Showing posts with label tutkielma. Show all posts
Showing posts with label tutkielma. Show all posts

Saturday, February 10, 2018

Pablo Picasso ja Avignonin naiset

Avignonin naiset
Pablo Picasso
(1907)



Pablo Picasson (1882-1973) taulu ”Avignonin naiset” on erittäin tyylikäs kubistisen taidesuunnan edustaja, vaikka Picasso ei vielä siinä osoita kaikkea sitä, mihin hän pystyy kubistisena eli pelkistetyn taiteen nerona, joka kykeni loihtimaan loistavia tutkielmia synteettisen kubismin alalla. ”Avignonin naiset” on ikään kuin kokeilu, jonka kautta Picasso tutustui tähän hieman erikoiseen taiteen suuntaukseen, missä kuvaa ikään kuin pilkotaan pieniksi palasiksi, joita voidaan kutsua sellaiseksi mosaiikiksi, joita esimerkiksi CCD-kamera luo. Kubismi on taiteen lajina erittäin mielenkiintoinen, ja moni sen luulee hallitsevansa, mutta kun sitten joku lähtee yrittämään tuota maalauksen tyyliä, niin silloin eteen tulee sellainen muistikuva, että miksi tuon Picasson taulu taas onkaan niin kamalan arvokas?


Kenestäkään ei tule taitavaa kuvataiteilijaa yhdessä yössä, ja myös Pablo Picasson piti tietenkin kehittyä erilaisten tutkielmien kautta, jotta hän voi sitten esitellä töitään sekä osoittaa olevansa sellainen mestari, jollaisena me tavalliset taiteen harrastajat hänet tunnemme. Kun katsomme tuota taulua hiukan tarkemmin, niin tietenkin ensin tulee mieleen sellainen asia, että onko tuossa kuvassa edes käytetty oikeita malleja, vai onko se ehkä kuitenkin syntettinen kuva? Onko kyseessä oikeastaan pila, jossa Picasso luo mielessään simulaation siitä, mitä ehkä tuolla pahamaineisella ilotyttö-alueelle saattoi tapahtua? Vai onko hän ehkä luonnostellut taulun johonkin muistilehtiöön, ja sitten hän on maalannut sen mukaillen tähän tauluun, missä joukko ilmeisesti prostituoituja ikään kuin juhlii. Tuossa kuvassa on sitten yksi naishahmo, joka istuu erillään joukosta. Ja sitten eräs yksityiskohta ikään kuin hyppää silmiini.


Tuossa taulussa on nimittäin hedelmiä noiden hahmojen edessä, ja olisiko suuri taiteilija sittenkin tarkoittanut noita hedelmiä symboliksi siitä, mitä kutsutaan ”vihan hedelmiksi”. Eli kun kuvaa ajatellaan hiukan enemmän abstraktilla tavalla, niin nuo juhlivat naishahmot saattavat olla ikään kuin prostituoituja, jotka sitten ovat tavanneet sen elämänsä prinssin, joka vie heidät pois siitä paikasta. Ja yksi tytöistä on jäänyt pois kuvioista. Eli hän ei kuulu tuohon noiden muiden tyttöjen maailmaan, mikä sitten tarkoittaa sitä, että hän jää aina pois kuvioista. Tuollainen tilanne varmasti ajaa monet ihmiset tuntemaan vihaa, ja niin varmaan on myös Picasso ajatellut, kun tuon taulun on maalannut. Taiteilijat ovat usein sellaisia ihmisiä, että he ovat hyvin vapaamielisiä, mutta samalla myös herkkiä ihmisiä, jotka pitävät luomistyöstä. Ja kun ajatellaan sitä, miten maalaus syntyy, niin yleensä tietenkin maalari käyttää hyväkseen malleja, mutta tietenkin poikkeuksen tekee synteettisen taiteen tekijä, jonka maalaukset tai piirrokset ovat puhtaasti oman mielikuvituksen tuotteita.


Eli niissä olevia asioita ei välttämättä ole edes oikeasti olemassa. Kun analysoidaan Picasson tuttavan Paul Cézannen (1836-1906)  tapaa maalata useita kertoja  vuorta nimeltään Mont-Sainte Victoire, niin silloin tällöin mieleeni tulee sellainen asia, että olisiko Cézanne oikeastaan vain kerran maalannut tuon vuoren mallista, ja sitten hän on ikään kuin muistikuvien mukaan tehnyt noita maalauksia. Mutta miksi tuo mies teki noin. Eli hän useita kertoja peräkkäin maalasi saman kuvan uudestaan? Se saattaa johtua siitä, että tuo mies saattoi oikeastaan tahtoa salata sen, missä hän oikeastaan oli. Eli hän saattaa olla kotoisin paikasta, mistä tuo vuori näkyi, ja hän teki siitä ikään kuin muistilapun, jota hän sitten hyödynsi muissa tauluissa, jotka esittävät tuota vuorta. Miksi hän kutsuu tätä huippua Mont Sainte Victoire:ksi eli ”Pyhän voiton vuoreksi” saattaa johtua siitä, että hän oli joskus lapsena sille kiivennyt.


Kun Picasson sekä Cézannen tiet erosivat jälkimmäisen mentyä armeijaan, kävi niin että Picasso ikään kuin oli helpottunut heidän erostaan. Kun tätä asiaa ajatellaan hiukan tarkemmin, niin saattaa olla niin, että Picasso koki ystävänsä ikään kuin painolastina, koska tämä oli hyvin hidas maalari, mikä johtui joko siitä, että hän oli teknisesti heikko tai sitten kyse on perfektionismista. Kaikki taiteilijat ovat hieman omituisia, ja ehkä tuo Chézanne sitten teki asioista hiukan hankalia, koska hän halusi kaikkien mallien vastaavan sitä, mikä oli hänen mielessään. Ja se sitten saattoi ärsyttää Picassoa, joka tietenkin piti Cézannea omana tai oman taiteensa kilpailijana. Kuitenkin hän saattoi pitää miehestä muuten, ja siksi hän koki vastenmielisyyttä sitä kohtaan, että olisi käskenyt toisen lähteä omille teilleen.


Mutta sitten kävi niin, että Cézanne kuoli pois vuonna 1906, ja sen jälkeen Picasso oli ilman opettajaansa. Kun ajatellaan sitä, mitä Cézanne oikeastaan merkitsi Picassolle, niin silloin hän tietenkin saattoi pitää vanhempaa miestä hyvin suuressa arvossa, koska tämä oli hänelle neuvonut monia asioita, mutta kun ajatellaan Cézannen suhdetta taiteeseen, niin silloin voidaan sanoa, että kun tuo mies ei aikoinaan päässyt taidekouluun, ja hänestä ei pidetty Pariisissa, niin se saattaa aiheuttaa myös tilanteen, missä hän ikään kuin ratsasti tä, tuolla boheemilla elämäntavallaan. Eli jotkut taiteilijat ovat ikään kuin ylpeitä siitä, että he ovat boheemeja, sekä kaikessa muita vastaan. Ja se sitten tekee joistain ihmisistä hiukan vaikeita.


