjä sitten rakentanut muitakin rakennelmia tuonne kaukaiselle pohjoiselle saarelle, ja sitten naamioinut noiden mahdollisesti maan sisään kaivettujen rakennelmien rakennusjätteen tuon julkisen tukikohdan rakentamisesta seuranneiksi jätteiksi, jotta tiedustelupalvelut eivät tuota louhintatyötä sitten huomaisi.

Mutta millaisia installaatioita tuonne pohjoiseen sitten on rakennettu, ja mitä niillä sitten haluttaisiin tehdä, on kysymys johon on monenlaisia vastauksia. Yksi niistä on se, että tuonne pohjoiseen ollaan rakentamassa ehkä uutta ohjustukikohtaa, josta ammuttavilla SS-N-21-risteilyohjuksilla uhattaisiin NATO:n pohjoista sivustaa eli lähinnä laivoja, jotka vievät mahdollisissa konflikteissa täydennyksiä Pohjois-Norjassa oleville joukoille. Samoin noiden risteilyohjusten tarkoitus voisi olla sellainen, että niillä suojataan muita Frans-Joosefin maassa olevia sotilaallisia laitoksia. Tuo paikka olisi ihanteellinen monenlaisiin sotilaallisiin installaatioihin, mitkä liittyvät arktiksen ympäristössä tapahtuvaan sotilaallisiin toimintoihin.

Tuo arktinen saariryhmä voi hyvin tarjota tukikohtia myös Tupolev-26 “Backfire” pommittajille, jotka suuntaavat iskunsa noihin NATO:n lentotukialus-osastoihin AS-6 “Kingfish”-ohjuksilla. Samoin tuolle saariryhmän alueelle voisi vaikka majoittua TU-95 “Bear-H”-pommittajien ryhmä, jonka tehtävänä on yleensä etsiä kohteita noille huippuluokan yliääni-pommittajille, ja samoin noiden myös sukellusveneen tuhoamiseen käytettävien multimissio-koneiden laitteet voivat ohjata  keskimatkojen ilmasta-maahan ohjuksia kohteisiin, jos tuo pommittaja laukaisee aseet horisontin alapuolelta. Tai sitten myös sukellusvenetukikohtia voidaan valmistaa tuonne kauas pohjoiseen.

Sekä tuolle saarelle on myös saatettu sijoittaa SS-18 ohjuksia, joiden sijoituspaikaksi Frans-Joosefin maa on nimittäin vähän syrjässä. Strategisten ydinase-joukkojen ajattelutavan mukaan esimerkiksi tukikohdan sijoittaminen kauas muusta asutuksesta on hieman ongelmallista. Ydinaseiden sijoittamisessa on tärkeää se, että tukikohtaan on hyvät liikenneyhteydet. Näet jos siellä sattuu tapahtumaan kapinoita, niin silloin turvallisuusjoukkojen mahdollisuudet puuttua tuon tukikohdan tapahtumiin ovat rajalliset, joten ehkä Frans-Joosefin maahan ei kuitenkaan kaikkia mahdollisia aseita sijoitettaisi. Sodan aikaan kuitenkin korkeasti mobilisoituja aseita voidaan siirtää mihin tahansa kolkkaan maailmassa.

Eli sekä Arktikselle että Antarkselle voidaan muutamassa tunnissa siirtää uuden sukupolven korkeasti mobilisoituja SS-25 “Topol-M”-ohjuksia strategisilla rahtikoneilla, ja kun nuo mobiilialustoille asetetut strategiset ohjukset sitten lasketaan tuon tukikohdan lentokentälle, niin silloin ne voidaan hyvin nopeasti ajaa maastoon tai johonkin näkösuojaan, jotta USA:n satelliitit eivät niitä havaitse. Ja noilla aseilla voidaan sitten iskeä Pohjois-Amerikkaan tai Islannissa oleviin USA:n lentotukikohtiin, sekä tuhota niissä olevat pommikoneet. Mutta tietenkin jo pitkään ollaan epäilty sitä, että Frans-Joosefin maahan on asennettu Venäjän ASAT tai ABM-laitteita, eli kyseessä olisi ehkä laser-ase, jonka voisi aivan hyvin naamioida kaukoputkeksi.

Tuollaisen laitteen käsittely on melko helppoa, ja sen avulla voidaan tuhota tai vaurioittaa varsinkin matalalla kiertoradalla olevia satelliitteja,  jos satelliittiin kohdennetaan laser-säteitä, niin silloin sen kamera saattaa tuhoutua. Tällaista toimintaa on harrastettu puolin ja toisin, kun suurvallat ovat halunneet salata omia sotilaallisia laitoksiaan tai niissä tapahtuvaa toimintaa. Tuolloin satelliittiin on kohdennettu laser-säteitä, jotka ovat sitten estäneet sen toimintaa. Mutta tuonne pohjoiseen voidaan myös asentaa sellaisia välineitä, joilla ilmakehän yläosaa lämmitetään jopa tuhansiin Celsiusasteisiin. Siinä kaksi samalla taajuudella toimivaa tutkaryhmää kohdentaa nuo lähettimensä tietylle alueelle taivasta. Kyseisessä tilanteessa taivaalle syntyy jättimäinen valokaari, jonka tarkoitus olisi polttaa lähestyvät ydinkärjet poroksi.

