Huumepolitiikasta sekä viranomaistyöstä

Kuvituskuvaa
Kuva I

Portugali sekä Hollanti ovat olleet uuden tyyppisen  huumepolitiikan mallimaita, ja noiden lainsäädännöllisten pilottikokeilujen tarkoitus on ollut se, että esimerkiksi narkomaanien hoitoon hakeutuminen helpottuisi, eikä heitä sitten enää rangaistaisi yhteiskunnassa. Tuo lainsäädäntö on toiminut erittäin hyvin, ja huumekuolemat sekä AIDS ovat vähentyneet noissa maissa erittäin paljon, mutta tuo myös kovien huumeiden hallussapidon salliminen on myös vienyt huumepolitiikkaa siihen suuntaan, että käyttäjiä ei enää rangaistaisi noiden aineiden hallussapidosta. Se vapauttaisi poliisin resursseja siihen, että he voisivat tutkia vaikkapa tiettyjen Etelä-Amerikassa rekisteröityjen "vienti- ja tuontiyhtiöiden" edesottamuksia, eli viranomaisten aikaa vapautuisi isojen huumerikollisten sekä mafiapomojen eli organisoidun rikollisuuden pomojen kiinniottamiseen.

Tällä on esimerkiksi tehty matalan kynnyksen huumehoidosta mahdollista, sekä estetty narkomaanien syrjäytyminen yhteiskunnasta. Mutta tuohon huumepolitiikkaan kuuluu tietenkin se, että ihmisille jaetaan oikeaa tietoa huumeiden vaikutuksesta eli se miksi huumeet ovat kiellettyjä monissa maissa johtuu niiden elimistöä tuhoavasta vaikutuksesta. Samoin alkoholi tappaa ihmisen, mikäli sitä käytetään väärin, mutta tällainen salliva huumepolitiikka saattaisi esimerkiksi estää huumeiden aiheuttamia liikennekuolemia, koska silloin saadaan narkomaaneilta ainakin otettua ajokortti pois, ja toki myös alkoholistien porukoissa on väkivaltaa esimerkiksi velan perinnässä. Ei vaikka kyseessä on laillinen päihde, niin esimerkiksi puliukkoja on poltettu tai hakattu kuoliaaksi maksamattomien "kaljavelkojen" takia.

Mielestäni kaikkiin päihteisiin ja niiden väärinkäyttöön tulee suhtautua samalla tavoin. Eli alkoholistin sekä muiden narkomaanien ero on ainoastaan itsensä päihdyttämiseen käytetty aine. Toisin sanoen alkoholi- tai heroiiniaddiktion ero on siinä, että toinen juo koskenkorvaa pitkin päivää ja toinen pistää nuo aineet piikillä suoneen. Toki voidaan sanoa, että heroiinin käyttäjä saattaa myös ryypätä samaan aikaan, eli usein tuollainen henkilö on oikeastaan sekakäyttäjä eli multiaddiktiotapaus. Tuolla "syrjäytmyísen estämisellä" tarkoitan, että noille ihmisille voidaan varata jotain tiloja, jossa he sitten voivat käydä hakemassa lääkkeitä kuten subutexiä, eikä heidän tarvitse näin ostaa aineita kaduilta. Eli tämä varmasti tekee kaduista turvallisemman paikan elää, ja joku noista ihmisistä sitten voi jopa olla työelämässä mukana,

Itseäni ihmetyttää esimerkiksi Suomen politiikka prostituutiota sekä huumeiden käyttäjiä kohtaan, koska maassamme ilmeisesti on ollut tarkoitus rangaista näitä uhreja sekä eristää heitä yhteiskunnasta. Kun puhutaan esimerkiksi kannabiksen kriminalisoinnista, niin maamme on kyllä aivan lainsäädännön takapajula, jossa viranomaistyötä tehdään ilmeisesti siten, että isot huumepomot sekä talousrikolliset pääsevät kuin koira veräjästä, kun taas nämä sinänsä harmittomat henkilöt joutuvat kärsimään. Toki narkomaanien pidättäminen näyttää televisiossa hyvältä, kun poliisi osoittaa aktiivisuuttaan raahaamalla jonkun nahkatakkipojan putkaan, mutta tuollainen esimerkiksi kannabiksen polttajien pidättäminen haulikoiden sekä konepistoolien kanssa luo sellaisen kuvan, että maamme poliisi ei ole muuta varten, kuin pitämässä "katuja puhtaina".Eli olisiko hyvä, jos narkomaani voisi suoraan kävellä terveyskeskukseen, ja pyytää lääkäriltä "subureseptin", niin hän voisi sitten tyydyttää piikin tarpeensa laillisesti.

Kun puhutaan esimerkiksi keskiolutratsioista, niin en kyllä pidä kovin järkevänä sitä, että noita asioita sitten kuvataan televisioon, vähän niin kuin pelottelumielessä. Eli näytetään kaikille, että "virkavallalle ei uhitella". Ja toki tuollainen puliukko tai alaikäinen huumenuori varmasti on poliisille mieluisampi asiakas, kuin joku moottoripyöräjengiläinen, joka tässä tarkoittaa esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden jäsentä. Nykyaikainen poliisityö tähtää tutkimuksellisuuteen sekä ennaltaehkäisyyn, mutta ongelmia tulee poliisin kannalta siitä, että nykyään nuo tutkimukseen sekä ennaltaehkäisyyn käytettävät menetelmät ovat liian tehokkaita, kun ajatellaan vaikkapa perinteistä partio- tai mellakkapoliisi tyyppistä toimintaa. Kun vaikkapa taskuvarkaita käräytellään, niin heidät otetaan kiinni useimmiten siviiliasuisten poliisien toimesta, ja tekniikka on sellaista, että käytetään puoliksi takataskusta roikkuvaa lompakkoa, missä on GPS- tai muu paikannuslaite.

 Eli tuo siviiliasu tietenkin helpottaa poliisin huomaamatonta toimintaa, mutta se ei varmasti ole mukavaa, jos esimerkiksi joku Kauppatorilla oleskeleva henkilö tekee jotain asiatonta. Virkapukuinen poliisimies on todella upea näky kadulla, koska häntä varmasti sitten osataan varoa ja teititellä. Mutta siviiliasuissa tapahtuva poliisitoiminta on tarkoitettu siihen, että hänen avullaan voidaan kerätä oikeaa sekä luotettavaa tietoa rikollisesta toiminnasta. Samoin esimerkiksi SWAT- sekä muut erikoisryhmät kuten SAS toimivat siviiliasuissa, jotta he pääsisivät lähemmäksi kohteitaan. Siviiliasuisen tai tiedustelutehtävissä toimivan poliisin tarkoitus ei ole kuitenkaan iskea, vaan iskuosasto toimii yleensä erillään tiedonhankintaryhmästä.

pseudotiedetta.blogspot.fi