Lähteet

Picasso

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pablo_Picasso

Cézanne

https://fi.wikipedia.org/wiki/Paul_C%C3%A9zanne

Kuva: 1

https://thelinknewspaper.ca/images/made/images/articles/Volume_31/04/_resized/picasso_dames_900_946_90.jpg

https://kirjabloggaus.blogspot.fi/

Monday, January 29, 2018

Miksi emme perusta päivää, jolloin ei kukaan kommentoi yhtään mitään


ship-in-bottle-2
Kimmo Huosionmaa

https://yle.fi/uutiset/3-10043093

Yllä olevan ajatuksen esitti professori Kari Enqvist Helsingin yliopistosta, ja hän mainitsi että esimerkiksi Darwin kehitti evoluutiota teoriaansa 20 vuotta. Tämä olisi varmasti oikea tahti julkaista kirjoituksia. Tämän kirjoituksen tarkoitus ei ole haukkua professori Enqvistiä, ja itse varmasti pidän hänen kolumnistaan. Pääasiassa tarkoitukseni on tässä muistuttaa ihmisiä siitä, että nykyään tietoa on todella paljon saatavilla, ja voimme vaikka tehdä virtuaalisen matkan Galapagokselle, jos haluamme. Tuo Darwinin aika oli sikäli sitä klassista tieteen kulta-aikaa, jolloin ihminen teki vain yhden kirjan koko elämänsä aikana.


Ja tuolloin tietenkin piti ihmisen matkustaa fyysisesti tuonne kaukaiseen paikkaan, kun nykyään opiskelija vain imuroi väitöskirjaansa joukon lintujen sekä muiden eläinten kuvia, ja tietenkin hänen pitää sitten mainita lähteet, kun hän on tuota tuotosta esitellyt. Mutta ennen opiskelija pääsi oikeasti käymään noissa paikoissa, mikä tuo noihin 1800-luvun kirjoituksiin sen oikean "seikkailun", mistä saamme lukea esimerkiksi Jules Vernen kirjoista. Ja sitten tietenkin voimme yhdistää Internet-selaimen suoraan esimerkiksi jossain New Yorkissa olevaan valvontakameraan, ja saada sitä kautta tietoa siitä, mitä tuossa kaupungissa milloinkin tapahtuu.


Samoin voimme yhdistää omat web-selaimemme esimerkiksi jonkun avaruusluotaimen kotisivuille, ja jos haluamme tehdä virtuaalimatkan esimerkiksi Marsiin, niin se tietenkin onnistuu VR-lasien sekä kuulokkeiden avulla. Eli luotaimen mikrofoni lähettää myös ääntä tuolta punaiselta planeetalta. Itse ihmettelen, että olisiko meillä sellaista kännykkä-sovellusta, jolla saamme tietokoneen näytön yhdistettyä suoraan kännykkään, jolloin voisimme käyttää esimerkiksi "Zion"-telinettä ja kännykkää sekä läppäriä antamaan todella mullistavan vaikutelman siitä, että olisimme ehkä sitten vierailulla tuolla planeetalla.


Itse olen sitä mieltä että aina välillä olisi myös minun itseni ollut ehkä parempi olla aivan hiljaa tai olla kirjoittamatta mitään, mutta maailmassa on paljon asioita, jotka ovat omasta mielestäni kiinnostavia, ja siksi tässä kuitenkin kommentoin Enqvistin kirjoituksia. Mutta kun puhutaan siitä, mitä kaikkea maailmassa tapahtuu, niin tietenkin pitää huomioida sellainen asia, että nykyään meistä kaikki tekevät työtä sellaisilla välineillä, joita kutsutaan ilmaiseksi julkaisu-alustaksi.


Vaikka tietenkin jokainen ihminen ymmärtää, että kaikki kirjoitukset pitää voida jotenkin perustella, ja aina pitää muistaa, että ketään ei saa hutkia, jos asiaa ei olla tutkittu, niin tietenkin aina välillä olisi mukavaa olla sanomatta yhtään mitään. Kun ajattelen sitä, mitä esimerkiksi perusteettomasti laadittu syyttävä kirjoitus voi aiheuttaa ihmiselle, niin varmasti olisi parempi, jos perusteettomia syytöksiä ei esitetä koskaan. Kun ihmistä syytetään jostain, niin tietenkin syytteillä pitää olla perusteita. Mutta kuten varmaan tiedämme, niin nykyihmiselle on siunaantunut sellainen työkalu kuin internet, jonka tietokannoista voimme katsoa melkein mitä hyvänsä tietoa. Ja sepä nyt on sitten se nykyaikaisen tietojenkäsittelyn ongelma.


Tietoa on todella paljon, mutta sen laatu on kirjavaa. Ja tietenkin tällainen tilanne sitten aiheuttaa sen, että myös pseudotiedettä sisältäviä kirjoituksia pääsee julkisuuteen. Mutta kun puhutaan sitten kommenteista, niin tietenkin kommentoitavan kirjoitelman sisältöön kannattaa tutustua ennen kommentointia. Jos puhutaan esimerkiksi ääriryhmistä sekä erilaisista MC-jengeistä, niin niissä olevilla henkilöillä on joskus taipumus nähdä sitä mitä he haluavat.


Eli jos joku kirjoittaa esimerkiksi jonkun tunnetun antisemiitin olleen vaikka hyvä laulaja, niin jotkut sitten kehittävät ajatuksen siitä, että tuo antisemiitti olisi samalla hyvin älykäs. Tai jos yksi noista henkilöistä olisi ollut vaikka jotenkin mukava seuramies, niin se sitten tarkoittaisi sitä että kaikki "Storm Thurmondit" olisivat jotenkin loistavia tyyppejä. Ja kun puhutaan esimerkiksi siitä, miten noista ääriryhmien edustajista on kirjoitettu, niin silloin kannattaa muistaa sellainen asia, että esimerkiksi Ilmari Kianto tai Karl Marx ovat varmasti kirjoittaneet tekstejään suuren pelon vallassa. Eli heillä on ollut jonkun ääriryhmän edustajan ase niskaa vasten painettuna, kuten jossain kirjoituksissa on tapana sanoa.


