Bastilji oli Ranskan kuningas Ludvig XIV:n henkilökohtainen vankila

Bastiljin linnake taiteilijan kuvaamana

                         

Ranskan kuningas Ludvig XIV eli "Aurinkokuningas" (1638-1715) otti Bastiljin omien henkilökohtaisten vankiensa säilytyspaikaksi. Tuolloin tuossa vankilassa oli sellainen asenne vankeja kohtaan, että heitä kohdeltiin kaikessa kuin etuoikeutettuja ihmisiä tulikin kohdella. Tuohon paikkaan laitettiin sellaisia rikollisia, jotka olivat kirjoittaneet tai puhuneet ikäviä asioita kuninkaasta. Ja aikoinaan Bastiljin vankilaan joutumista pidettiin jotenkin hienona asiana, koska siellä vankeja kohdeltiin hyvin. Tuosta kohtelusta on kirjoitettu paljon esimerkiksi historiankirjoissa, mutta tietenkään nuo kirjoittajat eivät ole mitenkään miettineet sitä, millainen vankila tämä Bastilji tai tarkemmin sanottuna Bastille de Saint-Antoine oikeastaan oli


Sinne suljettiin kuninkaan henkilökohtaisella käskyllä pidätetyt henkilöt, joilla saattoi olla erittäin läheiset välit kuninkaaseen itseensä tai johonkin hänen lähipiirinsä jäseneen, joten noiden vankien kanssa piti tietenkin olla erittäin varovainen, jotta kukaan ei saanut tietää, mitä hän oli tehnyt saadakseen Kuninkaan vihat päälleen. Joten tuo vankila oli tietenkin sellainen paikka, missä vankia täytyy kohdella kohdella hyvin, tai sitten saattaa kuningas itse joutua jonkun hänen lähipiirinsä kuuluvan henkilön vihan kohteeksi. Tuo Bastilji oli oikeastaan vain tutkintavankila, missä vangeille tarjoiltiin erittäin hyvää ruokaa ja viini virtasi, jotta noiden ehkä hyvinkin kärkkäästi kuningasta arvostelleet henkilöt ilmiantaisivat myös tovereitaan.


Joten päällisin puolin Bastiljiin saatettiin oikein haluta, jotta tuleville morsiamille voitiin osoittaa "että miehellä on rohkeutta sanoa hänelle päin naamaa oma mielipiteensä kaikista asioista". Kuitenkin nuo tuohon laitokseen pyrkineet sitten saattoivat unohtaa sen, että Bastilji oli vankila, sekä sen että noiden korkeiden aatelisten kohdalla rangaistusta ei laitettu toimeen samalla tavoin kuin muiden ihmisten tehdessä rikoksia. Joten Bastiljiin joutuminen oli vain merkki siitä, että ihminen sai tuomion kuninkaan pilkkaamisesta sekä valtiosalaisuuden rikkomisesta, mikä sitten tietenkin merkitsi kuolemanrangaistusta.


Kuninkaan antama kuolemanrangaistus pantiin tuolloin 1600- luvun  Ludvig XIV:n valtakunnassa toimeen musketöörien avulla, eli he sitten ampuivat tällaiset ikävät asioiden levittäjät väijytyksessä. Näet oli vaarallista viedä tuollaisia vankeja mihinkään mestauslavalle tai hirteen julkisesti, koska heidät oli pidätetty kuninkaallisella käskyllä. Eikä Euroopassa ollut montaa miestä, joita "Aurinkokuninkaan" piti pelätä tai ketä hän ei voinut tapattaa. Joten kuninkaallinen käsky tietenkin myös herätti tuolloin huomiota, ja se mitä tuollainen ihminen kertoi muille saattoi vaarantaa ainakin kuninkaan itsensä asemaa, joten tuolloin tietenkään ei ollut mitään järkeä siinä, että tuollainen kuninkaan vihat päälleen saanut henkilö mestataan jossain torilla.