Samoin mikroaaltojen tai muiden elektromagneettiseen säteilyyn perustuvien EMP-aseiden avulla voidaan noiden kiertoradalle kohonneiden MIRV-bussien elektroniikka tuhota ennen kuin kärki irtoaa, jolloin tuo ase olisi suutari. Ilmakehään tai sen yläosiin muodostetun plasman tarkoitus olisi tietenkin tuhota tuon taistelukärjen kohteeseen hakeutumis-elektroniikka aseen syöksyessä ilmakehään, mutta tietenkin järkevää olisi tuhota nuo kärjet jo niiden ollessa kiertoradalla.

Silloin ei maastoon leviä plutoniumia, tai kärki räjähdä tuosta valtavasta tärähdyksestä. Toki jos ydinkärki osuu maahan 20 000 kilometrin tuntinopeudella, niin silloin törmäysenergia tekee maahan valtavan kraaterin, ja törmäys on hyvin tuhoisa, vaikka tuo taistelukärki ei sitten sattuisi räjähtämään. Mutta toki tuon räjähteen imploosio-mekanismi voi myös ryhtyä toimimaan, jos sen sisällä olevat plutonium-pallo lähtee liikkeelle. Ja kun puhutaan arktisten alueiden operaatioista, niin samoja varusteita voidaan siirtää myös Etelämantereelle tai Grönlannin asumattomiin osiin, mistä ne voidaan laukaista kohti USA:n eteläisellä tyynellämerellä olevia tukikohtia tai tuon valtion pohjoisrannikkoa.

Eli en tiedä voidaanko tuollainen “Topol-M”-ohjusjärjestelmä esimerkiksi pudottaa kuljetus-koneesta maahan, mutta samat laskuvarjot toimivat tuon aseen kanssa, kuin mitä käytetään panssareiden pudottamiseen maahan. Ja tuolloin esimerkiksi Il-76 kuljetuskoneet voisivat pudottaa kyseisiä aseita vaikkapa Grönlannin jää-lakeuksille, jossa niiden kanssa operoisivat tietenkin VDV tai Spetsnaz-joukot, joiden tehtävänä on suojata niitä, kunnes nämä aseet pääsevät sopivaan asemaan laukaisua varten.

Tuollainen tehtävä voisi olla sellainen, että jos tuo konflikti sitten muuttuisi ydinsodaksi, niin nämä aseet voisivat tarjota Venäjän asevoimille mahdollisuuden hyökätä USA:aan eli sen Washingtonin puoleisen rannikon sotilastukikohtiin hieman eri kulmassa, kuin mitä yleensä skenaarioissa on totuttu. Silloin tuo asejärjestelmä voisi yllättää kohteen niin, että osa tuon maan tärkeimmistä tukikohdista voidaan tuhota muutamassa minuutissa.

https://sites.google.com/view/arktinentukikohta/etusivu

http://marxjatalous.blogspot.fi/

Onko Kuusta otetuissa kuvissa jotain outoa? Ja oliko NASA:lla suunnitelmissa salaisen aseman perustaminen Kuuhun?

NASA:n ottamissa kuvissa Kuun pinnasta on todella jotain outoa. Tietenkin osa näistä kohteista varmasti on Kuuhun laskeutuneiden luotainten  jäänteitä, mutta osa kuitenkin panee miettimään, mitä siellä oikeastaan on puuhattu, ja mitä noista Kuulennoista jäi sillon aikanaan kertomatta suurelle yleisölle, joka ihaili astronautteja, jotka hyppivät tuon kappaleen pinnalla.  Nuo objektit näyttävät muinaisilta kaupungeilta, mutta kun niitä ajatellaan vähän tarkemmin, niin silloin tietenkin voidaan olettaa, että nuo rakennelmat saattavat olla jäänteitä Neuvostoliiton tai USA:n aikanaan Kuuhun kaavailemista asemista, joiden tarkoitus ei ollut rauhanomainen.

Tuolloin tarkoitus oli luoda Kuuhun sotilastukikohta, missä asevoimat olisivat voineet operoida ydinaseiden avulla Maassa olevia kohteita vastaan. Projektin koodinimi oli “Project Luna”, ja se tähtäsi nimenomaan siihen, että Kuun pinnalle olisi asennettu  SS-20 tai Pershing-tyyppisiä aseita. Tai jos ajatellaan 1960-lukua, niin silloin aseet olisivat olleet ilmeisesti SS-14 sekä Jupiter-ohjus. Kun puhutaan noista 1960-luvun avaruusohjelmista, niin silloin pitää muistaa se, että monilla näistä projekteista oli aivan muita kuin tieteellisiä päämääriä. Kuuhun haluttiin sijoittaa ydinaseita sekä biologisen sodankäynnin laboratorioita, joissa tapahtuvat bakteerien sekä virusten testaustoimet olivat täysin kontrolloitavissa.

