 |
| NASA:n kokeellinen ilmapallo Kuva I |
Tässä on joku sitten lentänyt ilmapallolla maapallon ympäri. Kun ilmaa kevyemmällä aluksella suoritetaan ultrapitkiä tehtäviä, niin silloin pitää valmistaa erittäin kestävä sekä varmatoiminen ilmapallo, jolla voidaan sitten manööveroida tehokkaasti. Kun tuollainen täysin tuulen vietävänä oleva alus päästetään irti, niin ongelma on siinä, että sopivan tuulen pitää kestää koko lennon ajan, ja paras kohta tähän yritykseen tietenkin on päiväntasaaja, jossa pasaatituulet kuljettavat tuota ilma-alusta koko matkan. Mutta ongelmia tietenkin tulee tuon pallon kanssa, eli kuumaa ilmaa käytettäessä tietenkin on mahdollista säätää korkeutta käyttämällä gondolin ulkopuolella olevaa liekkiä.
Jos ei ihmisistä välitetä mitään, niin RTG:n eli RadioTermoGeneraattorin avulla voidaan käyttää kuumailmapuhallinta, jolla tuo ilmapallo saadaan nousemaan ylös, mutta yleisen vastarinnan takia tuota voimanlähdettä ei ehkä kuitenkaan realistisesti voida harkita ilmakehässä toimivien ilmapalloluotainten voimanlähteeksi, ja niiden käyttö olisi varmasti rajoitettu toisille planeetoille, jos tuollaisia luotaimia tullaan niille joskus lähettämään. Muuten voi NASA:n päämajan edessä olla todella paljon mielenosoittajia, jotka vastustavat ydinvoimaa muutenkin. Ja ajatus siitä, että tuollainen alus ajelehtisi maan ilmakehässä voisi varmasti pelottaa monia.
Tuollaista ultrapitkiin tehtäviin kykenevää ilmapalloa voidaan käyttää esimerkiksi ylemmän stratosfäärin tutkimiseen sekä kokeisiin, jotka tähtäävät tuollaisen ilmapalloluotaimen lähettämiseen toisille planeetoille kartoittamaan niiden kaasukehää. Ja tuolla ylemmässä stratosfäärissä on aika vaikea tehdä tieteellistä tutkimusta, koska se on liian korkealla normaaleille lentokoneille mutta liian matalalla satelliiteille. Näet liian matalan ilmanpaineen takia lentokoneen ohjaimet eivät toimi, ja kuitenkin satelliitit palavat siellä tuhkaksi.
Toisaalta heliumilla tai vedyllä täytetyllä pallolla päästään erittäin korkealle, mikä lisää turvallisuutta levottomia alueita ylitettäessä. Ja jos tuo kaasupallo sitten valmistetaan mylarista tai jostain muusta superkovasta muovista, niin silloin siitä tulee täysin tiivis. Ja toki tuollaisen kaasulla toimivan mylar-pallon korkeuden säätö on myös mahdollista, jos tuo kaasu sitten imetään takaisin kaasusäiliöön, mistä se päästetään takaisin ilmapalloon, jos korkeutta halutaan lisätä. Mikäli tuollaisen ilmapallon kaasujärjestelmästä joudutaan päästämään kaasua pois, voi se kehittää uutta esimerkiksi elektrolyysin avulla, eli tuo ilmapallo pudotetaan lähelle meren pintaa, ja polttokennon avulla sitten tehdään sille uutta vetyä.
Tuollaisia laitteita NASA kehittelee vieraiden planeettojen kaasukehän tutkimista varten, ja tulevaisuudessa ehkä tuollainen ilmapalloluotain vaeltaa Jupiterin kaltaisten kaasuplaneettojen kaasukehässä. Se että millainen tuon luotaimen lentomekanismi on, riippuu siitä, millaiselle planeetalle se lähetetään. Mutta kun puhutaan tuon pallon rakennemateriaalista, niin silloin tietenkin superkova mylar olisi parasta mahdollista raaka-ainetta, koska se on erittäin keveää, ja sen lujuus mahdollistaa erittäin ohuen rakenteen. Ja toki tuollainen ilmapallo saattaa hajota, jolloin varapallo pitää olla saatavilla välittömästi, oli kyseessä joko toisen planeetan kaasukehään lähetettävä ttutkimusluotain, maapallon kaasukehässä operoiva superpitkiin operaatioihin pystyvä säähavaintopallo, tai sitten miehitetty ilmapallo.
Miehitetyn ilmapallon tapauksessa pitää gondolin olla paineistettu, jolloin se muistuttaa enemmän avaruusalusta, ja tarve paineitukseen johtuu siitä, että jos tuo väline käyttää erittäin tulenarkaa vetyä ilmapallon täytteenä, niin sen lentokorkeus nousee yli 30 km, ja tuossa korkeudessa vallitsevat jo avaruuden olosuhteet, joten miehistön täytyy oleskella avaruuskapselissa. Tuo suuri lentokorkeus tietenkin suojaa alusta esimerkiksi vihamieliseltä alueelta mahdollisesti ammutuilta ohhjuksilta, ja jos tuohon ilmapalloon tulee reikä, niin alus voi täyttää varailmapallon merivedestä saamallaan elektrolyysillä erotetulla vedyllä.
ilmailukokeiluja.blogspot.fi
Comments
Post a Comment