Ja kun ääriryhmiä verrataan esimerkiksi MC-kerhoihin, niin tietenkin heistä on kirjoitettu monia kirjoituksia, joita on julkaistu pääasiassa auto- ja moottoripyörälehdissä. Joten jos kirjoittaja on kirjoittanut asioista, joista tuo haastateltava ryhmä ei ole pitänyt, niin silloin on voinut käydä niin, että tuolle kirjoittajalle ei olla enää annettu haastatteluja. Tai sitten on ollut pelkona se, että tuo hurja joukko on ollut sellainen, että siinä on vähän saattanut joku tarrata kauluksesta kiinni, jos ei ole tuo kirjoitus miellyttänyt.


Toinen mahdollisuus on se, että nuo miehet ovat haastaneet kirjoittajan oikeuteen. Mutta kun puhutaan lähteiden tarkastamisesta, niin tietenkin se että henkilö leimataan rikolliseksi suureen ääneen, ja sitten jossain viitos-sivulla on ollut korjaus-juttu, niin silloin voidaan puhua kyllä kunnianloukkauksesta. Kuitenkin olisi varmaan hienoa, jos oikeasti tässä maailmassa riittäisi se, että henkilö kirjoittaa yhden kirjan 20-vuodessa. Se olisi sitä oikeaa Darwinin mallia, ja tietenkin tuonne Galapagokselle olisi varmaan mukava seilata katsomaan niitä eläimiä oikeasti. Samalla opiskelija saattoi sitten pulahtaa meressä tutkimassa kaiken maailman kaloja tai koralleja.

https://yle.fi/uutiset/3-10043093


luonnonihmeitakaikillamausteilla.wordpress.com/2018/01/29/miksi-emme-perusta-paivaa-jolloin-ei-kukaan-kommentoi-yhtaan-mitaan/

https://vapaaverkkojulkaiseminen.blogspot.fi

Tuesday, December 19, 2017

Äiti ja tytär lähes saman ikäisiä: eli alkio pakastettiin 24 vuotta aikaisemmin



Kimmo Huosionmaa


Tänään on tehty sitten historiaa, kun 24 vuotta sitten pakastettu alkio on tullut maailmaan. Tuo vauva on täysin terve, joten tämä pakastus sitten varmasti saa aikaan mieltä kiehtovia ajatuksia siitä, mitä tulevaisuus voisi tuoda tullessaan. Kaikkein erikoisimmissa ajatuksissa voidaan ajatella, että tuollainen ihmisalkio olisi jaettu sen ollessa vielä solu-asteella. Ja toinen noista alkioista olisi laitettu syväjäädytykseen, jolloin voidaan ajatella tilannetta, missä äiti ikään kuin synnyttäisi itsensä.


Tuolloin tiedemiehet siirtäisivät toisen sikiön tämän kaksoissisaren kohtuun, jolloin luodaan sellainen tilanne, mitä kutsutaan itsensä synnyttämiseksi. Tällaisia asioita kaikki maailman filosofit joskus miettivät, joten ehkä tällainen kokeilu on joskus jopa tehty. Tällöin voitaisiin ajatella tilannetta, että joku tiedemies haluaisi tutkia sitä, millainen suhde tällöin voisi kehittyä äidin ja lapsen välille, jos he olisivat sama henkilö, joka on syntynyt sikiön jakamisen seurauksena joskus kauan sitten.


Kun puhutaan hedelmöityshoidoista sekä muista vastaavista asioista, niin kukapa tietää oikeasti, mitä noilla klinikoilla tehdään. Eli tällä tarkoitan että montako kertaa tuollainen sikiö on oikeasti jaettu, varsinkin jos kyseessä olisi ehkä joidenkin huippuluokan tiedemiesten jälkeläinen. Ja millä tuollaista asiaa sitten edes voisi valvoa, koska vaikka poliisi sitten ottaisi sormenjäljet noista henkilöistä, niin missään nimessä ei asialle tuolloin enää voisi tehdä mitään. Tuolloin tietenkin voidaan ajatella esimerkiksi sellaisia Thaimaassa olevia poliklinikoita, joissa mies saa sukupuolenvaihto-leikkauksen tunnin kuluessa, joten varmasti myös sikiön kloonaaminen voisi onnistua. Ja tästä sitten saisi varmasti aikaan sellaisen SciFi-elokuvan, missä joku tiede-setä kloonaisi itsensä.

https://www.mtv.fi/lifestyle/hyvinvointi/artikkeli/aiti-ja-alkio-liki-samanikaisia-24-vuotta-sailytyksessa-olleesta-alkiosta-syntyi-terve-tyttovauva/6703214#gs.70BgaFY

https://travellingintimeandspace.wordpress.com/

Thursday, November 23, 2017

Miksi aina tehdään juttuja vain niistä kaikkein pahimmista tapauksista?




Kimmo Huosionmaa

https://sites.google.com/view/vaikeattapauksetjahuomio/etusivu

Tänään taas oli MTV3:lla sellainen juttu, missä vanhemmat antavat kaikkensa lapsensa eteen. Kun tätä kirjoitusta lukee oikein tarkasti, niin silloin kyllä itku tulee silmään, kun ajattelen miltä näistä vanhemmista tuntuu. Tässä kirjoituksessa on sellainen aspekti, mikä varmasti sitten kuitenkin panee meistä jokaisen miettimään sitä, että julkisuudessa vain tällaiset äärimmäisen vaikeasti vammaiset henkilöt saavat huomiota? Näissä teksteissä yleensä kerrotaan, kuinka esimerkiksi juuri tällainen vakavasti vammautunut ihminen kamppailee arkisten askareiden kanssa, ja kuinka sitten heidän vanhempansa tekevät mittaamattomia uhrauksia lapsensa takia.





Koskaan ei sitten kuvata esimerkiksi ADHD-potilaan tai muun vastaavan henkilön selviytymistä sellaisesta mukavasta asiasta kuin esimerkiksi oppitunnista, kun kaikkialla on asioita, jotka kiinnittävät tuollaisen keskittymishäiriöstä kärsivän ihmisen huomion. Samoin tietenkin on todella upeaa, kun maassamme on toimiva psykiatrinen hoito.



Mutta tietenkin psykiatrinen hoito saattaa tietenkin vaikuttaa negatiivisesti noiden ihmisten myöhempiin vaiheisiin elämässä. Tässä sitten tarkoitan sitä, että miten esimerkiksi psykiatrinen hoito vaikuttaa siihen, kuinka heidän on vaikeaa löytää paikkaa elämässä. Tuollainen ADHD tai Tourette-nuori on todella asiansa kanssa vähän yksin. Miten ihminen voi olla samaan aikaan täysin terve ja kyetä toimimaan itsenäisesti yhteiskunnassa, kun hän ei kuitenkaan voi esimerkiksi käydä palkkatyössä?