Kyseisen ohjelman ongelmana oli se, että kyseinen tukikohta olisi näkynyt maasta kaukoputkella, tai sitten tuo tukikohta olisi pitänyt sijoittaa Kuun kääntöpuolelle, jolloin se olisi vaatinut Kuun pinnalle sijoitetun kanaverkkoantennin kaivamista soraan, ja sitten olisi pitänyt kaapeli vetää kääntöpuolella olevaan tukikohtaan. Tuolloin kaivuutoimet olisi ehkä sitten huomattu Maasta, joten siksi tuo tukikohta ehkä peruttiin. Muuten uskoisin että termi "alien base" tai "alien technology" tarkoittavat sitä, että projekti suoritetaan niin sanotun "pimeän budjetin" kautta. Eli kyseessä on projekti jonka rahoitus kanavoidaan muiden projektien kautta.

Jos Kuuhun haluttiin sijoittaa ohjuksia, niin kaikkein helpoin tapa hoitaa asia, olisi käyttää Luna-16 tyyppisiä alustoja, joilla nuo ohjukset viedään Kuuhun, ja tuon kappaleen pieni painovoima takaa sen, että tuosta paikasta voidaan tehdä ydinasehyökkäys minne tahansa maapallon kohtaan. Tuolloin olisi helppoa käyttää korkeasti mobilisoituja ohjuksia, jotka laukaistaan maasta Kuuhun laukaisualutojen päällä, jotka lasketaan jarrurakettien avulla tälle kappaleelle. Tai sitten Kuuta haluttiin käyttää “Solar warden”-nimisessä ohjelmassa astronauttien levähdyspaikkana heidän matkatessaan avaruusasemalta Maahan. Tuo “Solar warden” oli silloin ohjelma, missä USA:n ilmavoimat tutki mahdollisuutta rakentaa avaruusasema kauas Aurinkoa kiertävälle radalle, ja sen kokoamiseen olisi käytetty Saturnus-V raketin tyhjiä polttoainesäiliöitä.

Kun mietitään tuon aseman tarkoitusta, niin ehkä USAF:n johto ajatteli käyttää sitä jonain asejärjestelmien kehityskeskuksena. Tai sitten sitä haluttiin käyttää johonkin muuhun toimintaan, mitä voidaan vain arvailla. “Solar warden” oli hankkeena sellainen, että sitä olisi varmaan ollut vaikeuksia perustella millekään Kongressin lautakunnalle.

Tuo ohjelma käsitti valtavan avaruusaseman rakentamisen kauas Kuun taakse, ja siinä piti käyttää sekä tyhjiä Saturnus V-raketin vaiheita sekä jättimäisiä mylar-palloja. Se olisiko tuosta asemasta tehty keinotekoisella painovoimalla  varustettu väline, on kuitenkin jäänyt historian hämärään. Tuo asema olisi saanut painovoimansa pyörimisliikkeen synnyttämästä keskipakovoimaan perustuvasta gravitaatiosta, joka olisi ollut heikompi kuin Maassa, jotta pyörimisliike ei olisi ollut liian kova, jolloin asema olisi revennyt kappaleiksi.

Jos tuo asema olisi toteutettu, niin sen miehistö lihasvoima putoaisi todella pieneksi. Ja jotta sopeutuminen Maan painovoimaan olisi nopeampaa, tarvitsisi miehistön tietenkin palautua ennen paluuta, ja siksi kuuasema olisi ollut tärkeä tuon operaation kannalta, jotta astronautti voisivat palauttaa lihasvoimansa siellä, koska Kuun pienempi painovoima olisi tehnyt tuosta helpompaa. Mutta kuten alussa kirjoitin, niin Kuuhun on vuosikymmenien aikana lähetetty kymmeniä luotaimia, joiden jäänteet lojuvat pitkin tuon kappaleen tasankoja, ja sen takia sieltä varmasti löytyy kaikkea mielenkiintoista.

https://youtu.be/jnRCvRvXmkk

http://www.huffingtonpost.co.uk/darren-perks/solar-warden-the-secret-space-program_b_1659192.html

http://www.exopaedia.org/Luna

Tulevaisuuden supernopeat rautatiet yhdistävät maailman, ja ehkä ne joskus kaukaisessa tulevaisuudessa vievät ihmisen jopa aikamatkalle.

Tulevaisuuden rautatiet rakennetaan todennäköisesti putkien sisään. Nämä putket on tuossa skenaariossa varustettu eräänlaisilla hiukkaskiihdyttimillä eli gaussin radoilla, mitä pitkin junaa sitten ikään kuin vedetään magneettien avulla. Tuo juna leijuu magneettien päällä sähköisen hylkimisen avulla, ja jos tuossa putkessa on magneetit ympyrässä putken pintaa pitkin, niin silloin juna leijuu keskellä putkea. Tämän ratkaisun toteuttaminen vaatisi kuitenkin sellaisia investointeja, että niitä ehkä ei aivan heti tulla tekemään.

Kyseinen ratkaisu muistuttaa CERN:issä käytettävä syklotronia eli hiukkaskiihdytintä, ja tuolloin saadaan aikaan nopeuksia, joita ei mikään lentokone voisi saavuttaa. Mutta noiden tyhjiöputkessa toimivien junien ongelmana on niiden tarvitseman infrastruktuurin hyvin korkea hinta, eli tässä ehkä joskus aikaisemminkin mainitsemasani ratkaisussa käytetään nimenomaan näitä magneetteihin perustuvia junia, joiden etu lentokoneeseen nähden on se, että ne eivät voi törmätä mitenkään toisiin kohteisiin, koska juna liikkuu suojatussa putkessa.