Tuolloin saattoi tietenkin olla seurauksena sellainen asia, että jotain kuninkaalle kiusallista päätyisi ihmisten korviin, joten tietenkin Bastiljin piti näyttää hyvältä, koska sillä peitettiin Ludvig XIV:n äärimmäisen kova sekä jyrkkä hallintomalli. Tuosta vankilasta pääsi tietenkin myös lomille, koska näin Ludvigin salainen poliisi saattoi etsiä tuollaisen henkilön ystäviä varjostamalla häntä kotiseudullaan. Samoin Bastiljissa saadut rahat olivat hiukan erilaisia kuin normaalit rahat, joten niidenkin avulla voitiin tuollaisen kuninkaan vastustajan ystäviä jäljittää. Ja tietenkin olen joskus miettinyt, että eivätkö he sitten tienneet noista rahoista, jotka merkitsivät kuolemaa?


Eli miksi he eivät noita kolikoita heittäneet muualle. Kuitenkin Bastiljiiin joutumista alettiin pikkuhiljaa oppia pelkäämään, koska tietenkin jotkut puhuivat esimerkiksi neulalla tapahtuvasta kiduttamisesta, missä uhrin korvaan tai käden lävitse työnnettiin neuloja ja kielelle kaadettiin erään myös Suomessa tutun sarjakukkaisen putkikasvin mehua. Kuitenkin voidaan sanoa, että tuota tehtiin vain niille, joiden suvut eivät heitä tavanneet.


Bastilji oli yleensä merkki siitä, että henkilö oli saanut kuolemantuomion, joka pantiin yleensä toimeen musketilla, mutta tietenkin myös esimerkiksi uhreja saatettiin polttaa taloonsa tai sitten joskus linnan tiloihin päästettiin ehkä madäntyneistä oljista peräisin olevaa fosgeenikaasua, joka sitten surmasi uhrit erittäin epämiellyttävällä tavalla. Yksi tavoista oli pastilli, mihin oli liuotettu tyräkin siemeniä tai ukonoputken myrkkyä , jolloin henkilö kuolisi huomaammettomaksi,, mikä tietenkin oli hyvin miellyttävää kuuninkaan kannalta, joka ei varmaan halunnut Bastiljia yhdistettävän noihin teloituksiin.


Kuten tekstissä varmaan on kaikille tullut ilmi, niin tuohon "iloiseen" Bastille de Saint-Antoinen vankilaan suljettiin ne ihmiset, joita Ranskan yksinvaltias  kuningas Ludvig XIV-pelkäsi, ja tuon takia kyseinen vankila varmasti herättää vieläkin ihmisten ihmetystä, että mikä sellainen asia, mikä sai tuon rajattoman yksinvaltiaan säästämään joidenkin vihollistensa hengen. Tällä viittaan erääseen vankiin, joka käytti rautanaamiota koko vangittuna olonsa ajan. Yleensä vangeille ei tehty tuossa paikassa mitään näkyvää väkivaltaa, jotta ihmiset eivät säälisi heitä. Vankien luksuksen tarkoitus oli tehdä heistä vihattuja.  Kun kuningas sitten päästi vangin pois tuosta paikasta, niin joillekin hän merkitsi paon vankilasta, mikä sitten vei tuon henkilön suoraan kuolemaan.



Tuo Bastiljin linnake  sitten purettiin hyvin nopeasti Ranskan vallankumouksen yhteydessä, ja joidenkin mielestä tuolla toiminnalla yrirtettiin peittää kansalliskonventin jäsenten veljely kuninkaan kanssa Ranskan vallankumouksessa, joten tietenkin tuo paikka oli myös Ludvigin agenntien paikka, missä he saattoivat tiedotta kuninkaan vastaisista juonista, minkä takia nuo arkistot olivat ehkä hyvin kuisallinen noiden marseljeesia laulavien miesten käsiin päätyessään, näen ne olivat varmaan tuolloin hyvin tehokkaita, kun siinä sitten alettiin Ranskanhallntomallia  hiukan modernisoida. Mutta itse olen sitä mieltä, että tuon rakennuksen nopea purkaminen kertoo kyllä siitä, että joku varmasti halusi saada itseään koskevia tietoja salattua tuollin 1700-luvun lopulla tapahtuneen vallansiirron aikaan. Ja nykyään tuon vankilan paikalla on aukio, joka muistuttaa meitä noista Ranskan vallankumouksen tapahtumista vuonna vuosien 1789-1799 välillä.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Bastilji

https://pimeakronikka.blogspot.fi/

Kun vanginvartija tekee rikoksen, on edessä vaikeita aikoja sekä hänelle itselleen että muille vartijoille

