Platonilainen ajattelutapa miellytti nimenomaan spartalaisia sotilaita, koska se ikäänkuin vapautti heidät vastuusta, kun puhutaan sodista. Eli hän teki sotilaista ikään kuin vain käskyjen vastaanottajia tai välittäjiä, kun taas valtiossa valtaa pitivät hänen valtiomallissaan filosofit, jotka sitten myös kantoivat vastuun päätöksistään. Eli Platon tekee omassa filosofisessa mallissaan ihannevaltiosta sellaisen, että tuon hänen valtionsa käskyt jakaa filosofien ryhmä, joka johtaa kaikkea toimintaa ikään kuin kasvottomasti, ja jonka edustajia nuo sotilaat sitten ovat.
Toisin sanoen nämä taistelijat, tai miksi heitä nyt sanotaan ovat valtion johtajien edustajia helootteihin eli orjiin, joiden asema on lähinnä sellainen, että heitä tarvitaan tuossa Platonilaisessa ihannevaltiossa ainoastaan välttämättömään tuotantoon, ja kuten varmaan kaikki arvaavat, niin Platon ei jostain syystä asettanut sotilaalle muuta velvollisuutta kuin taistella valtion nimissä kaikkia vihollisia vastaan, mitä valtion johto sille antaa. Ja samalla sotilaat niin mukavasti eristivät valtiota johtavat filosofit kansasta, joka tekee työtä eli raataa pelloilla. Mutta kuten me nykyihmiset tiedämme, niin tietenkään mikään työ ei kuitenkaan ole pelkkää pelloilla raatamista, vaan myös tiettyjä muita asioita piti tuottaa, jotta valtion falangi olisi iskussaan. Ja tuo asia olivat pronssi- ja rautamiekat sekä panssarit, joita ilman ei noita sotilaita olisi ollut.
Platonin ongelmana tuossa mallissa oli se, että miekat ja panssarit sekä kilvet eivät valmistuneet itsekseen, ja siksi piti olla seppien ammattikunta, joka valmisti noita välineitä. Ja missään nimessä mikään sotilas ei niitä saanut ryhtyä tekemään, koska hän olisi silloin vaarantanut koko Platonisen yhteiskunnan ja voinut varustaa esimerkiksi oman falangin, joka olisi irrallaan valtiota johtavien filosofien komennosta. Se olisi saattanut aiheuttaa sen, että falangin päällikkö olisi voinut ruveta kuvittelemaan olevansa esimerkiksi Spartan kuningas, ja siitä olisi sitten seurannut varmasti monta mukavaa juttua kerrottavaksi. Samoin pelloille ei sotilaiden olisi hyvä mennä, koska näitä hurjia falangien miehiä hallittiin ruuan avulla. Jos puhutaan siitä, että nuo miehet olivat täydellisiä tappokoneita, joiden rinnalla nykyaikainen kommandosotilas ja hänen koulutuksensa ovat leppoisia kävelyretkiä.
Noiden falangien miesten tuli surmata itsensä jos kuningas sattui käskemään. Toisin sanoen Spartan sotilaat olivat ikään kuin ihmisrobotteja, joita tuotettiin vain yhtä asiaa varten, nimittäin taistelemaan Spartan puolella, ja samalla tottelemaan omia esimiehiään kuin robotti, ja kun hän sitten palasi taistelusta, niin tietenkin silloin ongelma oli sellainen, että tuo henkilö sitten saattoi saada osakseen mainetta sekä suosiota, mikä ei miellyttänyt varmasti Spartan kuningasta. Todellisessa Platonin ihannevaltiosta oli reaalisosialismiin verrattavissa oleva ilmiö, jonka tarkoitus oli hiukan siloitella esimerkiksi Spartan kaltaisen valtion kuninkaan kivikovaa mainetta. Tuo "reaaliplatonismin" idea oli siinä, että Spartan kuningas oli yksinvaltainen ulospäin, ja hän tietenkin silloin oli siinä asemassa, että tuota miestä vihattiin, mutta jossain tapauksessa hän joutui hakemaan muualta tukea.
Ja tuo tuki oli tietenkin sellaista, että sitä ei kukaan voinut suoraan lähestyä. Kuningas tietenkin sai aina välillä ohjeita esimerkiksi oraakkelin välityksellä, mutta kukaan ei koskaan ollut nähnyt oraakkelia. Todellisuudessa tuo ennustaja oli mies tai nainen, joka toimitti tuolle kuninkaalle käskyn, joka tuli filosofeilta, joiden henkilöllisyys oli tietenkin salattu, Näet koska kuningas oli toimeenpanevan vallan johtaja, niin hän sai sitten paljon valtaa, mikä liittyi hänen työhönsä. Ja tuolloin oli vaara siitä, että tuo mies saisi päähänsä ruveta suosituksi. Kuten nykyään niin tuolloin antiikin Kreikassa oli poliitikkojen saatava kansan enemmistö taakseen, ja tuolloin saattoivat sitten sukset mennä noiden filosofien kanssa hieman ristiin. Se olisi saattanut sitten saada aikaan sellaista, että kuningas olisi sitten voinut haluta surmata filosofeja.
Filosofit olivat sen takia platonisessa ajattelutavassa ikään kuin valtiota hallitseva luokka, joka ei kuitenkaan tehnyt operatiivisia päätöksiä. He olivat kuin jokin tietokonemaailman "Pilvipalvelu", josta kuningas sai tukea omille päätöksilleen, ja heidän roolinsa on lähinnä yleisjohdollinen sekä neuvoa-antava. Eli missään nimessä kuninkaan ei noita neuvoja tarvinnut noudattaa, ja siksi oraakkelien antamat ennustukset olivat välillä hyvin moniselitteisiä. Näin ei oraakkelien tarvinnut sitten pelätä sitä, että jos sotaretki meni huonosti, niin häntä siitä syytettäisiin. Kuitenkin esimerkiksi Thermopylain tappion jälkeen Spartalaiset syyttivät oraakkeleita lahjusten ottamisesta, ja heitä syytettiin siis samalla tuosta Spartalaisten tappiosta.
Oraakkeli oli hoviastrologian esikuva, ja hänen tehtävänsä oli tukea kuninkaan päätöksiä. Samoin hänen kauttaan toimitettiin sellaisia tietoja, että oliko kuninkaan sotaretkille luvassa tukea ulkoapäin, ja samoin kohteista hankittu tiedustelutieto toimitettiin kuninkaalle oraakkellien kautta. Esimerkiksi termi "Marsin ylikulku" saattoi tarkoittaa monia asioita, mutta yksi saattoi olla se, että toinen kuningas oli valmis hyökkäämään yhteisen vihollisen selustaan tai muuten estämään sen etenemistä esimerkiksi romauttamalla siltoja.
vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi
Comments
Post a Comment