Tämän takia kyseinen juna olisi erittäin vaarallinen sikäli, jos vaikka sen nopeus kasvatettaisiin kymmen kertaiseen äänen nopeuteen, mikä on esimerkiksi ratatykin ammuksen lähtönopeus. Sitten voi käydä niin, että juna menee ikään kuin ohi aseman. Tietenkin törmäys putkessa on helppo välttää, niin että niissä olisi kerrallaan vain yksi juna, joka vaihtaa kulkusuuntaa putken päissä, mutta jos juna sitten ajaa ohi aseman, niin seinään osuessaan siitä vapautuu valtavasti kineettistä energiaa, mikä sitten voi aiheuttaa tuhoja hyvin laajalla alueella.

Toinen mahdollisuus olisi tehdä junaradan päähän valtavat kaaret, joiden läpi juna sitten kulkee, ja tuossa mallissa ei myöskään saisi käyttää kuin yhtä junaa kerrallaan, jotta mitään törmäyksiä ei pääse tapahtumaan. Tuollainen erittäin nopea juna mahdollistaisi toimiessaan sellaiset kulkuyhteydet, joita ei koskaan ennen ole ihmiskunnalla ollut,  Ongelma on sitten tietenkin siinä, että jos junaa liikutetaan magneettien avulla putken sisällä, kuten hiukkaskiihdytin siirtää hiukkasia sisällään, niin silloin sen nopeus kasvaa helposti erittäin suureksi, ja mikään ei oikeastaan estä sitä saavuttamasta valon nopeutta, ja mikäli tuollainen junarata rakennetaan maapallon ympäri, niin silloin voisimme rakentaa junan, joka toimii ikään kuin aikakoneena. Tuo väline perustuu siihen, että kun kappale saavuttaa valon nopeuden, niin aika sen sisällä pysähtyy.

Tuossa mielikuvituksellisessa ratkaisussa junan nopeutta kiihdytetään tuossa kiihdytinputkessa niin paljon, että se saavuttaa valon nopeuden, jolloin aika sen sisällä ikään kuin pysähtyy  Se että tällainen valtava kiihdytin voidaan rakentaa oikeasti vaatii tietenkin sellaisen infrastruktuurin, että sellaista ei koskaan olla rakennettu. Mutta lähdetään sitten miettimään, millainen tämä tulevaisuuden "aikakokone" tai "juna tulevaisuuteen" oikeastaan olisi. Tietenkin tuon kiihdytinputken pitäisi olla täysin pyöreä, eli siinä ei saisi olla mitään korkeuseroja tai mutkia, mikä vaatii valtavia tukirakenteita meren pohjaan, ja myös sellaisia kallioleikkauksia, mitä ei ainakaan meidän elinaikanamme sitten koskaan tulla edes vakavasti miettimään.

Tuo putki rakennettaisiin siis päiväntasaajan kohdalle, ja siihen tarvittavaa materiaalia pitäisi ehkä hakea kuusta asti. Tuo valtava kiihdytinputki peitettäisiin betonisella suojaputkella, ja sitten sen sisään asennettaisiin tuon järjestelmän vaatimat valtavat magneetit, joiden tehtävä olisi junan leijuttaminen tuossa putkessa. Nuo valtavat magneetit myös liikuttaisivat junaa pitkin putkea, ja niiden vaatima kuparin määrä olisi erittäin suuri. Kyseiset magneetit pitäisi jäähdyttää lähelle absoluuttista nollapistettä, jotta ne olisivat suprajohtavassa tilassa, jolloin virta kiertää noissa käämeissä ilman vastusta. Ja silti vaadittavan energian määrä olisi valtava. Sijoittamalla tämä laite päiväntasaajalle voidaan noita ongelmia ratkoa tuottamalla osa tuon kiihdyttimen vaatimasta energiasta paikallisesti aurinkopaneeleilla, jotka on sijoitettu sen viereen.

Mutta kuten varmaan arvaatte, niin näiden välineiden rakentaminen ei aivan pikaisesti tapahdu. Näet se että investoisimme tuollaiseen vakavasti tuollaiseen välineeseen, vaatii sellaisia summia rahaa, että mitään realistista markkinarakoa tuolle laitteelle ei ole. Samoin poliittinen vastarinta voisi oikeasti olla melkoinen, mutta ehkä joskus saamme valtioiden väliset erimielisyydet loppumaan ja kansalliset konfliktit päätökseen, niin silloin tällainen superjuna tulevaisuuteen olisi mahdollinen. Ja ehkä sen rakentaminen olisi realistista sitten kun ihmiskunta on ensin lentänyt Plutoon, koska sinne voidaan sitten rakentaa tällaisia rakennelmia melkein ilmaiseksi, mutta silloin tietenkin tarvitaan valtava määrä ydinvoimaa, jotta tuo väline saadaan toimimaan, ja tuolloin pitää ensin tietenkin päästä lentämään ulkoplaneetoile, ja sitten sinne pitää perustaa pysyvä tukikohta.

