Roomalaisen dodekahedronin (Roman dodekahedron) arvoitus.

Kuva I

Kun katsoo kuvassa yksi (Kuva I) olevaa pientä roomalaista patsasta dodekahedronia, niin silloin en voi olla vertaamatta sitä fullereeniin. Kyseinen molekyyli (kuva II) on mielestäni niin tämän roomalaisen veistoksen näköinen, että voisin melkein ajatella sen olevan fullereenimolekyylin mallin, vaikka tiedän hyvin, että roomalaiset eivät tunteneet pallomaista hiilimolekyylia eli fullereenia tuolloin 2000 vuotta sitten. Toki he kokeilivat erilaisia geometrisiä muotoja kehittäessään esimerkiksi holvaamista, mikä oli aikoinaan valtiosalaisuus. Mutta en usko että edes nuo roomalaiset rakennusmestarit oikeasti jokaista mahdollista muotoa mallinsivat, ja toki tuon kuvassa yksi olevan veistoksen yhdennäköisyys 20 hiiliatomista koostuvan kuvassa kaksi olevan  fullereenin kanssa on silmiinpistävä.


Eli he tekivät näitä kokeita puutikuista rakennetuilla kehikoilla, joiden päälle sitten kasattiin punnuksia, joilla testattiin muodon kestävyyttä. Kuitenkin hyvin erikoista on se, että tuollainen filosofien tai aikansa tiedemiesten kokeilu on osoittautunut niin tärkeäksi, että se on pitänyt valmistaa metallista. Metallin valaminen sekä hiominen oli melko työlästä tuon ajan välineillä, joten jotain erikoista noissa esineissä on.  Mutta missään nimessä roomalaiset eivät voisi tuntea fullereenimolekyylin muotoa, ainakaan ilman elektronimikroskooppia. Mutta tämä dodekahedron on samanlainen arvoitus kuin Dr. Friedrich Kekulén unessaan  näkemä bentseenimolekyyli. Tuo kuuluisa uni, missä Kekulén mukaan käärme tarttui itseään hännästä auttoi tuota suurta kemistiä käsittämään bentseenin rengasmaisen muodon.

Kuva II

Joten tässä sitten mietiskelen että onko joku roomalainen sitten nähnyt vuosituhat ennen Kekuléa vastaavia unia. Mutta kun puhutaan unista, niin ne ovat oikeastaan sitä varten, että ihminen käy niiden kautta läpi päivän tapahtumia. Mutta miten Kekulé sitten muka pystyi tuon molekyylin muodon hahmottamaan, kun hänellä ei ollut mitään instrumenttia havainnoida tuota äärimmäisen pientä muotoa. Tuon ajan mikroskooppien suurennus eikä laatu riittänyt noiden molekylaaristen muotojen havainnointiin.

Kuitenkin tämä muoto muistuttaa Fullereenia, joten olisiko joku rooman tiedemiehistä nähnyt samanlaisia unia, ja olivatko roomalaiset sitten oikeasti tunteneet bentseenin ja sitä kautta myös Fullereenin muodon pitkään, ennen kuin Friedrich Kekulé vuonna 1865 löysi kyseisen molekyylin muodon. Kuitenkin vasta nykyaikaiset elektronipyyhkäisyyn perustuvat  mikroskoopit ovat pystyneet havaitsemaan tuon molekyylin oikeasti olevan rengasmainen.

Sitä ennen kyseinen asia on perustunut vain siihen, että molekyylin muotoa on laskettu hiiliatomin ulkokuoren elektronien perusteella, ja itseäni hiukan ihmetyttää se, miten nuo elektronien sijainnit atomien ympärillä olevilla orbitaaleilla laskettiin. Tai miten tarkalleen ottaen laskettiin nuo paljon puhutut OH- ja muiden funktionaalisten ryhmien sijainti molekyylillä on oikein saatu sitten selville, kun vasta nykyään on  keksitty pyyhkäisyelektronimikroskooppi, millä noita molekyyleja oikeasti voidaan havainnoida oikeasti.

charelesfort.blogspot.fi