Tai kun puhutaan näistä suurista kamppailuista, joita tietenkin on kiinnostavaa seurata, niin niissä sitten on yleensä sellainen asia jäänyt huomiotta, kuin että niissä ei juurikaan seurata tilanteita lapsen kannalta, vaan kaikki huomio menee sitten tietenkin vanhempien huomioimiseen. Ja jostain syystä sitten voidaan kysellä sellaistakin asiaa, että onko tuollainen ADHD-nuoren  tai miksei myös aikuisen kohtaaminen jotenkin vähemmän seksikästä kuin letkuihin laitetun vanhuksen hoitaminen?  


Vanhukset ovat tietenkin sellaisia ihmisiä, joiden hoitoon tulee panostaa. Sitä en tietenkään kiellä, ja vanhusten hoitaminen on tietenkin todella hienoa työtä. Mutta samalla pitäisi hiukan keskustella siitä, että myös lapset sekä nuoret ja samalla myös aikuiset tarvitsevat joskus myös hoitoa tai aikaa.



Kun puhutaan esimerkiksi ADHD-nuorten  tai aikuisten kohtaamisesta kouluissa sekä työpaikoilla, niin silloin tietenkin ensimmäiseksi muistuu sitten mieleeni sellainen asia, että ainakin ennen oli hyvin tavallista, että koko ADHD-diagnoosia pidettiin tuolloin lähinnä kurinpitoa koskevana  asiana. Tuolloin ennen aikaan uskottiin siihen, että vain kova kuri ja kovan luokan laitoshoito olivat lääkkeitä joilla saatiin aikaan tulosta. noihin neurologisiin häiriöihin, jotka sitten ilmenevät lähinnä huomiota herättävänä käytöksenä.   


Ja tietenkin esimerkiksi Tourette sekä kaksisuuntainen mielialahäiriö on sitten varmasti hoidettavissa lääkkeillä, mutta tietenkään noita lääkkeitä, joista kuitenkin saattaa hyvinkin olla väärin otettuna enemmän haittaa kuin hyötyä. Eli tässä sitten taas aloin kirjoittamaan lääkehoidosta, vaikka piti vähän muusta kirjoittaa. Kun puhutaan siitä että vammaiset ja vanhukset tarvitsevat tukea, niin tietenkin maailmassa on muitakin ihmisiä, jotka tarvitsevat tukea elämäänsä.



On olemassa ihmisiä, jotka ovat oikeasti esimerkiksi kyvyttömiä ottamaan kontaktia toiseen ihmiseen, tai ihmisiä joiden ainoa sairaus on siinä, että he eivät kykene istumaan kymmentä minuuttia paikallaan. Hekin tarvitsevat jotain, mutta ainoa ongelma on siinä, että he eivät ole ikään kuin tarpeeksi vammaisia. Ja siksi näiden ihmisten elämästä ei kovin suuria dokumentteja tehdä.



He ovat oikeasti aivan normaalilla älykkyysosamäärällä varustettuja, ja suurin osa sitten vielä hyvin herkkiä ihmisiä, joita on mukava loukata. Ja tottakai sitten on myös aina hyvä kertoa ihmisille kuinka vaikeaa on sellaisen ihmisen mennä armeijaan, jossa kouluttajaa on toteltava aina ja iankaikkisesti aamen. Mutta muuten heitä ei sitten tarvitse mitenkään huomioida, eikä heidän sosiaalisia taitojaan varmaan kovin paljoa kehitä sellainen ympäristö, missä ei ollenkaan ole yhtään ihmistä, jonka kanssa voisi niitä paljon puhuttuja sosiaalisia taitoja harjoitella. Eli missään varastossa työajan jälkeen tapahtuva yksin tehtävä siivoustyö ei varmasti niitä kommunikaatiotaitoja kehitä, vaikka pomo välillä jättää lapun pöydälle tai lähettää tuolle työntekijälleen tekstiviestin siitä, että tämä voisi sitten tyhjentää roskiksen vähän tarkemmin.



Ja kun työelämän tai talouselämän kanta jokaiseen sairauteen on sellainen, että yhtiöiden ainoa tehtävä on tuoda voittoa omille osakkeenomistajilleen, niin sitten tietenkin jokainen jolla on ongelmia pitää poistaa työelämästä. Ehkä juuri tämän takia on joidenkin “headhunterien” mielestä parempi että CV:ssä ei ole aukkoja, koska se tarkoittaa sitä, että tuollainen ihminen on voinut kokea potkut sekä saada hiukan vertailla kokemuksiaan työelämästä muiden vastaavaa kokeneiden ihmisten kanssa.



Ehkä potkujen takaa sitten löytyisi useammallakin samoja valittajia. Kun ihminen joka on ollut pitkään työelämässä jää työttömäksi on tilanne todella hyvin ikävä. Hänen kaikki kaverinsa muuttuvat paremmin palkatuiksi ihmisiksi,  ja tietenkin esimerkiksi työasioista ei enää sitten puhuta tuon henkilön kuullen. Se saattaa sitten aiheuttaa pitkäaikaisten ihmissuhteiden katkeamista.



Mieleeni muuten tulee muuten välillä tilanne, että kun ihminen joutuu masennuksen valtaan, niin välittömästi hänet lähetetään sairaslomalle. Kotona sitten on hyvä jäädä yksin pohtimaan asioita, ja tietenkin siellä voi omat voimat loppua, kun sitten ei ole jäljellä yhtään ihmissuhdetta. Ja kun ihminen on yksin kaikkien ongelmien kanssa, niin silloin hän varmasti sitten kohtaa tilanteen, missä kaikki ongelmat kasaantuvat hänen päälleen. Tietenkin kaikki asiat ovat hyvin yksilöllisiä, mutta itse kyllä varmaan kokisin tämän asian hieman lievempänä, jos ympärillä on muitakin ihmisiä.



Tietenkin kaikissa työttömien työpajoissa on sellainen ongelma, että juuri kun ihminen tutustuu muihin, niin sitten hän voi saada töitä hetken päästä. Joten tuolloin työttömyys tuo epäjatkuvuuskohdan jokaisen tällaiseen toimintaan osallistuvan elämään. Mutta niin tuovat myös sairaalat ja muut vastaavat paikat. Vaikka psykiatri jollain osastolla saattaa sanoa jotain, niin niissäkin ihmiset vaihtuvat. Aina silloin tällöin tulee uusia potilaita, mutta sitten tulee eteen tilanne, missä joku kävelee ovesta ulos eikä koskaan enää palaa.  