Toki tuo tukikohta voi toimia robottien avulla, eli siellä operoisivat tekoälyä käyttävät automaatit, ja tuollaisessa mallissa ei kenenkään tarvitsisi lähteä tuonne kauas aurinkokuntamme rajoille, vaan siellä työtä tekisivät robotit, jotka korjaisivat toisiaan sekä suorittaisivat kaikki muutkin operaatiot, ja jossain kirjassa muistaakseni oli kuvaus tällaisesta tukikohdasta, joka oli tehty salaa tuonne aurinkokuntamme rajoille ilman presidenttien tai YK:n lupaa. Tietenkin tuollaisen robottitukikohdan luominen tuonne kauas maapallosta olisi teoreettisesti mahdollista.

Eli avaruuteen vain lähetetään raketti, joka vie tarpeelliset robotit lennolle tuonne kauas. Ja kun puhutaan siitä, että avaruuteen lähetetään ihmisen näköisiä robotteja, niin silloin tietenkin pitää muistaa se, että nämä välineet voivat lentää kohdeplaneetalleen ilman alusta, ja sitten rakentaa sinne aseman, ilman että kukaan huomaisi yhtään mitään. Mutta kuten tiedämme, niin aina voidaan kysyä, että miksi kukaan tällaista sitten tekisi? Miksi tällainen lento salattaisiin? Mutta kuten tiedämme, niin tutkimattomia ovat herran tiet, ja ainakin tästä aiheesta voidaan tehdä mukava TV-sarja tai vastaavaa, eli mitenkään hyödyntämätön tämä ajatus kuitenkaan ei ole, joten se on tuonut mukavasti rahaa TV-yhtiöille, jotka ovat myyneet mainospaikkoja tuollaisen sarjan mainoskatkoille.

Alla linkki tuohon ennenkin jakamaani videoon "Junamatka tulevaisuuteen" (Stephen Hawking- Train ride to the future)

https://www.youtube.com/watch?v=KZ0gQevrPTo

pimeakronikka.blogspot.fi

Tilanne Itämerellä kiristyy jälleen, ja Venäjä haluaa varmasti tehostaa omaa kantaansa asioissa siirtämällä ohjuksia Kalininradiin

Slava-luokan ohjusristelijä

Venäjän toimet Kaliningradissa tulkitaan yrityksenä kiristää tilannetta Itämerellä. Ja tietenkin noiden ohjusten väitetään olevan uhka koko Euroopalle, ja syy miksi Venäjä haluaa tehostaa juuri Kaliningradin puolustusta, on uhkakuva, missä esimerkiksi Saksa tai Puola esittäisi aluevaatimuksia tuon saarekkeen eli Venäjästä erillään olevan mutta sen hallitseman alueen suhteen, ja tuo asia varmasti on Venäjälle sellainen, mistä se ei koskaan edes olisi aikeissa lähteä neuvottelemaan. Kun muistellaan sitä, miksi Kaliningrad jäi aikoinaan Venäjälle, niin Baltian itsenäistyessä tuo alue oli erityishallintoaluetta, jonka hallinto vastasi toimistaan sotilashallinnolle. Tuon takia kyseinen tukikohta on Venäjälle niin erityinen.

Kaliningradin alueelta se pystyy valvomaan koko Baltian sekä eteläisen Itämeren laiva- ja ilmaliikennettä sekä siellä oleva tukikohta on paljon paremmassa asemassa kuin Kronstadtin tukikohta Pietarissa. Jos Venäjä ajautuu konfliktiin NATO:n kanssa, niin tuo Kaliningradin tukikohta on sellainen, mistä laivasto pääsee merelle niin, että se voi välittömästi satamasta lähdön jälkeen aloittaa toiminnan välimerellä, kun taas lähtiessään Kronstadtista tuo kuviteltu laivue joutuisi ajamaan todella kapean Suomenlahden sekä Porkkalan kapeikon kautta, ja syy miksi Suomi haluttaisiin NATO:oon on käytännössä sama kuin se, miksi Neuvostoliiton tukikohta perustettiin tuolle alueelle.

Tuosta Porkkalan kohdasta voidaan Suomenlahti katkaista tehokkaasti tykistön sekä ohjusten avulla, jolloin Venäjän olisi vaikeaa saada omia laivojaan Itämerelle ilman, että ne joutuvat tappavaan tulituksen, joka varmasti aiheuttaisi ainakin jonkinlaisia tappioita sen laivueelle. Joten tämä on yksi tärkeimmistä syistä siihen, että Venäjä vastustaa maamme NATO-jäsenyyttä. NATO-Suomi olisi varmasti kiehtova paikka NATO:n tiedustelua ajatellen, koska tuolloin Suomen ja Viron välille voidaan rakentaa myös vedenlaisten kuunteluasemien sekä meren pohjaan sijoitettujen kamera ja kaikumittain-asemien ketju, joiden avulla sitten voidaan Venäjän laivojen vedenalaisia osia kuvata.