Kuinka kummassa voikaan käydä näin, eli vanginvartija syyllistyy tällaiseen toimintaan? Kun ihminen on työssä sellaisessa laitoksessa kuin vankila, niin hänen pitää tietää, mitä tuolla paikassa saa tehdä ja mitä taas ei saa edes ajatella tekevänsä. Tässä alla olevassa linkissä on muuten sitten koko tätä tapausta koskeva juttu, joten siitä sitten voi jokainen tarkistaa, että tapaus on määrätty pidettäväksi salassa, mutta olisiko sitten päässyt tapahtumaan sellainen asia, missä vartija on käyttänyt asemaansa hyväksi, kun hän on tehnyt noita tekojaan?

Tällöin sitten tietenkin herää sellainen kysymys, että ovatko nuo teot kohdistuneet vankien perheenjäseniin, eli onko tuo vartija sitten kohdentanut tekonsa vankien lapsiin, ja onko hän sitten tehnyt asian uhkailemalla esimerkiksi järjestää tuolle sellissä istuvalle henkilölle vaikeuksia, jos ei tuota "palvelua" ole tulossa? Tuollainen tapa varmasti on erittäin ikävä asia, mutta kuten tiedämme, niin tietenkin tällaisessa laitoksessa työskentely voi aiheuttaa sen, että henkilö ikään kuin käyttää asemansa väärin.

Vanginvartijoilla on joskus sellainen asenne vankeja sekä heidän omaisiaan kohtaan, että kun vangin lapset tulevat tapaamaan vankia, niin silloin ikään kuin vitsinä toivotetaan "nuorempi väki tervetulleeksi peremmälle", eli siellä sitten leimataan noita alaikäisiä suoraan rikollisiksi, vaikka teon tekijä on heidän isänsä tai äitinsä. Samoin noilla vartijoilla sekä poliiseilla on sellainen tapa, että he vaativat esimerkiksi päiväkirjoja sekä matkapuhelimia nähtäväksi.  Mutta joskus sitten edessä on sellainen tilanne, että joku noiden kahden ammattikunnan jäsenistä tulee itse tehneeksi rikoksia, ja sitten tie vie kohti vankilaa. Siellä sitten on edessä entisten työkavereiden ammattikunta, joka varmasti muistelee silloin kaikki asiat, mitä heidän sääntökirjoissaan sattuu lukemaan.

Tuolloin sitten unohtuu sellainen asia, että tuollaisia pieniä lipsahduksia, kuten tablettien sisällön tutkimisia  tai toisten päiväkirjojen lukemisia sekä muita asioita, joista aina välillä saa sitten lukea jostain lehdistä, ja näitä asioita sitten ovat erilaiset riisuttamiset ja suun sekä peräaukon tutkimiset. Ja silloin tietenkin tuo tyäkaverin joutuminen vankilaan saa aikaan sen, että kaikki mahdolliset asiat käydään vartijoiden kanssa läpi, jotta raukan oikeusturvaa ei sitten missään vaiheessa rikota.

Ongelma kuitenkin on joskus ollut se, että tuollainen ehkä kielletty toiminta on jatkunut melko kauan aikaa, ja vasta kun entinen työkaveri sitten tulee istumaan tuomiotaan puututaan tällaiseen toimintaan. Sitten saattaa kuitenkin käydä niin, että tuollaisesta toiminnasta seuraa rikossyyte vartijoille. Ja silloin tietenkin tulee mieleen se, että missä vanginvartija voi tuomionsa istua. Osa heistä ei kovin pidettyjä ole, eikä vankilan työntekijöiden istuttaminen vankilassa ole mitään kovin turvallista toimintaa.