Samoin työttömien saleilla on hiukan ikävä maine, koska siellä sitten tulee aina eteen sellainen tilanne, että siinä jotenkin vain leimataan ihminen sellaiseksi, että häntä ei enää kannata ottaa töihin. Ja työsaleissa on sitten sellainen asia joskus tullut eteen, että varsinkin jos kyseessä on sellainen paikka, minkä työttömät ovat itse perustaneet, niin tuon ryhmän keskushahmoille  tullaan mielellään tarjoamaan töitä.  Mutta muut sitten pudotetaan pois tuosta joukosta. Eli tällainen saarna tällä kertaa oli edessä.

Ja tässä Eppu Normaalin kappale "Lajinsa viimeinen" https://www.youtube.com/watch?v=ybW2Ssn0Jtk
                                                                                                                                              


Wednesday, April 26, 2017

Tekniikan kehitys määrää asevoimien tehokkuuden


Westfalenin rauha vuodelta 1648 on yksi Euroopan merkittävimmistä rauhansopimuksesta, joita milloinkaan on tehty siksi, että silloin tapahtui asioita, joita milloinkaan ennen ei ollut tapahtunut. Tuota rauhansopimusta ennen olivat sodat päättyneet siihen, että toinen sodan osapuoli oli vain liittänyt itseensä vastapuolen alueet, ja muutenkin sodat olivat yleensä kestäneet vain lyhyen aikaa, lukuun ottamatta satavuotista sotaa. 30-vuotisen sodan erityispiirre oli se, että vaikka hyökkäävä armeija kykeni tuhoamaan kaupunkeja, niin maaseudulla taas tilanne oli se, että hitaat kuormastot olivat alttiina hyökkäyksille, ja samalla se että kuningas oli kuollut ei vaikuttanut sodan kulkuun.


Kuitenkin tuo 30-vuotinen sota sai aikaan sen, että myös sellaiset henkilöt, joilla on eri näkemys uskonnosta mahtuivat samaan pöytään istumaan. Samoin 30-vuotisen sodan uusimmat välineet musketit sekä rihlattu kivääri, jota käyttivät lähinnä tarkka-ampujat, verottivat lähinnä upseeristoa, jolla oli tapana toimia ratsuväkenä. Samoin kranaattikiväärit yleistyivät, ja tuolloin tietenkin kävi selväksi sellainen asia, että jos armeija on jäänyt teknisesti jälkeen muista, niin silloin sillä ei paljoa tehnyt.


Ennen tuota sotaa oli tietenkin ollut käytössä käsikranaatteja, eli astioita jotka oli varustettu tulilangalla, ja jotka sitten heitettiin vihollisen päälle. Mutta kun kehitettiin musketti, missä oli kuppi kranaatteja varten, ja jossa sitten ruutipanos heitti ammuksen kohteeseen,niin käytössä oli varuste, jolla kuka tahansa mies sai kranaatin muurien ylitse. Tuo eliminoi sitten sen mahdollisuuden, että mies ei jaksanut heittää kranaattia tarpeeksi pitkälle, jolloin se putosi omien jalkoihin. Mekaanisten sekä muiden teknisten välineiden tarkoitus on eliminoida inhimillinen tekijä ympäristöstä, ja kranaattikiväärin tapauksessa tämä merkitsi sitä, että kipeytynyt käsi vaikuttaa tuon aseen käyttöön.


Tekniikan kehitys pitää aina huomioida silloin kun valtion turvallisuutta koskevia ratkaisuja tehdään. Jos valtio ei pidä silmällä esimerkiksi tietotekniikassa tapahtuneita edistysaskeleita, niin silloin saattaa käydä niin, että se jää ajastaan jälkeen. Tämän takia esimerkiksi USA:lla on RAND-yhtiön kaltaisia toimijoita, joiden avulla sen materiaalia suunnittelevat tahot voivat saada käyttöönsä mahdollisimman laaja-alaista innovaatiota sekä tietoa siitä, mitä esimerkiksi leluksi tarkoitetulla helikopterilla voidaan tehdä, jos se joutuu jonkun rikollisen käsiin. Tällä tarkoitan sitä, että nykyään myös Venäjällä sekä Kiinalla on käytössään Stealth-pommittajia, ja myös avaruussukkuloita on alettu hyödyntää pommitusoperaatioissa.


Tuo kehitys on tietenkin ollut arvattavissa jo pidemmän aikaa, ja tuota arvattavuutta voidaan perustella sillä, että lopulta suurimmatkin salaisuudet paljastuvat teollisuusvakoilun avulla. Valtion pitää jatkuvasti innovoida uutta, jotta se voi turvata kansalaistensa edun. Kuten tiedämme, niin nanohelikopterit on erittäin helppo muuttaa salamurhia varten optimoiduiksi  varusteiksi, ja ne voivat esimerkiksi huumerikollisten käsissä olla äärimmäisen vaarallisia välineitä. Tuolloin tarvitaan vain MAC-10 konepistooli sekä radiolla ohjattava vikasi, jolla sitten tuon aseen liipasinta vedetään taakse. Tai sitten siihen kiinnitetään dynamiittia, joilla tuo väline muutetaan tappavaksi aseeksi.


Tuollaisia uhkia pitää voida ennakoida, ja se että tällaisia välineitä voi jokainen ostaa kaupasta varmasti saa aikaan muutoksia erilaisiin strategioihin, jotka koskevat esimerkiksi kohteiden suojaamista. Kuitenkaan en usko, että rikolliset tai valtioon muuten vihamielisesti suhtautuvat tahot mitenkään mieluusti noita uusia tekniikoitaan esittelevät viranomaisille. Ja myös kotitekoiset EMP-pommit voivat vaikeuttaa esimerkiksi aivan normaalien vähittäistavarakauppojen työtä. Tuolloin kaupan tiloissa tai sen vieressä laukaistaan niin sanottu “radiopommi”, jolla tuon liikkeen valvontajärjestelmä lamautetaan, ja sitten rikolliset vain kävelevät liikkeeseen sisään, ja kantavat tavarat autoon.


Tuollaisen mikroaaltoon perustuvan aseen voi jokainen, joka tietää vähänkin tekniikasta modifioida vaikka omasta mikroaaltouunistaan. Tällöin voidaan myös valmistaa kotitekoinen versio USA:n asevoimien ADS:stä (Active denial System). Vaikka ADS on periaatteessa vain kohteen lamauttamiseen käytettävä väline, niin kuitenkin se on varsin helposti muutettavissa tappavaksi laitteeksi, eli tuohon ADS:ään pitää vain liittää muutamia stereovahvistimia, niin johan on tappava mikroaaltoase valmiina. Tällaiseen kehitykseen ei varmaan mikään maailman armeija tai poliisilaitos ole täysin varautunut, ja siksi valtiolla pitää olla keskustelufoorumi, missä eri alojen asiantuntijat sekä sellaisena itseään pitävät henkilöt voivat sitten keskustella vapaasti niistä uhista, mitä tällainen verraten yksinkertainen sekä helposti hankittava tekniikka voi aiheuttaa valtion turvallisuudelle.