Eli samalla voidaan tutkia alusten potkureita sekä muita välineitä, ja meren pohjaan voidaan myös sijoittaa kauko-ohjattavia torpedoputkia, joilla voidaan pääsyä Itämerelle rajoittaa. Tämän takia Venäjä haluaa luoda ensinnäkin Kaliningradiin mahdollisimman jykevän pelotteen, sekä samalla pelotella Itämeren maita olemasta liikaa NATO:n toverina. Ja samalla se kertoo kaikille sen, että toinen supervalta on palannut kansainväliseen politiikkaan vaalimaan omaa etuaan, mihin ei varmasti kuulu NATO:n läsnäolo Baltiassa. Ja kuten Venäjä niin myös NATO voi Baltiassa sijaitsevilta kuuntelu- ja tutka-asemilta valvoa myös Kaliningradin aluetta tehokkaasti. Samoin se pystyy valvomaan Tanskan salmia sekä tarvittaessa iskemään sinne rynnäkkökoneilla ja ohjuksilla muutamassa minuutissa, jos kriisin tullessa NATO tuo sinne vahvistuksia, ja laivat pyrkivät Itämerelle vahvistamaan Baltiassa olevia joukkoja, joiden tehtäviin kuuluu kriisin tai sodan syttyessä Kaliningradin tukikohdan neutralointi, sekä siellä olevan kaluston tuhoaminen.

pseudotiedetta.blogspot.fi

Google Earthin sensuroimisesta

Kuva I

Kuvassa yksi (Kuva I) on eräs Google Earthista sensuroiduista tukikohdista, joka sijaitsee Hollannissa. Tuossa tukikohdassa on kuulemma NATO:n ydinaseita, mutta tämän sensuroinnin takia Venäläiset varmaan kuvaavat tuota paikkaa hyvin intensiivisesti.Google Earth on muuten mukava ohjelma tai sovellus, jolla on hauska etsiä erilaisia paikkoja Internetistä, mutta tietenkään kaikki Maapallon kohdat eivät siinä ole näkyvissä, ja esimerkiksi monista sotilastukikohdista näytetään muutamia kuukausia sitten otettuja kuvia, jotta niiden sotasalaisuudet eivät näkyisi mihinkään. Eli tuon eron voi jokainen huomata, kun katsoo esimerkiksi talvella Murmanskista otettuja kuvia, niin noissa kuvissa näkyy kesäinen maisema.

Joten nuo kuvat ovat varmasti melko vanhoja. AREA-51 löytyy sieltä myös, mutta siinä on ilmeisesti käytetty "pestyä kuvaa", mikä tarkoittaa sitä, että kuvista on poistettu kaikki tärkeät kohteet. Eli tukikohta itse kyllä on tuolla Googlessa, mutta siitä saa vain täysin suoraan ylhäältä otetun kuvan, ja mitään zoomailuja tai katunäkymiä ei tietenkään noista alueista saa. Tai ainakaan sellaisia zoomeja ei saa otettua, mikä vaarantaa kansallista turvallisuutta. Mutta toki tuo USA:kin on tehnyt muutamia poistoja tähän ohjelmaan. Eli se on poistanut HAARP-asemansa Google Earth-ohjelmasta.

Kuitenkin tuosta suuren mittakaavan plasman kehitykseen käytetystä laitteistosta tai yläilmakehään radio- sekä mikroaaltoja suuntaavasta laitteesta saa paljon tietoja, joten voisin olla melko varma, että kyseessä on eräänlainen plasmaan perustuvan suojakentän kehittämiseen tähtäävä laitteisto, joka kehittää ilmakehän yläosiin plasmakerroksen, joka sitten polttaa lähestyvän ICBM-ohjuksen ohjauselektroniikan.Toinen poistettu USA:ssa sijaitseva kohde on DUGWAY-alueella sijaitseva valtava savupiippu, jota epäillään käytettävän nanoteknologian tutkimiseen. Eli sen läpi laitetaan tarinoiden mukaan esimerkiksi juuri RFID-sensoreita tai nanohelikoptereita lentämään tuon huippusalaisen koealueen ylle. Mainittakoon se, että tuo alue on nykyään USA:n lennokkiohjelman päätukikohta, eli sieltä varmaan löytyy kaiken maailman STEALTH-lennokkeja ja muuta asiaan liittyvää elektroniikkaa.

Toki suurin osa maailman valtioista harjoittaa sellaista politiikkaa Googlen kanssa, että he julkaisevat sellaisia kuvia omista sotilastukikohdistaan, että niistä on poistettu kaikki tärkeät tiedot, joita alueelle pyrkivä vihollinen tai vastapuolen tiedustelu voisivat hyödyntää. Kuitenkin muutamia paikkoja on poistettu kokonaan tuosta maailman kattavimmasta interaktiivisesta karttapalvelusta. Noiden paikkojen poistaminen ei tietenkään mitenkään suojaa niitä vakoilulta, vaan tekee sekä USA:n että Venäjän vakoilusatelliittien työn entistä helpommaksi. Kun maan pinnalta löytyy piste, joka on jonkun valtion toimesta, niin se tietenkin huomataan DIA:n sekä GRU:n päämajoissa, jolloin siihen suunnataan välittömästi vakoilusatelliitien  valvontakamerat, jotta supervallat saisivat tietää, mitä tuossa karttapisteessä puuhataan.

charelesfort.blogspot.fi

Mister Spock oletamme (Mietteitä siitä onko humanoidilla mahdollisuuksia asua maan pinnalla?)

Näyttelijä Leonard Nimroy
Star Trek sarjan Mr. Spockina
Kuva I

On mukavaa kun  ihminen omaa vilkkaan mielikuvituksen. Kun ajatellaan oikein villejä sekä vapaita ajatuksia, päästetään mielikuvitus oikein kunnolla valloilleen, niin voidaan ajatella, että esimerkiksi alienit voisivat asua jo nyt maan pinnalla, ja jos he esimerkiksi muistuttaisivat elokuvasarjan "Star Trek" mielikuvitushahmoa  Mr. Spockia ulkonäöltään, niin voisimme kuitenkin ajatella, että nämä humanoidit oikeasti voisivat kävellä aivan tavallisesti kaduilla ilman pelkoa siitä, että kukaan heitä edes havaitsisi.