Noiden ihmisten tiedossa on paljon vankilan turvallisuuteen sekä henkilökunnan henkilötietoihin liittyvää materiaalia, ja tietenkin tuollainen asia kiinnostaa rikollisia. Ja tietenkin heidän tehtävänsä rangaistuksen toimeenpanijoina on sellainen, että se pakosta tekee heistä ikään kuin vihattuja vankien parissa. Siksi tuollainen vanginvartija joka joutuu vankilaan on tietenkin pelokas, koska vangit saattavat kostaa hänelle, ja samalla tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että jotkut vartijat saattavat haluta ikään kuin näyttää hänelle "taivaan merkkejä", eli osoittaa suurta innokkuutta rangaista tuota henkilöä, koska hän on ikään kuin pettänyt työtoverinsa.

 Ja joskus taas tuollainen vartija taas päästetään liian helpolla, kun hän on entinen työtoveri. Tämän takia vanginvartija saadessa rangaistuksen on hänen sijoituslaitoksensa päättäminen vaikeaa, koska rangaistuksen pitää olla sen verran kova, että se toimii pelotteena, mutta liiallisuuksiin ei saa mennä. Eikä vartijaa saa koskaan kuitenkaan päästää liian helpolla tuosta rangaistuksesta.
https://www.mtv.fi/uutiset/rikos/artikkeli/sorkan-vankilan-vartija-vankilaan-useista-seksuaalirikoksista-raiskauksia-ja-torkeita-lapsen-seksuaalisia-hyvaksikayttoja/6480990

Sosiaalipolitiikkaa ja "Tapaus Aarniota"

Taas on Aarnion juttuun tullut uusia käänteitä, kun joku onneton on siellä vuotanut jutun salaisia papereita julkisuuteen. Ja noista papereista löytyy tietoja esimerkiksi poliisien peitehenkilöllisyyksistä sekä muista vastaavista asioista, joiden takia kyseiset tiedot voivat vaarantaa joidenkin henkilöiden yksityistä turvallisuutta. Tässä sitten taas huomataan maamme virkakunnan tapa tukea kaveria loppuun asti. Kuitenkin tällainen toiminta varmasti ei tee mitään muuta kuin haittaa poliisille, mutta onneksi itse en tuossa laitoksessa työskentele. Siinä voisi sitten itse kukin joutua pohtimaan kaveruuden suhdetta lakiin.

Huumepoliisin työ on tietenkin vähän sellaista, että siinä pitää voida toimia hiukan lain asettamien normien rajamailla, eli kuten tiedämme, niin vinkki-miehille pitää maksaa, jotta he tiedottavat poliisia rikollisten aikeista. Mutta tätä toimintaa kuitenkin arvostellaan hyvin paljon, siksi että jotkut pitävät sitä vain poliisin tapana jaella rahaa tai etuja kavereilleen. Samoin jos tässä peitetoiminnassa on työskennelty siten, että esimerkiksi henkilöitä, joilla on suhteita alamaailmaan on rekrytoitu poliisiin, niin silloin kyllä voidaan sanoa, että aika lähellä ollaan sitä, että noudatetaanko rekrytoinnissa "puhtaan rikosrekisterin periaatetta" kuten poliiseja palkattaessa on ollut tapana?

Kun puhutaan siitä, että poliisin peitetoiminta käsittää esimerkiksi soluttautumista jengeihin, niin silloin tietenkin noilla poliiseilla pitää olla sellaiset "suositukset" että jengit osoittavat kiinnostusta heitä kohtaan. Ja siksi tällainen toiminta varmasti saa aikaan ajatuksia siitä, että millaisia suosittelijoita nuo poliisit sitten oikeastaan hankkivat, kun he lähtevät itseään tarjoamaan joillekin rikollisille organisaatioille? Eli millaiselle henkilölle nuo liivimiehet sitten kertovat tulevista keikoistaan? Ihmisen pitää tuossa tilanteessa olla melko luotettava, jotta nuo erittäin kovamaineiset henkilöt uskaltavat puhua hänelle kovista rikoksista, joista seuraa todella kovia vankeustuomioita, jos niistä sattuu joku jäämään kiinni.