Tuon takia mitään asiaa ei saa suoraan tyrmätä, kun puhutaan siitä ,että taktiikoita sekä uhkakuvia pitää aina välillä päivittää, jotta valtio sitten voi turvata itsensä parhaalla mahdollisella tavalla. Ja tämän takia maallemme ei ehkä olisi edullista ryhtyä puolustusliittoon ainakaan Ruotsin kanssa, vaikka se ehkä ensin vaikuttaa todella hyvältä asialta. Näet meidän maamme on Ruotsin ja Venäjän välissä oleva puskurivaltio, jonka alueella sitten käytäisiin nuo taistelut, jotka mahdollisesti sitten  pahimmissa skenaarioissa alkaisivat Ruotsin ja Venäjän välillä. Ja kun puhutaan kansainvälisestä avusta, niin maamme on sen verran pieni toimija, että meidän on hankittava parasta mahdollista aseistusta, jolla voimme sitten itsenäisesti torjua hyökkääjän.


Se miksi me aina välillä keskustelemme NATO:sta johtuu siitä, että jos olemme aina poissa kansainvälisiltä kentiltä emmekä anna apua muille, niin silloin tietenkin käy niin, että myöskään Suomi ei silloin ehkä saa apua, jos maamme joutuu aggression kohteeksi. Ja vaikka kuuluisimme sotilasliittoon, niin silloin tietenkin meidän pitää edelleen nojata omaan sekä uskottavaan maanpuolustukseen, mutta samalla tietenkin pitää varutautua siihen, että hyökkääjä saattaa käyttää myös uusia, sekä ennen tuntemattomia välineitä, kuten nanohelikopteriparvia asevoimiamme vastaan, ja noita aseita voivat myös tavalliset rikolliset saada haltuunsa esimerkiksi valmistamalla niitä itse, ja tuolloin ei tarvita muuta kuin nanohelikopteri, johon kiinnitetään sähköllä toimivalla sytyttimellä varustettuja kiväärin patruunoita.


Tuollainen leluksi tarkoitettu helikopteri voi olla hyvin vaarallinen väärissä käsissä, koska vaikkapa huumekauppiaat voivat käyttää niitä omien “liiketoimiensa” turvaamiseen, ja silloin tietenkin esimerkiksi poliisi voi joutua vaaraan, jos huumekauppias havaitsee iskuryhmän tuollaisella helikopterilla. Tuolloin voi tilanteesta kehittyä ampumavälikohtaus tai panttivankitilanne, jos erikoisryhmä havaitaan liian aikaisin. Joten tällaisia uhkia varmasti täytyy aina välillä pohtia, kun viranomaistyötä kehitetään sellaiseksi, että se sopii myös moderniin yhteiskuntaan.

http://tekniikankehitys.webnode.fi

Wednesday, March 29, 2017

Huumeiden käyttö on edelleen rikollista toimintaa, joten sitä ei kannata mainostaa ainakaan televisiossa


Huumeita ei oikeasti muuten kannata käyttää eikä sillä käytöllä kannata missään nimessä ruveta leuhkimaan. Näet vaikka narkomaani kuinka tietäisi naapurinsa mielenterveydellisistä ongelmista, niin hän ei kuitenkaan ole tämän “hullun” kanssa samalla viivalla. Jos joku ihminen on toisten mielestä omituinen, niin se tietenkin on hänen oma asiansa. Eli jos joku henkilö on esimerkiksi skitsofreenikko, niin hän on sitä aivan itsekseen.


Tuo asia ei ole hänen omaa syytään eikä kenenkään muun tarvitse siihen ottaa mitään kantaa. Hän ei mitään huumeita ole keneltäkään ostanut, eikä hänellä myöskään ole mitään sen suurempia välien selvittelyjä edessään. Tuolla asialla tarkoitan, että hän on kuitenkin vain omituinen henkilö, joka on mahdolliset tekonsa tehnyt yksinään. Mutta toisin on huumeiden käyttäjän kanssa. Hän on monta kertaa ostanut Huumeita, ja tietää varmasti monia henkilöitä, joilla on jotain salattavaa oman elämänsä kanssa.


Samoin hän on siitä ikävässä asemassa, että tuollaisen henkilön kohdalla on kyse “suurella” joukolla tehdystä rikossarjasta, missä on monissa tapauksissa tehty toistuvia varkauksia sekä ehkä myös ryöstöjä, joissa on joku saatettu hakata hyvinkin pahasti. He ovat joskus sellaisia ihmisiä, että heidän huumemyönteisyytensä takia monet ihmiset saavat todella paljon “kokkelipiimää” kotimaan, kun nämä “onnelliset” sitten esiintyvät televisiossa kertoen, kuinka he ovat saaneet huumeita jossain nuorisotilassa, ja samalla leimaavat noita paikkoja ooppiumiluoliksi,  jolloin tavalliset nuoret eivät niissä uskalla enää käydä, koska niistä niin helposti saa ostaa “mitä vain aineita”, kunhan vain sitten käy kysymässä.


Tämän takia siitä että huumeita käyttänyt henkilö tietää jonkun skitsofreenikon ei ole kenellekään mitään hyötyä, vaan tuolloin tietenkin tulee mieleen sellainen asia, että mistä tuo tieto on peräisin? Onko joku sitten jakanut näitä diagnooseja tai lääkärin papereita ympäriinsä. Tuolloin asia pitää tietenkin tutkia, koska jos lääkäri unohtelee papereitaan ympäriinsä, niin silloin tietenkin pitää miettiä hänen suhtautumistaan työhönsä sekä siihen kuuluvaan ohjeistuksen, mikä tietenkin on velvoittavaa tekstiä. Jos ihmiset eivät usko että skitsofrenia on lopullinen diagnoosi, niin he voivat sen kyllä lääkäriltä tarkastaa. On olemassa asioita, joita ei kannata ruveta luulemaan, eikä myöskään se, että diagnoosi on jotenkin harvinainen tee siitä mitään sen vähemmän pätevästi tehtyä tai sen tekijästä vähemmän pätevää kuin muistakaan diagnooseista, mitä poliklinikoilla tehdään.