Kun ajatellaan sitä, että nämä mielikuvitukselliset alienit olisivat kehittyneitä, niin toki he voisivat peittää suipot korvansa esimerkiksi plastiikkakirurgisilla toimenpiteillä, joilla nämä suipot päät muotoillaan uusiksi, niin että noita alieneja ei sitten erottaisi kadulla. Mikäli nämä alienit olisivat oikeasti myös telepaattisilla taidoilla varustettuja, niin he kyllä voisivat sitten myös ennakoida ihmisten toimintaa. Se olisiko tuo telepatia sitten esimerkiksi heidän kehossaan oleva sähkömagneettinen aisti vain ehkä äärimmäisen herkkä valheenpaljastinlaite on tietenkin jokaisen ihmisen oman mielikuvituksen varassa.

 Toki tuollainen etäkäytettävä valheenpaljastin on teoriassa melko helppo rakentaa, eli kyseessä olisi siis oikeastaan tavallinen valheenpaljastin, jossa ihoon kiinnitettävät sensorit on muutettu suprajohtaviksi, jotta niistä voidaan tehdä äärettömän tarkkoja sekä herkkiä. Samoin teoriassa esimerkiksi EEG-laitteen voi muuttaa sellaiseksi, että mitään varsinaisia elektrodeja ei tarvitse observoitavaan henkilöön kiinnittää, vaan nuo äärimmäisen herkät suprajohtavat havaintovälineet sitten voivat toimia jopa kymmenien metrien päästä. Kysymys on siitä, että voidaanko rakentaa sellainen sähkömagneettisia kenttiä havainnoiva väline, joka ottaa tuon havainnon vastaavalta alueelta kuin nuo ihoon kiinnitettävät sensorit.

Toki esimerkiksi EEG-laite voidaan laskea ihmisen päähän esimerkiksi nanohelikopterin avulla. Tuo etänä toimiva aivosähkön havaitsemiseen tarkoitettu väline voisi muistuttaa esimerkiksi eräänlaista lentävää hämähäkkiä, joka laskee havaintoanturinsa ihmisen pään päälle,ja välittää nuo aivosähkökäyrää koskevat tiedot esimerkiksi etävalvomoon, joka voi sijaita aivan tavallisessa asunnossa, ja sen operaattorit käyttää siirrettävää laitteistoa, kuten läppäriä sekä GSM-tiedonsiirtoa, mikä on vähemmän häiriöille altis kuin normaali radiopuhelin.

Eli tuo EEG-laite sitten välittää saamansa tiedot aivotoiminnasta GSM-datan avulla jopa toiselle puolen maailmaa. Samoin tuota laitetta voidaan käyttää ihmisen ohjaamiseen siten, että esimerkiksi aivojen kuulokeskusta ärsytetään sähköllä, ja henkilö teoriassa tällöin kuulee saamansa komennot kuten puheen avulla annetut käskyt,tai sitten henkilön korviin sujautetaan äärettömän pieni kaiutin, jolla häntä käskytetään.. Ja jos hän ei tottele saamiaan käskyjä, niin sitten seurauksena on sähköshokki, millä kohdetta komennetaan, mikäli hän ei tee mitä käsketään.

hkimmo.blogspot.com

CAMP CENTURY sekä muut jään sisään rakennetut tukikohdat

Camp Century vuonna 1968

Teksti löytyy täältä: hkimmo.blogspot.fi

Avaruusasemat sekä bioteknologiaan nojaava elossapitojärjestelmä

(Kuva 1)

Tarkka esitutkimus oli yksi onnistumisen edellytys, kun puhutaan esimerkiksi Normandian Maihinnoususta. Ilman Dieppeen tehtyä kokeellista iskua sekä tarkkaa rantojen tunnistamista, ja näytteiden keräämistä ei tuosta operaatiosta olisi koskaan tullut mitään. Mutta kuten Normandian maihinnousussa, niin esimerkiksi asemien perustamisessa muualle Aurinkokuntaan on noudatettava sellaista periaatetta, että kaikki voi oikeasti mennä pieleen, ja tuo asema on oikeastaan peruste sille, että esimerkiksi Kuuhun tai Marsiin voidaan tehdä onnistunut tutkimusmatka. Kun Punaiselle Planeetalle mennään, niin tottakai sen pinnalle laskeutunut alus voi tuhoutua, kun maa sen alla pettää. Eli alus laskeutuu vahingossa vaikka jonkun luolan päälle, jonka katto romahtaa, ja laskeutumisalus kaatuu kyljelleen. Ja vaikka tuo planeetan pinta tutkitaan miten tarkasti hyvänsä, niin silti voi sattua onnettomuus, joka tuhoaa tuon aluksen. Siksi täytyy aina rakentaa vähintään kaksi alusta, joilla edes lennetään tuonne Marsiin. 