Esimerkiksi jatkettu törkeä huumausainerikos sekä muutama kiristys-tapaus, jotka koskevat velkoja voivat helposti tuoda henkilölle yli kymmenen vuoden vankeustuomion, joten siksi niistä asioista varmaan puhutaan vain sille luotettavalle kaverille. Ja sitten jos tuo "kaveri" paljastuu ilmiantajaksi, niin kyllä se varmaan vihaa herättää, vaikka kyseessä olisi sitten rikollinen toiminta. Lain mukaan rikoksesta pitää tulla tuomio, mutta voin sanoa, että tuo tuomittu henkilö ei varmaan tuosta asiasta kovin paljoa pidä, ja jos ilmiantaja sitten on vaikka lapsuuden kaveri, niin silloin tuo teko varmasti tuntuu hyvin ikävältä. Samoin se että poliisi puhuu toiselle rikoksesta kiinni jääneelle lievempää tuomiota kuin toiselle varmasti saa aikaan vihaa tuossa toisessa ihmisessä.

Tätä tekniikkaa muuten käytetään silloin, kun jengin jäsenten välejä halutaan huonontaa. Mutta kun puhutaan sitten siitä päivästä, jolloin rikollinen pääsee "siviiliin", eli vankilan vaatteet vaihdetaan tavalliseen asuun, niin silloin tulee joskus mieleen sellainen asia, että tuollainen vapautuva rikollinen on uhka noiden peitetehtävissä olevien poliisien turvallisuudelle. Hän saattaa tuntea heidät nimeltä tai olla kuulunut jopa heidän lähipiirinsä. Ja silloin varmasti käy mielessä sellainen pelko, että sitä ruvetaan puolin tai toisin kostamaan. Vaikka poliisi olisi ammattimaisesti suhtautunut asiaan, niin hänkin on sitten ihminen. Eli pelko saa ihmiset vihaamaan toisiaan. Ja jos siinä sitten on vaikka toisen kotona käyty vieraisilla, niin silloin tuo rikollinen voi saada selville tuon poliisin lähipiiriin kuuluvien ihmisten nimiä.

Tietenkin omaa läheistä haluaa jokainen suojella. Tässä vain totean, että Ihmismieli on pimeä ja kylmä paikka, ja välillä joku tekee asioita, joita ei pitäisi tehdä. Se mikä vielä enemmän sitten herättää vihaa ovat tilanteet, jossa kaveri on tullut lakimiehen kanssa tarjoamaan mielestään löysää tuomiota. Eli hän on puhunut jostain psykiatrista tai vastaavasta asiasta, ja sitten tuo tapaus, missä henkilö olisi ehkä selvinnyt ehdollisella muuttuukin vuosia kestäväksi vastentahtoisesti hoitoon suhtautuvan potilaan hoidoksi jossain psykiatrisessa sairaalassa. Kun ihminen joutuu systeemin jyräämäksi, niin silloin ei varmasti ole hymy kovin herkässä, ja monilla ihmisillä on jotenkin sellainen kuva, että esimerkiksi työttömät olisivat jotenkin rikollisia henkilöitä. Eikä entisen vangin ole muuten kovin helppoa integroitua takaisin normaaliin elämään.

Se mitä itse olen miettinyt hyvin paljon on se, että miksi nuo työttömien tukipalveluiden työntekijät kovin helposti esittävät asiakkaalleen niin sanottuja siivoustöitä? Joskus kuulen puhuttavan siitä, että esimerkiksi sähköasentajille ei muuta työtä edes ole yritetty katsoa kuin siivousta. Joten silloin mieleeni on tullut sellainen asia, että tekeekö tuollainen työntekijä edes palkattua työtä tuossa yhtiössä, joka tarjoaa työllistämispalveluita. Vai tekeekö hän sitten esimerkiksi "haamuna" työtä jonkun siivoojan parina. Näissä tapauksissa on usein käynyt niin, että mitään muuta paikkaa ei edes ole ollut olemassa kuin joku porras- tai toimistosiivoojan pesti, eli tällaisia asioita vain kuulee kaduilta.

https://pimeakronikka.blogspot.fi/