Ja mitä se sitten muille kuuluu, jos jollakin henkilöllä ei ole samoja lääkkeitä kuin muilla. Vaikka nuo televisiossa pätevät henkilöt sitten yleensä kuittaavat skitsofrenian jollakin kommentilla siitä, että kyseessä on “marginaalinen diagnoosi”, niin  kuitenkin voidaan todeta, että osa näistä ihmisistä käyttävät tuota sanaa yleistävästi puhuessaan psyykkisistä sairauksista. Samoin heistä varmaan olisi mukavaa, jos kaikki ihmiset söisivät samaa lääkettä, jotta apteekista ei omia tabletteja tarvitse lähteä hakemaan, vaan naapurista voi mennä hakemaan lievitystä omaan surkeaan oloon. Näin sitten kaikki ihmiset voivat muuttua “tavallisiksi” henkilöksi.

Tuo on monissa narkomaanien haastatteluissa esiin tullut seikka, että kaikkien ihmisten pitää olla aivan samaa kuin haastateltava, jotta kaikki olisivat aivan samanlaisia kuin hän itse.  Kyseessä on kuitenkin ihan oma diagnoosijoukkonsa, mistä ei juurikaan olla puhuttu julkisuudessa. Kuitenkin tuosta taudista ei juurikaan puhuta missään ohjelmissa, joita televisiossa sitten esitetään, ja joita seurataan kaikella hartaudella lehtiö kädessä ja nenä kiinni ruudussa, jotta yhtään sanaa tuosta ohjelmasta ei jäisi huomiotta. Suurin osa narkomaaneista ei varmaan ole tuolla osoittanut naapureitaan, mutta aina löytyy ihmisiä, joiden mielestä esimerkiksi naapurien vahtiminen saattaa vapauttaa heidät esimerkiksi pahoinpitelyä koskevista syytteistä.  

Tuesday, July 5, 2016

"I Feel fantastic" on outojen YouTube-videoiden aatelia

Kuva I

Tässä ylhäällä (Kuva I) on Internetistä poimittu kuva videosta, josta käytetään nimeä "I Feel Fantastic". Siinä androidi tai androidiksi pukeutunut henkilö seisoo tai istuu sekä laulaa tässä nettivideossa, joka on julkaistu monissa YouTube-julkaisuissa. Eli kutsumme tuota henkilöä "androidiksi", koska häneltä on peitetty koko vartalo vaatteilla sekä meikillä, ja hän sitten ei oikeastaan mitään muuta tee, kuin istu mustassa veryttelypuvussa tai seiso huoneessa, missä olevaa kameraa on välillä käännetty ylösalaisin, jotta hän vaikuttaa olevan välillä katossa istumassa. Videossa kuuluu välillä sanat, "I feel fantastic", ja se ilmeisesti on kuvattu jossain omakotitalossa, mikä on ainakin kuvan mukaan maalattu Sibeliuksen "Ainolan" ulko-osan tyyliin (Kuva II). Toki sisältä tuo talo on aivan toisen näköinen, koska "Ainolassa" on seinissä paljaat hirret (Kuva III). Kyseinen filmi sisältää toki paljon syntetisoidun näköistä materiaalia, eli noita pintoja on voitu muuttaa tietokoneella tehdyn kuvankäsittelyn avulla erittäin paljon.
Kuva II


Talon seinät on puupaneloitu, ja tila vaikuttaa erittäin siistiltä ainakin sen verran, mitä tuosta kuvasta näkyy. ja välillä kamera kääntyy ulospäin. Henkilön ääntä on muutettu digitaalisesti ilmeisesti monta kertaa, jotta bittejä ei pystytä laskemaan takaisin. Tai sitten tuo ääni on luotu kokonaan puhesyntetisaattori-ohjelman avulla. Kyseinen filmi vaikuttaa ensin jotenkin lapselliselta, mutta kun sitä lähemmin tarkastelee, niin jokainen kohta, mitä siinä näkyy on tarkoin valikoitu, eli saattaa olla niin, että koko tila on tehty synteettisesti tietokoneella, ja koska video näkyy YouTubella, niin sen voi tässä sitten myös turvallisesti esittää, eli kyseessä voi olla oikeasti jonkun taide-alan opiskelijan tekemä työ, missä hän kokeilee synteettistä tilaa. Eli ikkunoita on hiukan venytetty, sekä muutamia korjauksia tehty tuohon taloon, jotta sitä ei heti tunnistettaisi, tai sitten lähdemateriaalina on käytetty ulkotilaa kuvassa neljä (Kuva IV) , johon sitten on graafisella suunnitteluohjelmalla lisätty katto ja lattia, ja tietenkin noita ikkunapuita on väritetty uudelleen animointia varten tehdyllä tietokoneohjelmalla kuten 3D Studio Max:lla tai jollain "open source"- ohjelmalla kuten renderfahrmilla.

Kuva III


 Eli voi olla niin, että hänellä ei ole yhtään noista filmissä näkyvistä esineistä oikeasti hallussaan, vaan hän on saattanut kuvata ne käydessään jossain kaupassa, ja sitten lisännyt ne jälkeenpäin tuolle filmille, joka on alun perin kuvattu ehkä aivan tavallisessa makuuhuoneessa. Saattaa olla niin että kyseinen  henkilö on kokeillut sitä,että osaako hän sitten luoda synteettistä tilaa tietokoneella, ja koska tuota tiliä ei ole tarinan mukaan muuhun filmien levitykseen käytetty,niin ehkä asia on  niin, että oletettu taide-alan opiskelija tai kokeilija on joko avannut sen tuota filmiä varten tai sitten materiaalin ladattuaan unohtanut salasanan, ja ehkä hän ei ole muistanut laittaa palautustiliä tuohon Google-tiliin. Joten kyseessä voisi olla Renderfahrm-kokeilu, jossa henkilö kokeilee "open source" tuotetta ehkä jotain opinnäytetyötä varten,
Kuva IV

Omituisen tuosta videosta tekee juuri se, että se on niin huolellisesti tehty. Kun kamera kääntyy ulos, tai siis tuo metsäkuva tulee esiin, niin voidaan huomata se, että tuo kuva on otettu havumetsästä, eli se voi olla Suomesta. Eli osa tuosta kuvamateriaalista saattaa olla kuvattu Suomessa, eli henkilö on joko saattanut itse käydä Suomessa tai sitten hän asuu täällä pysyvästi. Mutta toki filmimateriaali on saatettu imuroida internetistä. Suoraan ei voida sanoa, että missä tuo henkilö oikeasti asuu, ja onko hän käynyt esimerkiksi Ainolassa

charelesfort.blogspot.fi

https://www.youtube.com/watch?v=aNsaNWGGjbQ

Thursday, June 2, 2016

Rembrandt eli Rembrandt Van Rijn: väsyneiden miesten kuvaaja

Rembrandt van Rijn
1606-1669
Kuva I

Rembrant Van  Rijniä pidetään "pohjolan leonardona", jonka ansioita taiteen saralla pidetään yhtä suurina kuin Leonardo Da Vincinkin ansioita. Hänen taulunsa heijastavat sekä rauhallisuutta, sekä odotusta että myös uhkaa, eli varsinkin hänen tekemänsä muotokuvat ovat varmasti jotenkin uhkaavia, eli vaikka ne ovat erittäin korkeatasoisia töitä, niin nämä vanhoista miehistä tehdyistä kuvista huokuu jotain, mitä ei kovin moni taiteilija saa aikaan.