(Kuva 2)

Todellisuudessa tuo tutkimusprojekti vaatii enemmän aluksia, joista osa kuljettaa miehistöjä sekä osa taas varusteita. Ja tuo miehistö ei Kuusta tai Marsista aivan heti lähde pois, joten he tarvitsevat mukavammat tilat kuin jonkun aluksen. Eli Marsiin tullaan sitten rakentamaan myös isompi sekä kestävämpi asema, jonne miehistö voi siirtyä oleskelemaan, kun he työskentelevät tuon planeetan pinnalla. Asema saattaisi olla moniosainen, eli osa siitä koostuisi helposti pystytettävistä, puhallettavista kuplahalleista, joissa esimerkiksi kasvatettaisiin ruokaa sekä analysoitaisiin pintanäytteitä, joita nuo henkilöt kaivaisivat tuon planeetan pinnasta. Antarktis toimii hyvänä koekenttänä, kun tällaisia asemia suunnitellaan. 

Siellä esimerkiksi voidaan testata niiden kokoamiseen tarvittavaa tekniikkaa. Mutta varsinaiset asuintilat sijaitsisvat erittäin hyvin suojatussa asemassa, joka muistuttaisi ulkonäöltään paljon joko Etelämantereella sijaitsevaa Yhdysvaltojen NAUMAYER(Kuva 2)- tai Australian PRINCESS ELISABETH(Kuva 3)-asemaa. Tuo jälkimmäinen vaihtoehto olisi ehkä suotavampi, jotta asemasta voidaan tehdä moduulirakenteinen, eli nuo pienemmät moduulit yhdistetään toisiinsa puhallettavilla käytävillä, ja jokaisessa niistä on oma ilmalukko, ja tuo tietenkin takaa sen, että asema voidaan kuljettaa  Marsiin tai Kuuhun niin, että moduulit kulkevat kokonaisina.

(Kuva 3)

Moduulirakenne takaa sen, että asemalla tapahtuva onnettomuus voidaan rajata tehokkaasti sekä nopeasti, ja jos tulipalo syttyy, niin riittää että ilmalukko suljetaan, ja aseman moduulin joko annetaan palaa tai sitten se sammutetaan päästämällä kaasu ulos, tai pumpaamalla se erityiseen säiliöön. Jos moduulit ovat erillisissä sähkönjakelupiireissä, niin silloin mahdollinen oikosulku ei vaurioita muita moduuleja, jotka voivat jatkaa toimintaansa normaalisti, ja jos miehistö pääsee ulos, niin silloin moduulin voi antaa palaa loppuun. Käytettävä kaasuseos voisi olla Happea sekä Typpeä eli paineilmaa, mikä estää tulen räjähdysmäisen etenemisen aseman sisällä. Ja kun henkilöt eivät ole töissä, niin ilmanpainetta voidaan laskea, jotta tuli ei pääsisi syttymään.  

Nuo suuret NAUMAYER-tyyppiset kokonaisuudet ovat tietenkin mukavia, mutta jos niihin osuu mikrometeoriitti tai vastaava, niin koko operaatio saattaa vaarantua. Pienistä moduuleista koostuva asema voidaan myös valmistaa täysin erillisistä rakenteista, joiden välillä käytetään avaruuspukua siirryttäessä moduulista toiseen. Näin esimerkiksi biovaaran uhatessa ei erityisiä karanteenitoimia tarvita, vaan miehistö ainoastaan poistuu koemoduulista. Ravinnontuotanto sekä ilman pitäminen hengityskelpoisena tapahtuu tietenkin biologisten menetelmien avulla, eli sen kaikki ruoka tuotetaan viljelmien avulla, ja nuo kasvihuoneissa kasvatettavat kasvit sekä altaissa olevat viherlevät pitävät ilman hiilidioksidipitoisuuden aisoissa yhdessä aktiivihiilisuodattimien kanssa.

Ja tietenkin modulien erillään olo takaa astronauttien yksityisyyden, ja mahdollisen konfliktin sattuessa voivat henkilöt olla aidosti erillään. Toki tuollainen moduuli, oli se sitten NAUMAYER- tai PRINCESS ELISABETH-tyyppinen peitetään vielä puhallettavalla kuplahallilla, jotta mahdolliset mikrometeorit eivät vahingoittaisi sen pintaa. Erillään olevat moduulit ovat turvallisia myös tulipalotilanteissa, ja jos ruokaa kasvatetaan erillisissä moduuleissa, ja se koostuu monipuolisista lajeista, niin silloin kasvitautien riski vähenee. Eli tehtävää ei tarvitse lopettaa ruuan loppumisen takia. Myös se että miehistö ei ole jokainen samassa tilassa vähentää mahdollisen kulkutaudin riskiä, ja myöskään saastunut ilma ei pääse leviämään noiden moduulien välillä. Mutta voidaan olettaa, että tuo asema olisi rakennettu robottien avulla, ja miehistö saisi sen käyttöönsä "avaimet käteen"periaatteella. Ja noiden asemien vesihuolto olisi pakko järjestää niin, että moduuleissa olisi ns. suljettu kierto hapen sekä veden suhteen, jotta mahdollinen veden puute ei vaarantaisi tuota tehtävää. Eli suljetussa elossapitojärjestelmässä kaikki aineet kierrätetään ja käytettään uudelleen, ja tuo voi tulevaisuudessa olla testausalue ehkä tähtienvälistä avaruuslentoa ajatellen.