NATO vai liittoutumattomuus siinä vasta pulma suuremmoinen (NATO ei ole EU:n synonyymi)

1. Kansanäänestys NATO:sta

Pitäisikö NATO:sta pitää kansanäänestys? Vastaus kuuluu että ehdottomasti kyllä, jos mielipidemittaukset näyttävät sitä, että oma mielipiteeni on saamassa kansan syvien rivien kannatuksen. Toisaalta taas vastaus on "ei" silloin jos kansan mielipide eroaa omastani. Se mitä mieltä olen NATO:sta sekä kansanäänestyksistä saattaa kuitenkin poiketa hiukan valtavirtamedian antamasta kuvasta. Näet NATO:a koskeva kansanäänestys on oikeastaan samanlainen kuin EU:ta aikoinaan koskenut kansanäänestys, jossa Suomi liittyi talousliittoon. Paitsi että asia NATO:ssa on paljon vakavampi sekä monisäikeisempi, koska tuo puolustusliitto on alueeltaan valtavan laaja,ja sen jäsenmailla on intressejä myös Tyynenmeren alueella.

Eli Ranskalla on tuolla alusmaita sekä USA:lla, Britannialla sekä Kanadalla liittolaisia tuolla valtavalla merialueella, mikä on kuuluisa esimerkiksi sisällisodistaan sekä Kiinan vaikutusvallan kasvusta, mikä voi horjuttaa voimatasapainoa myös Euroopassa, jos esimerkiski Kiina tai joku sen liittolaisista esittäisi vaatimuksia, jotka koskevat Ranskan Polynesiaa tai hypoteettiisesti Venäjä esittäisi Aleutteja koskevia tiedusteluja.

2. Tietääkö kansa mitä merkitsee se, että maamme liittyy NATO:oon?

Toki en kyllä aivan varmasti usko, että maamme asukkaat silloinkaan todella varmasti tajusivat, mitä he tai me päätimme tuolloin syksyllä 1994. Sen kuitenkin muistan, että itse äänestin silloin tunteen perusteella, ja Neuvostoliiton kaatuminen oli tuolloin liian läheistä historiaa, joten omasta mielestäni meidän piti silloin integnoitua tiukemmin länteen. Se miten nyt äänestäisin saattaisi ikävä kyllä olla aivan sama kuin tuolloin, koska integnoidussa taloudessa pääsemme vaikuttamaan EU:n talouskehitykseen. Se että Neuvostoliiton kaatuminen vaikutti pelottavalta johtui siitä, että  tuo maan joutui sekaannukseen, josta kuitenkin Vladimir Putin on sen nostanut ylös.'

Tuo asia kuitenkin pelottaa ihmisiä, koska tuolloin 1990-luvulla oli länsimaissa kuitenkin sellainen boomi, että Venäjän pitäisi menettää jopa paikkansa YK:n turvallisuusneuvostossa, mikä olisi päätöksenä ollut todella katastrofaalinen. Se että Putin johtaa rautaisella otteellaan maataan, kuitenkin aiheuttaa pelkoa, koska se tarkoittaa sitä, että lännellä on taas vanha tuttu opponentti tässä uudessa maailmassa, mitä hallitaan tietoverkkojen sekä robottien voimin. Mutta se haluammeko me oikeasti NATO:oon on kuitenkin muutakin kuin halu saada muilta mailta tukea omaan sotilas- sekä puolustuspolitiikkaamme. Se miksi itselläni ei ole selkeää mielipidettä NATO:sta johtuu siitä, että kyseessä on kuitenkin sotilasliitto, joka on hiukan eri asia kuin EU, mikä on talouden varaan rakennettu valtioliitto.

3.NATO-päätös sitoo meitä useiden kymmenien vuosien ajaksi

Tuo poisjääminen NATO:sta aiheuttaa varmasti sen, että meidän on kriisin tultua vaikeampi saada tukea muilta mailta, mutta toisaalta kaikki NATO:n toiminta ei ole Suomelle hyväksi. Eli se saattaa vetää meidät keskisen euroopan tai jopa aasiassa tapahtuvaan konfliktiin, mikä ehkä ei muuten ulottuisi Itämerelle. Mutta kuten sanoin, niin tuo päätös joka tapauksessa sitoo meitä johonkin, mikä ei ehkä ole täysin hyväksi maallemme. Jos jäämme NATO:n ulkopuolelle, niin sitten saattaa tulla hätä käteen, jos Venäjän kanssa menee sukset ristiin. Mikäli taas liitymme NATO:oon olemme silloin mukana myös toiminnassa, mikä koskee esimerkiksi tiedustelulentoja Venäjälle. Samoin NATO voi vaatia Suomea avaamaan itselleen tukikohtia omalta alueeltamme. Se voidaan Venäjällä tulkita aggressioksi heitä kohtaan.


4. NATO ei ole sama asia kuin EU

Mutta teemme mitä teemme, niin päätös NATO:sta on täysin eri asia kuin EU:ta koskeva päätös, ja myös EU voi antaa meille turvatakuita. Eli koskaan emme tee täydellisiä päätöksiä maamme turvallisuutta koskevissa asioissa, vaan pahin tilanne voisi olla se, että Ruotsi liittyy NATO:oon ja Suomi ei, jolloin mahdollinen konflikti ehkä tapahtuisi Suomen alueella. Tai sitten NATO laskisi maamme puskurivaltioksi itsensä sekä Venäjän välliin.

Toisaalta jos puolueeton Suomi joutuisi NATO:n sekä Venäjän konfliktin väliin, niin Venäjä  voi tuolloin yrittää koukata NATO:n pohjoista sivustaa vastaan hyökkäämällä Pohjois-Norjassa olevia lentotukikohtia vastaan sekä maa- että ilmavoimilla. Tai NATO voi yrittää laajentaa rintamaansa Pohjois-Suomen kautta tarkoituksenaan vallata Murmanskin alueella olevia laivastotukikohtia. Ja molemmat puolet voivat vaarantaa maamme aseman puolueettomana maana käyttämällä aluettamme erikoisjoukkojen läpikulkumaana, kun ne menevät esimerkiksi suuntamaan täsmäpommeja vihollisen tukikohtiin.

pseudotiedetta.blogspot.fi