Hän osoittaa suurimmassa osassa kuvistaan erittäin suurta teknistä osaamista, mutta esimerkiksi "Tuhlaajapoika" (kuva II) kuvaa ehkä hiukan nolossa tilanteessa olevaa henkilöä, joka on saattanut jäädä velkaa esimerkiksi juutalaiselle rahanlainaajalle, joka sitten kiristää tätä onnetonta. Eli veloista ei kukaan päässyt pakoon, vaan myös kunnian miesten oli tuo velkansa sovitettava. Ja tuolloin Rembrandtin elinaikana eivät juutalaiset saaneet omistaa maata, vaan heidän toimeentulonsa perustui 1600-luvulla rahan lainaamiseen sekä kaupan tekoon, mistä johtuu se, että monet talousmiehet samaistetaan juutalaisuuteen.
Kuva II
Näet se mikä tekee noista muotokuvista pelottavia on se, että vaikka Rembrandt on nähnyt tauluissa valtavasti vaivaa luodakseen fotorealistisen tason noille töilleen, eli osa noista potreteista ovat kuitenkin hiukan omituisia, koska niissä oleville ihmisille ei olla maalattu silmiä ollenkaan. Eli osassa tauluista Rembrandt kuvaa myös silmät erittäin tarkasti, mutta osassa taas hän ei ole maalannut värikalvoa ollenkaan, vaan hän on maalannut silmät pelkiksi mustiksi laikuiksi, mutta kuitenkin niihin on tehty kiilto, joten ihmettelen, että miksi lahjakas taiteilija on tuollaista tekniikkaa käyttänyt? Eli onko hän sitten tällä kiillolla osoittanut huomioineensa "virheen", joka on tehty tarkoituksella noihin kasvoihin, ja ehkä omakuva (Kuva III) on tutkielma tuota tekniikkaa varten.

Toisin sanoen onko nuo mustat silmät maalattu mustiksi siksi, että nuo ihmiset halusivat ehkä salata oman henkilöllisyytensä? Mutta miksi he silloin menivät ostamaan omakuvan tuolta taiteilijalta, joka myöhemmin muuttui yhdeksi maailman arvostetuimmista mestareista.. Samoin Rembrandt ei juurikaan ole kuvannut mitään iloisia ihmisiä, vaan hänen tauluissaan ihmiset kuvataan jotenkin väsyneinä, samoin monissa hänen ryhmiä koskevissa kuvauksissaan esimerkiksi ihmisten kokoontumiset kuvataan pikemminkin ahdistavina, samoin osa noista ihmisistä kuvataan lähinnä noloissa tilanteissa. Eli Rembrandtin kuvaelmat ovat oikeastaan melko vakavia, ja esimerkiksi hänen "Aterian emmauksen" (Kuva IV) kohdalla Jeesus kuvataan vain varjona
Kuva III

Muutenkin hänen tuotannossaan merkittävää on se, että osa Rembrandtin maisemakuvista on todella lähes ainutkertaista, loppuun asti hiottua grafiikkaa, mutta osa noista töistä taas on ikään kuin hiukan kiireellä tehtyjä, eli ne ikään kuin on hiukan huolimattomasti viimeistetyjä, ja niissä on paljon mustaa, mikä tarkoittaa, että niiden tekeminen on ollut nopeampaa, kun niitä verrataan mestarin parhaisiin töihin, mitä hän on tehnyt. Eli osa noista töistä on tietenkin innottomasti tehty, koska ne on tehty rahasta. Rembrandt on tietenkin virallinen maalari, joka eli maalauksillaan, ja siksi hän joutui ottamaan myös töitä, jotka eivät olleet kiinnostaneet häntä ollenkaan.

 Mutta koska hän tarvitsi rahaa, niin kyseisellä maalarilla ei ollut keinoa välttää ns. "pakkopullaa", mikä tietenkin heijastuu hänen luomisvimmaansa sekä sitä kutta noihin hänen maalauksiinsa.. Kuitenkin nimenomaan muotokuvissa hän kuvaa naiset ikään kuin jotenkin hurskaina ihmisinä. Kuten myös Leonardon tauluista, niin myös Rembrandtin kuvista ovat koodiasiantuntijat sekä amatöörit ovat olleet läytävinään hänen tauluistaan koodeja, ja esimerkiksi "Filosofin meditaatiossa" (Kuva V) jotkut näkevät esimerkiksi DNA-molekyylin kätkettynä noihin kuvan oikealla puolella oleviin portaisiin.

Kuva IV
Kun taas puhutaan "Yövartiosta", niin kyseessä ilmeisesti on virkakäyttöön tarkoitettu maalaus, jossa tietenkin oli omat pienet kaavansa, ja ehkä kuuluisa "Tohtori Tulpin anatomian luento" saattoi olla yliopistolle tehty näyte siitä, että Rembrandtilta sai tilata myös esimerkiksi anatomisia kuvia. Kuitenkin hän poikkeaa monista taitelijoista siinä, että hän ei esimerkiksi kuvaa juhlia mitenkään ylevästi, ja ihmisiin hän suhtautuu siten, että noissa tauluissa kuvataan asioita, joita ei yleensä tauluissa kuvata. Eli ne ovat todella vakavia sekä pääosin valtavan huoliteltuja, sekä nykyään erittäin kalliita sijoituskohteita. Mutta kuitenkin voidaan miettiä, että miksi tuo taiteilija teki niin armottoman hyvää työtä, vaikka hänen asiakkaansa eivät ilmeisesti mitään kovin riehakkaita ihmisiä olleet. Ja pääosa hänen tauluistaan on fotorealistisia tutkielmia, joiden merkitystä emme vieläkään pysty täysin ymmärtämään.
Kuva V

What was before the Big Bang. (Part II)

  What was before the Big Bang. (Part II) "Our universe could be the mirror image of an antimatter universe extending backwards in time...